Yritystuet http://ollimarkkanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/taxonomy/term/135230/all Sun, 06 May 2018 12:15:59 +0300 fi Vielä kerran Chempolisista - Intian kaupan yhtälö http://nikokaistakorpi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/254913-viela-kerran-chempolisista-intian-kaupan-yhtalo <p>Eilisen blogin yhteydessä tuli esille Chempolisin Intian kauppa, joten päätin ihmetellä muutamia itselleni avoimia kysymyksiä kaupasta ja yhtiön tulevaisuudesta. Samalla kun kauppa on toivottu ja epäilemättä tarpeellinen, kummastuttaa siinä tulevaisuuden kannalta muutama seikka. On hyvä ymmärtää, että käytännössä Fortum ja Chempolis eivät ole tässä myymässä tehdasta vaan menossa itse puoliksi omalla pääomalla rakentamaan sitä Intiaan ja tuotot tulevat vasta arvioidun 2020 tapahtuvan tehtaan valmistumisen jälkeen tuotannon myötä.</p><p><strong>Tehtaan julkistettu rahoitus</strong></p><p>160 miljoonan euron arvoinen ollaan rakentamassa siten, että omaa pääoma yhteisyrityksen kautta sijoitetaan 30% ja 70% otetaan lainaa. Intialainen NRL omistaa yhteisyrityksestä 50%, Fortum investoi saaden 28%:n omistuksen ja Chempolisin omistusosuus tehtaaseen olisi 22%.</p><p>Fortumin investointi on suoraan tuosta oman pääoman tarpeesta laskettu ja arvoltaan 13,5 miljoonaa euroa. Täysin avoin kysymys on se, millä Chempolis rahoittaa osuutensa. Laskennallisesti sen osuus on 10,5 miljoonaa euroa.</p><p>On hyvä muistaa, että samalla kun nämä yritykset lähtevät hankkeeseen yhteistyöyrityksessä tulee niille vastuuta myös lainaosuuksista.</p><p><strong>Chempolisin rahoitustilanne - Fortumin ja Taalerin sijoitukset jo sulaneet</strong></p><p><a href="https://www.talouselama.fi/uutiset/intia-investoinnin-koko-160-miljoonaa-euroa-paaministeri-sipilasta-tuttu-chempolis-osallistuu-biojalostamon-rakentamiseen-intiassa/05c371b3-7301-37ba-80ca-0ff4fcbd379a">Talouselämä kertoi tällä viikolla</a>:</p><p>&quot;<em>Chempoliksen taloustilanne on tähän asti ollut veitsenterällä. Viime tilikauden luvut kertovat, että Chempoliksessa oli vuoden lopussa jäljellä niukasti eli noin 80 000 euroa omia pääomia. Talouselämän analyytikko <strong>Ari Rajala</strong> <a href="https://www.kauppalehti.fi/uutiset/chempolis-painui-tappiolle-voi-vaatia-viela-lisaa-paaomia/J385gShj">laski huhtikuussa</a>, että rahoitusreservi riittää noin puoleksi vuodeksi nykyisellä tappiotahdilla.</em>&quot;</p><p>&quot;<em>Tappioita Chempolikselle on kertynyt yhteensä 15,7 miljoonaa euroa yhteensä noin 20 miljoonan euron sijoituksilla.</em>&quot;</p><p>Vaikkapa <a href="https://www.asiakastieto.fi/yritykset/fi/chempolis-oy/09932824/taloustiedot">Asiakastiedon sivuilta</a> kukin voi vahvistaa tilanteen. Yhtiön viime vuoden avainluvuissa omavaraisuusaste on 3% ja tappiota viime vuonna tehtiin 1,3 miljoonaa euroa.</p><p>Joten jäljellä olevista varoista ei sijoiteta tuohon yhteisyritykseen mitenkään.</p><p><strong>Kuka tulee rahoittamaan Chempolisin osuuden?</strong></p><p>Jännittävää onkin seurata kuka tulee apuun.<a href="https://m.iltalehti.fi/talous/201805022200915385_ta.shtml"> Iltalehti kertoi</a> tällä viikolla, että myös toinen valtionyhtiö Neste on ollut mukana neuvotteluissa jo vuonna 2016 ja poliittisiakin neuvotteluja on käyty. Mielenkiintoista on se, että Neste kieltäytyy kommentoimasta asiaa ja Antti Kaikkosella muistikuvat ovat hataria.</p><p>On jossain määrin mahdollista, että teknologiasta tulee joku korvaus Chempolisille lisensioinnilla. Pitäisihän näin käydä, kun pari vuosikymmentä on kehitetty ja pelkästään tukiakin sille on annettu miljoonia.</p><p>Tulevatko Taaleri ja Fortum sijoittamaan lisää Chempolisiin, jotta osaomistus yhteisyritykseen toteutuu? Vai onko Neste yhtäkkiä mukana kuvioissa?</p><p>Vai onko sitten jotain valtion yritystukia tai Finfundin tukea luvassa? Kenties Vake voisi laittaa valtion taseen töihin Intiaan tai valtion omistama Teollisuussijoitus?</p><p>En tiedä. Minun talousymmärrykseni rajoissa vaikuttaisi olevan selvää, että jotain liikkeitä on tapahduttava.</p><p><strong>Kauppa se on joka kannattaa - tosin ei aina</strong></p><p>Jo ennalta arvattavissa ovat jotkin reaktiot siitä, kuinka nytkö tehtaan syntyminenkin on huono asia. En suoraan niin väitä, mutta asioita on hyvä tarkastella myös liiketaloudelliselta kannalta. Minulla ei ole millään niitä tietoja, mitä sopijaosapuolilla kuten Fortumilla on. Ihmettelen vain niiden varassa, joita minulla on ja oman kokemukseni perusteella.</p><p>On selvää, että ensimmäisen tehdashankkeen toteutuminen oli Chempolisille elinehto - muutoin oltaisiin piakkoin laitettu lappu luukulle. Yleensä myös ostajat tahi yhteishankkeen osapuolet tietävät tämän ja käyttävät sitä hyväkseen kylmästi - ei ole kyse hyväntekeväisyydestä.</p><p>Ensimmäisen tehtaan referenssin kautta voidaan saada uusia kauppoja, jotka sitten ratkaisevat kehitetyn teknologian menestyksen sekä tulevat tuotot. Parisenkymmentä vuotta on menty ilman diiliä - se kertonee siitä, että mikään ylivoimainen teknologia ei liene kyseessä.</p><p>Julkisen ja yksityisen rahan sekoituttua matkan varrella on hankkeen kokonaistaloudellinen arvio vaikeaa ja suuri osa perustunee tulevaisuuden odotuksiin. Millaisia ne sitten ovat ja mihin olettamiin perustuen? Tähän kysymykseen voisivat varmaan vastata vain Taalerin, Fortumin ja Chempolisin johto. Toivottavasti riskit ovat kohtuullisella tasolla ja tuotot todennäköisiä.</p><p>Seuraan jännityksellä jatkouutisia ennen 2018 syksyyn kaavailtua tehtaan rakentamisen aloitusta.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Eilisen blogin yhteydessä tuli esille Chempolisin Intian kauppa, joten päätin ihmetellä muutamia itselleni avoimia kysymyksiä kaupasta ja yhtiön tulevaisuudesta. Samalla kun kauppa on toivottu ja epäilemättä tarpeellinen, kummastuttaa siinä tulevaisuuden kannalta muutama seikka. On hyvä ymmärtää, että käytännössä Fortum ja Chempolis eivät ole tässä myymässä tehdasta vaan menossa itse puoliksi omalla pääomalla rakentamaan sitä Intiaan ja tuotot tulevat vasta arvioidun 2020 tapahtuvan tehtaan valmistumisen jälkeen tuotannon myötä.

Tehtaan julkistettu rahoitus

160 miljoonan euron arvoinen ollaan rakentamassa siten, että omaa pääoma yhteisyrityksen kautta sijoitetaan 30% ja 70% otetaan lainaa. Intialainen NRL omistaa yhteisyrityksestä 50%, Fortum investoi saaden 28%:n omistuksen ja Chempolisin omistusosuus tehtaaseen olisi 22%.

Fortumin investointi on suoraan tuosta oman pääoman tarpeesta laskettu ja arvoltaan 13,5 miljoonaa euroa. Täysin avoin kysymys on se, millä Chempolis rahoittaa osuutensa. Laskennallisesti sen osuus on 10,5 miljoonaa euroa.

On hyvä muistaa, että samalla kun nämä yritykset lähtevät hankkeeseen yhteistyöyrityksessä tulee niille vastuuta myös lainaosuuksista.

Chempolisin rahoitustilanne - Fortumin ja Taalerin sijoitukset jo sulaneet

Talouselämä kertoi tällä viikolla:

"Chempoliksen taloustilanne on tähän asti ollut veitsenterällä. Viime tilikauden luvut kertovat, että Chempoliksessa oli vuoden lopussa jäljellä niukasti eli noin 80 000 euroa omia pääomia. Talouselämän analyytikko Ari Rajala laski huhtikuussa, että rahoitusreservi riittää noin puoleksi vuodeksi nykyisellä tappiotahdilla."

"Tappioita Chempolikselle on kertynyt yhteensä 15,7 miljoonaa euroa yhteensä noin 20 miljoonan euron sijoituksilla."

Vaikkapa Asiakastiedon sivuilta kukin voi vahvistaa tilanteen. Yhtiön viime vuoden avainluvuissa omavaraisuusaste on 3% ja tappiota viime vuonna tehtiin 1,3 miljoonaa euroa.

Joten jäljellä olevista varoista ei sijoiteta tuohon yhteisyritykseen mitenkään.

Kuka tulee rahoittamaan Chempolisin osuuden?

Jännittävää onkin seurata kuka tulee apuun. Iltalehti kertoi tällä viikolla, että myös toinen valtionyhtiö Neste on ollut mukana neuvotteluissa jo vuonna 2016 ja poliittisiakin neuvotteluja on käyty. Mielenkiintoista on se, että Neste kieltäytyy kommentoimasta asiaa ja Antti Kaikkosella muistikuvat ovat hataria.

On jossain määrin mahdollista, että teknologiasta tulee joku korvaus Chempolisille lisensioinnilla. Pitäisihän näin käydä, kun pari vuosikymmentä on kehitetty ja pelkästään tukiakin sille on annettu miljoonia.

Tulevatko Taaleri ja Fortum sijoittamaan lisää Chempolisiin, jotta osaomistus yhteisyritykseen toteutuu? Vai onko Neste yhtäkkiä mukana kuvioissa?

Vai onko sitten jotain valtion yritystukia tai Finfundin tukea luvassa? Kenties Vake voisi laittaa valtion taseen töihin Intiaan tai valtion omistama Teollisuussijoitus?

En tiedä. Minun talousymmärrykseni rajoissa vaikuttaisi olevan selvää, että jotain liikkeitä on tapahduttava.

Kauppa se on joka kannattaa - tosin ei aina

Jo ennalta arvattavissa ovat jotkin reaktiot siitä, kuinka nytkö tehtaan syntyminenkin on huono asia. En suoraan niin väitä, mutta asioita on hyvä tarkastella myös liiketaloudelliselta kannalta. Minulla ei ole millään niitä tietoja, mitä sopijaosapuolilla kuten Fortumilla on. Ihmettelen vain niiden varassa, joita minulla on ja oman kokemukseni perusteella.

On selvää, että ensimmäisen tehdashankkeen toteutuminen oli Chempolisille elinehto - muutoin oltaisiin piakkoin laitettu lappu luukulle. Yleensä myös ostajat tahi yhteishankkeen osapuolet tietävät tämän ja käyttävät sitä hyväkseen kylmästi - ei ole kyse hyväntekeväisyydestä.

Ensimmäisen tehtaan referenssin kautta voidaan saada uusia kauppoja, jotka sitten ratkaisevat kehitetyn teknologian menestyksen sekä tulevat tuotot. Parisenkymmentä vuotta on menty ilman diiliä - se kertonee siitä, että mikään ylivoimainen teknologia ei liene kyseessä.

Julkisen ja yksityisen rahan sekoituttua matkan varrella on hankkeen kokonaistaloudellinen arvio vaikeaa ja suuri osa perustunee tulevaisuuden odotuksiin. Millaisia ne sitten ovat ja mihin olettamiin perustuen? Tähän kysymykseen voisivat varmaan vastata vain Taalerin, Fortumin ja Chempolisin johto. Toivottavasti riskit ovat kohtuullisella tasolla ja tuotot todennäköisiä.

Seuraan jännityksellä jatkouutisia ennen 2018 syksyyn kaavailtua tehtaan rakentamisen aloitusta.

]]>
11 http://nikokaistakorpi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/254913-viela-kerran-chempolisista-intian-kaupan-yhtalo#comments Chempolis Fortum Kannattavuus Taaleri rahoitusyhtiö Yritystuet Sun, 06 May 2018 09:15:59 +0000 Niko Kaistakorpi http://nikokaistakorpi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/254913-viela-kerran-chempolisista-intian-kaupan-yhtalo
Liike Nyt - tutunkuuloisia periaatteita http://markkubrask.puheenvuoro.uusisuomi.fi/254184-liike-nyt-tutunkuuloisia-periaatteita <p>​Nyt on vaihteeksi ollut taas kiinnostava viikko kotimaan politiikassa. Harkimon ympärillä vellonut keskustelu huipentui aamun uutisiin uudesta poliittisesta Liike Nyt -yhdistyksestä. Pitkästä aikaa raikas ja mielenkiintoinen keskustelunavaus varsin jämähtäneellä poliittisella kentällämme. Maailman lobatuimpana maana Suomi on eduskuntakaudesta toiseen vaihtanut kiltisti vanhojen valtapuolueiden välillä erilaisia valtakombinaatioita ja seurauksista olemme saaneet nauttia mekin, jotka kaipaisimme uudenlaista päätöksentekoa, joka ottaisi paremmin huomioon kansalaisetkin eturyhmien lisäksi.</p> <p>Kävin lukemassa Liike Nyt webbisivuilta millaisilla periaatteilla ollaan liikkeellä ja tuli varsin kotoisa ja hyvä tunne tekstiä lukiessa. Enkä ihmettele yhtään miksi. Avaan tätä seuraavaksi neljän yhteisen periaatteen kautta, jotka Liike Nyt on sivuilleen listannut.</p> <p>&nbsp;</p> <p><strong>1. Jokaisesta on pidettävä huolta</strong></p> <p>Tähän kohtaan sopii lainaus Piraattipuolueen puolueohjelman yhdenvertaisuutta käsittelevästä kohdasta:</p> <p>&rdquo;Kansalaisten yhdenvertaisuus voidaan toteuttaa mielekkäästi poistamalla ihmisten lainsäädännöllinen jaottelu. Valtion keskeisiä tehtäviä on varmistaa, että jokainen yksilö voi osallistua päätöksentekoon tasavertaisesta asemasta. Tämä tarkoittaa käytännössä tehokasta ja tasapuolista peruskoulutusta, julkista tiedotusta, ja kohtuullista perusturvaa.&rdquo;</p> <p>Samoin kuin oikeusturvaa käsittelevä kohta:</p> <p>&rdquo;Yksilön oikeusturvan on toteuduttava mahdollisimman hyvin hänen taloudellisesta tilanteestaan riippumatta. Kaikkien on saatava oikeudenmukainen oikeudenkäynti, rikosasiassa tuomitulla on oltava valitusoikeus, hyvän hallinnon takeet on turvattava ja viranomaisten on aina noudatettava lakia.&rdquo;</p> <p>Ja opetuksesta yhteiskunnassa:</p> <p>&rdquo;Opiskelun oppimateriaaleineen tulee olla maksutonta kaikilla oppiasteilla julkisissa oppilaitoksissa, myös korkeakouluissa. Tästä syystä opetuksen tukena tulee suosia ensisijaisesti avointa sisältöä.&rdquo;</p> <p><br /><strong>2. Markkinatalous on toimiva tapa kehittää yhteiskuntaa, kunhan sen säännöt ovat reilut</strong></p> <p>Lisää lainauksia, nyt talous- kunta- ja perusturvaohjelmasta, kohdasta taloudellinen vakaus ja kasvu:</p> <p>&rdquo;Suorista yritystuista, mukaan lukien kansalliset maataloustuet, on pääosin luovuttava. Yritystuet aiheuttavat tehottomuutta, ovat kuluttajien kannalta vahingollisia ja altistavat korruptiolle. Maataloustuet ovat täysin liioiteltuja verrattuna alan painoarvoon nykyaikaisessa taloudessa. Poistamalla suurin osa yritystuista ja kansallisista maataloustuista saavutettaisiin merkittävät säästöt.</p> <p>Verotuksen yksinkertaistaminen on tarpeen, sillä järjestelmää on kokonaisuudessaan liki mahdoton ymmärtää ja sen vuoksi kansalaisen oikeusturva verotusasioissa on heikko. Nykyinen verotusjärjestelmä vaatii usein ulkopuolisen verotusasioihin erikoistuneen apua, jotta kaikki asiaankuuluvat verovähennykset saadaan hyödynnettyä. Verosuunnittelun tarvetta on siis vähennettävä.</p> <p>Yritysten verotusta on yksinkertaistettava poistamalla erilaisia verovähennyksiä. Tästä yrityksille koituva verojen kohoaminen on korvattava veroprosentteja vastaavasti alentamalla. Yritysverotuksessa on siirryttävä yksinkertaisempaan malliin, jossa verotetaan vain ulos jaettua rahaa. Tämä kannustaa tehokkaampaan ja järkevämpään toimintaan.&rdquo;</p> <p>Ja perustulosta, erityisesti pienyritysten käynnistämiseen liittyvä kohta:</p> <p>&rdquo;Perustulo helpottaa erityisesti epäsäännöllisten tulojen saajia kuten pienyrittäjiä, opiskelijoita ja pätkätyöläisiä, sillä tulojen saanti ei leikkaisi perusturvaa tai edellyttäisi tukien uudelleen anomisia, kuten nykyisessä järjestelmässä, vaan kaikki palkkatulo kasvattaisi käteen jäävää summaa.&rdquo;</p> <p>Sekä tietoyhteiskuntaohjelmasta kohdasta tekijänoikeudet ja patentit:</p> <p>&rdquo;Nykyiselle patenttijärjestelmälle ei ole perusteita nyky-yhteiskunnassa, joten se tulee lakkauttaa. Patentit eivät enää suojaa yksittäisen keksijän luomusta tai toimeentuloa, vaan niitä käytetään ennemminkin pienyrittäjien toiminnan tukahduttamiseen ja kehityksen estämiseen. Turhan patentin myöntäminen vaikeuttaa muiden kehitystyötä ja heikentää kilpailua. Patentit estävät optimaalisten teknisten ratkaisujen tekemistä uusissa tuotteissa.&rdquo;</p> <p>&nbsp;</p> <p><strong>3. Ilmastonmuutos on totta ja päätökset on tehtävä ympäristön kannalta kestävällä tavalla</strong></p> <p>Piraattipuolueen energia- ja ympäristöohjelmassa sanotaan:</p> <p>&rdquo;Energia- ja ympäristöpolitiikassa on kiinnitettävä huomiota kestävään kehitykseen, säilytettävä luonnon moninaisuus, pyrittävä hillitsemään ilmastonmuutosta ja varauduttava ilmastonmuutoksen aiheuttamiin ongelmiin.</p> <p>Ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi energiantuotannon hiilidioksidipäästöjä on vähennettävä radikaalisti. Perusenergiantuotannossa fossiilisia polttoaineita hyödyntävät voimalaitokset on korvattava ydinvoimalla, jota voidaan tuottaa niin isoissa yksiköissä kuin myös sarjatuotetuilla pienreaktoreilla. Ydinvoimaa voidaan täydentää aurinko- ja tuulivoimalla sekä vähäpäästöisillä biopolttoaineilla. Päästöjen verottaminen on parempi tapa edistää kestävää energiantuotantoa kuin yksittäisten tuotantotapojen tuet.</p> <p>Fossiilisista polttoaineista tulee luopua vuoteen 2030 mennessä. Fossiilisista polttoaineista luopumista on jo ennen sitä edistettävä esimerkiksi päästömaksuilla tai korkeammalla verokannalla.</p> <p>Ympäristölupaa vaativassa toiminnassa pitää vaatia riittävät vakuutukset ja vakuudet, jotta ympäristövahingon sattuessa pilattu ympäristö saadaan ennallistettua.&rdquo;</p> <p>&nbsp;</p> <p><strong>4. Yrittäjyys on tehokkain tapa tehdä asioita, jos sille annetaan tilaa</strong></p> <p>Kohdassa 2 käydyt lainaukset käyvät tähänkin. Kun yrittämisestä tehdään kannattavaa pienimuotoisenakin perustulon kautta, eikä kilpailutilannetta vääristetä yritystukien kautta, maahamme syntyy aivan uudella vauhdilla uusia yrityksiä. Ja jos yritystukiin menevä raha voidaan siirtää verotuksen keventämiseen, vapautuu pääomaa uusille innovaatioille, investoinneille ja työllistämiseen.</p> <p>Ja sitten vielä yksi lainaus Piraattipuolueen yksilönvapausohjelman kohdasta vapauksien lisääminen:</p> <p>&rdquo;<em>Liikkeiden aukioloajat</em></p> <p>Valtion ei tule säädellä ravintoloiden tai muiden palveluiden aukioloaikoja. Yrittäjien tulee itse saada määrittää ne kannattavuuden ja työvoiman saatavuuden perusteella. Yrittäjillä tulee olla oikeus vastata kuluttajien tarpeisiin kellonajasta riippumatta. Järjestelystä hyötyvät kaikki: yrittäjät uusien ansaintamahdollisuuksien myötä, kuluttajat palveluiden saatavuuden paranemisen vuoksi ja työntekijät lisääntyvien työtuntien myötä. Yksittäisen ravintolan aukioloaikaa voidaan rajoittaa silloin, jos siitä koituu meluhaittaa naapuruston asukkaille, mutta siitä päättäköön kunta tapauskohtaisesti, ei valtio kaikkien puolesta.</p> <p><em>Liiketoiminnan harjoittamisen vapauttaminen</em></p> <p>Elinkeinolupien (esim. taksit ja apteekit) tarveharkinnasta ja lukumäärärajoituksista on luovuttava ja alat avattava vapaalle kilpailulle. Elinkeinolupa tulee myöntää jokaiselle jolla on riittävä pätevyys alan yrityksen pyörittämiseen. Samalla taksien hintasäännöstelystä tulee luopua, mutta takseilta voidaan vaatia hintojen pitämistä selkeästi näkyvillä. Liikenneyhtiöille ei myöskään tule myöntää alueellisia monopoleja. Uudenlaisten taksi- ja kimppakyytiliiketoimintamallien toiminta tulee sallia ja lainsäädännölliset esteet poistaa.&rdquo;</p> <p>Joten kiitos Liike Nyt - periaatteenne ovat kuin suoraan Piraattipuolueen puolueohjelmasta. On myös mielenkiintoista nähdä millainen teknologia-alusta osallistavaa demokratiaa kehittävän keskustelun tueksi saadaan. Ja tähän liittyen laitan vielä viimeisen lainauksen:</p> <p>&rdquo;<em>Osallistava demokratia</em></p> <p>Kansalaisilla tulee olla mahdollisuus saada riittävästi tietoa edustajiensa tekemistä poliittisista päätöksistä ja syistä jotka ovat johtaneet ratkaisuun. Kehittyneen viestintäteknologian mahdollistamana myös maamme demokraattista järjestelmää on kehitettävä enemmän vuorovaikutusta suosivaksi, osallistavaksi demokratiaksi. Kansalaisilla tulee olla paremmat mahdollisuudet vaatia lisää tietoa käsiteltävistä asioista ja päätöksistä, sekä vaikuttaa itse päätöksentekoon kansalaisaloitteiden ja kansanäänestysten muodoissa.&rdquo;</p> <p>Politiikassa uudistuminen ja kehittyminen vaatii vanhojen valtarakenteiden purkamista. Se ei tapahdu äänestämällä kerta toisensa jälkeen samat puolueet ja naamat tekemään päätöksiä puolestamme. Mikäli haluat muutosta, on sen lähdettävä sinusta.</p> <p>&nbsp;</p> <p>Linkki Taloussanomien uutiseen lobbaamisesta: <a href="https://www.talouselama.fi/uutiset/sk-tutkija-laski-suomen-lobbaukselle-hurjan-hinnan-675-miljoonaa-euroa/" title="https://www.talouselama.fi/uutiset/sk-tutkija-laski-suomen-lobbaukselle-hurjan-hinnan-675-miljoonaa-euroa/">https://www.talouselama.fi/uutiset/sk-tutkija-laski-suomen-lobbaukselle-...</a></p> <p>Linkki Piraattipuolueen puolueohjelmaan: <a href="https://piraattipuolue.fi/politiikka/puolueohjelma/" title="https://piraattipuolue.fi/politiikka/puolueohjelma/">https://piraattipuolue.fi/politiikka/puolueohjelma/</a></p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> ​Nyt on vaihteeksi ollut taas kiinnostava viikko kotimaan politiikassa. Harkimon ympärillä vellonut keskustelu huipentui aamun uutisiin uudesta poliittisesta Liike Nyt -yhdistyksestä. Pitkästä aikaa raikas ja mielenkiintoinen keskustelunavaus varsin jämähtäneellä poliittisella kentällämme. Maailman lobatuimpana maana Suomi on eduskuntakaudesta toiseen vaihtanut kiltisti vanhojen valtapuolueiden välillä erilaisia valtakombinaatioita ja seurauksista olemme saaneet nauttia mekin, jotka kaipaisimme uudenlaista päätöksentekoa, joka ottaisi paremmin huomioon kansalaisetkin eturyhmien lisäksi.

Kävin lukemassa Liike Nyt webbisivuilta millaisilla periaatteilla ollaan liikkeellä ja tuli varsin kotoisa ja hyvä tunne tekstiä lukiessa. Enkä ihmettele yhtään miksi. Avaan tätä seuraavaksi neljän yhteisen periaatteen kautta, jotka Liike Nyt on sivuilleen listannut.

 

1. Jokaisesta on pidettävä huolta

Tähän kohtaan sopii lainaus Piraattipuolueen puolueohjelman yhdenvertaisuutta käsittelevästä kohdasta:

”Kansalaisten yhdenvertaisuus voidaan toteuttaa mielekkäästi poistamalla ihmisten lainsäädännöllinen jaottelu. Valtion keskeisiä tehtäviä on varmistaa, että jokainen yksilö voi osallistua päätöksentekoon tasavertaisesta asemasta. Tämä tarkoittaa käytännössä tehokasta ja tasapuolista peruskoulutusta, julkista tiedotusta, ja kohtuullista perusturvaa.”

Samoin kuin oikeusturvaa käsittelevä kohta:

”Yksilön oikeusturvan on toteuduttava mahdollisimman hyvin hänen taloudellisesta tilanteestaan riippumatta. Kaikkien on saatava oikeudenmukainen oikeudenkäynti, rikosasiassa tuomitulla on oltava valitusoikeus, hyvän hallinnon takeet on turvattava ja viranomaisten on aina noudatettava lakia.”

Ja opetuksesta yhteiskunnassa:

”Opiskelun oppimateriaaleineen tulee olla maksutonta kaikilla oppiasteilla julkisissa oppilaitoksissa, myös korkeakouluissa. Tästä syystä opetuksen tukena tulee suosia ensisijaisesti avointa sisältöä.”


2. Markkinatalous on toimiva tapa kehittää yhteiskuntaa, kunhan sen säännöt ovat reilut

Lisää lainauksia, nyt talous- kunta- ja perusturvaohjelmasta, kohdasta taloudellinen vakaus ja kasvu:

”Suorista yritystuista, mukaan lukien kansalliset maataloustuet, on pääosin luovuttava. Yritystuet aiheuttavat tehottomuutta, ovat kuluttajien kannalta vahingollisia ja altistavat korruptiolle. Maataloustuet ovat täysin liioiteltuja verrattuna alan painoarvoon nykyaikaisessa taloudessa. Poistamalla suurin osa yritystuista ja kansallisista maataloustuista saavutettaisiin merkittävät säästöt.

Verotuksen yksinkertaistaminen on tarpeen, sillä järjestelmää on kokonaisuudessaan liki mahdoton ymmärtää ja sen vuoksi kansalaisen oikeusturva verotusasioissa on heikko. Nykyinen verotusjärjestelmä vaatii usein ulkopuolisen verotusasioihin erikoistuneen apua, jotta kaikki asiaankuuluvat verovähennykset saadaan hyödynnettyä. Verosuunnittelun tarvetta on siis vähennettävä.

Yritysten verotusta on yksinkertaistettava poistamalla erilaisia verovähennyksiä. Tästä yrityksille koituva verojen kohoaminen on korvattava veroprosentteja vastaavasti alentamalla. Yritysverotuksessa on siirryttävä yksinkertaisempaan malliin, jossa verotetaan vain ulos jaettua rahaa. Tämä kannustaa tehokkaampaan ja järkevämpään toimintaan.”

Ja perustulosta, erityisesti pienyritysten käynnistämiseen liittyvä kohta:

”Perustulo helpottaa erityisesti epäsäännöllisten tulojen saajia kuten pienyrittäjiä, opiskelijoita ja pätkätyöläisiä, sillä tulojen saanti ei leikkaisi perusturvaa tai edellyttäisi tukien uudelleen anomisia, kuten nykyisessä järjestelmässä, vaan kaikki palkkatulo kasvattaisi käteen jäävää summaa.”

Sekä tietoyhteiskuntaohjelmasta kohdasta tekijänoikeudet ja patentit:

”Nykyiselle patenttijärjestelmälle ei ole perusteita nyky-yhteiskunnassa, joten se tulee lakkauttaa. Patentit eivät enää suojaa yksittäisen keksijän luomusta tai toimeentuloa, vaan niitä käytetään ennemminkin pienyrittäjien toiminnan tukahduttamiseen ja kehityksen estämiseen. Turhan patentin myöntäminen vaikeuttaa muiden kehitystyötä ja heikentää kilpailua. Patentit estävät optimaalisten teknisten ratkaisujen tekemistä uusissa tuotteissa.”

 

3. Ilmastonmuutos on totta ja päätökset on tehtävä ympäristön kannalta kestävällä tavalla

Piraattipuolueen energia- ja ympäristöohjelmassa sanotaan:

”Energia- ja ympäristöpolitiikassa on kiinnitettävä huomiota kestävään kehitykseen, säilytettävä luonnon moninaisuus, pyrittävä hillitsemään ilmastonmuutosta ja varauduttava ilmastonmuutoksen aiheuttamiin ongelmiin.

Ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi energiantuotannon hiilidioksidipäästöjä on vähennettävä radikaalisti. Perusenergiantuotannossa fossiilisia polttoaineita hyödyntävät voimalaitokset on korvattava ydinvoimalla, jota voidaan tuottaa niin isoissa yksiköissä kuin myös sarjatuotetuilla pienreaktoreilla. Ydinvoimaa voidaan täydentää aurinko- ja tuulivoimalla sekä vähäpäästöisillä biopolttoaineilla. Päästöjen verottaminen on parempi tapa edistää kestävää energiantuotantoa kuin yksittäisten tuotantotapojen tuet.

Fossiilisista polttoaineista tulee luopua vuoteen 2030 mennessä. Fossiilisista polttoaineista luopumista on jo ennen sitä edistettävä esimerkiksi päästömaksuilla tai korkeammalla verokannalla.

Ympäristölupaa vaativassa toiminnassa pitää vaatia riittävät vakuutukset ja vakuudet, jotta ympäristövahingon sattuessa pilattu ympäristö saadaan ennallistettua.”

 

4. Yrittäjyys on tehokkain tapa tehdä asioita, jos sille annetaan tilaa

Kohdassa 2 käydyt lainaukset käyvät tähänkin. Kun yrittämisestä tehdään kannattavaa pienimuotoisenakin perustulon kautta, eikä kilpailutilannetta vääristetä yritystukien kautta, maahamme syntyy aivan uudella vauhdilla uusia yrityksiä. Ja jos yritystukiin menevä raha voidaan siirtää verotuksen keventämiseen, vapautuu pääomaa uusille innovaatioille, investoinneille ja työllistämiseen.

Ja sitten vielä yksi lainaus Piraattipuolueen yksilönvapausohjelman kohdasta vapauksien lisääminen:

Liikkeiden aukioloajat

Valtion ei tule säädellä ravintoloiden tai muiden palveluiden aukioloaikoja. Yrittäjien tulee itse saada määrittää ne kannattavuuden ja työvoiman saatavuuden perusteella. Yrittäjillä tulee olla oikeus vastata kuluttajien tarpeisiin kellonajasta riippumatta. Järjestelystä hyötyvät kaikki: yrittäjät uusien ansaintamahdollisuuksien myötä, kuluttajat palveluiden saatavuuden paranemisen vuoksi ja työntekijät lisääntyvien työtuntien myötä. Yksittäisen ravintolan aukioloaikaa voidaan rajoittaa silloin, jos siitä koituu meluhaittaa naapuruston asukkaille, mutta siitä päättäköön kunta tapauskohtaisesti, ei valtio kaikkien puolesta.

Liiketoiminnan harjoittamisen vapauttaminen

Elinkeinolupien (esim. taksit ja apteekit) tarveharkinnasta ja lukumäärärajoituksista on luovuttava ja alat avattava vapaalle kilpailulle. Elinkeinolupa tulee myöntää jokaiselle jolla on riittävä pätevyys alan yrityksen pyörittämiseen. Samalla taksien hintasäännöstelystä tulee luopua, mutta takseilta voidaan vaatia hintojen pitämistä selkeästi näkyvillä. Liikenneyhtiöille ei myöskään tule myöntää alueellisia monopoleja. Uudenlaisten taksi- ja kimppakyytiliiketoimintamallien toiminta tulee sallia ja lainsäädännölliset esteet poistaa.”

Joten kiitos Liike Nyt - periaatteenne ovat kuin suoraan Piraattipuolueen puolueohjelmasta. On myös mielenkiintoista nähdä millainen teknologia-alusta osallistavaa demokratiaa kehittävän keskustelun tueksi saadaan. Ja tähän liittyen laitan vielä viimeisen lainauksen:

Osallistava demokratia

Kansalaisilla tulee olla mahdollisuus saada riittävästi tietoa edustajiensa tekemistä poliittisista päätöksistä ja syistä jotka ovat johtaneet ratkaisuun. Kehittyneen viestintäteknologian mahdollistamana myös maamme demokraattista järjestelmää on kehitettävä enemmän vuorovaikutusta suosivaksi, osallistavaksi demokratiaksi. Kansalaisilla tulee olla paremmat mahdollisuudet vaatia lisää tietoa käsiteltävistä asioista ja päätöksistä, sekä vaikuttaa itse päätöksentekoon kansalaisaloitteiden ja kansanäänestysten muodoissa.”

Politiikassa uudistuminen ja kehittyminen vaatii vanhojen valtarakenteiden purkamista. Se ei tapahdu äänestämällä kerta toisensa jälkeen samat puolueet ja naamat tekemään päätöksiä puolestamme. Mikäli haluat muutosta, on sen lähdettävä sinusta.

 

Linkki Taloussanomien uutiseen lobbaamisesta: https://www.talouselama.fi/uutiset/sk-tutkija-laski-suomen-lobbaukselle-hurjan-hinnan-675-miljoonaa-euroa/

Linkki Piraattipuolueen puolueohjelmaan: https://piraattipuolue.fi/politiikka/puolueohjelma/

]]>
0 http://markkubrask.puheenvuoro.uusisuomi.fi/254184-liike-nyt-tutunkuuloisia-periaatteita#comments LiikeNyt Osallistava demokratia Perustulo Piraattipuolue Yritystuet Sat, 21 Apr 2018 12:17:35 +0000 Markku Brask http://markkubrask.puheenvuoro.uusisuomi.fi/254184-liike-nyt-tutunkuuloisia-periaatteita
Mihin varakkaat suomalaiset sijoittavat - case Taaleri http://nikokaistakorpi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/254044-mihin-varakkaat-suomalaiset-sijoittavat-case-taaleri <p>Varakkaat suomalaiset vaikuttavat sijoittavan voimakkaasti erityisesti valtion tukemiin toimialoihin. Vahvistaakseni mielikuvaani kävin läpi varainhoitoyhtiö Taalerin yli 200 000:n euron sijoitusvarallisuuden omaaville suunnattujen rahastojen rakenteita. Lähes kaikki sijoituskohteet ovat valtion yritystuilla sekä muilla tuilla avustettuja toimialoja, joita tämäkin hallitus voimakkaasti edistää yritystuilla eikä ole valmis leikkaamaan senttiäkään tutkitusta hyödyttömyydestä tai jopa haitallisuudesta huolimatta.</p><p>Taalerilla on kolme eri aluetta pääomarahastoissa: Uusiutuva energia ja cleantech, Kiinteistösijoitukset sekä Kanssasijoitukset. Käyn läpi pintapuolisesti heidän <a href="https://www.taaleri.com/fi/varainhoito/paaomarahastot">verkkosivunsa</a> pohjalta näiden sisältöjä.</p><p><strong>Uusiutuva energia ja cleantech</strong></p><p>Tämä aluehan on suoraan kuin hallitusohjelmasta ja voimakkaasti tuettu. Alueen sisällä ovat seuraavat rahastot:</p><ol><li>Aurinkotuuli: Ulkoaille uusiutuvaan energiaan sijoittava rahasto, jolla on ainoastaan sijoituksia Jordaniassa aurinkoenergiaan ja Serbiassa tuulivoimaan</li><li>Biorahasto: Rahaston toiminta loppunut, rakensi biokaasuvoimalaitosverkoston, joka myytiin Gasumille 2016</li><li>Kiertotalousrahasto: &quot;<em>Rahasto keskittyy erityisesti kolmeen teemaan: uusiutuva energia, kierrätys- ja materiaalinkäsittely ja energiansäästöratkaisut.&nbsp;Kiertotalous on myös Suomen hallitusohjelman kärkiaiheita.</em>&quot; Kohteena mm Chempolis.</li><li>Metsärahastot: Rahastot sijoittavat metsäomaisuuteen.</li><li>Tuulirahastot: Sijoittaa tuulivoimaan Suomessa ja on toiseksi suurin tuulivoiman tuottaja.</li></ol><p>Lukuunottamatta ensimmäistä ovat kaikki alueet voimakkaasti hallitusohjelman tukemia.</p><p><strong>Kiinteistösijoitukset</strong></p><p>Taalerin kiinteistösijoitusrahastoja ovat seuraavat: Afrikka-rahastot, Asuntorahastot, Kiinteistökehitysrahasto, Tonttirahastot sekä Vuokrakoti.</p><p>Ensimmäistä lukuunottamatta toimitaan jälleen kotimarkkinoilla ja voimakkaasti tuetussa ympäristössä. Valtio tukee ARA:n kautta rakentamista ja asumistuesta on ollut viime aikoina paljon puhetta. Sitä toki valuu Kojamon kautta myös ay-liikkeelle, mutta yhtä lailla hyötyjinä ovat tällaiset tahot. Ehkäpä se on jopa yksi merkittävä syy sille, ettei tällekään asialle vaikutettaisi olevan kykeneviä tekemään rakenteellisia muutoksia?</p><p><strong>Kanssasijoitukset</strong></p><p>Tämän alueen nimi ei juurikaan toimintaa avaa, mutta sisältö kertoo jo paljon enemmän. Sijoituskohteena on pääosin merenkulku ja telakkateollisuus. Yrityksiä ovat mm Rauma Marine Construction (Rauman telakka) ja varustamo Aalto Shipping Company yhdessä toimivan johdon kanssa.</p><p>Jälleen sekä telakkateollisuuden että varustamotoiminnan ollessa kyseessä toimitaan valtion vahvasti yritystuilla tunkkaamien toimialojen piirissä.</p><p><strong>Miten tämä vaikuttaa Suomen talouteen?</strong></p><p>Pintapuolinen analyysini kohdistuu yhteen varainhallintayritykseen eikä ole siten suoraan yleistettävissä. Jotain tämä kuitenkin kertoo siitä kuinka varakkaiden tahojen pääomasijoitukset ja valtion tuet kietoutuvat yhteen. Lähes kaikki sijoituskohteet ovat sellaisia, joita tuetaan vahvasti ja ovat nykyisen hallituksen valitsemia kehitysalueita. Toinen merkittävä piirre on, että nämä eivät kohdistu juurikaan vientiä tuottaviin toimialoihin vaan toimitaan pääosin sisämarkkinoilla.</p><p>Säännöllisin väliajoin nousee keskustelu siitä, että kasvuritysten on hankala saada Suomessa rahoitusta ja meidän tarvitsee houkutella ulkomaisia sijoittajia. Onko se mikään ihme, kun kotimaisille sijoittajille on tarjolla valtion tukemia vähäriskisempiä kohteita verrattain hyvällä tuotolla - vaikkapa tuulivoima on melkoinen rahasampo.</p><p>Viime viikolla <a href="https://www.tekniikkatalous.fi/talous_uutiset/yritykset/startupeille-loytyy-nyt-rahaa-rahoittajat-kilpailevat-parhaimmista-6719992">Tekniikka&amp;Talous-lehti</a> kertoi kuinka startupeille löytyy nyt lisää rahaa. Rahaa löytyy nimenomaan ulkomailta: 2017 ulkomaiset sijoittivat 208 miljoonaa, kun 2013 sijoitettiin 59 miljoonaa eli summa on lähes nelinkertaistunut. Sen sijaan kotimaiset pääomasijoitusyhtiöt sijoittivat 2013 87 miljoonaa ja vuonna 2017 enää 59 miljoonaa trendin ollessa siten aivan toiseen suuntaan. Miksi näin?</p><p>Ruotsalaiset käyvät jatkuvasti Suomessa ostoksilla ja moni suomalainen kasvuyritys päätyy ruotsalaiseen omistukseen. Heillä on malttia ja kykyä kasvattaa liiketoimintaa pitkällä aikajänteellä sekä viedä toimintaa ulkomaille - esimerkiksi Musti ja Mirri on yksi viimeisimpiä esimerkkejä voimakkaasti kasvaneesta ulkomaille levinneestä ketjusta, joka on nykyään ruotsalaisomistuksessa.</p><p><strong>Kieroutunut markkinatalous ja pysähtyneisyyden tukeminen</strong></p><p>Pidemmällä aikavälillä tehty politiikka ja markkinatalouden pysähtyneisyyden tukeminen tulee johtamaan huonoon tulokseen. Suomalainen markkinatalous on pahasti vääristynyt - Kokoomus sekä Keskusta estävät toiminnallaan markkinoiden uudistamista. Niiden politiikan keskiössä vaikuttaakin olevan nykyisen varallisuuden ja teollisuuden loputon tukeminen luonnollisen uudistumisen sijaan.</p><p>Kokoomus ja Keskustan Sipilä-siipi ovat hallituskaudellaan osoittaneet olevansa EK:n ohjauksessa olevia hyviiä veljiä, jotka ajavat suuren pääoman ja nykyisen teollisuuden etuja häikäilemättömästi ja ovat kyvyttömiä muuttamaan talouttamme tervettä kilpailua edistäväksi. Lisäksi hallitus on ennennäkemättömällä tavalla politisoinut tutkimuksen ja kehityksen ohjausta valikoimiinsa kohteisiin.</p><p>Hyväveliverkostoa nimitetään jopa varmistamaan toiminnan jatkuminen hallituskauden jälkeen. Esimerkiksi tammikuun alussa aloittaneen Tekesin ja Finpron yhdistävän Business Finlandin hallituksen puheenjohtajaksi nimitettiin entisen Sipilän yrityksen Elektrobitin ex-toimitusjohtaja. Tämä nimitys tuli aivan puskista ja kovin vähän on sen oikeutuksesta ja perusteista ollut puhetta julkisuudessa.</p><p>Hallituskauden toimenpiteet ovat jo saaneet melkoista epätoivoa aikaan niissä kokoomuslaisissa, jotka kannattavat aitoa kilpailua ja tervettä markkinataloutta. Tämän vuoksi itse toivotan kenties terveempää kilpailua ja uudistumista tukevan uuden puolueen tervetulleeksi. Jo pelkkä huhu siitä tuntuu saavan melkoista paniikkia aikaa Kokoomuksen väessä - hyvä niin, kenties se havahduttaa nykytilan tutkiskeluun ja itsekritiikkiin.</p><p>Tulevaisuuden kilpailukyvyn kannalta Suomen on uudistuttava eikä sen pidä tukea pysähtyneisyyttä!</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Varakkaat suomalaiset vaikuttavat sijoittavan voimakkaasti erityisesti valtion tukemiin toimialoihin. Vahvistaakseni mielikuvaani kävin läpi varainhoitoyhtiö Taalerin yli 200 000:n euron sijoitusvarallisuuden omaaville suunnattujen rahastojen rakenteita. Lähes kaikki sijoituskohteet ovat valtion yritystuilla sekä muilla tuilla avustettuja toimialoja, joita tämäkin hallitus voimakkaasti edistää yritystuilla eikä ole valmis leikkaamaan senttiäkään tutkitusta hyödyttömyydestä tai jopa haitallisuudesta huolimatta.

Taalerilla on kolme eri aluetta pääomarahastoissa: Uusiutuva energia ja cleantech, Kiinteistösijoitukset sekä Kanssasijoitukset. Käyn läpi pintapuolisesti heidän verkkosivunsa pohjalta näiden sisältöjä.

Uusiutuva energia ja cleantech

Tämä aluehan on suoraan kuin hallitusohjelmasta ja voimakkaasti tuettu. Alueen sisällä ovat seuraavat rahastot:

  1. Aurinkotuuli: Ulkoaille uusiutuvaan energiaan sijoittava rahasto, jolla on ainoastaan sijoituksia Jordaniassa aurinkoenergiaan ja Serbiassa tuulivoimaan
  2. Biorahasto: Rahaston toiminta loppunut, rakensi biokaasuvoimalaitosverkoston, joka myytiin Gasumille 2016
  3. Kiertotalousrahasto: "Rahasto keskittyy erityisesti kolmeen teemaan: uusiutuva energia, kierrätys- ja materiaalinkäsittely ja energiansäästöratkaisut. Kiertotalous on myös Suomen hallitusohjelman kärkiaiheita." Kohteena mm Chempolis.
  4. Metsärahastot: Rahastot sijoittavat metsäomaisuuteen.
  5. Tuulirahastot: Sijoittaa tuulivoimaan Suomessa ja on toiseksi suurin tuulivoiman tuottaja.

Lukuunottamatta ensimmäistä ovat kaikki alueet voimakkaasti hallitusohjelman tukemia.

Kiinteistösijoitukset

Taalerin kiinteistösijoitusrahastoja ovat seuraavat: Afrikka-rahastot, Asuntorahastot, Kiinteistökehitysrahasto, Tonttirahastot sekä Vuokrakoti.

Ensimmäistä lukuunottamatta toimitaan jälleen kotimarkkinoilla ja voimakkaasti tuetussa ympäristössä. Valtio tukee ARA:n kautta rakentamista ja asumistuesta on ollut viime aikoina paljon puhetta. Sitä toki valuu Kojamon kautta myös ay-liikkeelle, mutta yhtä lailla hyötyjinä ovat tällaiset tahot. Ehkäpä se on jopa yksi merkittävä syy sille, ettei tällekään asialle vaikutettaisi olevan kykeneviä tekemään rakenteellisia muutoksia?

Kanssasijoitukset

Tämän alueen nimi ei juurikaan toimintaa avaa, mutta sisältö kertoo jo paljon enemmän. Sijoituskohteena on pääosin merenkulku ja telakkateollisuus. Yrityksiä ovat mm Rauma Marine Construction (Rauman telakka) ja varustamo Aalto Shipping Company yhdessä toimivan johdon kanssa.

Jälleen sekä telakkateollisuuden että varustamotoiminnan ollessa kyseessä toimitaan valtion vahvasti yritystuilla tunkkaamien toimialojen piirissä.

Miten tämä vaikuttaa Suomen talouteen?

Pintapuolinen analyysini kohdistuu yhteen varainhallintayritykseen eikä ole siten suoraan yleistettävissä. Jotain tämä kuitenkin kertoo siitä kuinka varakkaiden tahojen pääomasijoitukset ja valtion tuet kietoutuvat yhteen. Lähes kaikki sijoituskohteet ovat sellaisia, joita tuetaan vahvasti ja ovat nykyisen hallituksen valitsemia kehitysalueita. Toinen merkittävä piirre on, että nämä eivät kohdistu juurikaan vientiä tuottaviin toimialoihin vaan toimitaan pääosin sisämarkkinoilla.

Säännöllisin väliajoin nousee keskustelu siitä, että kasvuritysten on hankala saada Suomessa rahoitusta ja meidän tarvitsee houkutella ulkomaisia sijoittajia. Onko se mikään ihme, kun kotimaisille sijoittajille on tarjolla valtion tukemia vähäriskisempiä kohteita verrattain hyvällä tuotolla - vaikkapa tuulivoima on melkoinen rahasampo.

Viime viikolla Tekniikka&Talous-lehti kertoi kuinka startupeille löytyy nyt lisää rahaa. Rahaa löytyy nimenomaan ulkomailta: 2017 ulkomaiset sijoittivat 208 miljoonaa, kun 2013 sijoitettiin 59 miljoonaa eli summa on lähes nelinkertaistunut. Sen sijaan kotimaiset pääomasijoitusyhtiöt sijoittivat 2013 87 miljoonaa ja vuonna 2017 enää 59 miljoonaa trendin ollessa siten aivan toiseen suuntaan. Miksi näin?

Ruotsalaiset käyvät jatkuvasti Suomessa ostoksilla ja moni suomalainen kasvuyritys päätyy ruotsalaiseen omistukseen. Heillä on malttia ja kykyä kasvattaa liiketoimintaa pitkällä aikajänteellä sekä viedä toimintaa ulkomaille - esimerkiksi Musti ja Mirri on yksi viimeisimpiä esimerkkejä voimakkaasti kasvaneesta ulkomaille levinneestä ketjusta, joka on nykyään ruotsalaisomistuksessa.

Kieroutunut markkinatalous ja pysähtyneisyyden tukeminen

Pidemmällä aikavälillä tehty politiikka ja markkinatalouden pysähtyneisyyden tukeminen tulee johtamaan huonoon tulokseen. Suomalainen markkinatalous on pahasti vääristynyt - Kokoomus sekä Keskusta estävät toiminnallaan markkinoiden uudistamista. Niiden politiikan keskiössä vaikuttaakin olevan nykyisen varallisuuden ja teollisuuden loputon tukeminen luonnollisen uudistumisen sijaan.

Kokoomus ja Keskustan Sipilä-siipi ovat hallituskaudellaan osoittaneet olevansa EK:n ohjauksessa olevia hyviiä veljiä, jotka ajavat suuren pääoman ja nykyisen teollisuuden etuja häikäilemättömästi ja ovat kyvyttömiä muuttamaan talouttamme tervettä kilpailua edistäväksi. Lisäksi hallitus on ennennäkemättömällä tavalla politisoinut tutkimuksen ja kehityksen ohjausta valikoimiinsa kohteisiin.

Hyväveliverkostoa nimitetään jopa varmistamaan toiminnan jatkuminen hallituskauden jälkeen. Esimerkiksi tammikuun alussa aloittaneen Tekesin ja Finpron yhdistävän Business Finlandin hallituksen puheenjohtajaksi nimitettiin entisen Sipilän yrityksen Elektrobitin ex-toimitusjohtaja. Tämä nimitys tuli aivan puskista ja kovin vähän on sen oikeutuksesta ja perusteista ollut puhetta julkisuudessa.

Hallituskauden toimenpiteet ovat jo saaneet melkoista epätoivoa aikaan niissä kokoomuslaisissa, jotka kannattavat aitoa kilpailua ja tervettä markkinataloutta. Tämän vuoksi itse toivotan kenties terveempää kilpailua ja uudistumista tukevan uuden puolueen tervetulleeksi. Jo pelkkä huhu siitä tuntuu saavan melkoista paniikkia aikaa Kokoomuksen väessä - hyvä niin, kenties se havahduttaa nykytilan tutkiskeluun ja itsekritiikkiin.

Tulevaisuuden kilpailukyvyn kannalta Suomen on uudistuttava eikä sen pidä tukea pysähtyneisyyttä!

]]>
8 http://nikokaistakorpi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/254044-mihin-varakkaat-suomalaiset-sijoittavat-case-taaleri#comments Hyväveliverkosto Juha Sipilän hallitus Suomen vienti Talouskasvu Yritystuet Thu, 19 Apr 2018 07:32:17 +0000 Niko Kaistakorpi http://nikokaistakorpi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/254044-mihin-varakkaat-suomalaiset-sijoittavat-case-taaleri
Aikahorisonttisi määrittelee kantasi yritystukiin http://amosahola.puheenvuoro.uusisuomi.fi/253827-aikahorisonttisi-maarittelee-kantasi-yritystukiin <p>Tämän kevään innovaatiopalkinnon myöntäisin Seppo Kääriäiselle - hänen huomionsa&nbsp;<a href="https://www.mustread.fi/artikkelit/poliitikko-on-vaillinainen-jos-ei-mieti-kauas-eteenpain-sanoo-historijoitsijan-bestselleriin-mielistynyt-seppo-kaariainen/">Poliitikko on vaillinainen, jos ei mieti kauas eteenpäin</a>&nbsp;(Mustread 10.3.2018) selittää merkittävän osan poliittisista erimielisyyksistä.</p><p>Otetaan esimerkiksi vaikka yritystuet - lyhyellä aikavälillä (vuosia) tarkasteltuna ne saattavat pitkittää joidenkin työpaikkojen säilymistä Suomessa, mutta pitkällä aikavälillä (kymmeniä vuosia) ne yksiselitteisesti vähentävät työn tuottavuuden kasvua, ja sitä kautta heikentävät elintasoa.</p><p>Samalla tavalla koko maan asuttuna pitäminen alueellisilla tulonsiirroilla on viivästystaistelua, joka lyhyellä aikavälillä ylläpitää keskustapuolueen kannatusta, mutta pitkällä aikavälillä maksaa Suomelle mansikoita. Maakuntauudistus on osa tätä viivytystaistelua, ja se tulee lisäämään alueellisia tulonsiirtoja.</p><p>Erilainen aikahorisontti on pääsyy siihen, miksi täysin rationaaliset ihmiset voivat olla samasta asiasta eri mieltä. <a href="https://www.talouselama.fi/uutiset/valtaosa-yritystuesta-on-rahaa-joka-ei-ole-koskaan-verottajan-kirstussa-kaynytkaan/97eb9580-88a5-374e-a0b9-dc39fca7d576">Talouselämän päätoimittajan</a>&nbsp;(TE 13.4.2018)&nbsp;aikahorisontti on huomiseen saakka, lobbarien aikahorisontti ylettyy seuraavaan palkkapäivään, poliitikkojen yleensä seuraaviin vaaleihin - vain harvat katsovat kymmenien vuosien tähtäimellä.</p><p>&nbsp;</p><p>Tämä on demokratian ongelma pähkinänkuoressa, eikä siihen ole olemassa lopullista ratkaisua. Ehdotan kuitenkin erästä parannusehdotusta - seuraavien vaalien vaalikoneet voisivat mielestäni pyrkiä mittaamaan tätä ulottuvuutta (progressiivisuus = nykyhetki vs tulevaisuus), ja kertomaan sen äänestäjille.</p><p>&nbsp;</p><p>Kirjoittaja on Liberaalipuolueen Helsingin piirin puheenjohtaja ja varavaltuutettu, jonka mielestä megatrendejä vastaan ei kannata räpiköidä.</p> Tämän kevään innovaatiopalkinnon myöntäisin Seppo Kääriäiselle - hänen huomionsa Poliitikko on vaillinainen, jos ei mieti kauas eteenpäin (Mustread 10.3.2018) selittää merkittävän osan poliittisista erimielisyyksistä.

Otetaan esimerkiksi vaikka yritystuet - lyhyellä aikavälillä (vuosia) tarkasteltuna ne saattavat pitkittää joidenkin työpaikkojen säilymistä Suomessa, mutta pitkällä aikavälillä (kymmeniä vuosia) ne yksiselitteisesti vähentävät työn tuottavuuden kasvua, ja sitä kautta heikentävät elintasoa.

Samalla tavalla koko maan asuttuna pitäminen alueellisilla tulonsiirroilla on viivästystaistelua, joka lyhyellä aikavälillä ylläpitää keskustapuolueen kannatusta, mutta pitkällä aikavälillä maksaa Suomelle mansikoita. Maakuntauudistus on osa tätä viivytystaistelua, ja se tulee lisäämään alueellisia tulonsiirtoja.

Erilainen aikahorisontti on pääsyy siihen, miksi täysin rationaaliset ihmiset voivat olla samasta asiasta eri mieltä. Talouselämän päätoimittajan (TE 13.4.2018) aikahorisontti on huomiseen saakka, lobbarien aikahorisontti ylettyy seuraavaan palkkapäivään, poliitikkojen yleensä seuraaviin vaaleihin - vain harvat katsovat kymmenien vuosien tähtäimellä.

 

Tämä on demokratian ongelma pähkinänkuoressa, eikä siihen ole olemassa lopullista ratkaisua. Ehdotan kuitenkin erästä parannusehdotusta - seuraavien vaalien vaalikoneet voisivat mielestäni pyrkiä mittaamaan tätä ulottuvuutta (progressiivisuus = nykyhetki vs tulevaisuus), ja kertomaan sen äänestäjille.

 

Kirjoittaja on Liberaalipuolueen Helsingin piirin puheenjohtaja ja varavaltuutettu, jonka mielestä megatrendejä vastaan ei kannata räpiköidä.

]]>
8 http://amosahola.puheenvuoro.uusisuomi.fi/253827-aikahorisonttisi-maarittelee-kantasi-yritystukiin#comments Kotimaa Aika Aikahorisontti Politiikka Yritystuet Sat, 14 Apr 2018 10:29:55 +0000 Amos Ahola http://amosahola.puheenvuoro.uusisuomi.fi/253827-aikahorisonttisi-maarittelee-kantasi-yritystukiin
EVA ja Ahopelto haluavat tuoda 10 000 koodaria Suomeen http://nikokaistakorpi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/253538-eva-ja-ahopelto-haluavat-tuoda-10-000-koodaria-suomeen <p><a href="http://www.eva.fi/blog/2018/04/06/paaomasijoittaja-timo-ahopelto-koodarivaje-uhkaa-kuihduttaa-suomen-halpatuotantomaaksi-nain-palaamme-huipulle/">Evan analyysissään</a> pääomasijoittaja ja teknologiayrittäjä Timo Ahopelto ehdottaa, että Suomeen pitäisi houkutella ja tuoda 10 000 ulkomaista koodaria Suomeen sekä houkutella verohelpotuksilla kansainvälisten jättien tuotekehityskeskuksia. Analyysissään hän nojaa erityisesti Israelin sekä Uuden-Seelannin toimenpiteisiin ja tilanteeseen. Molemmat maat ovat varsin erikoisia ja osa löydetyistä yhtymäkohdista tuntuu aika kaukaa haetuilta.</p><p>Itse olen tehnyt urani pääosin tuotekehityksessä sekä asiantuntijana että tiimin vetäjänä ja olen ollut huolissani tutkimuksen ja tuotekehityksen vähenemisestä Suomessa. Valtion ja yritysten tuotekehitys- ja tutkimuspanostukset suhteessa bruttokansantuotteeseen ovat pienentyneet joka vuosi vuoden 2009 jälkeen. 2009 Suomessa T&amp;K-menojen osuus oli 3,75% ja 2016 enää 2,75%. Prosentuaalisesti lasku on 27% eli yli neljännes. Vuodelle 2017 ennustetaan edelleen pientä alenemaa ja osuus olisi 2,72% (Lähde: Tilastokeskus).&nbsp; Huippuvuoteen 2011 verrattuna yritysten T&amp;K-panostukset ovat laskeneet yli miljardin vuonna 2016.</p><p>Konkreettiset ideat ja ajatukset ovat tervetulleita ja suunta olisi käännettävä, mutta en ole aivan vakuuttunut Ahopellon keinoista ja johtopäätöksistä. Etenkin mikäli katsomme maassa tehtyä politiikkaa ja suuntausta TEKES- ja koulutusleikkauksineen on vaikea nähdä kuinka näillä esitetyille keinoilla asia nopealla aikataululla ratkaistaisiin. Myöskin elinkeinoelämä on itse vähentänyt panostuksia koko 2010-luvun, mikä ei tee Suomesta kovin houkuttelevaa kohdetta. Tässä kohden yritysten on katsottava peiliin sivuuttaessaan kvartaalitalouden huumassa pitkän aikavälin kehityksen.</p><p><strong>Uuden-Seelannin ja Israelin esimerkit</strong></p><p>Uusi-Seelanti toteutti kampanjan, josta Ahopelto kertoo:</p><p><em>&quot;Uusi-Seelanti lupasi ennakkoluulottomasti hakemusten perusteella lennättää maahan omalla kustannuksellaan 100 koodaria ja tutustuttaa heidät Uuteen-Seelantiin ja tarjota matkan päätteeksi työpaikkaa.&quot;</em></p><p>Hakemuksia tuli peräti 48 000 ja verkkosivut jopa kaatuivat. Uusi-Seelanti on kuitenkin yksi monen unelmalomakohteista, jolla lienee suuri vaikutus houkuttelevuuteen enkä oikein usko, että Suomi moiseen pystyy luonnostaan ja muista hienouksistaan huolimatta.</p><p>Israel on taas todellinen teknologian edelläkävijämaa ja taloudeltaan aivan toisessa mittaluokassa kuin Suomi. Monista syistä Israel on noussut asemaansa, esimerkiksi aseteollisuudella on ollut suuri vaikutus teknologiakehitykseen sekä myös maan saamalla mittavalla tuella mm Yhdysvalloista. Lisäksi sääntelyn suhteen ko maa on melko lailla riippumaton eikä joudu esimerkiksi seuraamaan EU:n sääntöjä.</p><p><strong>Teknologiajättien tuotekehityskeskusten houkuttelu Suomeen</strong></p><p>Valitettavasti Suomi on melkoisella takamatkalla alustatalouden ja verkkokaupan suhteen, missä suurimmat yritykset kuten Google, Facebook ja Amazon toimivat. Itse uskon että ensisijaisesti teknologiajätit perustavat tuotekehityskeskuksiaan niihin maihin, missä on olemassa merkittävää osaamista tarvittavilta teknologia-alueilta ja pyrkivät sitten houkuttelemaan osaajia itselleen merkittävillä resursseillaan. Ajatus siitä, että pelkästään verohelpotuksilla ilman merkittäviä omia vahvuuksia saataisiin houkuteltua näitä Suomeen vaikuttaa melko huteralta ajatukselta. Se että olisimme niin houkutteleva maa, että tänne tuotaisiin merkittävä määrä osaajia ulkoa tällaisiin kehityskeskuksiin vaikuttaa mielestäni epärealistiselta.</p><p>Viime aikoina on ollut myös puhetta siitä, kuinka hallituksen strategiana on tehdä Suomesta tekoälyn johtava hyödyntäjämaa. Itse pidän tätä epärealistisena strategiana, sillä ilman omia merkittäviä panostuksia teknologian kehittämiseen sekä olematta mukana merkittävillä panostuksilla alueen tutkimuksessa ollaan jatkuvasti perässä. Moni yritys on yrittänyt tällaista strategiaa epäonnistuen pahasti.</p><p><strong>Suuntaa muutettava palveluliiketoimintaa edistäväksi</strong></p><p>Mielestäni meidän on löydettävä omia erikoisalueitamme ja lähestyttävä 2020-lukua niiden kautta. Perinteisen teollisuuden tukemista on vähennettävä ja siirrettävä painopistettä uuteen. Palveluliiketoiminnan osuus on ollut viennistämme jatkuvassa kasvussa ja pelastanut meidät Nokian romahduksen jälkeen. VATT:n tutkimuksen mukaan se vastasi viime vuonna 36 prosentista viennin kokonaisarvonlisäystä. Lisäksi palveluviennin osalta ns kotimainen arvonlisäys on huomattavasti tavaravientiä suurempi - esimerkiksi tavaraviennin uuden ykkösen dieselin kotimainen arvonlisäys on vain 17%.</p><p><a href="https://www.tivi.fi/Kaikki_uutiset/nyt-on-masentava-ennuste-suomesta-tulossa-ohjelmistoalan-halpatuotantomaa-10-000-koodaria-palkattava-ulkomailta-6719049">Ahopellon päättelyssä</a> on mielenkiintoinen ristiriita, sillä hän ennustaa nykymenolla Suomesta tulevan ohjelmistoalan halpatuotantomaa. Eiköhän halpatuotanto tapahdu mm Intian kaltaisissa maissa eikä maassa, jossa on ohjelmoijista hänen kertomansa mukaan pulaa?</p><p>Toisaalta puhutaan koodaripulasta, mutta jostain syystä se ei näy esimerkiksi laajemmin alan palkkakehityksessä. On kyllä uutisoitu kuinka huippuosaaja voi saada 15 000 euroa, mutta kovin harvassa ovat tällaiset palkat Suomessa kokemukseni mukaan. Jos pula olisi merkittävä pullonkaula, niin sen pitäisi näkyä myös yleisessä palkkakehityksessä mikäli markkinat toimivat kuten pitäisi.</p><p>Hieman mietityttää onko tässä EVA:n ja Ahopellon tavoitteena tuoda ulkomailta halvempia koodareita vai aidosti huippuosaamista. Viime aikoina työvoimapulalla tunnutaan eri alueilla tekevän vahvasti omia etuja avajaa lobbausta halvemman ulkomaisen työvoiman saamiseksi helpommin käyttöön. Esimerkiksi Lapin matkailubuumista huolimatta palkkatasot eivät siellä nouse vaan käytetään yhä enenevässä määrin ulkomaista vuokratyövoimaa.</p><p>Lamavuosina erityisesti 2010-luvun alussa laitettiin todella paljon koodareita kortistoon yt-neuvotteluilla ja valitettavan usein ne kohdistuivat vanhempiin osaajiin, joiden osaamisen kehittymistä ei tuettu esimerkiksi koulutuksilla. Nyt olisi mm panostettava muuntokoulutukseen erilaisten ohjelmointikielien ja menetelmien osalta. Vanhempikin insinööri oppii kyllä uusia temppuja, kun siihen annetaan mahdollisuus. Myös yhteiskunnan tulisi tukea yli viisikymppisten palkkaamista, kun tällä hetkellä se saattaa jopa tuoda lisäkustannuksia.</p><p>Suomen on pienenä maana tehtävä nyt vaikeita valintoja ja mietittävä miten resurssit kohdennetaan parhaiten tulevaisuuden kilpailukyvyn kannalta.</p> Evan analyysissään pääomasijoittaja ja teknologiayrittäjä Timo Ahopelto ehdottaa, että Suomeen pitäisi houkutella ja tuoda 10 000 ulkomaista koodaria Suomeen sekä houkutella verohelpotuksilla kansainvälisten jättien tuotekehityskeskuksia. Analyysissään hän nojaa erityisesti Israelin sekä Uuden-Seelannin toimenpiteisiin ja tilanteeseen. Molemmat maat ovat varsin erikoisia ja osa löydetyistä yhtymäkohdista tuntuu aika kaukaa haetuilta.

Itse olen tehnyt urani pääosin tuotekehityksessä sekä asiantuntijana että tiimin vetäjänä ja olen ollut huolissani tutkimuksen ja tuotekehityksen vähenemisestä Suomessa. Valtion ja yritysten tuotekehitys- ja tutkimuspanostukset suhteessa bruttokansantuotteeseen ovat pienentyneet joka vuosi vuoden 2009 jälkeen. 2009 Suomessa T&K-menojen osuus oli 3,75% ja 2016 enää 2,75%. Prosentuaalisesti lasku on 27% eli yli neljännes. Vuodelle 2017 ennustetaan edelleen pientä alenemaa ja osuus olisi 2,72% (Lähde: Tilastokeskus).  Huippuvuoteen 2011 verrattuna yritysten T&K-panostukset ovat laskeneet yli miljardin vuonna 2016.

Konkreettiset ideat ja ajatukset ovat tervetulleita ja suunta olisi käännettävä, mutta en ole aivan vakuuttunut Ahopellon keinoista ja johtopäätöksistä. Etenkin mikäli katsomme maassa tehtyä politiikkaa ja suuntausta TEKES- ja koulutusleikkauksineen on vaikea nähdä kuinka näillä esitetyille keinoilla asia nopealla aikataululla ratkaistaisiin. Myöskin elinkeinoelämä on itse vähentänyt panostuksia koko 2010-luvun, mikä ei tee Suomesta kovin houkuttelevaa kohdetta. Tässä kohden yritysten on katsottava peiliin sivuuttaessaan kvartaalitalouden huumassa pitkän aikavälin kehityksen.

Uuden-Seelannin ja Israelin esimerkit

Uusi-Seelanti toteutti kampanjan, josta Ahopelto kertoo:

"Uusi-Seelanti lupasi ennakkoluulottomasti hakemusten perusteella lennättää maahan omalla kustannuksellaan 100 koodaria ja tutustuttaa heidät Uuteen-Seelantiin ja tarjota matkan päätteeksi työpaikkaa."

Hakemuksia tuli peräti 48 000 ja verkkosivut jopa kaatuivat. Uusi-Seelanti on kuitenkin yksi monen unelmalomakohteista, jolla lienee suuri vaikutus houkuttelevuuteen enkä oikein usko, että Suomi moiseen pystyy luonnostaan ja muista hienouksistaan huolimatta.

Israel on taas todellinen teknologian edelläkävijämaa ja taloudeltaan aivan toisessa mittaluokassa kuin Suomi. Monista syistä Israel on noussut asemaansa, esimerkiksi aseteollisuudella on ollut suuri vaikutus teknologiakehitykseen sekä myös maan saamalla mittavalla tuella mm Yhdysvalloista. Lisäksi sääntelyn suhteen ko maa on melko lailla riippumaton eikä joudu esimerkiksi seuraamaan EU:n sääntöjä.

Teknologiajättien tuotekehityskeskusten houkuttelu Suomeen

Valitettavasti Suomi on melkoisella takamatkalla alustatalouden ja verkkokaupan suhteen, missä suurimmat yritykset kuten Google, Facebook ja Amazon toimivat. Itse uskon että ensisijaisesti teknologiajätit perustavat tuotekehityskeskuksiaan niihin maihin, missä on olemassa merkittävää osaamista tarvittavilta teknologia-alueilta ja pyrkivät sitten houkuttelemaan osaajia itselleen merkittävillä resursseillaan. Ajatus siitä, että pelkästään verohelpotuksilla ilman merkittäviä omia vahvuuksia saataisiin houkuteltua näitä Suomeen vaikuttaa melko huteralta ajatukselta. Se että olisimme niin houkutteleva maa, että tänne tuotaisiin merkittävä määrä osaajia ulkoa tällaisiin kehityskeskuksiin vaikuttaa mielestäni epärealistiselta.

Viime aikoina on ollut myös puhetta siitä, kuinka hallituksen strategiana on tehdä Suomesta tekoälyn johtava hyödyntäjämaa. Itse pidän tätä epärealistisena strategiana, sillä ilman omia merkittäviä panostuksia teknologian kehittämiseen sekä olematta mukana merkittävillä panostuksilla alueen tutkimuksessa ollaan jatkuvasti perässä. Moni yritys on yrittänyt tällaista strategiaa epäonnistuen pahasti.

Suuntaa muutettava palveluliiketoimintaa edistäväksi

Mielestäni meidän on löydettävä omia erikoisalueitamme ja lähestyttävä 2020-lukua niiden kautta. Perinteisen teollisuuden tukemista on vähennettävä ja siirrettävä painopistettä uuteen. Palveluliiketoiminnan osuus on ollut viennistämme jatkuvassa kasvussa ja pelastanut meidät Nokian romahduksen jälkeen. VATT:n tutkimuksen mukaan se vastasi viime vuonna 36 prosentista viennin kokonaisarvonlisäystä. Lisäksi palveluviennin osalta ns kotimainen arvonlisäys on huomattavasti tavaravientiä suurempi - esimerkiksi tavaraviennin uuden ykkösen dieselin kotimainen arvonlisäys on vain 17%.

Ahopellon päättelyssä on mielenkiintoinen ristiriita, sillä hän ennustaa nykymenolla Suomesta tulevan ohjelmistoalan halpatuotantomaa. Eiköhän halpatuotanto tapahdu mm Intian kaltaisissa maissa eikä maassa, jossa on ohjelmoijista hänen kertomansa mukaan pulaa?

Toisaalta puhutaan koodaripulasta, mutta jostain syystä se ei näy esimerkiksi laajemmin alan palkkakehityksessä. On kyllä uutisoitu kuinka huippuosaaja voi saada 15 000 euroa, mutta kovin harvassa ovat tällaiset palkat Suomessa kokemukseni mukaan. Jos pula olisi merkittävä pullonkaula, niin sen pitäisi näkyä myös yleisessä palkkakehityksessä mikäli markkinat toimivat kuten pitäisi.

Hieman mietityttää onko tässä EVA:n ja Ahopellon tavoitteena tuoda ulkomailta halvempia koodareita vai aidosti huippuosaamista. Viime aikoina työvoimapulalla tunnutaan eri alueilla tekevän vahvasti omia etuja avajaa lobbausta halvemman ulkomaisen työvoiman saamiseksi helpommin käyttöön. Esimerkiksi Lapin matkailubuumista huolimatta palkkatasot eivät siellä nouse vaan käytetään yhä enenevässä määrin ulkomaista vuokratyövoimaa.

Lamavuosina erityisesti 2010-luvun alussa laitettiin todella paljon koodareita kortistoon yt-neuvotteluilla ja valitettavan usein ne kohdistuivat vanhempiin osaajiin, joiden osaamisen kehittymistä ei tuettu esimerkiksi koulutuksilla. Nyt olisi mm panostettava muuntokoulutukseen erilaisten ohjelmointikielien ja menetelmien osalta. Vanhempikin insinööri oppii kyllä uusia temppuja, kun siihen annetaan mahdollisuus. Myös yhteiskunnan tulisi tukea yli viisikymppisten palkkaamista, kun tällä hetkellä se saattaa jopa tuoda lisäkustannuksia.

Suomen on pienenä maana tehtävä nyt vaikeita valintoja ja mietittävä miten resurssit kohdennetaan parhaiten tulevaisuuden kilpailukyvyn kannalta.

]]>
25 http://nikokaistakorpi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/253538-eva-ja-ahopelto-haluavat-tuoda-10-000-koodaria-suomeen#comments Kotimaa Alustatalous Globaali kilpailu Tuotekehitys Työvoimapula Yritystuet Mon, 09 Apr 2018 08:01:39 +0000 Niko Kaistakorpi http://nikokaistakorpi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/253538-eva-ja-ahopelto-haluavat-tuoda-10-000-koodaria-suomeen
Protektionismi vs yritystuet http://teroteukkaahtola.puheenvuoro.uusisuomi.fi/253493-protektionismi-vs-yritystuet <p>Tuontiullit ollut otsikoissa ja myös yritystuet viimeaikoina.</p><p>&nbsp;</p><p>Kun Trump alkoi puhua tuontitulleista noudattaakseen politiikkaa, jota vaaliohjelmissaan lupasi tuodakseen työpaikat takaisin Usaan, niin alkoi meteli.</p><p>Aivan kun tuontitullit olisi joku uusi juttu, mitä muut ei tee.&nbsp; On EU:lla tuontitullit ja Aasian mailla ja kaikilla. Kaikki suojelevat omiaan tuontitulleilla ja yksittäiset valtiot vielä yritystuilla kilpaillessaan naapureittaan vastaan.</p><p>Nyt oli yritystuet taas otsikoissa, kun työryhmä ei löytänyt yhteisymmärrystä niiden karsimiseksi.</p><p>Tukia perusteltiin niin, että lähtee työpaikat jos karsitaan, kun muutkin maat tukee, niin ei pärjää muuten kilpailussa ja me hävitään.</p><p>&nbsp;</p><p>Miten tuo eroaa sitten tuontitulleista, eli protektionismistä että tuetaan verohelpotuksilla joitain kotimaisia yrityksiä?</p><p>Yritystuilla&nbsp;kilpailu meidän kotimaisten kesken vääristyy jos osa saa yritystukia ja osa ei.</p><p>Tuet lienee usein verohelpotuksia, eli jää veroa saamatta tuetuilta yrityksiltä, jonka sitten kuitenkin uskotaan hyödyttävän kuitenkin loppupelissä.</p><p>Eli olemme kiristettyjä pakon edessä tukemaan, jotta ei työpaikat lähde ja tuosta syystä tukia ei voi karsia.</p><p>&nbsp;</p><p>Jos tuontitullit olisi käytössä, niin peli olisi kaikille Suomessa sama ja noita suoria verotulojen menetyksiä ei tulisi.</p><p>&nbsp;</p><p>Tuontitullien prosenttimäärällä kyetään sääntelemään, jottei kotimaiset ole liian suojattuja, mutta myös voitaisiin määritellä sen verran tullia, minkä kilpailevat maat tukee, jolloin peli olisi tasan.</p><p>&nbsp;</p><p>Niitä maita, jotka ei noudata ihmisoikeus ym. sääntöjä pitäisi rokottaa isommalla prosentilla, joka painostaisi laittamaan asiansa kuntoon, mikäli haluaa markkinoillemme.</p><p>Suomi yksin ei voi vaikuttaa, mutta useamman maan joukko voisi.</p><p>Täällä on varmasti paljon lukijoita, joilla on avarampi näkemys näistä asioista, niin olisi mukava kuulla lisää aiheesta, kun itselle ei oikein avaudu, että mitä eroa noilla otsikon asioilla on ja miksi toinen on kuolema ja toinen välttämättömyys?</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Tuontiullit ollut otsikoissa ja myös yritystuet viimeaikoina.

 

Kun Trump alkoi puhua tuontitulleista noudattaakseen politiikkaa, jota vaaliohjelmissaan lupasi tuodakseen työpaikat takaisin Usaan, niin alkoi meteli.

Aivan kun tuontitullit olisi joku uusi juttu, mitä muut ei tee.  On EU:lla tuontitullit ja Aasian mailla ja kaikilla. Kaikki suojelevat omiaan tuontitulleilla ja yksittäiset valtiot vielä yritystuilla kilpaillessaan naapureittaan vastaan.

Nyt oli yritystuet taas otsikoissa, kun työryhmä ei löytänyt yhteisymmärrystä niiden karsimiseksi.

Tukia perusteltiin niin, että lähtee työpaikat jos karsitaan, kun muutkin maat tukee, niin ei pärjää muuten kilpailussa ja me hävitään.

 

Miten tuo eroaa sitten tuontitulleista, eli protektionismistä että tuetaan verohelpotuksilla joitain kotimaisia yrityksiä?

Yritystuilla kilpailu meidän kotimaisten kesken vääristyy jos osa saa yritystukia ja osa ei.

Tuet lienee usein verohelpotuksia, eli jää veroa saamatta tuetuilta yrityksiltä, jonka sitten kuitenkin uskotaan hyödyttävän kuitenkin loppupelissä.

Eli olemme kiristettyjä pakon edessä tukemaan, jotta ei työpaikat lähde ja tuosta syystä tukia ei voi karsia.

 

Jos tuontitullit olisi käytössä, niin peli olisi kaikille Suomessa sama ja noita suoria verotulojen menetyksiä ei tulisi.

 

Tuontitullien prosenttimäärällä kyetään sääntelemään, jottei kotimaiset ole liian suojattuja, mutta myös voitaisiin määritellä sen verran tullia, minkä kilpailevat maat tukee, jolloin peli olisi tasan.

 

Niitä maita, jotka ei noudata ihmisoikeus ym. sääntöjä pitäisi rokottaa isommalla prosentilla, joka painostaisi laittamaan asiansa kuntoon, mikäli haluaa markkinoillemme.

Suomi yksin ei voi vaikuttaa, mutta useamman maan joukko voisi.

Täällä on varmasti paljon lukijoita, joilla on avarampi näkemys näistä asioista, niin olisi mukava kuulla lisää aiheesta, kun itselle ei oikein avaudu, että mitä eroa noilla otsikon asioilla on ja miksi toinen on kuolema ja toinen välttämättömyys?

]]>
0 http://teroteukkaahtola.puheenvuoro.uusisuomi.fi/253493-protektionismi-vs-yritystuet#comments Protektionismi Tuontitullit Yritystuet Sun, 08 Apr 2018 06:55:55 +0000 Tero Ahtola http://teroteukkaahtola.puheenvuoro.uusisuomi.fi/253493-protektionismi-vs-yritystuet
On häpeällistä ja haitallista, ettei hallitus uudista yritystukia http://kaisahernberg.puheenvuoro.uusisuomi.fi/253405-on-hapeallista-ja-haitallista-ettei-hallitus-uudista-yritystukia <p>Olen tässä pari päivää sulatellut uutista hallituksen asettaman yritystukityöryhmän tuloksettomuudesta sekä tietoja ryhmän työskentelytavoista. Tuloksettomuus ei yllättänyt, toimintatapojen räikeys ehkä sentään jonkin verran.</p><p>Miksi tuloksettomuus ei yllättänyt? Koska alusta asti oli selvää, että työryhmä asetettiin vain siksi, että näyttäisi siltä kuin tehtäisiin jotakin. Innokkaiden puheiden jälkeen oli hirveän noloa, ettei hallitus saanut leikkauksia aikaiseksi viime vuonna sen enempää puoliväliriihessä kuin syksyn budjettineuvotteluissakaan.</p><p>Sekin oli toki selvää, miksi yritystukien uudistaminen on Sipilän hallitukselle niin vaikeaa. Leikkaukset kun osuisivat Kokoomuksen ja Keskustan keskeisiin sidosryhmiin. Silti jaksoin hämmästyä, miten suuri rooli näille sidosryhmille annettiin parlamentaarisessa työryhmässä.</p><p>Siellä ne istuivat neuvottelupöydässä mukana, kaikki suurimpien edunsaajien etujärjestöt.</p><p>Hyvään lainvalmisteluun ilman muuta kuuluu intressiryhmien kuuleminen. Voi perustellusti väittää, että Suomessa on saatu yhteiskuntarauha pysymään ja eri tahot noudattamaan lakeja varsin kuuliaisesti pitkälti juuri siksi, että lainvalmistelu on osallistavaa.</p><p><strong>On kuitenkin hyvin eri asia kuulla intressitahoja kuin päästää ne päättämään omista eduistaan.</strong> Valitettavasti tämä päätöksentekoon mukaan ottaminen näyttää Suomessa yleistyvän. Lobbarit ovat jo useita kertoja olleet mukana hallitusneuvotteluissa hallitustavoitteita sorvaamassa. Nyt etujärjestöt päästettiin parlamentaarisen työryhmän jäseniksi. Onko seuraava askel, että eduskunnan valiokuntiin tulee vakiopaikat MTK:lle ja EK:lle?</p><p>Anders Blom teki ansiokkaan työn nostaessaan väitöskirjassaan esille suomalaisen rakenteellisen korruption toimintatapoja. Olen hänen kanssaan samaa mieltä, että Suomessa tarvitaan yhteiskunnallisen sopimisen päivitystä.</p><p>Nyt meillä on tilanne, jossa yhteiskunnan vaikutusvaltaisimmat tahot käyttävät kaiken arvovaltansa estääkseen yhteiskunnan ja liike-elämän rakenteita kehittymästä ja pitääkseen aikoinaan aivan erilaisessa tilanteessa myönnetyt etuudet ikuisesti voimassa. Samaan aikaan leikataan yhteiskuntaa uudistavista ja kilpailukyvyn kannalta olennaisista asioista, kuten tutkimuksesta ja koulutuksesta. Leikataan myös yhteiskuntarauhan kannalta olennaisista asioista, kuten sosiaaliturvasta.</p><p>Liike-elämän etujärjestöt maalailevat uhkakuvia siitä, kuinka kilpailukyky on mennyttä, jos yritystukia leikataan. Tämä ei kerta kaikkiaan ole uskottavaa, kun tilastoja katsoo. Esimerkiksi yksi suurimmista yksittäisistä tuista, energiaintensiivisen teollisuuden sähköveron palautus, valuu suoraan suurten yritysten osinkoihin.</p><p><strong>Itse olen vahvasti sitä mieltä, että valtion tehtävä ei ole kannatella kannattamatonta yritystoimintaa</strong> &ndash; ja vielä vähemmän sen tehtävä on syytää tukia vakavaraisille yhtiöille, joilla ei ole ongelmia saada rahoitusta. Yritysten, jos keiden, tulisi ennen kaikkea pystyä toimimaan markkinoilla terveen kilpailun pelisäännöillä.</p><p>Valtion roolina voi olla esimerkiksi auttaa uusia markkinoita alulle, tukea markkinoita uudistavaa tutkimus- ja kehitystyötä, paikata yksityisillä rahoitusmarkkinoilla ilmeneviä aukkoja tai estää haitallisten ulkoisvaikutusten syntymistä. Valtaosa suomalaisista yritystuista ei kuitenkaan noudata näitä periaatteita.</p><p>Yritystukien uudistamiselle on suuri tarve. Tuet tulevat kalliiksi ja valtaosa niistä vääristää markkinoita. Se, että hallitus ei ole uudistusta saanut aikaan, on surullista, häpeällistä ja erittäin haitallista Suomen taloudelle ja kilpailukyvylle.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Olen tässä pari päivää sulatellut uutista hallituksen asettaman yritystukityöryhmän tuloksettomuudesta sekä tietoja ryhmän työskentelytavoista. Tuloksettomuus ei yllättänyt, toimintatapojen räikeys ehkä sentään jonkin verran.

Miksi tuloksettomuus ei yllättänyt? Koska alusta asti oli selvää, että työryhmä asetettiin vain siksi, että näyttäisi siltä kuin tehtäisiin jotakin. Innokkaiden puheiden jälkeen oli hirveän noloa, ettei hallitus saanut leikkauksia aikaiseksi viime vuonna sen enempää puoliväliriihessä kuin syksyn budjettineuvotteluissakaan.

Sekin oli toki selvää, miksi yritystukien uudistaminen on Sipilän hallitukselle niin vaikeaa. Leikkaukset kun osuisivat Kokoomuksen ja Keskustan keskeisiin sidosryhmiin. Silti jaksoin hämmästyä, miten suuri rooli näille sidosryhmille annettiin parlamentaarisessa työryhmässä.

Siellä ne istuivat neuvottelupöydässä mukana, kaikki suurimpien edunsaajien etujärjestöt.

Hyvään lainvalmisteluun ilman muuta kuuluu intressiryhmien kuuleminen. Voi perustellusti väittää, että Suomessa on saatu yhteiskuntarauha pysymään ja eri tahot noudattamaan lakeja varsin kuuliaisesti pitkälti juuri siksi, että lainvalmistelu on osallistavaa.

On kuitenkin hyvin eri asia kuulla intressitahoja kuin päästää ne päättämään omista eduistaan. Valitettavasti tämä päätöksentekoon mukaan ottaminen näyttää Suomessa yleistyvän. Lobbarit ovat jo useita kertoja olleet mukana hallitusneuvotteluissa hallitustavoitteita sorvaamassa. Nyt etujärjestöt päästettiin parlamentaarisen työryhmän jäseniksi. Onko seuraava askel, että eduskunnan valiokuntiin tulee vakiopaikat MTK:lle ja EK:lle?

Anders Blom teki ansiokkaan työn nostaessaan väitöskirjassaan esille suomalaisen rakenteellisen korruption toimintatapoja. Olen hänen kanssaan samaa mieltä, että Suomessa tarvitaan yhteiskunnallisen sopimisen päivitystä.

Nyt meillä on tilanne, jossa yhteiskunnan vaikutusvaltaisimmat tahot käyttävät kaiken arvovaltansa estääkseen yhteiskunnan ja liike-elämän rakenteita kehittymästä ja pitääkseen aikoinaan aivan erilaisessa tilanteessa myönnetyt etuudet ikuisesti voimassa. Samaan aikaan leikataan yhteiskuntaa uudistavista ja kilpailukyvyn kannalta olennaisista asioista, kuten tutkimuksesta ja koulutuksesta. Leikataan myös yhteiskuntarauhan kannalta olennaisista asioista, kuten sosiaaliturvasta.

Liike-elämän etujärjestöt maalailevat uhkakuvia siitä, kuinka kilpailukyky on mennyttä, jos yritystukia leikataan. Tämä ei kerta kaikkiaan ole uskottavaa, kun tilastoja katsoo. Esimerkiksi yksi suurimmista yksittäisistä tuista, energiaintensiivisen teollisuuden sähköveron palautus, valuu suoraan suurten yritysten osinkoihin.

Itse olen vahvasti sitä mieltä, että valtion tehtävä ei ole kannatella kannattamatonta yritystoimintaa – ja vielä vähemmän sen tehtävä on syytää tukia vakavaraisille yhtiöille, joilla ei ole ongelmia saada rahoitusta. Yritysten, jos keiden, tulisi ennen kaikkea pystyä toimimaan markkinoilla terveen kilpailun pelisäännöillä.

Valtion roolina voi olla esimerkiksi auttaa uusia markkinoita alulle, tukea markkinoita uudistavaa tutkimus- ja kehitystyötä, paikata yksityisillä rahoitusmarkkinoilla ilmeneviä aukkoja tai estää haitallisten ulkoisvaikutusten syntymistä. Valtaosa suomalaisista yritystuista ei kuitenkaan noudata näitä periaatteita.

Yritystukien uudistamiselle on suuri tarve. Tuet tulevat kalliiksi ja valtaosa niistä vääristää markkinoita. Se, että hallitus ei ole uudistusta saanut aikaan, on surullista, häpeällistä ja erittäin haitallista Suomen taloudelle ja kilpailukyvylle.

]]>
2 http://kaisahernberg.puheenvuoro.uusisuomi.fi/253405-on-hapeallista-ja-haitallista-ettei-hallitus-uudista-yritystukia#comments Kilpailukyky Sipilän hallitus Yritystuet Yritystukityöryhmä Fri, 06 Apr 2018 08:23:32 +0000 Kaisa Hernberg http://kaisahernberg.puheenvuoro.uusisuomi.fi/253405-on-hapeallista-ja-haitallista-ettei-hallitus-uudista-yritystukia
Kapitalistit pelkäävät ideologista epäonnistumista, tai sen paljastumista http://petriperta.puheenvuoro.uusisuomi.fi/253404-kapitalistit-pelkaavat-ideologista-epaonnistumista-tai-sen-paljastumista <p>Vapaa markkinatalous tarkoittaa sitä, että kaikki markkinat ovat &rdquo;täydellisesti kilpaillut&rdquo;. &rdquo;Täydellisesti kilpailtu&rdquo; on tässä tapauksessa lainausmerkeissä siksi, että sen realistinen toteutuminen käytännössä sulkisi pois markkinahintoihin lähes alalla kuin alalla vaikuttavat suuryritykset sekä erilaiset kartellit ja koska suuryritykset eivät koskaan tule katoamaan, kuten eivät kartellitkaan, ei täydellisesti kilpailtuja markkinoita koskaan pääse syntymään eikä vapaa markkinatalous siten tule koskaan toteutumaan. Kuten otsikosta saattoi ymmärtää, tämä ei kuitenkaan ole kirjoitukseni perimmäinen asia. Ajattelin että tämä voisi vain olla mukava tapa aloittaa ja tuoda esiin vääjäämätön, se, jonka kapitalisti tahtoo pitää piilossa: hänen ja eturyhmänsä ajaman ideologian epäonnistuminen.</p><p>Vapaa markkinatalous on kapitalismin kulmakiviä ja pelkästään sen toteutumatta jääminen tarkoittaa kapitalismin epäonnistumista. Vaikkakin epäonnistunut, tässä kirjoituksessa sana &rdquo;kapitalismi&rdquo; saa selkeyden vuoksi pysyä sellaisenaan. Epäonnistunut tai ei, kuitenkin kapitalistit ovat saaneet rakennettua järjestelmän, jossa he saavat työväestöstä irti massiivisen hyödyn, niin suuren, ettei siitä oikein tahdottaisi luopua. Päinvastoin, kapitalistille nykyisessäkin järjestelmässä on vielä kehittämisen varaa. Kansalla on vielä vähän rahaa ja valtiovallan työstä perimä verotus ei vielä maksimaalisesti palaudu liituraitamiehen taskuun. Myöskin yritystuissa on vielä lisättävää, jahka ensin saadaan sosiaalimenoja leikattua. Koska länsimaalaisille &rdquo;sivistysvaltioille&rdquo; ei nykyisin ole muuta talousjärjestelmän vaihtoehtoa kuin kapitalismi/vapaa markkinatalous, tullaan tätä järjestelmää kehittämään niin pitkälle kuin suinkin mahdollista. Mieluiten sitten hieman &rdquo;vajaana&rdquo; kuin että raha olisi jonkun muun taskussa, eller hur?</p><p>Todellakin, kapitalismista on tullut valtioiden talouden dogmi, &rdquo;todistamatta päteväksi katsottu&rdquo;. Se, että kapitalistit ovat joutuneet jossakin vaiheessa tunnustamaan itselleen tuon dogmin murtumisen, ei tarkoita sitä, että epäonnistumista ja suoranaista valhetta tulisi koskaan tunnustaa kansalle. Siksi sikariporras taistelee yritystuista ja kuten Pekkarisen Mauri, kiukuttelee sitten jos joku sattuu kyseenalaistamaan lobbareiden parveilun niistä päättävien poliitikkojen ympärillä tai sikariportaan toimintaa ylipäätään. He tietävät, ettei bisnekset pyöri &rdquo;vapailla markkinoilla&rdquo; tai omin voimin muutenkaan. Tarjontaa on liikaa, jotkut ideat ovat yksinkertaisesti paskoja ja aina joku tekee halvemmalla tai paremmin mutta kaikki tahtovat vähintään yhtä suuren palan kakkua kuin mitä se viereinen vampyyri saa.</p><p>Kapitalismin näkökulmasta valtio on täydellisen turha olio. Sille valtio on parhaimmillaankin vain rahan kauttakulkulenkki joten mitäpä sillä tekisi? Olisihan heille parempi, jos he itse saisivat jakaa yritystuet ja muutenkin päättää verovarojen käytöstä. Hieman yritystukia suurempi esimerkki tästä on SoTe-uudistus, jossa vaivalloisesti joudutaan kierrättämään verorahat valtion kautta ja sitten erinäisten budjettien ynnä muiden kautta yrityksille. Se joka luulee vapaan markkinatalouden ja kapitalismin olevan hyväksi kansalle, voisi kysyä itseltään: &rdquo;mikä motivoi yksityisiä yrityksiä toimimaan kansan parhaaksi, jos kansalla ei ole muuta vaihtoehtoa, kuin käyttää yksityisiä yrityksiä palvelun x tai tuotteen y hankkimiseksi?&rdquo;. Samalla voisi ihmetellä sitä, kuinka sanonta ja sen sisältämä opetus &rdquo;kaikkien munien laittamisesta yhteen koriin&rdquo;, ei päde nyt, kun kyse on vaikkapa terveydenhuollosta.</p><p>On nimittäin niin, ettei kansalla tahi valtiolla todella ole vaihtoehtoja sitten, kun yksityinen sektori osoittautuu sekä laadullisesti, että kustannuksiltaan kelvottomaksi ja kestämättömäksi ratkaisuksi kansan terveyden hoitamiseksi. Siis vain esimerkkinä. Sen lisäksi, että kapitalismi on jo ideana kuolleena syntynyt, se on suorastaan vaarallinen. Helpoin esimerkki löytyy omavaraisuudesta puhuttaessa. Jos Jussi Junttila viljelee perunaa, elättäen sillä itsensä ja samalla syöttäen perunallaan Matteja ja Maijoja ympäri Suomen, se olisi hyvä Jusseille, Mateille ja Maijoille. Vaan eipä syö Matit ja Maijat enää Jussin perunaa, sillä &rdquo;Oy Import Potatoes Ab&rdquo; saa perunaa helvetisti halvemmalla puolalaiselta tuottajalta. Siten, Jussilla ei ole enää työtä eikä perheellään elantoa, valtio ei saa Jussin henkilökohtaisesti maksamia, eikä Jussin yrityksen maksamia veroja mutta &rdquo;Oy Import Potatoes Ab:n&rdquo; pamput saavat melkoisesti enemmän tuloja ja todennäköisesti maksavat veronsa mystiseen veroparatiisiin kaukomailla. Taian omaisesti &rdquo;Oy Import Potatoes Ab:n&rdquo; osakkeita ilmestyy myöskin mm. suomalaisten poliitikkojen salkkuun&hellip; Jos sattuu vaikkapa syttymään sota, voi &rdquo;Oy Import Potatoes Ab&rdquo; nostaa hintoja entisestään, koska kysyntä todennäköisesti lisääntyy ja sodassa olevan valtion oma tuotanto on entistäkin mitättömämpää. Jos Oy Suomi Ab ei osta &rdquo;Oy Import Potatoes Ab:n&rdquo; perunoita, sitten ollaan ilman ja kuollaan nälkään, koska vaihtoehtoja ei ole. Sama pätee nyt ja erityisesti tulevaisuudessa kaikkeen sokerista polttoaineeseen ja kengistä ammuksiin. Kaikki muut voittavat paitsi Jussit, Matit ja Maijat.</p><p>Lopuksi perustavanlaatuinen kysymys: Jos kapitalismi vapaan markkinatalouden ihanteineen kaikkineen on niin erinomaisen ihana ja täydellinen, mihin tarvitaan yritystukia, keinottelua ja laumoittain ostettuja poliitikkoja ja virkamiehiä? Come on&hellip; Vaihtoehtoja on, mutta ensin on tunnustettava nykyisen järjestelmän epäonnistuminen.</p><p>Kirjoitus on julkaistu alunperin <a href="https://www.nykysuomi.com/2018/04/06/kolumni-kapitalistit-pelkaavat-ideologista-epaonnistumista-tai-sen-paljastumista/">Nykysuomi.com</a>-nettilehdessä.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Vapaa markkinatalous tarkoittaa sitä, että kaikki markkinat ovat ”täydellisesti kilpaillut”. ”Täydellisesti kilpailtu” on tässä tapauksessa lainausmerkeissä siksi, että sen realistinen toteutuminen käytännössä sulkisi pois markkinahintoihin lähes alalla kuin alalla vaikuttavat suuryritykset sekä erilaiset kartellit ja koska suuryritykset eivät koskaan tule katoamaan, kuten eivät kartellitkaan, ei täydellisesti kilpailtuja markkinoita koskaan pääse syntymään eikä vapaa markkinatalous siten tule koskaan toteutumaan. Kuten otsikosta saattoi ymmärtää, tämä ei kuitenkaan ole kirjoitukseni perimmäinen asia. Ajattelin että tämä voisi vain olla mukava tapa aloittaa ja tuoda esiin vääjäämätön, se, jonka kapitalisti tahtoo pitää piilossa: hänen ja eturyhmänsä ajaman ideologian epäonnistuminen.

Vapaa markkinatalous on kapitalismin kulmakiviä ja pelkästään sen toteutumatta jääminen tarkoittaa kapitalismin epäonnistumista. Vaikkakin epäonnistunut, tässä kirjoituksessa sana ”kapitalismi” saa selkeyden vuoksi pysyä sellaisenaan. Epäonnistunut tai ei, kuitenkin kapitalistit ovat saaneet rakennettua järjestelmän, jossa he saavat työväestöstä irti massiivisen hyödyn, niin suuren, ettei siitä oikein tahdottaisi luopua. Päinvastoin, kapitalistille nykyisessäkin järjestelmässä on vielä kehittämisen varaa. Kansalla on vielä vähän rahaa ja valtiovallan työstä perimä verotus ei vielä maksimaalisesti palaudu liituraitamiehen taskuun. Myöskin yritystuissa on vielä lisättävää, jahka ensin saadaan sosiaalimenoja leikattua. Koska länsimaalaisille ”sivistysvaltioille” ei nykyisin ole muuta talousjärjestelmän vaihtoehtoa kuin kapitalismi/vapaa markkinatalous, tullaan tätä järjestelmää kehittämään niin pitkälle kuin suinkin mahdollista. Mieluiten sitten hieman ”vajaana” kuin että raha olisi jonkun muun taskussa, eller hur?

Todellakin, kapitalismista on tullut valtioiden talouden dogmi, ”todistamatta päteväksi katsottu”. Se, että kapitalistit ovat joutuneet jossakin vaiheessa tunnustamaan itselleen tuon dogmin murtumisen, ei tarkoita sitä, että epäonnistumista ja suoranaista valhetta tulisi koskaan tunnustaa kansalle. Siksi sikariporras taistelee yritystuista ja kuten Pekkarisen Mauri, kiukuttelee sitten jos joku sattuu kyseenalaistamaan lobbareiden parveilun niistä päättävien poliitikkojen ympärillä tai sikariportaan toimintaa ylipäätään. He tietävät, ettei bisnekset pyöri ”vapailla markkinoilla” tai omin voimin muutenkaan. Tarjontaa on liikaa, jotkut ideat ovat yksinkertaisesti paskoja ja aina joku tekee halvemmalla tai paremmin mutta kaikki tahtovat vähintään yhtä suuren palan kakkua kuin mitä se viereinen vampyyri saa.

Kapitalismin näkökulmasta valtio on täydellisen turha olio. Sille valtio on parhaimmillaankin vain rahan kauttakulkulenkki joten mitäpä sillä tekisi? Olisihan heille parempi, jos he itse saisivat jakaa yritystuet ja muutenkin päättää verovarojen käytöstä. Hieman yritystukia suurempi esimerkki tästä on SoTe-uudistus, jossa vaivalloisesti joudutaan kierrättämään verorahat valtion kautta ja sitten erinäisten budjettien ynnä muiden kautta yrityksille. Se joka luulee vapaan markkinatalouden ja kapitalismin olevan hyväksi kansalle, voisi kysyä itseltään: ”mikä motivoi yksityisiä yrityksiä toimimaan kansan parhaaksi, jos kansalla ei ole muuta vaihtoehtoa, kuin käyttää yksityisiä yrityksiä palvelun x tai tuotteen y hankkimiseksi?”. Samalla voisi ihmetellä sitä, kuinka sanonta ja sen sisältämä opetus ”kaikkien munien laittamisesta yhteen koriin”, ei päde nyt, kun kyse on vaikkapa terveydenhuollosta.

On nimittäin niin, ettei kansalla tahi valtiolla todella ole vaihtoehtoja sitten, kun yksityinen sektori osoittautuu sekä laadullisesti, että kustannuksiltaan kelvottomaksi ja kestämättömäksi ratkaisuksi kansan terveyden hoitamiseksi. Siis vain esimerkkinä. Sen lisäksi, että kapitalismi on jo ideana kuolleena syntynyt, se on suorastaan vaarallinen. Helpoin esimerkki löytyy omavaraisuudesta puhuttaessa. Jos Jussi Junttila viljelee perunaa, elättäen sillä itsensä ja samalla syöttäen perunallaan Matteja ja Maijoja ympäri Suomen, se olisi hyvä Jusseille, Mateille ja Maijoille. Vaan eipä syö Matit ja Maijat enää Jussin perunaa, sillä ”Oy Import Potatoes Ab” saa perunaa helvetisti halvemmalla puolalaiselta tuottajalta. Siten, Jussilla ei ole enää työtä eikä perheellään elantoa, valtio ei saa Jussin henkilökohtaisesti maksamia, eikä Jussin yrityksen maksamia veroja mutta ”Oy Import Potatoes Ab:n” pamput saavat melkoisesti enemmän tuloja ja todennäköisesti maksavat veronsa mystiseen veroparatiisiin kaukomailla. Taian omaisesti ”Oy Import Potatoes Ab:n” osakkeita ilmestyy myöskin mm. suomalaisten poliitikkojen salkkuun… Jos sattuu vaikkapa syttymään sota, voi ”Oy Import Potatoes Ab” nostaa hintoja entisestään, koska kysyntä todennäköisesti lisääntyy ja sodassa olevan valtion oma tuotanto on entistäkin mitättömämpää. Jos Oy Suomi Ab ei osta ”Oy Import Potatoes Ab:n” perunoita, sitten ollaan ilman ja kuollaan nälkään, koska vaihtoehtoja ei ole. Sama pätee nyt ja erityisesti tulevaisuudessa kaikkeen sokerista polttoaineeseen ja kengistä ammuksiin. Kaikki muut voittavat paitsi Jussit, Matit ja Maijat.

Lopuksi perustavanlaatuinen kysymys: Jos kapitalismi vapaan markkinatalouden ihanteineen kaikkineen on niin erinomaisen ihana ja täydellinen, mihin tarvitaan yritystukia, keinottelua ja laumoittain ostettuja poliitikkoja ja virkamiehiä? Come on… Vaihtoehtoja on, mutta ensin on tunnustettava nykyisen järjestelmän epäonnistuminen.

Kirjoitus on julkaistu alunperin Nykysuomi.com-nettilehdessä.

]]>
9 http://petriperta.puheenvuoro.uusisuomi.fi/253404-kapitalistit-pelkaavat-ideologista-epaonnistumista-tai-sen-paljastumista#comments Kapitalismi Talous Vapaa markkinatalous Yritystuet Fri, 06 Apr 2018 07:59:04 +0000 Petri Perta http://petriperta.puheenvuoro.uusisuomi.fi/253404-kapitalistit-pelkaavat-ideologista-epaonnistumista-tai-sen-paljastumista
Tuulivoimalat pilaavat ympäristön kauneuden ja rauhan http://arojouni.puheenvuoro.uusisuomi.fi/253395-tuulivoimalat-pilaavat-ympariston-kauneuden-ja-rauhan <p><em>”Kaiken kaikkiaan paljon enemmän tuulivoimasta aiheutuu haittoja kuin mitään hyötyjä parhaimmillaankaan. Luonnon ja maiseman, luontotyyppien ja eläinten, mutta myös (herkkien) henkilöiden kannalta vakavat menetykset ovat todellisuutta. Ensinnäkin houkuttelevat rahalliset arvot maanvuokrasopimuksissa tai investoinneissa ovat usein todellinen lyhytaikainen yllyke erityisesti velkaantuneille yhteisöille tai maanomistajille, päinvastaiseen suuntaan. Teollisuusluokan tuulivoimaloiden lisääminen maisemaan olisi dramaattinen poikkeama, joka johtaa suureen arvonmenetykseen (luonto, elämänlaatu / terveys, kiinteistöt, yhteisöjen rahamääräinen houkuttelevuus). Enemmän tappiota kuin voittoa - kaikin tavoin!"</em></p> <p><em>"Energiavallankumous, joka todella hyödyttää luontoa ja ihmisiä, voi ja täytyy tehdä eri tavalla - ilman merkittävää tuulivoimarakentamista. Siksi lopetetaan lisäasennus, joskus purkaminen on välttämätöntä. 30 000 tuulivoimalaa Saksassa (2016) on jo tarpeeksi. Liioittelematta! Suuret avoimet tilat ovat jo vähissä. Tuulivoiman lisärakentaminen olisi vastaan ekologista ja taloudellista merkitystä ja ymmärrystä, eikä sitä voida hyväksyä enää jo aikaisemmin toteutuneen suuren laajentumisen päälle.”</em></p> <a href="http://www.nahe-natur.com/Freinatur/Windkraft/" title="http://www.nahe-natur.com/Freinatur/Windkraft/">http://www.nahe-natur.com/Freinatur/Windkraft/</a> <p>Yritystukien suhteen on käyty poliittista vääntöä.</p> <p>Pitemmällä tähtäimellä tukien karsiminen on mahdollista. Yrityksillä pitää olla ennakoitavuutta, eli täytyy olla tiedossa kohtuullisen ajan päähän, että mitä tuille tapahtuu. Verotus on toinen samanlainen asia, ennakoitavuus on A ja O.</p> <a href="https://www.independent.co.uk/news/uk/home-news/argyll-grandmother-takes-uk-and-eu-to-the-united-nations-over-plans-to-turn-scotland-into-windfarm-8399574.html" title="https://www.independent.co.uk/news/uk/home-news/argyll-grandmother-takes-uk-and-eu-to-the-united-nations-over-plans-to-turn-scotland-into-windfarm-8399574.html">https://www.independent.co.uk/news/uk/home-news/argyll-grandmother-takes...</a><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> ”Kaiken kaikkiaan paljon enemmän tuulivoimasta aiheutuu haittoja kuin mitään hyötyjä parhaimmillaankaan. Luonnon ja maiseman, luontotyyppien ja eläinten, mutta myös (herkkien) henkilöiden kannalta vakavat menetykset ovat todellisuutta. Ensinnäkin houkuttelevat rahalliset arvot maanvuokrasopimuksissa tai investoinneissa ovat usein todellinen lyhytaikainen yllyke erityisesti velkaantuneille yhteisöille tai maanomistajille, päinvastaiseen suuntaan. Teollisuusluokan tuulivoimaloiden lisääminen maisemaan olisi dramaattinen poikkeama, joka johtaa suureen arvonmenetykseen (luonto, elämänlaatu / terveys, kiinteistöt, yhteisöjen rahamääräinen houkuttelevuus). Enemmän tappiota kuin voittoa - kaikin tavoin!"

"Energiavallankumous, joka todella hyödyttää luontoa ja ihmisiä, voi ja täytyy tehdä eri tavalla - ilman merkittävää tuulivoimarakentamista. Siksi lopetetaan lisäasennus, joskus purkaminen on välttämätöntä. 30 000 tuulivoimalaa Saksassa (2016) on jo tarpeeksi. Liioittelematta! Suuret avoimet tilat ovat jo vähissä. Tuulivoiman lisärakentaminen olisi vastaan ekologista ja taloudellista merkitystä ja ymmärrystä, eikä sitä voida hyväksyä enää jo aikaisemmin toteutuneen suuren laajentumisen päälle.”

http://www.nahe-natur.com/Freinatur/Windkraft/

Yritystukien suhteen on käyty poliittista vääntöä.

Pitemmällä tähtäimellä tukien karsiminen on mahdollista. Yrityksillä pitää olla ennakoitavuutta, eli täytyy olla tiedossa kohtuullisen ajan päähän, että mitä tuille tapahtuu. Verotus on toinen samanlainen asia, ennakoitavuus on A ja O.

https://www.independent.co.uk/news/uk/home-news/argyll-grandmother-takes-uk-and-eu-to-the-united-nations-over-plans-to-turn-scotland-into-windfarm-8399574.html ]]>
56 http://arojouni.puheenvuoro.uusisuomi.fi/253395-tuulivoimalat-pilaavat-ympariston-kauneuden-ja-rauhan#comments Yritystuet Fri, 06 Apr 2018 05:01:09 +0000 Jouni Aro http://arojouni.puheenvuoro.uusisuomi.fi/253395-tuulivoimalat-pilaavat-ympariston-kauneuden-ja-rauhan
Tekikö Mauri Pekkarinen Timo Kallit? http://amosahola.puheenvuoro.uusisuomi.fi/253387-tekiko-mauri-pekkarinen-timo-kallit <p><a href="https://yle.fi/uutiset/3-8937158">Timo Kalli sai aikoinaan poliitikkojen vihat niskaansa myöntämällä avoimesti, että rikkoo lakia vaalirahoituksen julkistamisesta, koska sitä ei ole säädetty rangaistavaksi</a>&nbsp;(Yle&nbsp;7.6.2016)</p><p>Nyt näyttää siltä, että Mauri on saattanut lyödä kirveensä samankaltaiseen kiveen osoittamalla, että yritystukien leikkaamiseen perustetun työryhmän ei ollut tarkoituskaan leikata yritystukia:</p><p><a href="https://www.hs.fi/politiikka/art-2000005630660.html?share=fc6404496c7fb7d92a3091b2b357d566">Yritystuille ei löydy juurikaan vahvoja perusteita, mutta ei niitä leikatakaan voi &ndash; siitä pitävät poliitikot ja lobbarit huolen</a>&nbsp;(HS 5.4.2018)</p><p>Moni yritystuista nauttiva edunsaaja saattaa jälkiviisaana miettiä, että olisiko sittenkin kannattanut näön vuoksi leikata sata miljoonaa, jos sillä olisi vältetty seuraava, mahdollisesti merkittävästi suurempi kirves. Epäilen, että puoluekoneistot sekä muutama viestintätoimisto työskentelee jo vahingon minimoimiseksi:</p><p><em>&quot;Kansanedustaja Emma Kari (vihr) sanoo, että hänelle on tehty äärimmäisen selväksi, ettei ole suotavaa esittää yritystukityöryhmän jäsenistöstä kritiikkiä julkisuudessa.&quot;&nbsp;</em>(<a href="http://www.iltalehti.fi/politiikka/201804052200858631_pi.shtml">IS 5.4.2018</a>)</p><p>Kannustan kuitenkin yritystukia vastustavia poliitikkoja ja muita vaikuttajia olemaan ulostulossaan rohkeita, sillä kerranhan tässä vain eletään.</p><p>Kirjoittaja on Liberaalipuolueen Helsingin piirin puheenjohtaja ja varavaltuutettu, jolla on suuri kirves.</p><p>&nbsp;</p> Timo Kalli sai aikoinaan poliitikkojen vihat niskaansa myöntämällä avoimesti, että rikkoo lakia vaalirahoituksen julkistamisesta, koska sitä ei ole säädetty rangaistavaksi (Yle 7.6.2016)

Nyt näyttää siltä, että Mauri on saattanut lyödä kirveensä samankaltaiseen kiveen osoittamalla, että yritystukien leikkaamiseen perustetun työryhmän ei ollut tarkoituskaan leikata yritystukia:

Yritystuille ei löydy juurikaan vahvoja perusteita, mutta ei niitä leikatakaan voi – siitä pitävät poliitikot ja lobbarit huolen (HS 5.4.2018)

Moni yritystuista nauttiva edunsaaja saattaa jälkiviisaana miettiä, että olisiko sittenkin kannattanut näön vuoksi leikata sata miljoonaa, jos sillä olisi vältetty seuraava, mahdollisesti merkittävästi suurempi kirves. Epäilen, että puoluekoneistot sekä muutama viestintätoimisto työskentelee jo vahingon minimoimiseksi:

"Kansanedustaja Emma Kari (vihr) sanoo, että hänelle on tehty äärimmäisen selväksi, ettei ole suotavaa esittää yritystukityöryhmän jäsenistöstä kritiikkiä julkisuudessa." (IS 5.4.2018)

Kannustan kuitenkin yritystukia vastustavia poliitikkoja ja muita vaikuttajia olemaan ulostulossaan rohkeita, sillä kerranhan tässä vain eletään.

Kirjoittaja on Liberaalipuolueen Helsingin piirin puheenjohtaja ja varavaltuutettu, jolla on suuri kirves.

 

]]>
3 http://amosahola.puheenvuoro.uusisuomi.fi/253387-tekiko-mauri-pekkarinen-timo-kallit#comments Anders Blom Emma Kari Mauri Pekkarinen Yritystuet Thu, 05 Apr 2018 18:23:02 +0000 Amos Ahola http://amosahola.puheenvuoro.uusisuomi.fi/253387-tekiko-mauri-pekkarinen-timo-kallit
Näkökulma: Pekkarista ei voisi paljoa vähempää kiinnostaa http://masik.puheenvuoro.uusisuomi.fi/253381-nakokulma-pekkarista-ei-voisi-paljoa-vahempaa-kiinnostaa <p>Valtioneuvosto asetti viime syyskuussa työryhmän, jonka tehtävänä oli laatia tiekartta yritystukien uudistamiseksi. Työryhmän arviossa tulisi huomioida aiemmat selvitykset yritystuista mukaan lukien verotuet sekä muu käytettävissä oleva tutkimustieto.&nbsp;</p><p>Työryhmän johtoon <a href="http://valtioneuvosto.fi/artikkeli/-/asset_publisher/1410877/pekkarisesta-yritystukien-uudistamista-pohtivan-tyoryhman-puheenjohtaja">nimitettiin</a> keskustan oma kansanedustajakonkari ja eduskunnan varapuheenmies <strong>Mauri Pekkarinen</strong>. Samassa yhteydessä hallitus myönsi eron työryhmän puheenjohtajan tehtävistä ministeri <strong>Mika Lintilälle</strong>, joka pyysi itse eroa jääviyssyistä.</p><p>Satojen käytettyjen tuntien ja nostettujen palkkioiden jälkeen oli viimein aika kerätä työryhmän sato. Paitsi että sitä ei ollut lainkaan. Keskiviikkona järjestetyssä tiedotustilaisuudessa ryhmää vetänyt&nbsp;Pekkarinen ilmoitti tylysti, ettei kaikista eduskuntapuolueiden edustajista koostuva työryhmä ollut päässyt lainkaan sopuun yritystukien leikkaamisesta tai uudelleenkohdentamisesta.&nbsp;</p><p>Tästä syystä ryhmä ei esittänyt tiedotustilaisuudessa yhtään mitään.&nbsp;Hieno suoritus kerrassaan.</p><p>Tiedotustilaisuuden jälkeen monille tuli lähinnä sellainen olo, että Pekkarinen oli valittu työryhmän johtoon tarkoituksella. Hänen kytköksensä omaavan henkilön taustalla oli alusta asti selvää, ettei ryhmä tule karsimaan yhtään mitään. Seinää kohti siinä ajettiin alusta lähtien.</p><p>Tilannetta ei kuulemma helpottanut lainkaan se, että työryhmässä istuivat myös Suomen suurimpien tukien saajien edustajat, kuten Suomen Yrittäjien pääekonomisti <strong>Mika Kuismanen</strong>, Elinkeinoelämän keskusliiton elinkeinojohtaja <strong>Marko Mäki-Hakola</strong>,<strong>&nbsp;</strong>Metsäteollisuuden johtava energia-asiantuntija <strong>Jouni Punnonen&nbsp;</strong>sekä palkansaajajärjestöjen yhteinen asiantuntija <strong>Pia Björkbacka</strong>.</p><p>Helsingin Sanomien <a href="https://www.hs.fi/politiikka/art-2000005630009.html">mukaan</a> vihreiden kansanedustaja <strong>Antero Vartia</strong> katsoo, ettei työryhmällä ollut mitään mahdollisuutta onnistua, koska lobbarit istuivat samassa pöydässä valvomassa, mitä poliitikot saivat sanoa.</p><p>Twitterissä asiasta avautunut Vartia kummasteli myös sitä, miten edunvalvojat olivat tervetulleita kokouksiin, joihin varajäsenillä ei ollut mitään asiaa.</p><p>Pekkarista itseään tällaiset puheet eivät voisi paljoa vähempää kiinnostaa. Kansanedustajana vuodesta 1979 lähtien istuneelle ja viidessä eri hallituksessa ministerinä toimineelle konkarille on täysin yhdentekevää, vaikka hän saisikin hieman rapaa niskaan.&nbsp;</p><p>Hänellä ei ole enää penniäkään tässä touhussa kiinni. Yli 70-vuotiasta ukkelia tuskin häiritsisi lainkaan, jos häntä ei valittaisi enää kuluvan eduskuntakauden jälkeen jatkoon. Liekö tuo on edes ehdolla.</p><p>Pekkarisen johtaman parlamentaarisen ryhmän kerrotaan päässeen viime vaiheessa kutakuinkin samaan suuruusluokkaan kuin hallitus viime syksyn budjettiriihessään.</p><p>Eri viestimien mukaan viime vaiheen kompromissiksi esitettiin 60,4 miljoonan euron leikkauksia, joka olisi noin 1,5 prosenttia reilun neljän miljardin euron yritystukipotista.</p><p>Lopulta tämäkään ei kelvannut, sillä jos tuolta leikataan, niin sitten täältäkin pitää ja täältä ei voi leikata, koska silloin jollekin voi tulla paha mieli.&nbsp;Tukiin ei sitten kajottu, eikä euroakaan viety.</p><p>Se olisi kieltämättä ollut mukavaa, jos leikkauksien kausaliteetteja olisi pohdittu myös silloin, kun lääkkeiden omavastuun osuutta nostettiin ja ammatillisesta koulutuksesta napattiin hurjat 220 miljoonaa euroa. Tai kun ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen rahoituksista leikattiin miljoonilla euroilla.</p><p>Kausaliteetteja olisi voinut pohtia myös silloin, kun hallitus survoi kätensä perheellisten ja pienituloisten kukkaroihin, vaikka kaikki tutkimustulokset<a href="https://yle.fi/uutiset/3-5305936"> esittävät tämän</a> olevan erittäin haitallista pitkällä aikavälillä.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Valtioneuvosto asetti viime syyskuussa työryhmän, jonka tehtävänä oli laatia tiekartta yritystukien uudistamiseksi. Työryhmän arviossa tulisi huomioida aiemmat selvitykset yritystuista mukaan lukien verotuet sekä muu käytettävissä oleva tutkimustieto. 

Työryhmän johtoon nimitettiin keskustan oma kansanedustajakonkari ja eduskunnan varapuheenmies Mauri Pekkarinen. Samassa yhteydessä hallitus myönsi eron työryhmän puheenjohtajan tehtävistä ministeri Mika Lintilälle, joka pyysi itse eroa jääviyssyistä.

Satojen käytettyjen tuntien ja nostettujen palkkioiden jälkeen oli viimein aika kerätä työryhmän sato. Paitsi että sitä ei ollut lainkaan. Keskiviikkona järjestetyssä tiedotustilaisuudessa ryhmää vetänyt Pekkarinen ilmoitti tylysti, ettei kaikista eduskuntapuolueiden edustajista koostuva työryhmä ollut päässyt lainkaan sopuun yritystukien leikkaamisesta tai uudelleenkohdentamisesta. 

Tästä syystä ryhmä ei esittänyt tiedotustilaisuudessa yhtään mitään. Hieno suoritus kerrassaan.

Tiedotustilaisuuden jälkeen monille tuli lähinnä sellainen olo, että Pekkarinen oli valittu työryhmän johtoon tarkoituksella. Hänen kytköksensä omaavan henkilön taustalla oli alusta asti selvää, ettei ryhmä tule karsimaan yhtään mitään. Seinää kohti siinä ajettiin alusta lähtien.

Tilannetta ei kuulemma helpottanut lainkaan se, että työryhmässä istuivat myös Suomen suurimpien tukien saajien edustajat, kuten Suomen Yrittäjien pääekonomisti Mika Kuismanen, Elinkeinoelämän keskusliiton elinkeinojohtaja Marko Mäki-Hakola, Metsäteollisuuden johtava energia-asiantuntija Jouni Punnonen sekä palkansaajajärjestöjen yhteinen asiantuntija Pia Björkbacka.

Helsingin Sanomien mukaan vihreiden kansanedustaja Antero Vartia katsoo, ettei työryhmällä ollut mitään mahdollisuutta onnistua, koska lobbarit istuivat samassa pöydässä valvomassa, mitä poliitikot saivat sanoa.

Twitterissä asiasta avautunut Vartia kummasteli myös sitä, miten edunvalvojat olivat tervetulleita kokouksiin, joihin varajäsenillä ei ollut mitään asiaa.

Pekkarista itseään tällaiset puheet eivät voisi paljoa vähempää kiinnostaa. Kansanedustajana vuodesta 1979 lähtien istuneelle ja viidessä eri hallituksessa ministerinä toimineelle konkarille on täysin yhdentekevää, vaikka hän saisikin hieman rapaa niskaan. 

Hänellä ei ole enää penniäkään tässä touhussa kiinni. Yli 70-vuotiasta ukkelia tuskin häiritsisi lainkaan, jos häntä ei valittaisi enää kuluvan eduskuntakauden jälkeen jatkoon. Liekö tuo on edes ehdolla.

Pekkarisen johtaman parlamentaarisen ryhmän kerrotaan päässeen viime vaiheessa kutakuinkin samaan suuruusluokkaan kuin hallitus viime syksyn budjettiriihessään.

Eri viestimien mukaan viime vaiheen kompromissiksi esitettiin 60,4 miljoonan euron leikkauksia, joka olisi noin 1,5 prosenttia reilun neljän miljardin euron yritystukipotista.

Lopulta tämäkään ei kelvannut, sillä jos tuolta leikataan, niin sitten täältäkin pitää ja täältä ei voi leikata, koska silloin jollekin voi tulla paha mieli. Tukiin ei sitten kajottu, eikä euroakaan viety.

Se olisi kieltämättä ollut mukavaa, jos leikkauksien kausaliteetteja olisi pohdittu myös silloin, kun lääkkeiden omavastuun osuutta nostettiin ja ammatillisesta koulutuksesta napattiin hurjat 220 miljoonaa euroa. Tai kun ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen rahoituksista leikattiin miljoonilla euroilla.

Kausaliteetteja olisi voinut pohtia myös silloin, kun hallitus survoi kätensä perheellisten ja pienituloisten kukkaroihin, vaikka kaikki tutkimustulokset esittävät tämän olevan erittäin haitallista pitkällä aikavälillä.

]]>
30 http://masik.puheenvuoro.uusisuomi.fi/253381-nakokulma-pekkarista-ei-voisi-paljoa-vahempaa-kiinnostaa#comments Lobbaaminen Mauri Pekkarinen Parlamentaarinen työryhmä Yritystuet Yritystukien leikkaus Thu, 05 Apr 2018 15:44:19 +0000 Martti Asikainen http://masik.puheenvuoro.uusisuomi.fi/253381-nakokulma-pekkarista-ei-voisi-paljoa-vahempaa-kiinnostaa
Risteilylle lastensuojelusta http://marcuspetj.puheenvuoro.uusisuomi.fi/253374-risteilylle-lastensuojelusta <p>Paraisilla kuohuu. Tai ainakin sen sosiaalitoimessa kuohuu. Tai siis tarkalleen ottaen sen lastensuojelussa kuohuu. Kuohuuhan siellä muutenkin, siis Paraisilla, kun se on saaristolaispitäjä. Tai kaupunki oikeastaan. Keskusta siellä on oikein kiva ja kaunis kirkkokin siellä on. Kovin vaan vaisu ja hiljainen paikka jos vertaa vaikka kesäiseen Naantaliin. Paraisten pitäisi paremmin hyödyntää loistavaa sijaintiaan ja miljöötään matkailualan suhteen.</p> <p>&nbsp;</p> <p>Mutta. Ovat sieltä sitten nuo sosiaalitädit lähteneet läksimään, kun työ on tullut raskaaksi ja asiakkaita on aivan liikaa. Onpas muuten hauska sana tuo asiakas. Kaupassa tiskin äärellä norkoilee asiakas mutta, että lastensuojelussa. Kysytäänkö sielläkin, että mitä pikkuneidille tai -herralle saisi olla. Meillä olisi tässä tämmöinen kiva sijaisperhe. Isä on lääkäri ja äiti tuomari. Oikein kaunis tiilitalo ja katsohan, niillä on uima-allas pihalla! Tai sitten meillä olisi tällainen all inclusive -kerrostalopaketti. Siinä on lastentarha, leikkipuisto, lähikauppa ja pizzeria lähellä. Kumpi laitetaan, vai pistetäänkö suoraan lastenkotiin? Ei. Me emme tiedä yhtään, minkälaisia ne ovat. Ne ovat katsokaas yksityisiä, ja niitä ei silloin oikein koske mitkään sosiaali- ja terveysalan lainsäädännöt. En minä tiedä miksi, näin vain on. Pääasia on kuulemma, että saavat voittoa. Niin kuin nämä yksityiset hoivailu- ja vainhainkotimme.</p> <p>Näin stereotyyppisesti voisi ajatella, että mitenkä niillä paraislaisilla ei ole varaa satsata lastensuojeluunsa. Ja miksikö siellä edes semmoista tarvitaan? Nehän ovat kaikki bättre folkia, jotka siellä asuu. Tuntevat kaikki toisensa. Pikku Carl-Göranit ja Ebba-Malinit. Kaikilla on omakotitalo ja piha ja puutarha ja siellä vietetään joka loppukevät krapukestejä ja laulellaan sillä lailla sunfararallallei ja tietysti niillä kaikilla on vene. Vähintään kaksi semmoista. Ovat kaikki koulutettuja tai hyvin menestyviä yksityisyrittäjiä. Elämä on kirjaimellisesti lähestulkoon kuin Strömsöössä. Niin, että ei kai siellä mitään ongelmia ole?</p> <p>Noh, olihan paratisissakin käärme; ja joka joukkoon mahtuu aina pari mätämunaa. Mutta, ettäkö niin paljon, että huostaanottotädit ylikuormittuvat työtaakkojensa alle. Vai osaavatko ne suomenruotsalaisina vaan pitää paremmin puolensa. Ei ole semmoista juutlaiskristillisluterilaista, kärsi, kärsi kirkkaamman kruunun saat, työetiikkaa ja mentaliteettia. Osataan sanoa, että kiitti, meille riitti.</p> <p>On viime päivinä puhistu kovasti siitä kuinka kaikkia muita tukiaisia paitsi yritystukiaisia on leikelty tai tullaan leikkelemään. Yrityksiä tukevien rahakasojen säätely on tietysti sadan lain ja tuhannen asetuksen takana. Se on monimutkainen valtiontaloudellinen ja sosioekonominen systeemiasia, jota ei voi yksinkertaistaa oikein millään. Eli samanlainen kuin mikä muu tahansa yhteiskunnallinen rakennelma. Siksi meillä on yliopistoissa opetettavana sosiaalipolitiikkaa ja yhteiskuntatieteitä ja taloustieteitä ja johtamista ja hallintoa ja herra ties mitä alaan ja asiaan kuuluvaa. Mutta jos koetetaan siltikin jollain tavoin edes vähän kärjistää, niin parhaimmillaanhan yritystuet tukevat pieniä ja keskisuuria yrityksiä siten, että ne voivat palkata lisää työväkeä, jolloin ihmiset pääsevät pois kortistosta ja niistä tulee veronmaksajia ja kunnollisia ja rehellisiä yhteiskunnan jäseniä, eikä mitään uuninpankoilla makaavia ja kattoihinsa syljeskeleviä karvaisten vatsojensa raapijoita.</p> <p>Kuulemma tiukimmin yritystuet on naulattu ruotsinlaivaliikenteeseen. Sen minä kyllä toisaalta ymmärrän. Meillä, kun ei ole siltaa eikä edes tunnelia Tallinnaan saati Tukholmaan, niin me olemme täällä laivareittien varassa. Kun niitä tuetaan, pysyvät rahtitiet ja -väylät auki suomenmaahan vuoden jokaisena päivänä. Suurin osa Suomen viennistä ja tuonnista tapahtuu laivoitse. Tankkereitse pääasiassa. Siitä sitten rekoilla viedään kovan teollisuuden raaka-aineita maastamme, ja talous hyrrää, ja valtio ottaa veronsa ja veroilla sitten tuetaan kuntia, että ne saavat lainmukaiset lastensuojelupalvelunsa järjestettyä mukavasti, ettei tarvitse kenenkään kärsiä loppuunpalamisesta.</p> <p>En ole mikään lastensuojelussa työskentelevien sosiaalitanttojen kannattaja, ne, kun mokomat eivät noudata lakia ja tekevät hallinto-oikeuksista pelkkiä kumileimasimia. Väärinlaitettu makaroonilaatikkokin voi melkein johtaa huostaanottoon. Ehdotankin siispä, että huostaanoton sijaan, lähetetään ongelmaperhe, siis laitetaan lastensuojelun asiakkaat, risteilylle. Siellä saavat sitten ipanat ostaa tax freestä karkkia ja pinkoa pitkin laivaa niin, että vanhemmat saavat hetken rauhan ja pääsevät vaikka bylsimään, ja sitten on koko perhe taas kotvan tyytyväinen. Katsokaas, näin yksinkertaista se on.&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Paraisilla kuohuu. Tai ainakin sen sosiaalitoimessa kuohuu. Tai siis tarkalleen ottaen sen lastensuojelussa kuohuu. Kuohuuhan siellä muutenkin, siis Paraisilla, kun se on saaristolaispitäjä. Tai kaupunki oikeastaan. Keskusta siellä on oikein kiva ja kaunis kirkkokin siellä on. Kovin vaan vaisu ja hiljainen paikka jos vertaa vaikka kesäiseen Naantaliin. Paraisten pitäisi paremmin hyödyntää loistavaa sijaintiaan ja miljöötään matkailualan suhteen.

 

Mutta. Ovat sieltä sitten nuo sosiaalitädit lähteneet läksimään, kun työ on tullut raskaaksi ja asiakkaita on aivan liikaa. Onpas muuten hauska sana tuo asiakas. Kaupassa tiskin äärellä norkoilee asiakas mutta, että lastensuojelussa. Kysytäänkö sielläkin, että mitä pikkuneidille tai -herralle saisi olla. Meillä olisi tässä tämmöinen kiva sijaisperhe. Isä on lääkäri ja äiti tuomari. Oikein kaunis tiilitalo ja katsohan, niillä on uima-allas pihalla! Tai sitten meillä olisi tällainen all inclusive -kerrostalopaketti. Siinä on lastentarha, leikkipuisto, lähikauppa ja pizzeria lähellä. Kumpi laitetaan, vai pistetäänkö suoraan lastenkotiin? Ei. Me emme tiedä yhtään, minkälaisia ne ovat. Ne ovat katsokaas yksityisiä, ja niitä ei silloin oikein koske mitkään sosiaali- ja terveysalan lainsäädännöt. En minä tiedä miksi, näin vain on. Pääasia on kuulemma, että saavat voittoa. Niin kuin nämä yksityiset hoivailu- ja vainhainkotimme.

Näin stereotyyppisesti voisi ajatella, että mitenkä niillä paraislaisilla ei ole varaa satsata lastensuojeluunsa. Ja miksikö siellä edes semmoista tarvitaan? Nehän ovat kaikki bättre folkia, jotka siellä asuu. Tuntevat kaikki toisensa. Pikku Carl-Göranit ja Ebba-Malinit. Kaikilla on omakotitalo ja piha ja puutarha ja siellä vietetään joka loppukevät krapukestejä ja laulellaan sillä lailla sunfararallallei ja tietysti niillä kaikilla on vene. Vähintään kaksi semmoista. Ovat kaikki koulutettuja tai hyvin menestyviä yksityisyrittäjiä. Elämä on kirjaimellisesti lähestulkoon kuin Strömsöössä. Niin, että ei kai siellä mitään ongelmia ole?

Noh, olihan paratisissakin käärme; ja joka joukkoon mahtuu aina pari mätämunaa. Mutta, ettäkö niin paljon, että huostaanottotädit ylikuormittuvat työtaakkojensa alle. Vai osaavatko ne suomenruotsalaisina vaan pitää paremmin puolensa. Ei ole semmoista juutlaiskristillisluterilaista, kärsi, kärsi kirkkaamman kruunun saat, työetiikkaa ja mentaliteettia. Osataan sanoa, että kiitti, meille riitti.

On viime päivinä puhistu kovasti siitä kuinka kaikkia muita tukiaisia paitsi yritystukiaisia on leikelty tai tullaan leikkelemään. Yrityksiä tukevien rahakasojen säätely on tietysti sadan lain ja tuhannen asetuksen takana. Se on monimutkainen valtiontaloudellinen ja sosioekonominen systeemiasia, jota ei voi yksinkertaistaa oikein millään. Eli samanlainen kuin mikä muu tahansa yhteiskunnallinen rakennelma. Siksi meillä on yliopistoissa opetettavana sosiaalipolitiikkaa ja yhteiskuntatieteitä ja taloustieteitä ja johtamista ja hallintoa ja herra ties mitä alaan ja asiaan kuuluvaa. Mutta jos koetetaan siltikin jollain tavoin edes vähän kärjistää, niin parhaimmillaanhan yritystuet tukevat pieniä ja keskisuuria yrityksiä siten, että ne voivat palkata lisää työväkeä, jolloin ihmiset pääsevät pois kortistosta ja niistä tulee veronmaksajia ja kunnollisia ja rehellisiä yhteiskunnan jäseniä, eikä mitään uuninpankoilla makaavia ja kattoihinsa syljeskeleviä karvaisten vatsojensa raapijoita.

Kuulemma tiukimmin yritystuet on naulattu ruotsinlaivaliikenteeseen. Sen minä kyllä toisaalta ymmärrän. Meillä, kun ei ole siltaa eikä edes tunnelia Tallinnaan saati Tukholmaan, niin me olemme täällä laivareittien varassa. Kun niitä tuetaan, pysyvät rahtitiet ja -väylät auki suomenmaahan vuoden jokaisena päivänä. Suurin osa Suomen viennistä ja tuonnista tapahtuu laivoitse. Tankkereitse pääasiassa. Siitä sitten rekoilla viedään kovan teollisuuden raaka-aineita maastamme, ja talous hyrrää, ja valtio ottaa veronsa ja veroilla sitten tuetaan kuntia, että ne saavat lainmukaiset lastensuojelupalvelunsa järjestettyä mukavasti, ettei tarvitse kenenkään kärsiä loppuunpalamisesta.

En ole mikään lastensuojelussa työskentelevien sosiaalitanttojen kannattaja, ne, kun mokomat eivät noudata lakia ja tekevät hallinto-oikeuksista pelkkiä kumileimasimia. Väärinlaitettu makaroonilaatikkokin voi melkein johtaa huostaanottoon. Ehdotankin siispä, että huostaanoton sijaan, lähetetään ongelmaperhe, siis laitetaan lastensuojelun asiakkaat, risteilylle. Siellä saavat sitten ipanat ostaa tax freestä karkkia ja pinkoa pitkin laivaa niin, että vanhemmat saavat hetken rauhan ja pääsevät vaikka bylsimään, ja sitten on koko perhe taas kotvan tyytyväinen. Katsokaas, näin yksinkertaista se on. 

]]>
0 http://marcuspetj.puheenvuoro.uusisuomi.fi/253374-risteilylle-lastensuojelusta#comments Huostabisnes lastensuojelu Yritystuet Thu, 05 Apr 2018 13:39:36 +0000 Marcus Petäjä http://marcuspetj.puheenvuoro.uusisuomi.fi/253374-risteilylle-lastensuojelusta
Suomessa ei ole oikeistoa http://emilsillanpaa.puheenvuoro.uusisuomi.fi/253360-suomessa-ei-ole-oikeistoa <p>Viime päivien kykenemättömyys tehdä yksinkertaisiakin markkinatalousmyönteisiä leikkauksia on huolestuttava signaali Suomen poliittisesta ympäristöstä. Yllätys tämä ei kuitenkaan ole, sillä eduskunnasta puuttuu johdonmukaisesti työskentelevä oikeisto.</p><p>Väite saattaa kuulostaa radikaalilta näin alkuun, mutta tarkasteltaessa niin sanotun porvarihallituksen yleistä toiminnan fokusta, on oikean oikeiston puutos ilmeinen. Leikkauspolitiikan välttämättömyyttä korostetaan, mutta käytännössä leikkaukset realisoituvat, kuten itse sitä nimitän, mukavuusalueleikkauksiin. Mukavuusalueella tarkoitan sitä aluetta, jolta hallitus voi leikata ilman, että oma lähtökohtainen kannattaja- tai tukijakunta älähtää, ainakaan liiaksi.</p><p>Mukavuusalueleikkaukset ovat myös hyvä tapa luodata puolueen kannattajakunnan tai yhteistyötahojen olemusta. Nykytilanteessa koulutuksesta tai vähempiosaisilta on ihan käypää leikata, mutta yritys- ja maataloustuet ovat koskematonta aluetta. Toisin sanoen hallituspuolueet näkevät esimerkiksi koulutuksesta leikkaamisen pienempänä pahana kuin yritystukilobbareiden tottelemisen.</p><p>Oikeistolaiseen ajatteluun lähtökohtaisesti kuuluu &ndash; tai ainakin pitäisi kuulua &ndash; vahva markkinatalousmyönteisyys. Johdonmukaista suhtautumista markkinatalouteen ei kuitenkaan oikeistohallituksen riveistä muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta tunnu löytyvän. Oikeistohallitus, jonka ensisijaisena tavoitteena on talouden sopeuttaminen ilman markkinalähtöisiä uudistuksia, kuten yritystukien leikkausta, saa aikaan huomattavasti enemmän pahaa kuin hyvää.</p><p>Mikäli oikeistolaista politiikkaa tehdään, sitä on tehtävä johdonmukaisesti. Liberaalin oikeistolaisen talouskuripolitiikan ei tarvitse olla kurjistavaa, vaan se voi parhaimmillaan hyödyttää ihmisiä sosioekonomisesta asemasta riippumatta. Mikäli uudistukset taas jätetään puolitiehen ja niitä tehdään lobbareiden ehdoilla, ei tehty politiikka hyödytä kokonaisuudessaan kuin muutamia prosentteja kansasta.</p><p>Suomen vasemmistoa soimataan usein eturyhmäpolitikoinnista ammattiyhdistyskytköksistään johtuen. Samaan aikaan Keskusta ja Kokoomus ovat täysin eturyhmiensä vietävissä, ja se näkyy erityisesti yritystukiin liittyvässä ponnettomuudessa. Kuvio ei jää pelkästään yritystukimaailmaan, vaan eturyhmäpolitikointi näkyy rumasti myös esimerkiksi sote-uudistuksessa. Kokoomuksen tai Keskustan on viimeaikaisten tapahtumien jälkeen turha enää kritisoida vasemmistoa ja Ay-liikettä tärkeiden yhteiskunnallisten uudistusten jarruttajana.</p><p>Suomessa on kuitenkin paljon ihmisiä, jotka haluaisivat äänestää markkinamyönteisen ja talousliberaalin yhteiskunnan puolesta. Suomessa tätä asiaa edistävät pääasiassa Lepomäkihenkiset kokoomuslaiset ja talousliberaalit vihreät kuten Antero Vartia. Pienpuolueista liberaalipuolue on selkeästi markkinamyönteisen ja talousliberaalin politiikan kannalla. Valitettavasti parhaat oikeistolaiset voimat ovat joko eduskunnassa huomattavassa vähemmistössä tai eivät ole eduskunnassa vielä ollenkaan. On surullista nähdä miten näköalattomia, ryhmäkuriin alistuvia ja kunnianhimottomia oikeistoon itsensä määritteleviä kansanedustajia meillä on.</p><p>Suosittelen kaikkia oikeistolaisiksi itsensä kokevia kaikissa tulevissa vaaleissa harkitsemaan todella tarkkaan, minkälaisia kansanedustajia Suomeen äänestää, koska Suomikin ansaitsee kunnollisen oikeiston.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Viime päivien kykenemättömyys tehdä yksinkertaisiakin markkinatalousmyönteisiä leikkauksia on huolestuttava signaali Suomen poliittisesta ympäristöstä. Yllätys tämä ei kuitenkaan ole, sillä eduskunnasta puuttuu johdonmukaisesti työskentelevä oikeisto.

Väite saattaa kuulostaa radikaalilta näin alkuun, mutta tarkasteltaessa niin sanotun porvarihallituksen yleistä toiminnan fokusta, on oikean oikeiston puutos ilmeinen. Leikkauspolitiikan välttämättömyyttä korostetaan, mutta käytännössä leikkaukset realisoituvat, kuten itse sitä nimitän, mukavuusalueleikkauksiin. Mukavuusalueella tarkoitan sitä aluetta, jolta hallitus voi leikata ilman, että oma lähtökohtainen kannattaja- tai tukijakunta älähtää, ainakaan liiaksi.

Mukavuusalueleikkaukset ovat myös hyvä tapa luodata puolueen kannattajakunnan tai yhteistyötahojen olemusta. Nykytilanteessa koulutuksesta tai vähempiosaisilta on ihan käypää leikata, mutta yritys- ja maataloustuet ovat koskematonta aluetta. Toisin sanoen hallituspuolueet näkevät esimerkiksi koulutuksesta leikkaamisen pienempänä pahana kuin yritystukilobbareiden tottelemisen.

Oikeistolaiseen ajatteluun lähtökohtaisesti kuuluu – tai ainakin pitäisi kuulua – vahva markkinatalousmyönteisyys. Johdonmukaista suhtautumista markkinatalouteen ei kuitenkaan oikeistohallituksen riveistä muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta tunnu löytyvän. Oikeistohallitus, jonka ensisijaisena tavoitteena on talouden sopeuttaminen ilman markkinalähtöisiä uudistuksia, kuten yritystukien leikkausta, saa aikaan huomattavasti enemmän pahaa kuin hyvää.

Mikäli oikeistolaista politiikkaa tehdään, sitä on tehtävä johdonmukaisesti. Liberaalin oikeistolaisen talouskuripolitiikan ei tarvitse olla kurjistavaa, vaan se voi parhaimmillaan hyödyttää ihmisiä sosioekonomisesta asemasta riippumatta. Mikäli uudistukset taas jätetään puolitiehen ja niitä tehdään lobbareiden ehdoilla, ei tehty politiikka hyödytä kokonaisuudessaan kuin muutamia prosentteja kansasta.

Suomen vasemmistoa soimataan usein eturyhmäpolitikoinnista ammattiyhdistyskytköksistään johtuen. Samaan aikaan Keskusta ja Kokoomus ovat täysin eturyhmiensä vietävissä, ja se näkyy erityisesti yritystukiin liittyvässä ponnettomuudessa. Kuvio ei jää pelkästään yritystukimaailmaan, vaan eturyhmäpolitikointi näkyy rumasti myös esimerkiksi sote-uudistuksessa. Kokoomuksen tai Keskustan on viimeaikaisten tapahtumien jälkeen turha enää kritisoida vasemmistoa ja Ay-liikettä tärkeiden yhteiskunnallisten uudistusten jarruttajana.

Suomessa on kuitenkin paljon ihmisiä, jotka haluaisivat äänestää markkinamyönteisen ja talousliberaalin yhteiskunnan puolesta. Suomessa tätä asiaa edistävät pääasiassa Lepomäkihenkiset kokoomuslaiset ja talousliberaalit vihreät kuten Antero Vartia. Pienpuolueista liberaalipuolue on selkeästi markkinamyönteisen ja talousliberaalin politiikan kannalla. Valitettavasti parhaat oikeistolaiset voimat ovat joko eduskunnassa huomattavassa vähemmistössä tai eivät ole eduskunnassa vielä ollenkaan. On surullista nähdä miten näköalattomia, ryhmäkuriin alistuvia ja kunnianhimottomia oikeistoon itsensä määritteleviä kansanedustajia meillä on.

Suosittelen kaikkia oikeistolaisiksi itsensä kokevia kaikissa tulevissa vaaleissa harkitsemaan todella tarkkaan, minkälaisia kansanedustajia Suomeen äänestää, koska Suomikin ansaitsee kunnollisen oikeiston.

]]>
55 http://emilsillanpaa.puheenvuoro.uusisuomi.fi/253360-suomessa-ei-ole-oikeistoa#comments Kotimaa hallitus Markkinatalous Oikeisto Talouspolitiikka Yritystuet Thu, 05 Apr 2018 12:00:00 +0000 Emil Sillanpää http://emilsillanpaa.puheenvuoro.uusisuomi.fi/253360-suomessa-ei-ole-oikeistoa
Selektiivisen vatuloinnin mestarit Sipilä ja Orpo - yritystukifarssi http://nikokaistakorpi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/253356-selektiivisen-vatuloinnin-mestarit-sipila-ja-orpo-yritystukifarssi <p>Vatuloinnin aika on ohi - paitsi kaikessa mikä liittyy hyväveliverkostoon ja sen etuisuuksiin. Yritystukien leikkaus on ollut totaalinen farssi, jonka piilotavoitteena lieneekin ollut, ettei mikään muutu. Syksyllä 2017 ex-kansliapäällikkö Erkki Virtanen jo totesi, että parlamentaarisen työryhmän perustaminen tarkoittaa samaa kuin asia haudattaisiin viiden metrin syvyyteen. Kun kaivamista johtamaan järjestettiin Mauri Pekkarinen varmistettiin asia huolella. Pekkarisen todetessa ettei ymmärrä miksi hallitus perusti tällaisen työryhmän ja miksi vielä suostui puheenjohtajaksi, olisi ollut aika vaihtaa vetäjää. Jos homman vetäjä ei ole sitoutunut ja tekemässä kaikkeansa ratkaisun löytämiseksi, niin mitä muuta voi odottaa kuin nyt saatua surkeaa tulosta.</p><p>Itse uskon ettei tulosta edes haluttu vaan tämä oli jälleen yksi hallituksen teatteriesitys monien joukossa. Suuri osa näistä työryhmistä ja arviointineuvostoista tuntuu olevan pelkkää silmänlumetta sekä tehotonta puuhastelua. Esimerkiksi eriarvoisuustyöryhmä pohtii asioita, jotka toteutettaisiin vasta seuraavalla hallituskaudella. Itse asiassa yritystukityöryhmänkin ohjelmassa luki seuraavaa loppuraportin tavoitteena: &quot;<em>Yleiset periaatteet siitä, miten luotua liikkumatilaa kohdennetaan uudelleen yritystukijärjestelmän kehittämiseksi vaiheittain vuosina 2019-2023.</em>&quot; Koko hallituskausi oli siis tarkoituskin tuhlata ilman sen aikana vaikuttavia päätöksiä.</p><p><strong>Yritystukien leikkauksien vatuloinnin lyhyt historia</strong></p><p><strong>Ennen eduskuntavaaleja 2015</strong> valmistui VATT:in laaja selvitys yritystukien vaikuttavuudesta, jossa todettiin: &quot;<em>Investointituilla ei selvityksessä todettu juurikaan olevan uusia investointeja lisäävää vaikutusta ja lisäksi suurten yritysten saama julkinen tuki syrjäyttää usein yksityistä rahoitusta investoinneissa. Työllistämis- ja matalapalkkatuilla ei selvityksen mukaan ole vaikutusta työllisyyteen tai yritysten tuottavuuteen. Tuet siirtyvät osittain palkkoihin, mutta vielä suuremmalta osin ne näyttävät jäävän yrityksille.&quot; </em>Käytännössä kaikki puolueet mukaanlukien hallituspuolueet&nbsp; lupailivat yritystukiin puututtavan. Oikeastaan tässä on tapahtunut koulutuslupauksen kaltainen täyskäännös.</p><p><strong>Vaalien jälkeen</strong> hallitus leikkaa merkittävästi Tekesin rahoitusta, jonka VATT:in tutkimus osoitti olevan ainoa selkeästi hyödyllinen yritystuki. Samaa mieltä ovat lähes kaikki asiantuntijatahot.&nbsp; Sen sijaan kaikki pysähtyneisyyttä tukevat jäävät ennalleen ja määrät kasvavat.</p><p><strong>25.10.2016</strong> hallitus perustaa työryhmän, jonka tavoitteena on tehdä selvitys kevään puoliväliriiheen 2017. Pitkän vatuloinnin jälkeen perustettu työryhmä joutuukin toteamaan: &quot;<em>Selvitystyön aikana on tullut selväksi, että kaikkia yritystukijärjestelmään liittyviä näkökulmia ei ole mahdollista käydä läpi lyhyessä ajassa. Jatkoselvityksiä on syytä tehdä erityisesti yritystukien vaikuttavuuden arvioinnin edistämisen osalta.&quot;</em></p><p>Puoliväliriiheen tehty selvitys päätyi siihen, että nykyinen yritystukijärjestelmä ei tue kansantalouden pitkän aikavälin tuottavuutta ja siten talouskasvua optimaalisesti. Vain noin 10 prosenttia tukien kokonaismäärästä edistää yritysten uudistamista, raportissa todetaan. Suomen pitäisi uudistua ja tukea kasvua sekä työllisyyttä parantavia toimenpiteitä. Saadaan tulos, jonka mukaan 10% edistää tavoitetta, mutta ei tehdä asialle mitään? Huhhuh.</p><p>Mitään ei leikata ja Orpo toteaa, että kaikilla tuilla on puolustajansa. Asiaan kerrotaan palattavan syksyn budjettiriihessä.</p><p><strong>Syksyllä 2017</strong> asiaa pohditaan budjettiriihessä yli kaksi vuotta hallituskauden alusta. Päädytään perustamaan parlamentaarin työryhmä pohtimaan asiaa. Ensi työryhmää johtaa Lintilä, mutta huomaa mahdollisen esteellisyyden ja vetäjäksi tulee Pekkarinen.</p><p><strong>Ennen joulua 2017</strong> kerrotaan, että luvattua alustavaa leikkauslistaa ja väliraporttia ei anneta. Työryhmän kerrotaan julkaisevan loppuraportin helmikuun lopussa 2018. Alkaa myöhästely ja tihkuu joitakin tietoja siitä, että hommasta ei taida tulla mitään.</p><p><strong>Huhtikuun alussa 2018 selviää</strong>, että mitään leikkauksia ei onnistuta tekemään ja saatiin ainoastaan aikaan arviontikriteeristö sille, miten tukia jatkossa pitäisi tarkastella. Arviointikehikon kriteerejä ei kuitenkaan pystytä itse soveltamaan päätösten aikaansaamiseksi. Jo 2015 tehty VATT:in selvitys päätyi seuraavaan:</p><p>&quot;<em>Lisäksi hanke otti huomioon kansainvälisen kokemuksen erilaisista arviointimalleista. Tältä pohjalta luotiin ehdotus arviointikehikoksi Suomen olosuhteisiin. Hanke loi pohjaa yritystukien luotettavalla arvioinnille ja laadukkaalle lainvalmistelulle.&nbsp;</em><em>Hankkeen tulokset osoittavat, että tutkimus- ja kehitystoiminnan suorilla tuilla ja verohelpotuksilla näyttää olevan positiivinen vaikutus innovaatiotoimintaan. Vaikka pienet yritykset hyötyisivät eniten, suuret yritykset saavat valtaosan tukirahoista</em>.&quot;</p><p>Nyt kolme vuotta tuon tutkimuksen jälkeen ollaan päädytty siihen, että tarvitaan arviointikehikko, jota suositeltiin jo 2015 ja jolle pohjatyö oli jo silloin tehty. Tämä on jo todellista saamattomuutta ja vatulointia.</p><p><strong>Todellinen hölmöläisen työ - vaikuttavimpien Tekes-tukien karsinta ainoana leikkauksena</strong></p><p>En pysty vieläkään ymmärtämään hallituksen kiireellistä päätöstä leikata ainoana Tekesin tukia innovaatio- ja kehitystoimintaan. En tiedä hallituksen ulkopuolelta ketään, joka olisi tällaista suositellut.</p><p>Tulokset näkyvät karulla tavalla parlamentaarisen työryhmän yhtenä materiaalina olevasta <a href="https://api.hankeikkuna.fi/asiakirjat/152f4a67-c6f4-42c1-a070-f3527548d826/4538d77c-41a5-4d11-967d-2d4efca4faf9/KIRJE_20171211080126.pptx">Tekesin T&amp;K&amp;I-rahoituksen kansainvälisestä vertailusta</a>. Kuvassa 1 on esitetty panostusten reaalinen kehitys, kuvassa 2 rahoituksen osuus valtionbudjetista ja kuvassa 3 julkisen rahoituksen osuus suhteessa bruttokansantuotteeseen.</p><p>Vuosilukuja tarkastellessa on helppo havaita myös edellisen hallituksen toimien vaikutukset, mutta missään nimessä ei ole ollut järkevää, että tämä hallitus syventää tätä ongelmaa. Jos katsotaan maatason vertailuja, niin Suomen käyrä on täysin poikkeuksellinen suhteessa muihin.</p><p>Tämä ei ole suunta, jolla Suomesta vaikkapa tehdään tekoälyn hyödyntämisen huippumaata. Komealta kuulostavien strategioiden ja kärkihankkeiden taustalla teot vievät väärään suuntaan - ikäänkuin oikea käsi ei tiedä, mitä vasen tekee,</p><p><strong>Nykyinen tukipolitiikka tukee pysähtyneisyyttä uudistumisen sijaan</strong></p><p><a href="http://tem.fi/hankesivu?tunnus=TEM082:00/2017">Parlamentaarisen työryhmän materiaalit</a> on nyt julkistettu ja niistä selviää kuinka vahvasti on kuultu tuen saajia ja erityisesti suurta teollisuutta etujärjestöineen. Mukana olleet työntekijäjärjestötkin olivat teollisuudesta, jolloin niidenkin etu on pitää nämä tuet. Sinällään oli jo mahdoton lähtökohta ottaa työryhmään pysyviksi jäseniksi merkitävimpien tuensaajien lobbarit.</p><p>Materiaaleista selviää myös kuinka erityisesti metsäteollisuus sekä metalliteollisuus suorastaan uhkailevat ja kiristävät erilaisilla kauhukuvilla. Jatkuvasti asioita tarkastellaan joko tai -hengessä siten, että joko tukea on nykyinen määrä tai sitä ei ole ollenkaan. Selkeä ja hyvä mahdollisuus olisi ollut myös tarkastella niiden tasoa eikä luoda täyttä vastakkainasettelua.</p><p>Pakko myös ihmetellä kuinka vähän itse työryhmä on tehnyt työtä asioiden eteen. Lähinnä vaikuttaa siltä, että muun eduskuntatyön yhteydessä ollaan välillä käyty kuuntelemassa eturyhmien esityksiä eikä edes keskustelulle olla varattu aikaa.</p><p>Pitkällä aikavälillä merkittävät yritystuet perinteisille toimialoille globaalissa taloudessa eivät voi toimia. 2020-luvun kilpailukykymme kannalta on todella huolestuttavaa, että lobbarien painostuksessa ja hyvävelijärjestelmän sisällä laitetaan merkiitävä määrä panostuksia siihen, että tilanne säilyisi ennallaan uudistumisen sijaan.</p><p>Hyvä esimerkki uusista alueista on palveluliiketoiminta, joka on käytännössä ollut taloutemme merkittävin pelastaja Nokian romahduksen jälkeen. Palveluviennistä ja kotimaisen arvonlisän merkityksestä kirjoitin aiemmin blogissani: <a href="http://nikokaistakorpi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/252443-katseet-kohti-palveluvientia-ja-kotimaista-arvonlisaysta-viennin-arvioinnissa">Katseet kohti palveluvientiä ja kotimaista arvonlisäystä viennin arvioinnissa</a>. Palveluviennin&nbsp; kasvu on ollut merkittävää ja nyt korjatut tilastot osoittavat sen merkityksen olleen jopa arvioitua suurempaa. Palveluviennin arvo kokonaisviennistä on jo noin kolmannes ja kotimaisesta arvonlisäyksestä se on jo suurempi. Merkittävää on myös, että tämän alueen yritykset ovat tehneet tämän merkittävästi pienemmillä tuilla itse.</p><p>Mielestäni hallitus tukee toimillaan pysähtyneisyyttä kasvun ja uudistumisen sijaan säilyttäen olemassaolevien yritysten ja omistajien etuja sekä asemaa. Näin ei luoda uutta vientiä eikä kasvua. Meidän on sekä tehtävä leikkauksia nykyisiin tehottomiin tukiin että painopistettä on muutettava uudistumista edistäväksi ja peruttava Tekes-leikkaukset lähes ainoina selkeästi tavoitteita tukevina yritystukina!</p><p>Vatulointi ei ole suinkaan vähentynyt tällä hallituskaudella vaan se on valikoiden kohdistettu asioihin, joista ei oikeastaan edes haluta tehdä päätöksiä.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Vatuloinnin aika on ohi - paitsi kaikessa mikä liittyy hyväveliverkostoon ja sen etuisuuksiin. Yritystukien leikkaus on ollut totaalinen farssi, jonka piilotavoitteena lieneekin ollut, ettei mikään muutu. Syksyllä 2017 ex-kansliapäällikkö Erkki Virtanen jo totesi, että parlamentaarisen työryhmän perustaminen tarkoittaa samaa kuin asia haudattaisiin viiden metrin syvyyteen. Kun kaivamista johtamaan järjestettiin Mauri Pekkarinen varmistettiin asia huolella. Pekkarisen todetessa ettei ymmärrä miksi hallitus perusti tällaisen työryhmän ja miksi vielä suostui puheenjohtajaksi, olisi ollut aika vaihtaa vetäjää. Jos homman vetäjä ei ole sitoutunut ja tekemässä kaikkeansa ratkaisun löytämiseksi, niin mitä muuta voi odottaa kuin nyt saatua surkeaa tulosta.

Itse uskon ettei tulosta edes haluttu vaan tämä oli jälleen yksi hallituksen teatteriesitys monien joukossa. Suuri osa näistä työryhmistä ja arviointineuvostoista tuntuu olevan pelkkää silmänlumetta sekä tehotonta puuhastelua. Esimerkiksi eriarvoisuustyöryhmä pohtii asioita, jotka toteutettaisiin vasta seuraavalla hallituskaudella. Itse asiassa yritystukityöryhmänkin ohjelmassa luki seuraavaa loppuraportin tavoitteena: "Yleiset periaatteet siitä, miten luotua liikkumatilaa kohdennetaan uudelleen yritystukijärjestelmän kehittämiseksi vaiheittain vuosina 2019-2023." Koko hallituskausi oli siis tarkoituskin tuhlata ilman sen aikana vaikuttavia päätöksiä.

Yritystukien leikkauksien vatuloinnin lyhyt historia

Ennen eduskuntavaaleja 2015 valmistui VATT:in laaja selvitys yritystukien vaikuttavuudesta, jossa todettiin: "Investointituilla ei selvityksessä todettu juurikaan olevan uusia investointeja lisäävää vaikutusta ja lisäksi suurten yritysten saama julkinen tuki syrjäyttää usein yksityistä rahoitusta investoinneissa. Työllistämis- ja matalapalkkatuilla ei selvityksen mukaan ole vaikutusta työllisyyteen tai yritysten tuottavuuteen. Tuet siirtyvät osittain palkkoihin, mutta vielä suuremmalta osin ne näyttävät jäävän yrityksille." Käytännössä kaikki puolueet mukaanlukien hallituspuolueet  lupailivat yritystukiin puututtavan. Oikeastaan tässä on tapahtunut koulutuslupauksen kaltainen täyskäännös.

Vaalien jälkeen hallitus leikkaa merkittävästi Tekesin rahoitusta, jonka VATT:in tutkimus osoitti olevan ainoa selkeästi hyödyllinen yritystuki. Samaa mieltä ovat lähes kaikki asiantuntijatahot.  Sen sijaan kaikki pysähtyneisyyttä tukevat jäävät ennalleen ja määrät kasvavat.

25.10.2016 hallitus perustaa työryhmän, jonka tavoitteena on tehdä selvitys kevään puoliväliriiheen 2017. Pitkän vatuloinnin jälkeen perustettu työryhmä joutuukin toteamaan: "Selvitystyön aikana on tullut selväksi, että kaikkia yritystukijärjestelmään liittyviä näkökulmia ei ole mahdollista käydä läpi lyhyessä ajassa. Jatkoselvityksiä on syytä tehdä erityisesti yritystukien vaikuttavuuden arvioinnin edistämisen osalta."

Puoliväliriiheen tehty selvitys päätyi siihen, että nykyinen yritystukijärjestelmä ei tue kansantalouden pitkän aikavälin tuottavuutta ja siten talouskasvua optimaalisesti. Vain noin 10 prosenttia tukien kokonaismäärästä edistää yritysten uudistamista, raportissa todetaan. Suomen pitäisi uudistua ja tukea kasvua sekä työllisyyttä parantavia toimenpiteitä. Saadaan tulos, jonka mukaan 10% edistää tavoitetta, mutta ei tehdä asialle mitään? Huhhuh.

Mitään ei leikata ja Orpo toteaa, että kaikilla tuilla on puolustajansa. Asiaan kerrotaan palattavan syksyn budjettiriihessä.

Syksyllä 2017 asiaa pohditaan budjettiriihessä yli kaksi vuotta hallituskauden alusta. Päädytään perustamaan parlamentaarin työryhmä pohtimaan asiaa. Ensi työryhmää johtaa Lintilä, mutta huomaa mahdollisen esteellisyyden ja vetäjäksi tulee Pekkarinen.

Ennen joulua 2017 kerrotaan, että luvattua alustavaa leikkauslistaa ja väliraporttia ei anneta. Työryhmän kerrotaan julkaisevan loppuraportin helmikuun lopussa 2018. Alkaa myöhästely ja tihkuu joitakin tietoja siitä, että hommasta ei taida tulla mitään.

Huhtikuun alussa 2018 selviää, että mitään leikkauksia ei onnistuta tekemään ja saatiin ainoastaan aikaan arviontikriteeristö sille, miten tukia jatkossa pitäisi tarkastella. Arviointikehikon kriteerejä ei kuitenkaan pystytä itse soveltamaan päätösten aikaansaamiseksi. Jo 2015 tehty VATT:in selvitys päätyi seuraavaan:

"Lisäksi hanke otti huomioon kansainvälisen kokemuksen erilaisista arviointimalleista. Tältä pohjalta luotiin ehdotus arviointikehikoksi Suomen olosuhteisiin. Hanke loi pohjaa yritystukien luotettavalla arvioinnille ja laadukkaalle lainvalmistelulle. Hankkeen tulokset osoittavat, että tutkimus- ja kehitystoiminnan suorilla tuilla ja verohelpotuksilla näyttää olevan positiivinen vaikutus innovaatiotoimintaan. Vaikka pienet yritykset hyötyisivät eniten, suuret yritykset saavat valtaosan tukirahoista."

Nyt kolme vuotta tuon tutkimuksen jälkeen ollaan päädytty siihen, että tarvitaan arviointikehikko, jota suositeltiin jo 2015 ja jolle pohjatyö oli jo silloin tehty. Tämä on jo todellista saamattomuutta ja vatulointia.

Todellinen hölmöläisen työ - vaikuttavimpien Tekes-tukien karsinta ainoana leikkauksena

En pysty vieläkään ymmärtämään hallituksen kiireellistä päätöstä leikata ainoana Tekesin tukia innovaatio- ja kehitystoimintaan. En tiedä hallituksen ulkopuolelta ketään, joka olisi tällaista suositellut.

Tulokset näkyvät karulla tavalla parlamentaarisen työryhmän yhtenä materiaalina olevasta Tekesin T&K&I-rahoituksen kansainvälisestä vertailusta. Kuvassa 1 on esitetty panostusten reaalinen kehitys, kuvassa 2 rahoituksen osuus valtionbudjetista ja kuvassa 3 julkisen rahoituksen osuus suhteessa bruttokansantuotteeseen.

Vuosilukuja tarkastellessa on helppo havaita myös edellisen hallituksen toimien vaikutukset, mutta missään nimessä ei ole ollut järkevää, että tämä hallitus syventää tätä ongelmaa. Jos katsotaan maatason vertailuja, niin Suomen käyrä on täysin poikkeuksellinen suhteessa muihin.

Tämä ei ole suunta, jolla Suomesta vaikkapa tehdään tekoälyn hyödyntämisen huippumaata. Komealta kuulostavien strategioiden ja kärkihankkeiden taustalla teot vievät väärään suuntaan - ikäänkuin oikea käsi ei tiedä, mitä vasen tekee,

Nykyinen tukipolitiikka tukee pysähtyneisyyttä uudistumisen sijaan

Parlamentaarisen työryhmän materiaalit on nyt julkistettu ja niistä selviää kuinka vahvasti on kuultu tuen saajia ja erityisesti suurta teollisuutta etujärjestöineen. Mukana olleet työntekijäjärjestötkin olivat teollisuudesta, jolloin niidenkin etu on pitää nämä tuet. Sinällään oli jo mahdoton lähtökohta ottaa työryhmään pysyviksi jäseniksi merkitävimpien tuensaajien lobbarit.

Materiaaleista selviää myös kuinka erityisesti metsäteollisuus sekä metalliteollisuus suorastaan uhkailevat ja kiristävät erilaisilla kauhukuvilla. Jatkuvasti asioita tarkastellaan joko tai -hengessä siten, että joko tukea on nykyinen määrä tai sitä ei ole ollenkaan. Selkeä ja hyvä mahdollisuus olisi ollut myös tarkastella niiden tasoa eikä luoda täyttä vastakkainasettelua.

Pakko myös ihmetellä kuinka vähän itse työryhmä on tehnyt työtä asioiden eteen. Lähinnä vaikuttaa siltä, että muun eduskuntatyön yhteydessä ollaan välillä käyty kuuntelemassa eturyhmien esityksiä eikä edes keskustelulle olla varattu aikaa.

Pitkällä aikavälillä merkittävät yritystuet perinteisille toimialoille globaalissa taloudessa eivät voi toimia. 2020-luvun kilpailukykymme kannalta on todella huolestuttavaa, että lobbarien painostuksessa ja hyvävelijärjestelmän sisällä laitetaan merkiitävä määrä panostuksia siihen, että tilanne säilyisi ennallaan uudistumisen sijaan.

Hyvä esimerkki uusista alueista on palveluliiketoiminta, joka on käytännössä ollut taloutemme merkittävin pelastaja Nokian romahduksen jälkeen. Palveluviennistä ja kotimaisen arvonlisän merkityksestä kirjoitin aiemmin blogissani: Katseet kohti palveluvientiä ja kotimaista arvonlisäystä viennin arvioinnissa. Palveluviennin  kasvu on ollut merkittävää ja nyt korjatut tilastot osoittavat sen merkityksen olleen jopa arvioitua suurempaa. Palveluviennin arvo kokonaisviennistä on jo noin kolmannes ja kotimaisesta arvonlisäyksestä se on jo suurempi. Merkittävää on myös, että tämän alueen yritykset ovat tehneet tämän merkittävästi pienemmillä tuilla itse.

Mielestäni hallitus tukee toimillaan pysähtyneisyyttä kasvun ja uudistumisen sijaan säilyttäen olemassaolevien yritysten ja omistajien etuja sekä asemaa. Näin ei luoda uutta vientiä eikä kasvua. Meidän on sekä tehtävä leikkauksia nykyisiin tehottomiin tukiin että painopistettä on muutettava uudistumista edistäväksi ja peruttava Tekes-leikkaukset lähes ainoina selkeästi tavoitteita tukevina yritystukina!

Vatulointi ei ole suinkaan vähentynyt tällä hallituskaudella vaan se on valikoiden kohdistettu asioihin, joista ei oikeastaan edes haluta tehdä päätöksiä.

]]>
7 http://nikokaistakorpi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/253356-selektiivisen-vatuloinnin-mestarit-sipila-ja-orpo-yritystukifarssi#comments Hyväveliverkosto Juha Sipilän hallitus Rakenteellinen korruptio Vatulointi Yritystuet Thu, 05 Apr 2018 09:19:51 +0000 Niko Kaistakorpi http://nikokaistakorpi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/253356-selektiivisen-vatuloinnin-mestarit-sipila-ja-orpo-yritystukifarssi
Yritystukityöryhmältä loppui rohkeus kesken http://hannasarkkinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/253350-yritystukityoryhmalta-loppui-rohkeus-kesken <p>Olen istunut viimeisen puolen vuoden ajan parlamentaarisessa yritystukien uudistamisen työryhmässä. Olen pettynyt siihen, että parlamentaarisen yritystukityöryhmän työ päättyi eilen lähes tuloksettomana. Yhteisymmärrystä karsittavista ja uudelleenkohdennettavista tuista ei löytynyt. Työryhmä sai kuitenkin aikaiseksi kriteerit, joiden valossa yritystukia tulisi tarkastella.</p><p>Työryhmässä tarkasteltiin sekä suoria yritystukia että verotukia, jotka muodostavat noin neljän miljardin kokonaisuuden. On kestämätöntä, että valtavien sosiaaliturvaan, tutkimukseen ja koulutukseen kohdistuneiden leikkauksien jälkeen yritystukia ei uskallettu uudistaa.</p><p>Maltillinen reilun 160 miljoonan säästöesitys tuli ryhmässä torpatuksi useiden puolueiden taholta ja loppumetreillä teollisuuden energiaverotukiin esitettiin jopa korotusta. Tämä valitettavasti kertoo, että ankaran lobbauksen ja poliittisten intohimojen kohteena olleelta ryhmältä loppui rohkeus kesken. Isoja uudistuksia ei voida tehdä kertarysäyksellä, mutta nyt olisi kipeästi tarvittu pidemmän aikavälin suunnitelma ja yhteisymmärrys siitä, kuinka tukijärjestelmää kevennetään sekä muokataan talouden uudistumista tukevaksi ja ympäristön kannalta kestävämmäksi.</p><p>Työryhmän työn loppuvaiheessa käsittelyssä ollut esitys noin 60 miljoonan euron yritystukiremontista oli mittakaavaltaan riittämätön, eikä sisällöltään tukenut riittävästi tukien energia- ja ilmastostrategian mukaista uudelleenkohdentamista. Esityksessä olisi jopa kasvatettu teollisuuden yritystukia merkittävästi alentamalla teollisuuden sähköverotuksen tasoa. Emme voineet hyväksyä kokonaisuutta, joka olisi kasvattanut teollisuuden energiaverotukia ja joka olisi ollut mittakaavaltaan riittämätön.</p><p>Työryhmässä Vasemmistoliiton tavoitteena oli säästöjen hakeminen erityisesti ympäristölle haitallisista tuista sekä yritystukien rakenteellinen uudistaminen siten, että ne nykyistä paremmin tukisivat tuottavuutta ja uuden työn syntymistä. Lisärahoitusta olisi pitänyt suunnata tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotukiin, jotka edistävät taloutta ja työllisyyttä pitkällä aikavälillä muita yritystukia paremmin. Juuri näistä tuista on viime vuosina leikattu raskaalla kädellä, vaikka ne ovat kaikesta tehokkaimpia yritystuki-instrumentteja. Sen sijaan tehottomampien tukien summat ovat kasvaneet. Uudistusta siis tarvittaisiin kipeästi.</p><p>Yritystukilistaukset sisältävät myös elementtejä, jotka eivät ole varsinaisesti yritystukia ja tukia, joita Vasemmisto ei halua leikata. Näitä ovat esimerkiksi ruuan ja lääkkeiden normia alempi arvonlisäverokanta tai sosiaalisen asuntotuotannon rahoitusinstrumentit.</p><p>Parlamentaarinen työ edellyttää aina kompromisseja ja olimme valmiita niitä tekemään. Parlamentaarisen työryhmän olisi pitänyt kuitenkin saavuttaa vähintään noin 150 miljoonan euron säästöt ja pidättäytyä lisäämästä energiaverotukia, jotta esityksen pohjalta olisi voitu edetä järkevästi.</p><p>Hallitus ei saanut tehtyä yritystukien uudistamista ja sysäsi sen parlamentaarisen ryhmän tehtäväksi. Nyt kun ryhmä ei saanut aikaiseksi yhteisesti hyväksyttyä listaa, jää yritystukien uudistaminen seuraavan hallituksen tehtäväksi. Seuraavissa hallitusohjelmaneuvotteluissa puolueet löytävät yritystukien karsintatyön edestään &ndash; toivottavasti silloin tulokset ovat paremmat.</p> Olen istunut viimeisen puolen vuoden ajan parlamentaarisessa yritystukien uudistamisen työryhmässä. Olen pettynyt siihen, että parlamentaarisen yritystukityöryhmän työ päättyi eilen lähes tuloksettomana. Yhteisymmärrystä karsittavista ja uudelleenkohdennettavista tuista ei löytynyt. Työryhmä sai kuitenkin aikaiseksi kriteerit, joiden valossa yritystukia tulisi tarkastella.

Työryhmässä tarkasteltiin sekä suoria yritystukia että verotukia, jotka muodostavat noin neljän miljardin kokonaisuuden. On kestämätöntä, että valtavien sosiaaliturvaan, tutkimukseen ja koulutukseen kohdistuneiden leikkauksien jälkeen yritystukia ei uskallettu uudistaa.

Maltillinen reilun 160 miljoonan säästöesitys tuli ryhmässä torpatuksi useiden puolueiden taholta ja loppumetreillä teollisuuden energiaverotukiin esitettiin jopa korotusta. Tämä valitettavasti kertoo, että ankaran lobbauksen ja poliittisten intohimojen kohteena olleelta ryhmältä loppui rohkeus kesken. Isoja uudistuksia ei voida tehdä kertarysäyksellä, mutta nyt olisi kipeästi tarvittu pidemmän aikavälin suunnitelma ja yhteisymmärrys siitä, kuinka tukijärjestelmää kevennetään sekä muokataan talouden uudistumista tukevaksi ja ympäristön kannalta kestävämmäksi.

Työryhmän työn loppuvaiheessa käsittelyssä ollut esitys noin 60 miljoonan euron yritystukiremontista oli mittakaavaltaan riittämätön, eikä sisällöltään tukenut riittävästi tukien energia- ja ilmastostrategian mukaista uudelleenkohdentamista. Esityksessä olisi jopa kasvatettu teollisuuden yritystukia merkittävästi alentamalla teollisuuden sähköverotuksen tasoa. Emme voineet hyväksyä kokonaisuutta, joka olisi kasvattanut teollisuuden energiaverotukia ja joka olisi ollut mittakaavaltaan riittämätön.

Työryhmässä Vasemmistoliiton tavoitteena oli säästöjen hakeminen erityisesti ympäristölle haitallisista tuista sekä yritystukien rakenteellinen uudistaminen siten, että ne nykyistä paremmin tukisivat tuottavuutta ja uuden työn syntymistä. Lisärahoitusta olisi pitänyt suunnata tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotukiin, jotka edistävät taloutta ja työllisyyttä pitkällä aikavälillä muita yritystukia paremmin. Juuri näistä tuista on viime vuosina leikattu raskaalla kädellä, vaikka ne ovat kaikesta tehokkaimpia yritystuki-instrumentteja. Sen sijaan tehottomampien tukien summat ovat kasvaneet. Uudistusta siis tarvittaisiin kipeästi.

Yritystukilistaukset sisältävät myös elementtejä, jotka eivät ole varsinaisesti yritystukia ja tukia, joita Vasemmisto ei halua leikata. Näitä ovat esimerkiksi ruuan ja lääkkeiden normia alempi arvonlisäverokanta tai sosiaalisen asuntotuotannon rahoitusinstrumentit.

Parlamentaarinen työ edellyttää aina kompromisseja ja olimme valmiita niitä tekemään. Parlamentaarisen työryhmän olisi pitänyt kuitenkin saavuttaa vähintään noin 150 miljoonan euron säästöt ja pidättäytyä lisäämästä energiaverotukia, jotta esityksen pohjalta olisi voitu edetä järkevästi.

Hallitus ei saanut tehtyä yritystukien uudistamista ja sysäsi sen parlamentaarisen ryhmän tehtäväksi. Nyt kun ryhmä ei saanut aikaiseksi yhteisesti hyväksyttyä listaa, jää yritystukien uudistaminen seuraavan hallituksen tehtäväksi. Seuraavissa hallitusohjelmaneuvotteluissa puolueet löytävät yritystukien karsintatyön edestään – toivottavasti silloin tulokset ovat paremmat.

]]>
9 http://hannasarkkinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/253350-yritystukityoryhmalta-loppui-rohkeus-kesken#comments Kotimaa Energia- ja ilmastopolitiikka Hallitusneuvottelut 2019 Tuotekehitys Ympäristölle haitalliset tuet Yritystuet Thu, 05 Apr 2018 08:30:00 +0000 Hanna Sarkkinen http://hannasarkkinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/253350-yritystukityoryhmalta-loppui-rohkeus-kesken