Kansanvalta http://petruspennanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/taxonomy/term/135212/all Wed, 13 Jun 2018 10:49:10 +0300 fi Tänään 13.6. kansanvallan häpeäpäivä... http://toimikankaanniemi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/256814-tanaan-136-kansanvallan-hapeapaiva <p>Eduskunnan kirjaston takahuoneessa avasin Perussuomalaisten 37 hengen eduskuntaryhmän ylimääräisen kokouksen tasan vuosi sitten 13.6.2017 klo 13.&nbsp; Paikalla vain 15 edustajaa. Missä muut? Ihmettelimme ja odotimme. Ei päätösvaltaa.</p><p>Pian sisään marssi 20 edustajan joukko. Jokainen iski pöydälle eteeni A4:n. &quot;Eroan ryhmästä&quot;, lausui jokainen ponnekkaasti.</p><p>Suunnitelma oli tehty edellisinä päivinä. Juonessa mukana jopa valtakunnan ylin poliittinen johto. Näin se meni.</p><p>Kokouksessa kirjautin eronneet pöytäkirjaan ja totesin kokouksen lailliseksi ja päätösvaltaiseksi.</p><p>Vajaan&nbsp;15 sekunnin ajan pohdin mielessäni, mitä teen. Selväksi tuli, että en eroa ryhmästä, johon äänestäjät olivat minut vaaleissa valinneet. Petturiksi kesken vaalikauden en ala. &nbsp;</p><p>Seuraavaksi ilmoitin, että en jatka ryhmän puheenjohtajana. Vain 40 päivää aiemmin olin selvin numeroin tullut siihen valituksi.&nbsp; Värikäs ja vauhdikas ryhmäjohtajuus päättyi. Miksi?</p><p>Ryhmän puheenjohtajan selän takana oli käyty rumaa ja ala-arvoista peliä. En pettynyt siihen, että minua ei ollut kysytty loikkarien joukkoon, vaan siksi, että ryhmä oli tuhottu ryhmän johtajalle kertomatta. Jopa pääministeri oli soittanut minulle edellisenä päivänä klo 16.43, mutta ei kertonut, mitä olivat johtamalleni ryhmälle tekemässä.&nbsp;</p><p>Luottamus romahti moneen suuntaan.</p><p>Illan suussa oli lentonäytös ja ennen kuulumaton poliittinen teatteriesitys.</p><p>Oleellinen muutos hallituspohjassa ei merkinnyt mitään. Kolmijalkaisen hallituksen yksi jalka oli katkennut tyngäksi. Sillä jatkoivat horjuen.&nbsp; Kansa oli ihmeissään. Kansanvalta kadoksissa. Laillisuuden rajoilla edettiin.</p><p>Jyväskylässä valittu uusikaan puoluejohto ei ollut puhdas ja täydellinen. Puutteita ei meistä kenestäkään puutu. Demokratiaa parempaa mallia ei ole keksitty. Puoluekokouksissakin se toimii. Perussuomalaisilla jopa paremmin kuin muilla. Jäsenet päättävät suoraan. Valitsevat myös johtajansa. Näin tapahtui Jyväskylässäkin 10.6.2017. Kukaan ei ole osoittanut yhtään todistetta vilpistä tai kaappauksesta. Ei kukaan.</p><p>&nbsp;</p><p>Mitä sanoisin hallituspuolueista nyt?&nbsp;</p><p>Kokoomuksen ylimielisyys ja muiden yläpuolelle asettuminen ei yllättänyt.&nbsp; Karhealla kansan äänellä puhuva ja sen syvien rivien etuja ajava puolue saastuttaa.&nbsp;&nbsp;Porvarien rinnalla väärä viiteryhmä, kuten nykyisin puolueitakin luonnehditaan.</p><p>Mutta Keskusta. Se hämmästyttää. Tyrmistyttää. Odotin entiseltä maalaiskansan liikkeeltä arvokasta ja avointa käytöstä. Demokratian&nbsp;kunnioittamista. &nbsp;Ex-kunniapuheenjohtaja on luokitellut nyt jo entisen puolueensa &quot;cityliberaalien&quot; valtaamaksi. Ei liene täysin väärässä. Suvaitsevaisuus ja liberaalius ovat nykyaikaa. Siihen ei vain aina sisälly suvaitsevaisuutta.</p><p>Kolmas hallituspuolue elää omaa niukkaa elämäänsä vaaleja peläten. Elintila on ahdas. Muutkin voimavarat ohuet. Kansa päättää kohtalon. Hyvä niin.</p><p>Tämä 13.6. voitaisiin julistaa kansanvallan häpeäpäiväksi.&nbsp; Kunnioitettu valtiomies Kalevi Sorsa lanseerasi vuonna 1992 aloitetun kansanvallan päivän vieton.&nbsp; Kansanvaltaa valitettavasti meillä on enää ohuesti. Vuosi sitten se koki uuden romahduksen.</p><p>&nbsp;</p><p>Lopuksi.</p><p>Vuosi sitten petyin. En omaan kohteluuni. Muiden menettelyihin. En ole katkera. Olen saanut valtavasti valtakunnan politiikassa 30 vuoden aikana. Olen syvästi&nbsp;kiitollinen. Jatkuu.</p><p>Timo Soini kysyi minulta kevään 2015 hallitusneuvottelujen aikana, minkälaisiin tehtäviin olisin käytettävissä. Vastaisin, että en puhemieheksi enkä ministeriksi. Edustaminen ei kiinnosta yhtään. Vaikean ajan ministeriydestä tarpeeksi kokemusta.&nbsp; Nuorempien aika.&nbsp;Olen mieluummin ryhmän &quot;kokemusasiantuntija&quot; pitkän urani ja korkean ikäni&nbsp;perusteella. Näin vastasin.</p><p>Jossakin jutussa ja kirjassa on&nbsp;väitetty minun &quot;vehkeilleen&quot; kesällä 2016&nbsp;täällä kirjoittamassani blogikirjoituksessa. Arvelin tuolloin, että Timo Soini luopuu lähiaikoina puheenjohtajuudesta. Pohdiskelin seuraajaehdokkaita. Mainitsin useita nimiä. Myönteisesti ja tasavertaisesti. Se ei ollut &quot;vehkeilyä&quot;, vaan normaalia spekulointia. Joten se siitä.</p><p>&nbsp;</p><p>Elämä on peräti mielenkiintoista. Poliitikon elämä on joskus enemmän kuin mihin superlatiivit yltävät.&nbsp;</p><p>Kiitos!</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p> Eduskunnan kirjaston takahuoneessa avasin Perussuomalaisten 37 hengen eduskuntaryhmän ylimääräisen kokouksen tasan vuosi sitten 13.6.2017 klo 13.  Paikalla vain 15 edustajaa. Missä muut? Ihmettelimme ja odotimme. Ei päätösvaltaa.

Pian sisään marssi 20 edustajan joukko. Jokainen iski pöydälle eteeni A4:n. "Eroan ryhmästä", lausui jokainen ponnekkaasti.

Suunnitelma oli tehty edellisinä päivinä. Juonessa mukana jopa valtakunnan ylin poliittinen johto. Näin se meni.

Kokouksessa kirjautin eronneet pöytäkirjaan ja totesin kokouksen lailliseksi ja päätösvaltaiseksi.

Vajaan 15 sekunnin ajan pohdin mielessäni, mitä teen. Selväksi tuli, että en eroa ryhmästä, johon äänestäjät olivat minut vaaleissa valinneet. Petturiksi kesken vaalikauden en ala.  

Seuraavaksi ilmoitin, että en jatka ryhmän puheenjohtajana. Vain 40 päivää aiemmin olin selvin numeroin tullut siihen valituksi.  Värikäs ja vauhdikas ryhmäjohtajuus päättyi. Miksi?

Ryhmän puheenjohtajan selän takana oli käyty rumaa ja ala-arvoista peliä. En pettynyt siihen, että minua ei ollut kysytty loikkarien joukkoon, vaan siksi, että ryhmä oli tuhottu ryhmän johtajalle kertomatta. Jopa pääministeri oli soittanut minulle edellisenä päivänä klo 16.43, mutta ei kertonut, mitä olivat johtamalleni ryhmälle tekemässä. 

Luottamus romahti moneen suuntaan.

Illan suussa oli lentonäytös ja ennen kuulumaton poliittinen teatteriesitys.

Oleellinen muutos hallituspohjassa ei merkinnyt mitään. Kolmijalkaisen hallituksen yksi jalka oli katkennut tyngäksi. Sillä jatkoivat horjuen.  Kansa oli ihmeissään. Kansanvalta kadoksissa. Laillisuuden rajoilla edettiin.

Jyväskylässä valittu uusikaan puoluejohto ei ollut puhdas ja täydellinen. Puutteita ei meistä kenestäkään puutu. Demokratiaa parempaa mallia ei ole keksitty. Puoluekokouksissakin se toimii. Perussuomalaisilla jopa paremmin kuin muilla. Jäsenet päättävät suoraan. Valitsevat myös johtajansa. Näin tapahtui Jyväskylässäkin 10.6.2017. Kukaan ei ole osoittanut yhtään todistetta vilpistä tai kaappauksesta. Ei kukaan.

 

Mitä sanoisin hallituspuolueista nyt? 

Kokoomuksen ylimielisyys ja muiden yläpuolelle asettuminen ei yllättänyt.  Karhealla kansan äänellä puhuva ja sen syvien rivien etuja ajava puolue saastuttaa.  Porvarien rinnalla väärä viiteryhmä, kuten nykyisin puolueitakin luonnehditaan.

Mutta Keskusta. Se hämmästyttää. Tyrmistyttää. Odotin entiseltä maalaiskansan liikkeeltä arvokasta ja avointa käytöstä. Demokratian kunnioittamista.  Ex-kunniapuheenjohtaja on luokitellut nyt jo entisen puolueensa "cityliberaalien" valtaamaksi. Ei liene täysin väärässä. Suvaitsevaisuus ja liberaalius ovat nykyaikaa. Siihen ei vain aina sisälly suvaitsevaisuutta.

Kolmas hallituspuolue elää omaa niukkaa elämäänsä vaaleja peläten. Elintila on ahdas. Muutkin voimavarat ohuet. Kansa päättää kohtalon. Hyvä niin.

Tämä 13.6. voitaisiin julistaa kansanvallan häpeäpäiväksi.  Kunnioitettu valtiomies Kalevi Sorsa lanseerasi vuonna 1992 aloitetun kansanvallan päivän vieton.  Kansanvaltaa valitettavasti meillä on enää ohuesti. Vuosi sitten se koki uuden romahduksen.

 

Lopuksi.

Vuosi sitten petyin. En omaan kohteluuni. Muiden menettelyihin. En ole katkera. Olen saanut valtavasti valtakunnan politiikassa 30 vuoden aikana. Olen syvästi kiitollinen. Jatkuu.

Timo Soini kysyi minulta kevään 2015 hallitusneuvottelujen aikana, minkälaisiin tehtäviin olisin käytettävissä. Vastaisin, että en puhemieheksi enkä ministeriksi. Edustaminen ei kiinnosta yhtään. Vaikean ajan ministeriydestä tarpeeksi kokemusta.  Nuorempien aika. Olen mieluummin ryhmän "kokemusasiantuntija" pitkän urani ja korkean ikäni perusteella. Näin vastasin.

Jossakin jutussa ja kirjassa on väitetty minun "vehkeilleen" kesällä 2016 täällä kirjoittamassani blogikirjoituksessa. Arvelin tuolloin, että Timo Soini luopuu lähiaikoina puheenjohtajuudesta. Pohdiskelin seuraajaehdokkaita. Mainitsin useita nimiä. Myönteisesti ja tasavertaisesti. Se ei ollut "vehkeilyä", vaan normaalia spekulointia. Joten se siitä.

 

Elämä on peräti mielenkiintoista. Poliitikon elämä on joskus enemmän kuin mihin superlatiivit yltävät. 

Kiitos!

 

 

 

 

 

 

]]>
53 http://toimikankaanniemi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/256814-tanaan-136-kansanvallan-hapeapaiva#comments Kotimaa Kansanvalta Keskusta Kokoomus Perussuomalaiset Wed, 13 Jun 2018 07:49:10 +0000 Toimi Kankaanniemi http://toimikankaanniemi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/256814-tanaan-136-kansanvallan-hapeapaiva
Elina Lepomäen twiitti demokratiasta http://nikokauko.puheenvuoro.uusisuomi.fi/254217-elina-lepomaen-twiitti-demokratiasta <p>Kokoomuksen kansanedustaja Elina Lepomäki kirjoitti demokratiaa käsittelevässä twiitissään seuraavasti: &quot;Valta Suomessa kuuluu kansalle, jota edustaa eduskunta. Sen roolia on kehitettävä.&quot;</p><p>Tässä näemme miten etäälle todellisuudesta valtapuolueiden poliitikot ovat etääntyneet; he elävät aivan erilaisessa todellisuudessa kuin me tavalliset kansalaiset.</p><p>Juuri suomalaiset valtapuolueet sdp, keskusta, rkp, vihreät, vasemmistoliitto, kd ja eritoten Lepomäen kokoomus aina suuriäänisesti etunenässä, ovat tehneet kaiken voitavansa heikentääkseen suomalaista kansanvaltaa ja Suomen eduskunnan asemaa liittämällä Suomen Euroopan Unioniin.&nbsp;</p><p>70-80 prosenttia Suomen lainsäädännöstä tulee jo EU:lta direktiivien ja asetusten muodossa, joita Suomen on pakko noudattaa, koska EU:n lainsäädäntö on omamme yläpuolella.&nbsp;</p><p>Suomalainen puoluevalta on siis aktiivisesti ja valtavalla vauhdilla siirtänyt viimeisen reilun kahdenkymmenen vuoden aikana, kun olemme EU:n jäsenenä olleet, Suomen kansalle kuuluvaa valtaa EU:lle. Tämä on ilmeisesti kokoomukselle sitä eduskunnan roolin &quot;kehittämistä&quot;, jota twiitissä perättiin.&nbsp;</p><p>Eduskunnanhan kuuluisi olla elin, joka vastaa Suomen lainsäädännöstä ja jossa Suomen kansan perustuslaillista valtaa käyttävät sen valitsemat edustajat, eli kansanedustajat.</p><p>Mutta koska nämä puoluevallalle ja Euroopan Unionille sielunsa myyneet ja isäntään vaihtaneet edustajat ovat tämän kansalle kuuluvan lainsäädäntö- ja päätäntävallan luovuttaneet jo suurimmaksi osaksi EU:lle, on Suomen perustuslain ydinkohta, eli se että valtiovalta Suomessa kuuluu kansalle, käytännössä kumottu.&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Hiljaisesti toteutettu vallankumous</strong></p><p>Tätä voi sanoa yhtään liioittelematta puoluevallan toteuttamaksi hiljaiseksi vallankumoukseksi, jossa perustuslaillisen vallan todellinen haltija, eli kansa, on siirretty tylysti syrjään Suomen päätöksenteosta.</p><p>Suomen perustuslaissa ei ole kohtaa, joka olisi mahdollistanut tämän kansan vallan siirtämisen maasta pois ilman Suomen perustuslain koko ydinsisällön muuttamista, eikä näillä EU:hun sitoutuneilla puolueille ole koskaan ollut tarvittavaa poliittista voimaa, että ne olisivat voineet Suomen perustuslakia muuttaa siten, että tällainen kansalle kuuluvan vallan siirto maastamme pois olisi perustuslakimme mukaista.</p><p>Suomen perustuslakihan on alunperin viisaasti ja kaukonäköisesti säädetty Suomen kansan valta-asemaa turvaamaan kaikissa erilaisissa tilanteissa, juuri esim. tällaisia puoluevallan hyökkäyksiä vastaan.</p><p>Ja se onkin kestänyt ja osoittautunut niin vahvaksi, että nämä EU:ta suomalaisten sijasta palvelevat puolueet eivät ole pystyneet sitä mieleisekseen muokkaamaan, jotta se olisi saatu sellaiseksi, että se palvelisi niiden poliittisia päämääriä. Siksi EU-asioissa Suomen perustuslain sisällöstä ei ole välitetty ja on toimittu sen kirjaimesta ja hengestä välittämättä puolueiden oman poliittisen edun ja agendan edistämiseksi.</p><p>Suomen perustuslakiinhan kirjattiin vasta jo pitkään jatkuneen EU-jäsenyyden jälkeen edes se tapahtunut tosiasia, että Suomi on Euroopan Unionin jäsen.</p><p><br /><strong>Itsenäisyysmielisiä eduskuntaan</strong></p><p>On ikävä puhua vallankumouksista, mutta juuri sellainen siis Suomessa on kaikessa hiljaisuudessa näiden EU:hun sitoutuneiden puolueiden toimesta tehty.&nbsp;</p><p>Suomalaisten tulisi ymmärtää tämä tosiasia ja tehdä vastavallankumous ottamalla valta takaisin itselleen sekä palauttaa Suomen perustuslaki sille kuuluvaan asemaan.</p><p>Tämä voidaan toteuttaa parlamentaarisesti äänestämällä eduskuntaan sellaisia kansanedustajia, jotka antavat uuden itsenäisyysjulistuksen ja palauttavat Suomen kansan ja sen edustaman eduskunnan takaisin siihen asemaa mihin se kuuluu, eli Suomen korkeimman vallan haltijaksi ja riippumattomaksi lainsäädäntöelimeksi.</p><p>Tämä on lopulta ainut vaihtoehto, jolla maamme voidaan nostaa takaisin omasta kohtalostaan päättävien kansakuntien joukkoon ja palauttaa puolueet niille kuuluvaan asemaan takaisin kansan ja kansakunnan palvelijoiksi.</p><p>Ilman tätä toimenpidettä voimme olla varmoja, Suomi EU:n jäsenenä tulee jatkossakin toteuttamaan politiikkaa, joka on sekä suomalaisten tahdon, että etujen vastaista.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Kokoomuksen kansanedustaja Elina Lepomäki kirjoitti demokratiaa käsittelevässä twiitissään seuraavasti: "Valta Suomessa kuuluu kansalle, jota edustaa eduskunta. Sen roolia on kehitettävä."

Tässä näemme miten etäälle todellisuudesta valtapuolueiden poliitikot ovat etääntyneet; he elävät aivan erilaisessa todellisuudessa kuin me tavalliset kansalaiset.

Juuri suomalaiset valtapuolueet sdp, keskusta, rkp, vihreät, vasemmistoliitto, kd ja eritoten Lepomäen kokoomus aina suuriäänisesti etunenässä, ovat tehneet kaiken voitavansa heikentääkseen suomalaista kansanvaltaa ja Suomen eduskunnan asemaa liittämällä Suomen Euroopan Unioniin. 

70-80 prosenttia Suomen lainsäädännöstä tulee jo EU:lta direktiivien ja asetusten muodossa, joita Suomen on pakko noudattaa, koska EU:n lainsäädäntö on omamme yläpuolella. 

Suomalainen puoluevalta on siis aktiivisesti ja valtavalla vauhdilla siirtänyt viimeisen reilun kahdenkymmenen vuoden aikana, kun olemme EU:n jäsenenä olleet, Suomen kansalle kuuluvaa valtaa EU:lle. Tämä on ilmeisesti kokoomukselle sitä eduskunnan roolin "kehittämistä", jota twiitissä perättiin. 

Eduskunnanhan kuuluisi olla elin, joka vastaa Suomen lainsäädännöstä ja jossa Suomen kansan perustuslaillista valtaa käyttävät sen valitsemat edustajat, eli kansanedustajat.

Mutta koska nämä puoluevallalle ja Euroopan Unionille sielunsa myyneet ja isäntään vaihtaneet edustajat ovat tämän kansalle kuuluvan lainsäädäntö- ja päätäntävallan luovuttaneet jo suurimmaksi osaksi EU:lle, on Suomen perustuslain ydinkohta, eli se että valtiovalta Suomessa kuuluu kansalle, käytännössä kumottu. 

 

Hiljaisesti toteutettu vallankumous

Tätä voi sanoa yhtään liioittelematta puoluevallan toteuttamaksi hiljaiseksi vallankumoukseksi, jossa perustuslaillisen vallan todellinen haltija, eli kansa, on siirretty tylysti syrjään Suomen päätöksenteosta.

Suomen perustuslaissa ei ole kohtaa, joka olisi mahdollistanut tämän kansan vallan siirtämisen maasta pois ilman Suomen perustuslain koko ydinsisällön muuttamista, eikä näillä EU:hun sitoutuneilla puolueille ole koskaan ollut tarvittavaa poliittista voimaa, että ne olisivat voineet Suomen perustuslakia muuttaa siten, että tällainen kansalle kuuluvan vallan siirto maastamme pois olisi perustuslakimme mukaista.

Suomen perustuslakihan on alunperin viisaasti ja kaukonäköisesti säädetty Suomen kansan valta-asemaa turvaamaan kaikissa erilaisissa tilanteissa, juuri esim. tällaisia puoluevallan hyökkäyksiä vastaan.

Ja se onkin kestänyt ja osoittautunut niin vahvaksi, että nämä EU:ta suomalaisten sijasta palvelevat puolueet eivät ole pystyneet sitä mieleisekseen muokkaamaan, jotta se olisi saatu sellaiseksi, että se palvelisi niiden poliittisia päämääriä. Siksi EU-asioissa Suomen perustuslain sisällöstä ei ole välitetty ja on toimittu sen kirjaimesta ja hengestä välittämättä puolueiden oman poliittisen edun ja agendan edistämiseksi.

Suomen perustuslakiinhan kirjattiin vasta jo pitkään jatkuneen EU-jäsenyyden jälkeen edes se tapahtunut tosiasia, että Suomi on Euroopan Unionin jäsen.


Itsenäisyysmielisiä eduskuntaan

On ikävä puhua vallankumouksista, mutta juuri sellainen siis Suomessa on kaikessa hiljaisuudessa näiden EU:hun sitoutuneiden puolueiden toimesta tehty. 

Suomalaisten tulisi ymmärtää tämä tosiasia ja tehdä vastavallankumous ottamalla valta takaisin itselleen sekä palauttaa Suomen perustuslaki sille kuuluvaan asemaan.

Tämä voidaan toteuttaa parlamentaarisesti äänestämällä eduskuntaan sellaisia kansanedustajia, jotka antavat uuden itsenäisyysjulistuksen ja palauttavat Suomen kansan ja sen edustaman eduskunnan takaisin siihen asemaa mihin se kuuluu, eli Suomen korkeimman vallan haltijaksi ja riippumattomaksi lainsäädäntöelimeksi.

Tämä on lopulta ainut vaihtoehto, jolla maamme voidaan nostaa takaisin omasta kohtalostaan päättävien kansakuntien joukkoon ja palauttaa puolueet niille kuuluvaan asemaan takaisin kansan ja kansakunnan palvelijoiksi.

Ilman tätä toimenpidettä voimme olla varmoja, Suomi EU:n jäsenenä tulee jatkossakin toteuttamaan politiikkaa, joka on sekä suomalaisten tahdon, että etujen vastaista.

]]>
6 http://nikokauko.puheenvuoro.uusisuomi.fi/254217-elina-lepomaen-twiitti-demokratiasta#comments Demokratia Eduskunta Kansanvalta Puoluevalta Sun, 22 Apr 2018 09:06:38 +0000 Niko Kauko http://nikokauko.puheenvuoro.uusisuomi.fi/254217-elina-lepomaen-twiitti-demokratiasta
Suomi EUn ytimessä - ilman valtaa http://emailjuuso.puheenvuoro.uusisuomi.fi/250849-suomi-eun-ytimessa-ilman-valtaa Suomen tiedetään olevan EUn ytimessä. Tämä tieto on tosin vain Suomessa meidän poliitikoillamme. Mene ja kysy ydinasemastamme EUssa saksalaiselta tai italiaanolta niin he naurahtavat syystäkin. Meillä on 2% EUn parlamentin äänivallasta ja osuus on kutistumassa uusien maiden liittyessä unioniin. Suomella 13 edustajaa parlamentin salissa 751 edustajan joukossa. Ääniä on parlamentissa nyt yhteensä 352 kpl, joista Suomella 7 kpl. Kun nyt kehitymme kohti liittovaltiota niin kuinka voimme tyytyä muiden komentoon myös asioissa, jotka koskevat itseämme. Onko tämä suvereenin maan tunnusmerkkien mukaista. Mielestäni ei. Miksi emme ole rehellisiä itsellemme faktojen edessä?<div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> 13 http://emailjuuso.puheenvuoro.uusisuomi.fi/250849-suomi-eun-ytimessa-ilman-valtaa#comments EU Kansanvalta Mon, 12 Feb 2018 14:31:21 +0000 Juha Hämäläinen http://emailjuuso.puheenvuoro.uusisuomi.fi/250849-suomi-eun-ytimessa-ilman-valtaa Kansanvallan juhla http://samik2012.puheenvuoro.uusisuomi.fi/247191-kansanvallan-juhla <p>Suomi viettää tänään 100. itsenäisyyspäiväänsä. Samalla suomalaiset valmistautuvat tammikuussa pidettäviin presidentinvaaleihin, joissa valitaan uusi tasavallan presidentti ja suunnan näyttäjä isänmaan uudelle vuosisadalle.</p><p>Yli 20&nbsp;000 suomalaista antoi syksyn aikana tukensa valtiotieteen tohtori ja europarlamentaarikko Paavo Väyrysen asettamiselle kansalaisliikkeen presidenttiehdokkaaksi. Tänään, Suomen itsenäisyyspäivänä, perustetaan presidenttiehdokas Paavo Väyrysen tukiryhmä, johon ovat kaikki kansalaiset ja kansankerrokset tervetulleita.</p><p>Suomi tarvitsee kokenutta, mutta tulevaisuuteen katsovaa näkemystä. Suomen tulee jatkaa liittoutumattomuuden ja puolueettomuuden linjalla ulko- ja turvallisuuspolitiikassa sekä pyrkiä rakentamaan rauhaa kuin uhoamaan sotaa. Suomen on pysyttäydyttävä sotilasliitto Naton ulkopuolella.</p><p>Euroopan unionissa isänmaan on oltava itsenäisellä linjalla ja puolustettava kansallisia etuja, sillä niin suuretkin EU-maat tekevät. Mikäli unionia ei kehitetä itsenäisten valtioiden taloudellisena yhteisönä, ei Suomella ole intressiä olla sen jäsen. Suomen tulee korostaa pohjoismaista yhteistyötä, joka on historiallisesti, kulttuurillisesti, taloudellisesti ja henkisesti oikea viiteryhmämme.</p><p>Maahanmuutto on yksi Eurooppaa jäytävistä kysymyksistä. Suomen on ajettava kansainvälisessä politiikassa linjaa, missä pyritään lievittämään levottomuuksia, rakentamaan rauhaa ja auttamaan pakolaisia heidän kotialueillaan tai lähivaltioissa. Rauhanvälitys, kehitysapu ja tarvittaessa pakolaisleirien perustaminen ongelma-alueiden lähelle ovat inhimillisiä toimia, jotka mahdollistavat ihmisten paluun ja tulevaisuuden rakentamisen synnyinseuduillaan.</p><p>Suomi nousi itsenäisyyden aamunkoitossa tasapainoiseksi ja hyvinvoivaksi valtioksi sen vuoksi, että jokaiselle kansalaiselle tarjottiin syntymälähtökohdistaan huolimatta tasapuoliset mahdollisuudet kasvaa, kouluttautua ja osallistua. Tämä perintö on viime vuosina politiikassa hukattu. Nyt suomalaisessa yhteiskunnassa tuntuu vallitsevan vahvimman ja rikkaimman oikeus &ndash; raharikkaat, optiomiljönäärit ja hyvintoimeen tulevat kaupunkilaiset saavat paremmat palvelut ja edut kuin pieni- ja keskituloiset maakuntien asukkaat. Osa yhteiskunnallisista palveluista &ndash; sosiaali- ja terveyspalveluista tai liikenteestä aiotaan yksityistää yritysten käsiin voittoa osakkeenomistajille tuottamaan. Köyhän asia on nykypäättäjien toimesta unohdettu!</p><p>Suomi tarvitsee presidentiksi todellisen unilukkarin, jolla on kokemusta, osaamista ja näkemystä johtaa isänmaata uudella itsenäisyyden vuosisadalla. Paavo Väyrynen on tähän työhön paras mies. Rohkea, kokenut ja näkemyksellinen presidentti.</p><p><a href="http://www.paavopresidentiksi.fi/fi/Liity+tukiryhmään.html">Tule sinäkin mukaan kansanvallan juhlaan.</a></p><p>Parhaimmat onnittelut rakkaalle 100-vuotiaalle Suomelle.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Suomi viettää tänään 100. itsenäisyyspäiväänsä. Samalla suomalaiset valmistautuvat tammikuussa pidettäviin presidentinvaaleihin, joissa valitaan uusi tasavallan presidentti ja suunnan näyttäjä isänmaan uudelle vuosisadalle.

Yli 20 000 suomalaista antoi syksyn aikana tukensa valtiotieteen tohtori ja europarlamentaarikko Paavo Väyrysen asettamiselle kansalaisliikkeen presidenttiehdokkaaksi. Tänään, Suomen itsenäisyyspäivänä, perustetaan presidenttiehdokas Paavo Väyrysen tukiryhmä, johon ovat kaikki kansalaiset ja kansankerrokset tervetulleita.

Suomi tarvitsee kokenutta, mutta tulevaisuuteen katsovaa näkemystä. Suomen tulee jatkaa liittoutumattomuuden ja puolueettomuuden linjalla ulko- ja turvallisuuspolitiikassa sekä pyrkiä rakentamaan rauhaa kuin uhoamaan sotaa. Suomen on pysyttäydyttävä sotilasliitto Naton ulkopuolella.

Euroopan unionissa isänmaan on oltava itsenäisellä linjalla ja puolustettava kansallisia etuja, sillä niin suuretkin EU-maat tekevät. Mikäli unionia ei kehitetä itsenäisten valtioiden taloudellisena yhteisönä, ei Suomella ole intressiä olla sen jäsen. Suomen tulee korostaa pohjoismaista yhteistyötä, joka on historiallisesti, kulttuurillisesti, taloudellisesti ja henkisesti oikea viiteryhmämme.

Maahanmuutto on yksi Eurooppaa jäytävistä kysymyksistä. Suomen on ajettava kansainvälisessä politiikassa linjaa, missä pyritään lievittämään levottomuuksia, rakentamaan rauhaa ja auttamaan pakolaisia heidän kotialueillaan tai lähivaltioissa. Rauhanvälitys, kehitysapu ja tarvittaessa pakolaisleirien perustaminen ongelma-alueiden lähelle ovat inhimillisiä toimia, jotka mahdollistavat ihmisten paluun ja tulevaisuuden rakentamisen synnyinseuduillaan.

Suomi nousi itsenäisyyden aamunkoitossa tasapainoiseksi ja hyvinvoivaksi valtioksi sen vuoksi, että jokaiselle kansalaiselle tarjottiin syntymälähtökohdistaan huolimatta tasapuoliset mahdollisuudet kasvaa, kouluttautua ja osallistua. Tämä perintö on viime vuosina politiikassa hukattu. Nyt suomalaisessa yhteiskunnassa tuntuu vallitsevan vahvimman ja rikkaimman oikeus – raharikkaat, optiomiljönäärit ja hyvintoimeen tulevat kaupunkilaiset saavat paremmat palvelut ja edut kuin pieni- ja keskituloiset maakuntien asukkaat. Osa yhteiskunnallisista palveluista – sosiaali- ja terveyspalveluista tai liikenteestä aiotaan yksityistää yritysten käsiin voittoa osakkeenomistajille tuottamaan. Köyhän asia on nykypäättäjien toimesta unohdettu!

Suomi tarvitsee presidentiksi todellisen unilukkarin, jolla on kokemusta, osaamista ja näkemystä johtaa isänmaata uudella itsenäisyyden vuosisadalla. Paavo Väyrynen on tähän työhön paras mies. Rohkea, kokenut ja näkemyksellinen presidentti.

Tule sinäkin mukaan kansanvallan juhlaan.

Parhaimmat onnittelut rakkaalle 100-vuotiaalle Suomelle.

]]>
0 http://samik2012.puheenvuoro.uusisuomi.fi/247191-kansanvallan-juhla#comments Isänmaa Kansanvalta Presidentinvaalit Suomi Wed, 06 Dec 2017 08:42:20 +0000 Sami Kilpeläinen http://samik2012.puheenvuoro.uusisuomi.fi/247191-kansanvallan-juhla
Vaalilaki suosii Laura Huhtasaarta http://miikkakeranen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/242932-vaalilaki-suosii-laura-huhtasaarta <p>Tasavallan presidentti Sauli Niinistö (kok) paistattelee maan isän kannatusluvuissa. Moni ajattelee, että presidentinvaalit ratkaistaan jo ensimmäisellä kierroksella, mutta itse en usko siihen. Niinistö tullaan haastamaan joka puolelta, ja tyytymättömyys ja eri vaihtoehdot nousevat pintaan. Vaalilakimme saattaa kääntää vaakakupin niin, että Laura Huhtasaari (ps) pääsee hänen kanssaan toiselle kierrokselle.</p><p>Kansanvalta (demokratia) ei ole valmis. Vaikka Suomessa käydään käydään vapaat vaalit ja meillä on parempi vaalijärjestelmä kuin monessa muussa maassa, on meilläkin vielä suuria puutteita. <a href="http://miikkakeranen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/183849-yli-166-000-aanta-heitettiin-hukkaan"><strong>Heitämme esimerkiksi kymmeniä tuhansia ääniä hukkaan eduskuntavaaleissa</strong></a>. Vaaleissa äänestäminen vaatiikin taktikointia, mikä ei mielestäni kuulu toimivaan kansanvaltaan. Jokaisen pitää voida äänestää suosikkiehdokastaan ilman, että on pohdittava monimutkaisen systeemin kiemuroita. Eduskunnan paikkajaon pitääkin noudattaa enemmän suomalaisten äänestäjien tahtoa, eikä vaalipiirien mahdottomia äänikynnyksiä.</p><p><strong>Toinen tapa edistää parempaa kansanvaltaa on siirtoäänivaalitapa. </strong>Siirtoäänivaalitavassa äänestäjä laittaa ehdokkaat toivomaansa järjestykseen. Jos ensimmäistä ei valita, voi äänestää jotain toista.</p><p>Presidentinvaali on suora henkilövaali, jossa siirtoäänivaalitapa toimii ongelmitta ja kansantajuisesti. Presidentti valitaan yhdellä äänestyskierroksella, sillä jokainen äänestäjä laittaa ehdokkaat paremmuusjärjestykseen. Jos kukaan ei saa yli 50% äänestä, pudotetaan pienimmän äänisaaliin saanut ehdokas. Hänen vaalilapuistaan katsotaan rivi 2 ja ääni siirretään tälle ehdokkaalle. Tätä jatketaan, kunnes joku ehdokkaista saa yli puolet äänistä.</p><p><strong>Pekka Haavisto (vihr) oli viime vaalien yllättäjä</strong> ja hänen kampanjansa oli suorastaan ilmiö ja kansanliike. Nyt hän on suoraan gallupien toinen, vaikka kuusi vuotta sitten hän oli käytännössä täysin tuntematon suurelle yleisölle. Luotan, että hänen pätevyytensä, empatiansa ja karismansa on voitokasta nytkin ja hän yltää uudestaan vähintään hopealle. Mutta tällä(kään) kertaa Haavisto ei ole yksin, vaa samoja äänestäjiä houkuttelee myös muun muassa Tuula Haatainen (sdp) ja Merja Kyllönen (vas). Nils Torvalds (rkp) vienee myös muutamia Haaviston ääniä, vaikka lähtikin nyt metsäteollisuuslobbauksellaan selvästi EU-vastustajien ja keskustalaisten apajille.</p><p><strong>Laura Huhtasaari osaa pelata vaalipeliä taitavasti. </strong>Pelkään, että nyt hänen ympärilleen syntyy ilmiö. Jos hän onnistuu määrittämään vaalien teemat, on hän (ja mahdollisesti Paavo Väyrynen) ainoa vaihtoehto toisella puolen keskiviivaa. Vaikka esimerkiksi Niinistö, Kyllönen ja Matti Vanhanen (kesk) löytävätkin erimielisyyksiä, on heillä silti enemmän yhteistä kuin Huhtasaarella. Äänien hajaantuessa Huhtasaarelle ja persuille riittää se, että Huhtasaari saa toiseksi eniten ääniä ja että Niinistö ei saa yli 50% äänistä.</p><p><strong>Jos Suomessa olisi käytössä siirtoäänivaalitapa, ei Huhtasaarella olisi luultavasti toivoakaan.</strong> Vaikka hän yltäisi kohtalaiseen tulokseen itse, valuisi pienimmät kannatukset tasaisesti Haaviston ja Niinistön potteihin. Nykykannatuksella Haavisto tulisi toiseksi ja vaalin voittaisi Niinistö.</p><p><strong>Nykyjärjestelmässä äänestäjät saattavat taktikoida. </strong>Tähän kannusti jo muun muassa MTV Uutisten vastaava päätoimittaja Merja Ylä-Anttila <a href="https://twitter.com/merjaya/status/907873330362974208"><strong>Twitterissä</strong></a>. Hänen mukaansa demarien, keskustalaisten ja vihreiden &ldquo;kasvot säilyisi&rdquo;, jos he äänestäisivät Niinistöä jo 1. kierroksella, jotta Huhtasaari ei pääse toiselle kierrokselle lainkaan, kun Sauli voittaa jo kättelyssä. Siirtoäänivaalitavassa ei tarvitse taktikoida, vaan voi äänestää, kuten parhaaksi näkee. Ei tarvitse pelätä, että oma ääni menee hukkaan.</p><p>Vain aika näyttää tuleeko vaaleista kaikki vastaan Huhtasaari -tilanne, vai käydäänkö kamppailu esimerkiksi Haaviston ja Huhtasaaren välillä siitä kumpi pääsee toiselle kierrokselle Niinistön kanssa. Vaalijärjestelmämme saattaa hajauttaa samanmielisten äänet niin, että Huhtasaari saa yksinäiselle agendalleen enemmän painoarvoa kuin mitä äänestäjät soisivat.</p><p><br /><strong>Miikka Keränen</strong><br />Puoluevaltuuskunnan varapuheenjohtaja<br />Kaupunginvaltuutettu, Rovaniemi<br />Vihreät<br /><br /><em>P.S. Kirjoitin tämän jo yöllä 16.9., mutta ajastin julkaisun vasta tähän aamuun. Enpä tiennyt, että Hesarilta tulee <a href="http://www.hs.fi/politiikka/art-2000005370145.html">uudet megaluvut </a>Sauli Niinistön hyväksi hetkeä myöhemmin, kun laitoin jo nukkumaan. Pidän silti esittämiäni skenaarioita mahdollisina, vaikka ne eivät gallupien valossa näytäkään (onneksi) todennäköisiltä.&nbsp;</em></p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Tasavallan presidentti Sauli Niinistö (kok) paistattelee maan isän kannatusluvuissa. Moni ajattelee, että presidentinvaalit ratkaistaan jo ensimmäisellä kierroksella, mutta itse en usko siihen. Niinistö tullaan haastamaan joka puolelta, ja tyytymättömyys ja eri vaihtoehdot nousevat pintaan. Vaalilakimme saattaa kääntää vaakakupin niin, että Laura Huhtasaari (ps) pääsee hänen kanssaan toiselle kierrokselle.

Kansanvalta (demokratia) ei ole valmis. Vaikka Suomessa käydään käydään vapaat vaalit ja meillä on parempi vaalijärjestelmä kuin monessa muussa maassa, on meilläkin vielä suuria puutteita. Heitämme esimerkiksi kymmeniä tuhansia ääniä hukkaan eduskuntavaaleissa. Vaaleissa äänestäminen vaatiikin taktikointia, mikä ei mielestäni kuulu toimivaan kansanvaltaan. Jokaisen pitää voida äänestää suosikkiehdokastaan ilman, että on pohdittava monimutkaisen systeemin kiemuroita. Eduskunnan paikkajaon pitääkin noudattaa enemmän suomalaisten äänestäjien tahtoa, eikä vaalipiirien mahdottomia äänikynnyksiä.

Toinen tapa edistää parempaa kansanvaltaa on siirtoäänivaalitapa. Siirtoäänivaalitavassa äänestäjä laittaa ehdokkaat toivomaansa järjestykseen. Jos ensimmäistä ei valita, voi äänestää jotain toista.

Presidentinvaali on suora henkilövaali, jossa siirtoäänivaalitapa toimii ongelmitta ja kansantajuisesti. Presidentti valitaan yhdellä äänestyskierroksella, sillä jokainen äänestäjä laittaa ehdokkaat paremmuusjärjestykseen. Jos kukaan ei saa yli 50% äänestä, pudotetaan pienimmän äänisaaliin saanut ehdokas. Hänen vaalilapuistaan katsotaan rivi 2 ja ääni siirretään tälle ehdokkaalle. Tätä jatketaan, kunnes joku ehdokkaista saa yli puolet äänistä.

Pekka Haavisto (vihr) oli viime vaalien yllättäjä ja hänen kampanjansa oli suorastaan ilmiö ja kansanliike. Nyt hän on suoraan gallupien toinen, vaikka kuusi vuotta sitten hän oli käytännössä täysin tuntematon suurelle yleisölle. Luotan, että hänen pätevyytensä, empatiansa ja karismansa on voitokasta nytkin ja hän yltää uudestaan vähintään hopealle. Mutta tällä(kään) kertaa Haavisto ei ole yksin, vaa samoja äänestäjiä houkuttelee myös muun muassa Tuula Haatainen (sdp) ja Merja Kyllönen (vas). Nils Torvalds (rkp) vienee myös muutamia Haaviston ääniä, vaikka lähtikin nyt metsäteollisuuslobbauksellaan selvästi EU-vastustajien ja keskustalaisten apajille.

Laura Huhtasaari osaa pelata vaalipeliä taitavasti. Pelkään, että nyt hänen ympärilleen syntyy ilmiö. Jos hän onnistuu määrittämään vaalien teemat, on hän (ja mahdollisesti Paavo Väyrynen) ainoa vaihtoehto toisella puolen keskiviivaa. Vaikka esimerkiksi Niinistö, Kyllönen ja Matti Vanhanen (kesk) löytävätkin erimielisyyksiä, on heillä silti enemmän yhteistä kuin Huhtasaarella. Äänien hajaantuessa Huhtasaarelle ja persuille riittää se, että Huhtasaari saa toiseksi eniten ääniä ja että Niinistö ei saa yli 50% äänistä.

Jos Suomessa olisi käytössä siirtoäänivaalitapa, ei Huhtasaarella olisi luultavasti toivoakaan. Vaikka hän yltäisi kohtalaiseen tulokseen itse, valuisi pienimmät kannatukset tasaisesti Haaviston ja Niinistön potteihin. Nykykannatuksella Haavisto tulisi toiseksi ja vaalin voittaisi Niinistö.

Nykyjärjestelmässä äänestäjät saattavat taktikoida. Tähän kannusti jo muun muassa MTV Uutisten vastaava päätoimittaja Merja Ylä-Anttila Twitterissä. Hänen mukaansa demarien, keskustalaisten ja vihreiden “kasvot säilyisi”, jos he äänestäisivät Niinistöä jo 1. kierroksella, jotta Huhtasaari ei pääse toiselle kierrokselle lainkaan, kun Sauli voittaa jo kättelyssä. Siirtoäänivaalitavassa ei tarvitse taktikoida, vaan voi äänestää, kuten parhaaksi näkee. Ei tarvitse pelätä, että oma ääni menee hukkaan.

Vain aika näyttää tuleeko vaaleista kaikki vastaan Huhtasaari -tilanne, vai käydäänkö kamppailu esimerkiksi Haaviston ja Huhtasaaren välillä siitä kumpi pääsee toiselle kierrokselle Niinistön kanssa. Vaalijärjestelmämme saattaa hajauttaa samanmielisten äänet niin, että Huhtasaari saa yksinäiselle agendalleen enemmän painoarvoa kuin mitä äänestäjät soisivat.


Miikka Keränen
Puoluevaltuuskunnan varapuheenjohtaja
Kaupunginvaltuutettu, Rovaniemi
Vihreät

P.S. Kirjoitin tämän jo yöllä 16.9., mutta ajastin julkaisun vasta tähän aamuun. Enpä tiennyt, että Hesarilta tulee uudet megaluvut Sauli Niinistön hyväksi hetkeä myöhemmin, kun laitoin jo nukkumaan. Pidän silti esittämiäni skenaarioita mahdollisina, vaikka ne eivät gallupien valossa näytäkään (onneksi) todennäköisiltä. 

]]>
18 http://miikkakeranen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/242932-vaalilaki-suosii-laura-huhtasaarta#comments Kansanvalta Laura Huhtasaari Presidentinvaalit Siirtoäänivaalitapa Vaalilaki Sat, 16 Sep 2017 06:00:00 +0000 Miikka Keränen http://miikkakeranen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/242932-vaalilaki-suosii-laura-huhtasaarta
Onko perustuslakimme juhlan väärti? http://veikkohuuska.puheenvuoro.uusisuomi.fi/239934-onko-perustuslakimme-juhlan-vaarti <p>Suomi 75 -juhlatoimikunnassa, jonka puheenjohtajana toimi moninkertainen pääministeri Kalevi Sorsa, heräsi ajatus &quot;tasavaltalaisen perustuslakimme juhlimisesta&quot; sekä toteamus, että &quot;kesäinen juhlapäivä tasavallan saavutusten merkeissä antaisi paljon otollisemmat puitteet iloiselle juhlamielelle kuin synkkä joulukuun alku&quot;.</p><p>Niinpä toimikunta yksimielisesti esitti, että 17. päivä heinäkuuta julistettaisiin kansanvallan päiväksi. Valtioneuvosto antoi asiaa koskevan julistuksen.</p><p>​*</p><p>Asia ei kuitenkaan ollut aivan yksinkertainen. Jo alkuperäiset esittäjät, Kalevi Sorsa heidän primus moottorinaan, näkivät aiheeseen liittyvät erimielisyyden siemenet.</p><p>Juhlapäivän nimestä kilpailu kolme vaihtoehtoa. Sorsa kirjoittaa:</p><p>Ensimmäinen oli yksinkertaisesti perustuslain päivä, jollaisia vietetään kansallispäivänä hyvin monessa maassa, lähimpänä meitä Norjassa.</p><p>Toinen oli tasavallan päivä, ja kolmas oli kansanvallan päivä.</p><p>Itse asiassa tasavallan päivä oli oma suosikkini, sillä tasavaltalaisen eikä monarkistisen valtiomuodon valitseminen oli perustuslakiratkaisun ydin. Lähetin kuitenkin kaikki kolme (nimiehdotusta) juhlavuoden sihteeristön harkittavaksi, ja tämä teki kokoomuslaisen Pasi Natrin johdolla ehdotuksen Kansanvallan päivästä.&quot;</p><p>Annetaanpa Sorsan jatkaa:</p><p>&quot;Kun ehdotusta juhlatoimikunnassa käsiteltiin, havaitsin jonkinlaista kiusaantuneisuutta kokouspöydän porvarillisten jäsenten keskuudessa ja kysyin: &quot;Onko tässä jotain, joka närästää?&quot;.</p><p>Porvarit katselivat toisiaan, puheenvuoron pyysi Matti Kuusi, jonka puoluekannasta en mitään tiedä. &quot;No jos suoraan sanotaan, niin kyllähän se kananvalta kuulostaa porvarin korvassa vasemmistolaiselta sanalta, ennen kaikkea sosialidemokrattiselta sanalta&quot;.</p><p>Minä sanoin, että minun korvassani sana kuulosti poliittisesti neutraalilta, mutta jos se ei hyvältä kajahtanut niin otetaan jompikumpi muista ehdokkaista. Tätä ei kuitenkaan kukaan halunnut, vaan ehdotus lähetettiin sihteeristön esittämässä muodossa valtioneuvostolle, joka sen oikeusministeriön esityksestä hyväksyi.</p><p>Ministeriö puolestaan määräsi kunnat vuosittain järjestämään päivän liittyviä tilaisuuksia.&quot;</p><p>&quot;Se, että nämä päätökset ovat unohtuneet niin kunnilta - Satakuntaa lukuun ottamatta - kuin allakantekijöitäkin, saattaa liittyä sanan särähtämiseen porvarikorvassa. Siihen tuntuisi viittaavan se riemu, jota valtalehdistö on vuosi toisensa jälkeen ilmaissut sen johdosta, ettei juhlasta tullut valtakunnallista&quot;,Kalevi Sorsa kirjoittaa.</p><p>Erityisesti Sorsaa korpesi se, että&quot;perustuslakia edelleenkään juhlita tässä maassa, joka liputtaa kovin vaatimattomillekin merkkimiehilleen&quot;. Tarkoituksenamme kyllä oli, että 17.7. olisi pysyvä liputuspäivä - mutta se vain yksinkertaisesti katosi allakantekijältä (joka ymmärtääkseni on Helsingin yliopisto)&quot;.</p><p>Sorsa ei tyytynyt pelkkään manailuun kotisohvalla, vaan ryhtyi toimenpiteisiin. &quot;Soittelin ällistyksestä selvittyäni valtioneuvoston kanslian arkistoon tarkistaakseni päätöksen sanamuodon. (Valtioneuvoston)päätöksestä ei sieltä löytynyt jälkeäkään!&quot;.</p><p>Sitten moninkertainen pääministeri Kalevi Sorsa lataa melkoisen ilmoituksen: ( &quot;Muitakin asiakirjoja pääministerikaudeltani sieltä on viety. Mikä se sellainen arkisto on, joka ei varjele haltuunsa uskottuja maan keskeisimpiä asiakirjoja?)&quot;</p><p>Miten asia eteni? Sorsa kirjoittaa: &quot;Soitin vielä oikeusministeriöön, mutta vastaus oli sama: Ei jälkeäkään päätöksestä.&quot;.</p><p>Tarina ei kerro, jatkoiko Sorsa kadonneiden paperien metsästystä. Jotain viitteitä sellaisesta antaa Sorsan lopukommentaari: &quot;Siitä on kohta 50 vuotta, kun (tasavallan ensimmäisen presidentti Ståhlberg) ummisti silmänsä, mutta perustuslakiamme emme juhli vieläkään, koska joku on ummistanut silmänsä päätösasiakirjojen kohtalolta. Eikä näytä olevan asiamiestä tai kansleria, joka selvittäisi, mitä oikein tapahtui&quot;.</p><p>Asiamiehellä ja kanslerilla Sorsa viittaa viranomaisvalvonnan johtaviin hahmoihin, eduskunnan oikeusasiamieheen ja valtioneuvoston oikeuskansleriin. Tekikö Sorsa heille asiasta kantelun?</p><p>Idean isää,Sorsaa, kivistää, ettei hänen hieno ajatuksensa saanut käytännön tasolla oikein mitään aikaan. Voisiko syynä yksinkertaisesti olla se, että suomalaiset ovat tyytyväisiä itsenäisyyspäiväänsä, jota melkein kaikki tavalla tai toisella viettävät, tai jättävät viettämättä, kuudes joulukuuta. Siinä on loppusyksyn hämärissä yhdenpäivän paketti, johon ei ehkä sitten vain kaivattu kesäisiä humpahteluja?</p><p>Perustuslaki on vakava asia, tärkeä. Sen sijan en tiedä, missä määrin maksaa vaivan haikailla &quot;kesäisen juhlapäivän ... iloisen juhlamielen&quot; puuttumisen perään.</p><p>Sen sijaan avoimeksi kysymykseksi jää ilmaan roikkumaan se, mihin Kalevi Sorsa näyttää jeremiadinsa päättävän:</p><p>Katoaako Suomessa valtioneuvoston päätöksiä ja ylempien hallintoelinten (oikeusministeriö!) papereita, kuten ex-pääministeri kirjassaan kuvailee?</p><p>Mitä papereille sitten kuuluu kun ne ensin katoavat? Entä asioille, joita päätökset koskivat? Asiat voivat olla paljon kivulloisempia kuin &quot;kansanvallan kadonnut päivä&quot;?</p><p>​</p><p>​</p><p>​</p><p>​</p><p>​</p><p>​</p><p>​</p><p>​</p><p>​</p><p>​</p><p>​</p><p>​</p><p>​</p><p>​</p><p>​</p><p>​</p><p>​</p><p>​</p><p>​</p><p>​</p><p>​</p><p>​</p><p>​</p><p>​</p><p>​</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Suomi 75 -juhlatoimikunnassa, jonka puheenjohtajana toimi moninkertainen pääministeri Kalevi Sorsa, heräsi ajatus "tasavaltalaisen perustuslakimme juhlimisesta" sekä toteamus, että "kesäinen juhlapäivä tasavallan saavutusten merkeissä antaisi paljon otollisemmat puitteet iloiselle juhlamielelle kuin synkkä joulukuun alku".

Niinpä toimikunta yksimielisesti esitti, että 17. päivä heinäkuuta julistettaisiin kansanvallan päiväksi. Valtioneuvosto antoi asiaa koskevan julistuksen.

​*

Asia ei kuitenkaan ollut aivan yksinkertainen. Jo alkuperäiset esittäjät, Kalevi Sorsa heidän primus moottorinaan, näkivät aiheeseen liittyvät erimielisyyden siemenet.

Juhlapäivän nimestä kilpailu kolme vaihtoehtoa. Sorsa kirjoittaa:

Ensimmäinen oli yksinkertaisesti perustuslain päivä, jollaisia vietetään kansallispäivänä hyvin monessa maassa, lähimpänä meitä Norjassa.

Toinen oli tasavallan päivä, ja kolmas oli kansanvallan päivä.

Itse asiassa tasavallan päivä oli oma suosikkini, sillä tasavaltalaisen eikä monarkistisen valtiomuodon valitseminen oli perustuslakiratkaisun ydin. Lähetin kuitenkin kaikki kolme (nimiehdotusta) juhlavuoden sihteeristön harkittavaksi, ja tämä teki kokoomuslaisen Pasi Natrin johdolla ehdotuksen Kansanvallan päivästä."

Annetaanpa Sorsan jatkaa:

"Kun ehdotusta juhlatoimikunnassa käsiteltiin, havaitsin jonkinlaista kiusaantuneisuutta kokouspöydän porvarillisten jäsenten keskuudessa ja kysyin: "Onko tässä jotain, joka närästää?".

Porvarit katselivat toisiaan, puheenvuoron pyysi Matti Kuusi, jonka puoluekannasta en mitään tiedä. "No jos suoraan sanotaan, niin kyllähän se kananvalta kuulostaa porvarin korvassa vasemmistolaiselta sanalta, ennen kaikkea sosialidemokrattiselta sanalta".

Minä sanoin, että minun korvassani sana kuulosti poliittisesti neutraalilta, mutta jos se ei hyvältä kajahtanut niin otetaan jompikumpi muista ehdokkaista. Tätä ei kuitenkaan kukaan halunnut, vaan ehdotus lähetettiin sihteeristön esittämässä muodossa valtioneuvostolle, joka sen oikeusministeriön esityksestä hyväksyi.

Ministeriö puolestaan määräsi kunnat vuosittain järjestämään päivän liittyviä tilaisuuksia."

"Se, että nämä päätökset ovat unohtuneet niin kunnilta - Satakuntaa lukuun ottamatta - kuin allakantekijöitäkin, saattaa liittyä sanan särähtämiseen porvarikorvassa. Siihen tuntuisi viittaavan se riemu, jota valtalehdistö on vuosi toisensa jälkeen ilmaissut sen johdosta, ettei juhlasta tullut valtakunnallista",Kalevi Sorsa kirjoittaa.

Erityisesti Sorsaa korpesi se, että"perustuslakia edelleenkään juhlita tässä maassa, joka liputtaa kovin vaatimattomillekin merkkimiehilleen". Tarkoituksenamme kyllä oli, että 17.7. olisi pysyvä liputuspäivä - mutta se vain yksinkertaisesti katosi allakantekijältä (joka ymmärtääkseni on Helsingin yliopisto)".

Sorsa ei tyytynyt pelkkään manailuun kotisohvalla, vaan ryhtyi toimenpiteisiin. "Soittelin ällistyksestä selvittyäni valtioneuvoston kanslian arkistoon tarkistaakseni päätöksen sanamuodon. (Valtioneuvoston)päätöksestä ei sieltä löytynyt jälkeäkään!".

Sitten moninkertainen pääministeri Kalevi Sorsa lataa melkoisen ilmoituksen: ( "Muitakin asiakirjoja pääministerikaudeltani sieltä on viety. Mikä se sellainen arkisto on, joka ei varjele haltuunsa uskottuja maan keskeisimpiä asiakirjoja?)"

Miten asia eteni? Sorsa kirjoittaa: "Soitin vielä oikeusministeriöön, mutta vastaus oli sama: Ei jälkeäkään päätöksestä.".

Tarina ei kerro, jatkoiko Sorsa kadonneiden paperien metsästystä. Jotain viitteitä sellaisesta antaa Sorsan lopukommentaari: "Siitä on kohta 50 vuotta, kun (tasavallan ensimmäisen presidentti Ståhlberg) ummisti silmänsä, mutta perustuslakiamme emme juhli vieläkään, koska joku on ummistanut silmänsä päätösasiakirjojen kohtalolta. Eikä näytä olevan asiamiestä tai kansleria, joka selvittäisi, mitä oikein tapahtui".

Asiamiehellä ja kanslerilla Sorsa viittaa viranomaisvalvonnan johtaviin hahmoihin, eduskunnan oikeusasiamieheen ja valtioneuvoston oikeuskansleriin. Tekikö Sorsa heille asiasta kantelun?

Idean isää,Sorsaa, kivistää, ettei hänen hieno ajatuksensa saanut käytännön tasolla oikein mitään aikaan. Voisiko syynä yksinkertaisesti olla se, että suomalaiset ovat tyytyväisiä itsenäisyyspäiväänsä, jota melkein kaikki tavalla tai toisella viettävät, tai jättävät viettämättä, kuudes joulukuuta. Siinä on loppusyksyn hämärissä yhdenpäivän paketti, johon ei ehkä sitten vain kaivattu kesäisiä humpahteluja?

Perustuslaki on vakava asia, tärkeä. Sen sijan en tiedä, missä määrin maksaa vaivan haikailla "kesäisen juhlapäivän ... iloisen juhlamielen" puuttumisen perään.

Sen sijaan avoimeksi kysymykseksi jää ilmaan roikkumaan se, mihin Kalevi Sorsa näyttää jeremiadinsa päättävän:

Katoaako Suomessa valtioneuvoston päätöksiä ja ylempien hallintoelinten (oikeusministeriö!) papereita, kuten ex-pääministeri kirjassaan kuvailee?

Mitä papereille sitten kuuluu kun ne ensin katoavat? Entä asioille, joita päätökset koskivat? Asiat voivat olla paljon kivulloisempia kuin "kansanvallan kadonnut päivä"?

 

]]>
27 http://veikkohuuska.puheenvuoro.uusisuomi.fi/239934-onko-perustuslakimme-juhlan-vaarti#comments K.J. Ståhlberg Kalevi Sorsa Kalevi Sotaan Kansanvalta Mannerheim Perustuslaki Suomi 100 vuotta Mon, 10 Jul 2017 15:19:23 +0000 Veikko Huuska http://veikkohuuska.puheenvuoro.uusisuomi.fi/239934-onko-perustuslakimme-juhlan-vaarti
Sampo Terhon Virstanpylväspuhe http://esakauppila.puheenvuoro.uusisuomi.fi/238204-sampo-terhon-virstanpylvaspuhe <p>Sampo Terho kirjoitti:&nbsp;</p> <p>&ldquo;Tuleva viikonloppu on... virstanpylväs... päätös ja uuden alku. Kenttä valitsee...tarvitsemme uuden alun. Olen ... kuullut laajasti kenttää....On...terävöitettävä...ärhäkämmin puolustettava...että neuvotteluissa sovitusta pidetään..Kentän täytyy saada ... tietoa...ohjelmatyötä. Siihen tulee muutos. ..on oltava ohjelmat kaikilta...osa-alueilta. <u>Meidän on oltava puolue, jolla on vastaukset</u>...Haluan johtaa... etulinjasta. Vain me edustamme...muutosta...muut puolueet...eivät uskalla. &nbsp;Menestykseen tarvitaan uskoa, kovaa työtä, sitoutumista ....Vain yhdessä me...Edessämme on uusi alku. Hyvä alku....!&rdquo;</p> <p>Meidän on terävöitettävä, huolehdittava, että pidetään kiinni, ohjelmatyön tekemiseen tulee muutos! - Kaikella kunnioituksella tämä hajanainen joka suuntaa tähyävä puheenvuoro vaikuttaa ensisijaisesti epätoivoiselta yritykseltä. Valitettavasti. &nbsp;</p> <p>Käykö niin, että sanavalmis mutta käsittämättömän monotonisesti puhuva hahmo ottaa vallan tässä potentiaalisessa takiaispuolueessa. Mahdollisesti. &nbsp;Eihän hän sentään ole lukutaidoton holocaustin kieltäjä. Luo itsestään kuvaa erityisesti älyllisesti orientoituneena, ja voi täten joutua ristiriitaan itsensä kanssa, jos kieltäytyy muiden esittämästä älykkäästä kritiikistä.&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Sampo Terho kirjoitti: 

“Tuleva viikonloppu on... virstanpylväs... päätös ja uuden alku. Kenttä valitsee...tarvitsemme uuden alun. Olen ... kuullut laajasti kenttää....On...terävöitettävä...ärhäkämmin puolustettava...että neuvotteluissa sovitusta pidetään..Kentän täytyy saada ... tietoa...ohjelmatyötä. Siihen tulee muutos. ..on oltava ohjelmat kaikilta...osa-alueilta. Meidän on oltava puolue, jolla on vastaukset...Haluan johtaa... etulinjasta. Vain me edustamme...muutosta...muut puolueet...eivät uskalla.  Menestykseen tarvitaan uskoa, kovaa työtä, sitoutumista ....Vain yhdessä me...Edessämme on uusi alku. Hyvä alku....!”

Meidän on terävöitettävä, huolehdittava, että pidetään kiinni, ohjelmatyön tekemiseen tulee muutos! - Kaikella kunnioituksella tämä hajanainen joka suuntaa tähyävä puheenvuoro vaikuttaa ensisijaisesti epätoivoiselta yritykseltä. Valitettavasti.  

Käykö niin, että sanavalmis mutta käsittämättömän monotonisesti puhuva hahmo ottaa vallan tässä potentiaalisessa takiaispuolueessa. Mahdollisesti.  Eihän hän sentään ole lukutaidoton holocaustin kieltäjä. Luo itsestään kuvaa erityisesti älyllisesti orientoituneena, ja voi täten joutua ristiriitaan itsensä kanssa, jos kieltäytyy muiden esittämästä älykkäästä kritiikistä. 

]]>
8 http://esakauppila.puheenvuoro.uusisuomi.fi/238204-sampo-terhon-virstanpylvaspuhe#comments Kansanvalta Fri, 09 Jun 2017 18:17:08 +0000 Esa Kauppila http://esakauppila.puheenvuoro.uusisuomi.fi/238204-sampo-terhon-virstanpylvaspuhe
Lisää populismia http://bvalonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/236126-lisaa-populismia <p>Kun nyt päivän sana politiikassa on populismi, niin vastaus populismille on alkaa itse populistiksi. Nähdään kuka on populistisin, ja viekö voiton. Ei jää enää vatvottavaa kenenkään populismista.</p><p>Ehkä populismi on politiikan ainoa oikea tyylilaji.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Kun nyt päivän sana politiikassa on populismi, niin vastaus populismille on alkaa itse populistiksi. Nähdään kuka on populistisin, ja viekö voiton. Ei jää enää vatvottavaa kenenkään populismista.

Ehkä populismi on politiikan ainoa oikea tyylilaji.

]]>
4 http://bvalonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/236126-lisaa-populismia#comments Demokratia Kansanvalta Politiikan populismi Tue, 25 Apr 2017 10:29:51 +0000 Birgitta Valonen http://bvalonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/236126-lisaa-populismia
Omalla asialinjalla http://joukamokortesalmi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/235062-omalla-asialinjalla <p>&nbsp;</p><p>On samalla huvittavaa, mutta myös häpeällistä, että Kuusamossa yhteistyöstä pitävät meteliä eniten ne tahot, joista itsestä siihen ei ole alkuunkaan. Yksinvaltapuolueesta tulee hakemattakin mieleen kolme-neljä sellaista henkilöä. Pääosan muista kanssahan tuleekin sitten aivan mukavasti juttuun.</p><p>Toinen luku ovat sitten ne ei-keskustalaiset yhteistoimintahenkilöt, joiden yhteistyötahto perustuu pelkästään omanedun tavoitteluun, jotta vaalien alla voidaan esitellä mittavia listoja siitä, mistä milloinkin on nöyristelemällä itselle lisäpaikka haalittu, osin jopa aivan toiselle puolueelle kuuluvalla mandaatilla.</p><p>Kuusamon yhden puolueen yksinvalta-asema on pystytty vuosikymmenet turvaamaan juuri näiden ei-keskustalaisten poliittisten luopioiden toimesta. Jos äänestäjä haluaa tukea keskustapuolueen rappeuttavaa valtaa, se kannattaakin tehdä suoraan eikä mutkan kautta.</p><p>Poliittiset saavutukset tällä kekkuloinnilla antavatkin sitten odottaa itseään.</p><p><strong>Asialinjalla ja omalla vaihtoehdolla</strong></p><p>Tuloksia on tehty päinvastoin vasta vastaan panemalla, omalla selkeällä linjalla ja pitkäjänteisellä toiminnalla, äänestyttämällä, vasta- ja muutosesityksillä ja aloitteilla sekä valtuustokysymyksillä, oikaisuvaatimuksilla ja jopa eriävillä mielipiteillä.</p><p>Täytyy muistaa se, että pohjaesitys ei ole mikään absoluuttinen totuus tai ehdottoman oikea ratkaisuesitys. Se on vain ja ainoastaan keskustaenemmistöisten valmisteluelinten ja keskustaenemmistöllä valittujen virkahenkilöiden yksipuolinen näkemys asioista.</p><p>Yhtä lailla voidaan siis väittää, että keskustalaiset vastustavat &ndash; siis haraavat vastaan &ndash; Perussuomalaisten hyviä ja kannatettavia sekä jopa välttämättömiä korjaus- ja muutosesityksiä. Eikö se ole aikamoisen yhteistyökyvyttömyyden osoitus?</p><p>Olen ihmetellyt koko valtuustokauden ajan myös sitä, miksi paikallismedia ei korosta koskaan sitä, että Kortesalmi on ollut taas tässäkin tapauksessa päätösesityksen takana? Vai onko se sitä tehnyt? Näinhän asianlaita on &ndash; peräti pääasiallisesti.</p><p>Onko niin, että Kuusamossa uskotaan vain yhteen totuuteen? Siihen, mikä meille tarjoillaan valmiiksi pureskeltuna totuutena. Eikö tällainen toimintatapa ole kuntalaisten oman ajattelukyvyn aliarvioimista?</p><p>Muutos vallitsevaan toiminta&rdquo;kulttuuriin&rdquo; tapahtuu vain Perussuomalaisten kautta. PS on Kuusamon oloissa ainoa varma ja raikas vaihtoehto ummehtuneelle pienen piirin kunnallisjuntalle.</p><p><strong>Vain annetut äänet lasketaan</strong></p><p>Kuntavaaleissa Perussuomalaisten pahin vastustaja ei ole kuitenkaan keskustapuolue, vaan nukkuvien puolue. Viime eduskuntavaaleissa vaalitulos ratkaistiin varsinaisena vaalipäivänä, jolloin PS -kannatus nousi kattoon. Sillä yllettiin maan toiseksi suurimmaksi puolueeksi ja maan hallitukseen, päätöksenteon keskiöön.</p><p>Viimeisimmät gallupit lupailevat jo nyt Perussuomalaisille lähes samaa kannatustasoa kuin mihin me ylsimme viime kunnallisvaaleissa. Yleensä me olemme vaaleissa päihittäneet gallupit ja muut roknoosit. Vihreät sen sijaan eivät koskaan kykene realisoimaan gallupkannatustaan.</p><p>Vaalit ratkaisevat nyt epävarmat äänestäjät. Ne teistä, jotka eivät vielä ole kantaansa muodostaneet tai epäröivät äänestämistään. Miksi et nousisi vaalien ratkaisijaksi? Yhdelläkin äänellä on merkitystä: sen saamatta jääminen voi aikaansaada paikan menetyksen tai sen saannilla voidaan ottaa lisäpaikka.</p><p>Kansanvalta vaatii äänestysprosentin nostamista. Muutoin meillä vallitsee harvainvalta. Murra kabinettipäätöksenteko, kunnallissuhmurointi ja kaikenkarvainen omaneduntavoittelu. Äänelläsi on voimaa.</p><p>Perussuomalaiset tulee toimimaan aktiivisesti ja kantaaottavasti myös tulevalla valtuustokaudella. Kansanomaisesti ja kansan kielellä &ndash; poliittista kunnalliseliittiä vastaan. Kuntalaisia puolustaen ja peruspalveluista kiinni pitäen.</p><p>Äänestä, vaikuta &ndash; ole ratkaisija!</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div>  

On samalla huvittavaa, mutta myös häpeällistä, että Kuusamossa yhteistyöstä pitävät meteliä eniten ne tahot, joista itsestä siihen ei ole alkuunkaan. Yksinvaltapuolueesta tulee hakemattakin mieleen kolme-neljä sellaista henkilöä. Pääosan muista kanssahan tuleekin sitten aivan mukavasti juttuun.

Toinen luku ovat sitten ne ei-keskustalaiset yhteistoimintahenkilöt, joiden yhteistyötahto perustuu pelkästään omanedun tavoitteluun, jotta vaalien alla voidaan esitellä mittavia listoja siitä, mistä milloinkin on nöyristelemällä itselle lisäpaikka haalittu, osin jopa aivan toiselle puolueelle kuuluvalla mandaatilla.

Kuusamon yhden puolueen yksinvalta-asema on pystytty vuosikymmenet turvaamaan juuri näiden ei-keskustalaisten poliittisten luopioiden toimesta. Jos äänestäjä haluaa tukea keskustapuolueen rappeuttavaa valtaa, se kannattaakin tehdä suoraan eikä mutkan kautta.

Poliittiset saavutukset tällä kekkuloinnilla antavatkin sitten odottaa itseään.

Asialinjalla ja omalla vaihtoehdolla

Tuloksia on tehty päinvastoin vasta vastaan panemalla, omalla selkeällä linjalla ja pitkäjänteisellä toiminnalla, äänestyttämällä, vasta- ja muutosesityksillä ja aloitteilla sekä valtuustokysymyksillä, oikaisuvaatimuksilla ja jopa eriävillä mielipiteillä.

Täytyy muistaa se, että pohjaesitys ei ole mikään absoluuttinen totuus tai ehdottoman oikea ratkaisuesitys. Se on vain ja ainoastaan keskustaenemmistöisten valmisteluelinten ja keskustaenemmistöllä valittujen virkahenkilöiden yksipuolinen näkemys asioista.

Yhtä lailla voidaan siis väittää, että keskustalaiset vastustavat – siis haraavat vastaan – Perussuomalaisten hyviä ja kannatettavia sekä jopa välttämättömiä korjaus- ja muutosesityksiä. Eikö se ole aikamoisen yhteistyökyvyttömyyden osoitus?

Olen ihmetellyt koko valtuustokauden ajan myös sitä, miksi paikallismedia ei korosta koskaan sitä, että Kortesalmi on ollut taas tässäkin tapauksessa päätösesityksen takana? Vai onko se sitä tehnyt? Näinhän asianlaita on – peräti pääasiallisesti.

Onko niin, että Kuusamossa uskotaan vain yhteen totuuteen? Siihen, mikä meille tarjoillaan valmiiksi pureskeltuna totuutena. Eikö tällainen toimintatapa ole kuntalaisten oman ajattelukyvyn aliarvioimista?

Muutos vallitsevaan toiminta”kulttuuriin” tapahtuu vain Perussuomalaisten kautta. PS on Kuusamon oloissa ainoa varma ja raikas vaihtoehto ummehtuneelle pienen piirin kunnallisjuntalle.

Vain annetut äänet lasketaan

Kuntavaaleissa Perussuomalaisten pahin vastustaja ei ole kuitenkaan keskustapuolue, vaan nukkuvien puolue. Viime eduskuntavaaleissa vaalitulos ratkaistiin varsinaisena vaalipäivänä, jolloin PS -kannatus nousi kattoon. Sillä yllettiin maan toiseksi suurimmaksi puolueeksi ja maan hallitukseen, päätöksenteon keskiöön.

Viimeisimmät gallupit lupailevat jo nyt Perussuomalaisille lähes samaa kannatustasoa kuin mihin me ylsimme viime kunnallisvaaleissa. Yleensä me olemme vaaleissa päihittäneet gallupit ja muut roknoosit. Vihreät sen sijaan eivät koskaan kykene realisoimaan gallupkannatustaan.

Vaalit ratkaisevat nyt epävarmat äänestäjät. Ne teistä, jotka eivät vielä ole kantaansa muodostaneet tai epäröivät äänestämistään. Miksi et nousisi vaalien ratkaisijaksi? Yhdelläkin äänellä on merkitystä: sen saamatta jääminen voi aikaansaada paikan menetyksen tai sen saannilla voidaan ottaa lisäpaikka.

Kansanvalta vaatii äänestysprosentin nostamista. Muutoin meillä vallitsee harvainvalta. Murra kabinettipäätöksenteko, kunnallissuhmurointi ja kaikenkarvainen omaneduntavoittelu. Äänelläsi on voimaa.

Perussuomalaiset tulee toimimaan aktiivisesti ja kantaaottavasti myös tulevalla valtuustokaudella. Kansanomaisesti ja kansan kielellä – poliittista kunnalliseliittiä vastaan. Kuntalaisia puolustaen ja peruspalveluista kiinni pitäen.

Äänestä, vaikuta – ole ratkaisija!

]]>
0 http://joukamokortesalmi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/235062-omalla-asialinjalla#comments Asialinja Kansanvalta Puolue-eliitti Vaihtoehto Valhe-gallupit Wed, 05 Apr 2017 09:30:57 +0000 Joukamo Kortesalmi http://joukamokortesalmi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/235062-omalla-asialinjalla
PakkoruotsiJUNTIT http://kimmoknutars.puheenvuoro.uusisuomi.fi/234277-pakkoruotsijuntit <p><u><em>Miksi opiskella ranskaa?</em></u></p> <p>&nbsp;</p> <p><em>-Puhutaan länsieuroopassa mm. Ranskassa, Sveitsissä ja Belgiassa. Lisäksi Kanadassa ja pohjoisessa Afrikassa.</em></p> <p><em>-Sivistyskieli, filosofian suurmaa. Peter Abelardin ansioksi Aristoteleen johdatus Eurooppalaiseen filosofiaan. René Descartes, Montesquieu, Voltaire, Denis Diderot, Auguste Comte, Emmanuel levinas, Jean Paul Sartre, Claude Lévi-Strauss, Foucault, Deleuze, Rousseau, Sartre...</em></p> <p><em>-Ranskalaiset kirjoittajat ovat voittaneet useampia Nobelin palkintoja kuin minkään toisen valtion kirjoittajat.</em></p> <p>&nbsp;</p> <p><u><em>Miksi opiskella espanjaa?</em></u></p> <p>&nbsp;</p> <p><em>-Puhutaan Latinalaisessa Amerikassa, Mexicossa ja Espanjassa. Yhdysvalloissa 13% kansalaisista käyttää kieltä äidinkielenään tai toisena kielenään, joskin alueelliset erot ovat suuria. </em></p> <p><em>-Kirjallisuuden suurkieli. Ranskankielinen kirjallisuus on kovin Ranska-keskeistä, kun taas espanjaa puhuva maailma oli laaja sekä moninapainen. Garbriel Márques, Jorge Luis Borges</em></p> <p>&nbsp;</p> <p><em>- &nbsp;- &nbsp;-</em></p> <p>&nbsp;</p> <p><em>Mutta mitä näistä syistä, kokeile molempia ja valitse se joka tuntuu sinusta mieluisemmalta: kielten opiskelun tulisi olla hauskaa! Molemmat kielet ovat maailmanluokan kieliä, tuoden mukanaan kulttuurista syvyyttä, ja kielten opiskelu on aina myös kulttuurin opiskelua. Espanja sekä Ranska ovat vaikuttaneet länsimaiseen sivilisaatioon suuresti, vaikkakin kovin erilaisesti. Missä haluat työskennellä, missä haluat matkustaa, millaisia ihmisia haluat tavata? Molemmilla kielillä satoja miljoonia puhujia!</em></p> <p>&gt;&gt;&gt;&gt;&gt;</p> <p><a href="https://www.quora.com/Should-I-learn-French-or-Spanish"><u>https://www.quora.com/Should-I-learn-French-or-Spanish</u></a></p> <p>Ylläolevia perusteita on lainailtu ylläolevasta linkistä.&nbsp;Ehkä joskus suomalaisetkin voivat keskustella sivistyneesti perusteista kunkin kielen valintaan. Ehkä joskus kielen voisi valita ilman että sinua haukutaan juntiksi, ruotsivihaajaksi, tyhmäksi, sivistymättömäksi, ties miksi.</p> <p>&nbsp;</p> <p>Kielten opiskelu on vaativaa hommaa, ainakin monille. <strong>Motivaatio ja opiskelun hauskuus ovat tärkeimpiä tekijöitä onnistumiselle</strong>, kielen kohtaaminen oikeassa elämässä auttaa. Suomessa kielialueet ovat jakautuneet vahvasti; intissä kohtasin rantaruotsalaisen, joka ei osannut suomea, enkä minä osannut ruotsia. Onneksi oli japanilainen ruotsin ja suomen osaaja tulkkina.</p> <p>&nbsp;</p> <p>Liian moni ei osaa edes englantia riittävän hyvin, eikä ruotsin opettaminen heitä auta. <strong>Pakkoruotsi </strong>ei saa lisänimeään kielen pakollisuudesta, vaan sitä pidetään <strong>pakkopullana</strong>.</p> <p>Laajempi kielivalikoima ja mahdollisuus englannin kertaukseen parantaisi yksilöiden tulevaisuudenmahdollisuuksia, sillä &quot;harvinaisemman&quot; kielen osaajalle saattaa löytyä etua viennillä elävässä Suomen maassa. Myös työtilaisuuksia Eurooppaan avautuisi.</p> <p>&nbsp;</p> <p>Kaksikielisyyden ideologia on oma asiansa. Ruotsin pakollisuutta boikotoivat ihmiset halutaan seuloa pois korkeammilta koulutuspaikoilta. RKP onnistui pysymään eri hallituskokoonpanoissa 36 vuotta yhtäjaksoisesti kunnes jäi ulos Sipilän hallituksesta.</p> <p>Vapaan kielivalinnan suosio kansan keskuudessa ei näy yleispuolueiden intresseissä. Jokahallituksen apupyörä on näköjään välttämätön osa Suomalaista demokratiaa.</p> <p>Sipiläkin on kosiskelunsa jo aloittanut:</p> <p>&nbsp;</p> <p><a href="http://yle.fi/uutiset/3-9521281" title="http://yle.fi/uutiset/3-9521281">http://yle.fi/uutiset/3-9521281</a></p> <p>Sipilä: Pakollisen ruotsin yo-kokeen palauttamisesta kannattaisi ehkä keskustella</p> <p>&nbsp;</p> <p>Hassua muuten etten vaalikoneissa törmännyt ainoaankaan kysymykseen tästä kielikokeilusta.</p> <p><a href="http://www.suomenmaa.fi/uutiset/perussuomalaisille-ei-riita-vain-parin-kunnan-kokeilu-ruotsin-kielen-vapaaehtoisuudesta-6.3.186886.d107b0f957" title="http://www.suomenmaa.fi/uutiset/perussuomalaisille-ei-riita-vain-parin-kunnan-kokeilu-ruotsin-kielen-vapaaehtoisuudesta-6.3.186886.d107b0f957">http://www.suomenmaa.fi/uutiset/perussuomalaisille-ei-riita-vain-parin-k...</a></p> <p>Perussuomalaisille ei riitä vain parin kunnan kokeilu ruotsin kielen vapaaehtoisuudesta</p> <p><br /><br />&nbsp;</p> <p>On mulla unelma - vapaa kielivalinta. Pakkoruotsi on hulluutta.</p> <p>&nbsp;</p> <p>Madness? This is FINLAND!</p> <p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Miksi opiskella ranskaa?

 

-Puhutaan länsieuroopassa mm. Ranskassa, Sveitsissä ja Belgiassa. Lisäksi Kanadassa ja pohjoisessa Afrikassa.

-Sivistyskieli, filosofian suurmaa. Peter Abelardin ansioksi Aristoteleen johdatus Eurooppalaiseen filosofiaan. René Descartes, Montesquieu, Voltaire, Denis Diderot, Auguste Comte, Emmanuel levinas, Jean Paul Sartre, Claude Lévi-Strauss, Foucault, Deleuze, Rousseau, Sartre...

-Ranskalaiset kirjoittajat ovat voittaneet useampia Nobelin palkintoja kuin minkään toisen valtion kirjoittajat.

 

Miksi opiskella espanjaa?

 

-Puhutaan Latinalaisessa Amerikassa, Mexicossa ja Espanjassa. Yhdysvalloissa 13% kansalaisista käyttää kieltä äidinkielenään tai toisena kielenään, joskin alueelliset erot ovat suuria.

-Kirjallisuuden suurkieli. Ranskankielinen kirjallisuus on kovin Ranska-keskeistä, kun taas espanjaa puhuva maailma oli laaja sekä moninapainen. Garbriel Márques, Jorge Luis Borges

 

-  -  -

 

Mutta mitä näistä syistä, kokeile molempia ja valitse se joka tuntuu sinusta mieluisemmalta: kielten opiskelun tulisi olla hauskaa! Molemmat kielet ovat maailmanluokan kieliä, tuoden mukanaan kulttuurista syvyyttä, ja kielten opiskelu on aina myös kulttuurin opiskelua. Espanja sekä Ranska ovat vaikuttaneet länsimaiseen sivilisaatioon suuresti, vaikkakin kovin erilaisesti. Missä haluat työskennellä, missä haluat matkustaa, millaisia ihmisia haluat tavata? Molemmilla kielillä satoja miljoonia puhujia!

>>>>>

https://www.quora.com/Should-I-learn-French-or-Spanish

Ylläolevia perusteita on lainailtu ylläolevasta linkistä. Ehkä joskus suomalaisetkin voivat keskustella sivistyneesti perusteista kunkin kielen valintaan. Ehkä joskus kielen voisi valita ilman että sinua haukutaan juntiksi, ruotsivihaajaksi, tyhmäksi, sivistymättömäksi, ties miksi.

 

Kielten opiskelu on vaativaa hommaa, ainakin monille. Motivaatio ja opiskelun hauskuus ovat tärkeimpiä tekijöitä onnistumiselle, kielen kohtaaminen oikeassa elämässä auttaa. Suomessa kielialueet ovat jakautuneet vahvasti; intissä kohtasin rantaruotsalaisen, joka ei osannut suomea, enkä minä osannut ruotsia. Onneksi oli japanilainen ruotsin ja suomen osaaja tulkkina.

 

Liian moni ei osaa edes englantia riittävän hyvin, eikä ruotsin opettaminen heitä auta. Pakkoruotsi ei saa lisänimeään kielen pakollisuudesta, vaan sitä pidetään pakkopullana.

Laajempi kielivalikoima ja mahdollisuus englannin kertaukseen parantaisi yksilöiden tulevaisuudenmahdollisuuksia, sillä "harvinaisemman" kielen osaajalle saattaa löytyä etua viennillä elävässä Suomen maassa. Myös työtilaisuuksia Eurooppaan avautuisi.

 

Kaksikielisyyden ideologia on oma asiansa. Ruotsin pakollisuutta boikotoivat ihmiset halutaan seuloa pois korkeammilta koulutuspaikoilta. RKP onnistui pysymään eri hallituskokoonpanoissa 36 vuotta yhtäjaksoisesti kunnes jäi ulos Sipilän hallituksesta.

Vapaan kielivalinnan suosio kansan keskuudessa ei näy yleispuolueiden intresseissä. Jokahallituksen apupyörä on näköjään välttämätön osa Suomalaista demokratiaa.

Sipiläkin on kosiskelunsa jo aloittanut:

 

http://yle.fi/uutiset/3-9521281

Sipilä: Pakollisen ruotsin yo-kokeen palauttamisesta kannattaisi ehkä keskustella

 

Hassua muuten etten vaalikoneissa törmännyt ainoaankaan kysymykseen tästä kielikokeilusta.

http://www.suomenmaa.fi/uutiset/perussuomalaisille-ei-riita-vain-parin-kunnan-kokeilu-ruotsin-kielen-vapaaehtoisuudesta-6.3.186886.d107b0f957

Perussuomalaisille ei riitä vain parin kunnan kokeilu ruotsin kielen vapaaehtoisuudesta



 

On mulla unelma - vapaa kielivalinta. Pakkoruotsi on hulluutta.

 

Madness? This is FINLAND!

 

]]>
2 http://kimmoknutars.puheenvuoro.uusisuomi.fi/234277-pakkoruotsijuntit#comments Alueelliset kielikokeilut Kansanvalta Pakkoruotsi Poliittinen syrjintä Vapaa kielivalinta Mon, 27 Mar 2017 07:46:23 +0000 Kimmo Knutars http://kimmoknutars.puheenvuoro.uusisuomi.fi/234277-pakkoruotsijuntit
Arkadianmäen kolossi on vaikeuttanut hyvinvoinnin kehitystä. http://indy.puheenvuoro.uusisuomi.fi/233117-arkadianmaen-kolossi-on-vaikeuttanut-hyvinvoinnin-kehitysta <p>Erilaisia näkemyksiä varmasti löytyy. Niitä ei aina ruodita; suhtautuminen eduskuntatalon tarpeellisuuteen. Tietysti on monenlaisia mielipiteitä asiasta. Joku näkee Arkadianmäen kolossin eli eduskuntatalon &quot;Vapausvuoren demokratia-temppelinä,&quot; joillekin se on &quot;Orjamäen kolossi.&quot;</p><p>Miksi näen eduskuntatalon, Arkadiannäen kolossin, vahingollisena ilmiönä. Useasta ei syystä.</p><p>Suomi on kehittynyt maa ja täällä tarvitaan toimivaa hallintoa. Sikis täällä pitää olla riittävästi hallintorakennuksia. Mutta lopulta on kysymys mittakaavasta. Suhteellisuudentaju ei ole suomalaisilla aina kohdallaan. Tänne ei kannata rakentaa Maracana-stadionin kaltaista futis-pyhäkköä Veikkaus-liigan jalkapallo-otteluiden tarpeisiin.</p><p>En enää usko että eduskuntalo on tarpeellinen. Sen remontti on ollut rahojen tuhlausta. Sen olemassaolo ei ole demokratian toimimisen edellyts. Ihan hyvin on pärjätty Sibelius-Akatemiankin puitteissa. Sen olemassaolo ja turhan kallis korjaaminen on luonut demokratian vastaista henkeä, ja heikentänyt uskoa yhteisten asioiden hoitoon. Tästä on vankkana ja varman osoituksena äänestysaktiivisuuden rapautuminen vaali vaalilta.</p><p>Ymmärrän että puolueiden edustajat haluavat poliittiselle teatterille prameat puitteet. Hanke on kuitenkin kääntynyt puolueita vastaan. Jos se olisi siihen uhrattujen resurssien arvoinen &mdash; mikä ei näytä ilmeiseltä &mdash; ja edistäisi yhteisten asioiden hyvää hoitoa &mdash; joka ei meillä toteudu &mdash; pitäisi siihen satsata vielä enemmän voimavaroja, ja näin demokratia voisi saada paremman ilmenemisalustan.</p><p>Ratkaisuja on olemassa muitakin, ja ne voivat olla kustanustehokkampiakin. Demokratia ei ole riippuvainen hienoista kulisseista, vaan siitä, onko sillä riittävän tehokkaat ja toimivat ilmenemismahdollisuutensa, rakenneresurssit. Yhteiskunnassamme piileviä väärinkäytöksiä ei pidä sallia, ja niiden ylenpalttinen esillä pitäminen ei hyödytä ketään. Perinpohjaisuutta tavoitteleva pröystäily ja yltiöpuolue-poliittinen suhtautuminen on kansalaisten syvää halveksimista.</p><p>Muistaa pitää vielä kansainväliset kokemukset ja historialliset opetukset. Demokratian nimissä tomivista paikoista on tullut kasvualustoja monille epäterveille ilmiöille. Niitä ei ole tarpeen kuitenkaan eritellä. Ei olisi niiden jatkuva ylläpito eduksi Suomelle ja suomalaisille. Kuitenkin se ruokkii epäterveitä organisaatioita jotka aika ajoin toimivat rikollisjärjestöjen tavoin.</p><p>Suomi on nykyaikainen, kansainvälistyvä ja demokraattinen maa. Kaikki näitä hyveitä pitää koko ajan pitää esillä ja edistää. Demokratian suhteen meillä on toki vielä tekemistä. Demokratian ja sen olemuksen ymmärtämisen eteen pitää vielä tehdä paljon töitä. Tämä on kuitenkin enemmän kestävyyslaji vaikka taitoakin tarvitaan. Kaikki mitä tehdään edistyksen eteen ei aina välttämättä kehitä sitä. Joskus mennään perse edellä puuhun. Lopulta on kyse siitä miten teemme tästä maasta vielä paremman oikeudenmukaisen paikan paikan kaikille meille elää, olla, asua ja miettiä &rdquo;miten olla kuin eleä.&rdquo;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Erilaisia näkemyksiä varmasti löytyy. Niitä ei aina ruodita; suhtautuminen eduskuntatalon tarpeellisuuteen. Tietysti on monenlaisia mielipiteitä asiasta. Joku näkee Arkadianmäen kolossin eli eduskuntatalon "Vapausvuoren demokratia-temppelinä," joillekin se on "Orjamäen kolossi."

Miksi näen eduskuntatalon, Arkadiannäen kolossin, vahingollisena ilmiönä. Useasta ei syystä.

Suomi on kehittynyt maa ja täällä tarvitaan toimivaa hallintoa. Sikis täällä pitää olla riittävästi hallintorakennuksia. Mutta lopulta on kysymys mittakaavasta. Suhteellisuudentaju ei ole suomalaisilla aina kohdallaan. Tänne ei kannata rakentaa Maracana-stadionin kaltaista futis-pyhäkköä Veikkaus-liigan jalkapallo-otteluiden tarpeisiin.

En enää usko että eduskuntalo on tarpeellinen. Sen remontti on ollut rahojen tuhlausta. Sen olemassaolo ei ole demokratian toimimisen edellyts. Ihan hyvin on pärjätty Sibelius-Akatemiankin puitteissa. Sen olemassaolo ja turhan kallis korjaaminen on luonut demokratian vastaista henkeä, ja heikentänyt uskoa yhteisten asioiden hoitoon. Tästä on vankkana ja varman osoituksena äänestysaktiivisuuden rapautuminen vaali vaalilta.

Ymmärrän että puolueiden edustajat haluavat poliittiselle teatterille prameat puitteet. Hanke on kuitenkin kääntynyt puolueita vastaan. Jos se olisi siihen uhrattujen resurssien arvoinen — mikä ei näytä ilmeiseltä — ja edistäisi yhteisten asioiden hyvää hoitoa — joka ei meillä toteudu — pitäisi siihen satsata vielä enemmän voimavaroja, ja näin demokratia voisi saada paremman ilmenemisalustan.

Ratkaisuja on olemassa muitakin, ja ne voivat olla kustanustehokkampiakin. Demokratia ei ole riippuvainen hienoista kulisseista, vaan siitä, onko sillä riittävän tehokkaat ja toimivat ilmenemismahdollisuutensa, rakenneresurssit. Yhteiskunnassamme piileviä väärinkäytöksiä ei pidä sallia, ja niiden ylenpalttinen esillä pitäminen ei hyödytä ketään. Perinpohjaisuutta tavoitteleva pröystäily ja yltiöpuolue-poliittinen suhtautuminen on kansalaisten syvää halveksimista.

Muistaa pitää vielä kansainväliset kokemukset ja historialliset opetukset. Demokratian nimissä tomivista paikoista on tullut kasvualustoja monille epäterveille ilmiöille. Niitä ei ole tarpeen kuitenkaan eritellä. Ei olisi niiden jatkuva ylläpito eduksi Suomelle ja suomalaisille. Kuitenkin se ruokkii epäterveitä organisaatioita jotka aika ajoin toimivat rikollisjärjestöjen tavoin.

Suomi on nykyaikainen, kansainvälistyvä ja demokraattinen maa. Kaikki näitä hyveitä pitää koko ajan pitää esillä ja edistää. Demokratian suhteen meillä on toki vielä tekemistä. Demokratian ja sen olemuksen ymmärtämisen eteen pitää vielä tehdä paljon töitä. Tämä on kuitenkin enemmän kestävyyslaji vaikka taitoakin tarvitaan. Kaikki mitä tehdään edistyksen eteen ei aina välttämättä kehitä sitä. Joskus mennään perse edellä puuhun. Lopulta on kyse siitä miten teemme tästä maasta vielä paremman oikeudenmukaisen paikan paikan kaikille meille elää, olla, asua ja miettiä ”miten olla kuin eleä.”

]]>
6 http://indy.puheenvuoro.uusisuomi.fi/233117-arkadianmaen-kolossi-on-vaikeuttanut-hyvinvoinnin-kehitysta#comments Demokratia Eduskuntatalo Kansanvalta Perustarpeet Puolueet Fri, 10 Mar 2017 16:58:54 +0000 Torsti Äärelä http://indy.puheenvuoro.uusisuomi.fi/233117-arkadianmaen-kolossi-on-vaikeuttanut-hyvinvoinnin-kehitysta
Kansanvallan kuolio? http://anteroeerola.puheenvuoro.uusisuomi.fi/232366-kansanvallan-kuolio <p>Kevään kuntavaalien ehdokaslistat lyötiin kiinni tänään. Ainakin pääkaupunkiseudulla Vasemmistoliitolla menee nyt hyvin. Sekä Helsingissä, Espoossa että Vantaalla ehdokkaita on nyt enemmän kuin edellisissä vaaleissa syksyllä 2012. Jopa Kauniaisten umpiporvarillinen ikirouta sulaa, kun sinne on saatu ensimmäinen vasemmistoliittolainen ehdokas ensi kertaa sitten vuoden 2008.<br /><br />Iso kuva on silti se, että lähes kaikilla puolueille ehdokasmäärät ovat tippuneet rajusti. Suurissa puolueissa keskustassa, kokoomuksessa ja SDP:ssä voi puhua jopa romahduksesta. Myös Vasemmistoliitossa nähtiin hienoinen ehdokasmäärän väheneminen.<br /><br />Ajankohtaisen poliittisen tilanteen näkökulmasta tästä voi olla iloinen hallituspuolueiden kohdalla. Ne saavat hiljalleen sen, mitä ovat tilanneet. Ehkäpä ehdokasmäärä on myös oire hupenevasta kannatuksesta. Omatkin alkavat kyllästyä. Puoluesihteerien selittelyt entistä vähemmistä valtuustopaikoista eivät mene läpi kellään.<br /><br />Kansanvallan kannalta ei riemuun silti ole aihetta. Tämä koskee kaikkia puolueita. Suomalainen kansanvalta voi toteutua täysimääräisesti vain, kun kaikissa puolueissa &ndash; myös niissä, joiden politiikkaa itse pääosin vastustaa &ndash; on hyviä ehdokkaita. Ja vaalien perusteella edustajia, jotka hoitavat työnsä tunnollisesti ja joilla on linja ja näkemys asioista. Demokratiassa äänestäjillä on oltava mistä valita.<br /><br />Kun yhdistetään vähenevät ehdokasmäärät laskeviin äänestysprosentteihin, on käsissä hitaasti etenevä kansanvallan kuolio.<br /><br />Usein äänestämättä jättämisen taustalla on jonkinlainen välinpitämättömyys. Se taas voi liittyä joko tyytyväisyyteen tai katkeraan tyytymättömyyteen: ihan sama, kuka siellä kunnantalolla istuu nappia painamassa.<br /><br />Jos on tyytymätön, varsinkin silloin pitää äänestää. Muuten mikään ei varmasti muutu. Suomessa on monipuoluejärjestelmä, jossa voi valita ja jossa puolueilla oikeasti on eroja.<br /><br />Silti poliitikot - varsinkin valtapuolueissa - saavat katsoa myös peiliin. Miksi yhä useampi kokee, ettei yksikään ehdokas ole minun ääneni arvoinen? Pitäisikö tehdä parempaa politiikkaa? Miten olisi, jos poliitikot vaalien jälkeen vähän useammin tekisivät niin kuin ovat ennen vaaleja puhuneet?<br /><br />Kunta-alan kehittämissäätiö julkaisi joku päivä sitten selvityksen, jonka mukaan kansa ei tunne luottamusta päättäjiä kohtaan. Mikä oli tämän nollaselvityksen arvo ja uutinen?<br /><br />Meistä jokainen on joskus tyytymätön johonkin päättäjään. Ei olekaan mitään yhtenäistä päättäjien tai poliitikkojen luokkaa, joita kaikkia pitää kerralla joko peukuttaa tai olla peukuttamatta. Demokratian idea on, että päättäjät voidaan vaihtaa. Kansa valitsee, kansa erottaa.<br /><br />Vaaleissa valta jaetaan niiden kesken, jotka äänestävät. &nbsp;<br /><br />Itse olen ehdolla uudelle kaudelle valtuustoon siksi, että Vantaalla ja koko Suomessa olisi jatkossakin hyvät julkiset palvelut &ndash; eikä ihmisten terveyttä ja sosiaalista hyvinvointia revittäisi auki ylikansalliselle bisnekselle.<br /><br />Että asuminen olisi kohtuuhintaista, joukkoliikenne toimivaa ja myös kaupunki aktiivinen työllistäjä.<br />Että koulujen sisäilma ei vaarantaisi lasten ja opettajien terveyttä.<br /><br />Tai ettei omista ongelmistamme syytellä Suomesta turvaa vainolta hakevia, muualta tulleita ihmisiä.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Kevään kuntavaalien ehdokaslistat lyötiin kiinni tänään. Ainakin pääkaupunkiseudulla Vasemmistoliitolla menee nyt hyvin. Sekä Helsingissä, Espoossa että Vantaalla ehdokkaita on nyt enemmän kuin edellisissä vaaleissa syksyllä 2012. Jopa Kauniaisten umpiporvarillinen ikirouta sulaa, kun sinne on saatu ensimmäinen vasemmistoliittolainen ehdokas ensi kertaa sitten vuoden 2008.

Iso kuva on silti se, että lähes kaikilla puolueille ehdokasmäärät ovat tippuneet rajusti. Suurissa puolueissa keskustassa, kokoomuksessa ja SDP:ssä voi puhua jopa romahduksesta. Myös Vasemmistoliitossa nähtiin hienoinen ehdokasmäärän väheneminen.

Ajankohtaisen poliittisen tilanteen näkökulmasta tästä voi olla iloinen hallituspuolueiden kohdalla. Ne saavat hiljalleen sen, mitä ovat tilanneet. Ehkäpä ehdokasmäärä on myös oire hupenevasta kannatuksesta. Omatkin alkavat kyllästyä. Puoluesihteerien selittelyt entistä vähemmistä valtuustopaikoista eivät mene läpi kellään.

Kansanvallan kannalta ei riemuun silti ole aihetta. Tämä koskee kaikkia puolueita. Suomalainen kansanvalta voi toteutua täysimääräisesti vain, kun kaikissa puolueissa – myös niissä, joiden politiikkaa itse pääosin vastustaa – on hyviä ehdokkaita. Ja vaalien perusteella edustajia, jotka hoitavat työnsä tunnollisesti ja joilla on linja ja näkemys asioista. Demokratiassa äänestäjillä on oltava mistä valita.

Kun yhdistetään vähenevät ehdokasmäärät laskeviin äänestysprosentteihin, on käsissä hitaasti etenevä kansanvallan kuolio.

Usein äänestämättä jättämisen taustalla on jonkinlainen välinpitämättömyys. Se taas voi liittyä joko tyytyväisyyteen tai katkeraan tyytymättömyyteen: ihan sama, kuka siellä kunnantalolla istuu nappia painamassa.

Jos on tyytymätön, varsinkin silloin pitää äänestää. Muuten mikään ei varmasti muutu. Suomessa on monipuoluejärjestelmä, jossa voi valita ja jossa puolueilla oikeasti on eroja.

Silti poliitikot - varsinkin valtapuolueissa - saavat katsoa myös peiliin. Miksi yhä useampi kokee, ettei yksikään ehdokas ole minun ääneni arvoinen? Pitäisikö tehdä parempaa politiikkaa? Miten olisi, jos poliitikot vaalien jälkeen vähän useammin tekisivät niin kuin ovat ennen vaaleja puhuneet?

Kunta-alan kehittämissäätiö julkaisi joku päivä sitten selvityksen, jonka mukaan kansa ei tunne luottamusta päättäjiä kohtaan. Mikä oli tämän nollaselvityksen arvo ja uutinen?

Meistä jokainen on joskus tyytymätön johonkin päättäjään. Ei olekaan mitään yhtenäistä päättäjien tai poliitikkojen luokkaa, joita kaikkia pitää kerralla joko peukuttaa tai olla peukuttamatta. Demokratian idea on, että päättäjät voidaan vaihtaa. Kansa valitsee, kansa erottaa.

Vaaleissa valta jaetaan niiden kesken, jotka äänestävät.  

Itse olen ehdolla uudelle kaudelle valtuustoon siksi, että Vantaalla ja koko Suomessa olisi jatkossakin hyvät julkiset palvelut – eikä ihmisten terveyttä ja sosiaalista hyvinvointia revittäisi auki ylikansalliselle bisnekselle.

Että asuminen olisi kohtuuhintaista, joukkoliikenne toimivaa ja myös kaupunki aktiivinen työllistäjä.
Että koulujen sisäilma ei vaarantaisi lasten ja opettajien terveyttä.

Tai ettei omista ongelmistamme syytellä Suomesta turvaa vainolta hakevia, muualta tulleita ihmisiä.

]]>
1 http://anteroeerola.puheenvuoro.uusisuomi.fi/232366-kansanvallan-kuolio#comments %23kuntavaalit2017 Äänestysprosentti Kansanvalta Vasemmistoliitto Tue, 28 Feb 2017 16:55:30 +0000 Antero Eerola http://anteroeerola.puheenvuoro.uusisuomi.fi/232366-kansanvallan-kuolio
Pukit kaalimaan vartijoina – Asiaa populismista http://hankamaki.puheenvuoro.uusisuomi.fi/231472-pukit-kaalimaan-vartijoina <p>Miksi valta-asemissa olevat poliitikot arvostelevat ankarasti populismia? &ndash; Samasta syystä kuin pesujauhemerkit kilpailevat keskenään.</p> <p>Yleisradion A-studio antoi eilen Jyrki Kataiselle pitkän puheenvuoron, jossa hän syytti Euroopan unionin ongelmista &rdquo;populismia&rdquo;. Tilanne oli aivan samanlainen kuin tuote-esittelijä selittäisi, miksi tahra ei lähde vaatteista Arielilla vaan ainoastaan Sertolla.</p> <p>Asetelma muistutti myös tilannetta, jossa muslimi toimii &rdquo;islamin asiantuntijana&rdquo;. Poliittisten ilmiöiden analysoiminen ei koskaan onnistu politiikan sisältä päin, niin kuin uskonnoistakaan ei voida antaa puolueettomia arvioita hurskastellen asioita uskontojen sisäpuolelta päin.</p> <p>Lieventääkseen Katais-lähetyksen puolueellisuutta Yleisradion toimittaja Esko Varho julkaisi jo hyvissä ajoin ohjelmaa pohjustavan <a href="http://yle.fi/uutiset/3-9452079" target="_blank">jutun</a>, jossa hän viittasi saksalaissyntyisen ja nykyisin Princetonin yliopistossa vaikuttavan vasemmistolaisprofessori Jan-Werner Müllerin viime vuonna ilmestyneeseen teokseen <em>Was ist populismus?</em> (&rdquo;Mitä on populismi?&rdquo;).</p> <p>Müllerin teoksessaan esittämä populismin määritelmä on pinnallinen ja köyhä, joten se sopii myös porvarillis-byrokraattiseen kansanvallan haukkumiseen. Varho nosti jutussaan esille &rdquo;populismiksi&rdquo; sanotuista ilmiöistä lähinnä niiden <em>ulkoiset piirteet</em>, joita luettelemalla voidaan luoda illuusio käsitteen tulemisesta tyydyttävästi määritellyksi.</p> <p>Vaikuttavimpaan vasta-argumenttiin, eli väitteeseen, että<em> populismi onkin oikeastaan kansanvaltaa ja demokratian toteuttamista</em>, Müllerin teos vastaa EU-uskollisella liturgialla, jossa kaivetaan esiin rasismikortti. Hänen mukaansa populistien kanssa eri mieltä olevat <em>eivät muka kuuluisi kansaan</em>.</p> <p>Väite on oudoksuttava, sillä niin Britannian, Yhdysvaltojen, Hollannin, Ranskan, Itävallan, Suomen kuin useimpien muidenkin maiden &rdquo;populistisiksi&rdquo; sanotuissa puolueissa kansaan ja kansakuntaan kuuluminen on pystytty määrittelemään realistisesti ja objektiivisesti. Kansaan ja kansakuntaan kuuluvat todellakin oman maan kansalaiset.</p> <p>Sen sijaan Müller <em>itse </em>tulee määritelleeksi kaikki muut kuin populistipuolueiksi sanomiensa ryhmien äänestäjät &rdquo;kansaan kuulumattomiksi&rdquo;. Tämä on kyllä aika erikoinen ja jopa rasistiselta vivahtava populismin ja kansakunnan määritelmä!</p> <p>On selvää, että noin vulgaarilla ja puhtaasti mielivaltaan perustuvalla definitiivisellä argumentilla sen enempää Müller, Varho kuin Katainenkaan eivät voi pötkiä pitkälle. Varho mainitsee kirjoituksessaan myös puolen tusinaa muita populismin tunnusmerkkejä, mutta niiden käsittely jää lähinnä mainintojen varaiseksi, kuten &rdquo;eliitin vastustaminen&rdquo;, &rdquo;karismaattinen johtajuus&rdquo; ja &rdquo;vallankumouksellinen agenda&rdquo;.</p> <p>Näitä ulkoisia piirteitä moittimalla koetetaan peittää se olennainen kysymys, <em>mistä nämä kaikki oikeastaan juontavat juurensa</em>. Käsittelin populismia viime vuoden marraskuussa julkaisemassani <a href="http://hankamaki.puheenvuoro.uusisuomi.fi/225870-mita-on-populismi" target="_blank">kirjoituksess</a><a href="http://jukkahankamaki.blogspot.fi/2016/11/mita-on-populismi.html" target="_blank">a</a>, jossa luettelemani populismin tunnusmerkit myös Varhon juttu uskollisesti toistaa, vaikka se sisältämiensä johtopäätösten osalta näyttääkin vain epäonnistuneelta plagiaatilta tekstistäni.&nbsp;</p> <p>Heikoimpia populismin arvostelun välineitä niin Müllerin teoksessa kuin Varhon kirjoituksessakin ovat väitteet, joiden mukaan populistien tavoitteena on &rdquo;valtiokoneiston valtaaminen&rdquo;, &rdquo;kansalaisyhteiskunnan tukahduttaminen&rdquo;, &rdquo;äänten ostaminen&rdquo; ja &rdquo;puoluepolitiikan heikkeneminen&rdquo;.&nbsp;</p> <p>Tosiasiassa valtiokoneisto on ollut niin Suomessa kuin muuallakin Euroopassa vanhojen ja luutuneiden puolueiden ja <em>poliittisten virkanimitysten </em>vallassa tavalla, jonka tuloksena myös Euroopan unionia hallitsee byrokraattinen oligarkki. &rdquo;Kansalaisyhteiskunnan tukahduttamista&rdquo; harjoittavat nimenomaan Euroopan unioni ja valtansa menettämistä pelkäävät puolueet, jotka vaativat sensuuria ja poliittisia syytteitä sananvapautensa käyttäjille.</p> <p>Byrokraattien halusta alistaa kansalaisten poliittiset ja taloudelliset vapaudet viranomaiskontrollille kertoo esimerkiksi tämänpäiväinen <a href="http://yle.fi/uutiset/3-9458710" target="_blank">uutinen</a>, jonka mukaan valtiovarainministeriö aikoo avata sosiaalietuuksien saajien pankkitilit poliisin, Kelan ja sosiaaliviranomaisten suoran tarkkailun kohteiksi. Aloite on tietenkin lähtöisin EU:sta, ja verukkeena tähän orwellilaiseen yksityisyyden suojan raiskaukseen käytetään puhtaasti mielikuvituksellista &rdquo;terrorismin torjuntaa&rdquo; ja &rdquo;turvallisuuden takaamista&rdquo;.</p> <p>Kuinka onkaan aina niin, että ne, jotka sanovat takaavansa turvallisuutemme ovat samoja, jotka haluavat viedä meiltä yksityisyytemme, omaisuutemme ja vapautemme?</p> <p>Entä väitteet &rdquo;äänten ostamisesta&rdquo; ja &rdquo;puoluepolitiikan heikkenemisestä&rdquo;? &rdquo;Seteliselkärankaisia&rdquo; arvostelivat muistaakseni aivan muut kuin populistit. Esimerkiksi Perussuomalaisilla on ollut hyvin vahvoja periaatteita, joita ei ole myyty eikä ostettu rahalla, niin kuin Tupun, Hupun ja Lupun keskinäisissä vispilänkaupoissa on ollut tapana tehdä.</p> <p>Jos perinteinen puoluepolitiikka on tämän tuloksena menettänyt luottamustaan suoran kansanvallan hyväksi, se on myönteinen ja tervehdyttävä seuraus niistä suurista ongelmista, jotka likainen, hämärä ja EU:n katakombeihin kadonnut vallankäyttö on saanut vastavaikutuksenaan aikaan.</p> <p>Mikäli sitten kansakunnat pitkään jatkuneen dekadentin ja korruptoituneen politikoinnin tuloksena antavat potkut tähänastisille kansan palvelijoilleen ja hankkivat tilalle oikeita &rdquo;karismaattisia johtajia&rdquo;, jotka kykenevät myös itsenäiseen ajatusten muodostamiseen ja linjanvetoihin, tässä kehityksessä ei ole mitään vikaa.</p> <p>Jos kansankunnat vastustavat &rdquo;poliittista eliittiä&rdquo; ja omaksuvat jopa &rdquo;vallankumouksellisen agendan&rdquo;, ne sitä kautta toteuttavat hienoja valistusfilosofisia ihanteita, jotka ulottivat aikoinaan vaikutuksensa myös Yhdysvaltain itsenäisyysjulistukseen ja sen kehotukseen syrjäyttää hallitusvalta, mikäli se alkaa suosia despooteille ja tyranneille tyypillisiä menettelytapoja.</p> <p>Entä mitä Jyrki Katainen tekee näiden suurten poliittisten ilmiöiden kommentoijana? Hänhän epäonnistui kurjasti jo Suomen pääministerinä humahdettuaan ilmeisestikin aivan liian suurin saappaisiin, joista pois kapuaminen tuntui hänestä itsestäänkin helpotukselta.</p> <p>Toisella tavalla sanoen voidaan kysyä, mitä syytä on olettaa, että nimenomaan Katainen tietäisi tai ymmärtäisi jotakin populismista tai olisi yleensäkään sopiva arvioimaan &rdquo;populismiksi&rdquo; sanottuja ilmiöitä kokoomuksen jäsenkirja takataskussaan, puolueetonta journalismia harjoittavan Yleisradion ohjelmassa?</p> <p>Asian taustahan on se, että Jyrki Katainen haukkui populismia jo Politico.eu-lehden haastattelussa samana päivänä, jona Donald Trump valittiin Yhdysvaltain presidentiksi viime marraskuussa. Avaus ei ollut diplomaattisesti kovin etevä EU:n komission varapuheenjohtajalta, mutta Kataisen aiemmat poliittiset virhearviot huomioon ottaen ele voidaan ehkä ymmärtää.</p> <p>Koska Katainen käytännössä toimii komission puheenjohtajan kansliapäällikkönä, hän on Jean-Claude Junckerin äänitorvi ulkomaailmaan päin istuen hänen olkapäällään kököttävänä maskottina, jolla on sama funktio kuin veikeällä Nick Nackilla James Bond -elokuvassa <em>The Man With a Golden Gun</em>. Hänen kauttaan komissio päästelee paineitaan, joita virallisissa tilaisuuksissa ei voi äännellä julki eikä pakata myöskään diplomaattipostia sisältävään säkkiin.</p> <p>Kataisen retorinen positio populismin arvosteluun on kuitenkin peräti huono. Kaikki varmasti muistavat, että Katainen junaili Kreikalle miljardien tuet ja takaukset kaiken kansanvallan vastaisesti. Hän pidättäytyi vaatimasta Suomen EU-jäsenmaksuihin alennusta vuosiksi 2014&ndash;2020, vaikka olisi syvän taantuman alettua voinut.</p> <p>Europarlamentaarikko Esko Seppänen <a href="https://seura.fi/asiat/ajankohtaista/kova-vaite-jyrki-katainen-ajoi-omaa-etuaan-eu-neuvottelijana/?shared=309163-d5bc6014-500" target="_blank">tulkitsi</a> Kataisen toimintaa oman edun tavoitteluksi, jonka seurauksena Katainen tuli uhranneeksi maamme edun omille mahdollisuuksilleen parannella asemiaan komissaarinviran tavoittelussa. Britit noita alennuksia kahmivat ja saivat mutta eivät pysyneet EU:ssa siltikään.&nbsp;</p> <p>Sen sijaan Suomi on kokoomuslaisten ja kepulaisten pääministeriensä johdolla noudattanut EU:sta satelevia määräyksiä puudelimaisen kiltisti, ja myös Katainen on toteuttanut EU-kollegojensa pienimmätkin toivomukset. Tämän lisäksi hänen ansioikseen voidaan lukea monet virhearvioinnit ja katteettomat lupaukset.&nbsp;</p> <p>Kokoomuksen puheenjohtajana toimiessaan Katainen osti vuoden 2007 eduskuntavaaleissa sairaanhoitajien kannatuksen lupaamalla heille 500 euron palkankorotuksen suoraan julkisten työnantajien kassasta. &ndash; Eikö tätä voisi epäillä &rdquo;populistiseksi äänten ostamiseksi&rdquo;? Kauppa oli kansalaisille huono, sillä ensi töikseen Katainen perui valtiovarainministerinä toimiessaan lupauksen ja <a href="http://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/potilasturvalaki-hyvaksyttiin-eduskunnassa/2004186" target="_blank">esitteli</a> niin sanotun pakkolain, joka mahdollisti terveydenhuollon ammattilaisten määräämisen töihin työtaistelusta riippumatta.</p> <p>Valtion kassan vartijana Katainen osallistui aktiivisesti myös Bilderberg-seuran kokouksiin, joissa hän oman <a href="https://www.eduskunta.fi/FI/Vaski/sivut/trip.aspx?triptype=ValtiopaivaAsiakirjat&amp;docid=kk+516/2010#VNVAST1" target="_blank">ilmoituksensa</a> mukaan ei ollut &rdquo;Suomen edustajana&rdquo; vaan &rdquo;asiantuntijana ja vaikuttajana&rdquo;. Joku asiaa tuntematon voisi jälleen epäillä, että hän oli siellä globaalin plutokraattisen eliitin ripitettävänä.</p> <p>Katainen kunnostautui valtiovarainministerinä muutoinkin. Taloustaantuman alettua hän <a href="https://www.youtube.com/watch?v=1H4byTP1q9s" target="_blank">esitti</a> Ylen Ykkösaamussa 4.10.2008, että Suomi tarvitsee 1,8 miljoonaa maahanmuuttajaa vuoteen 2025 mennessä täyttääkseen työvoimantarpeen! Vuonna 2015 Suomeen tuli &rdquo;etuajassa&rdquo; kolmisenkymmentä tuhatta maahanmuuttajaa sillä seurauksella, että kustannukset valtiolle räjähtivät ja kuntien sosiaaliturvajärjestelmä asutustointa myöten oli paniikissa.</p> <p>Mittakaavaltaan vain symbolinen mutta Kataisen arviointikykyä ratkaisevasti kyseenalaistava virhearviointi oli 600 000 euron määrärahan junaileminen Pekka Himasen firmalle, minkä tuloksena Jyrki Katainen alettiin tuntea &rdquo;Käteisenä&rdquo;. Tapaus johti maksimaaliseen toimenpiteeseen, johon oikeuskanslerin tekemä tutkimus voi koskaan Suomessa johtaa, eli <a href="http://yle.fi/uutiset/3-6817283" target="_blank">nuhteluun</a> hyvän hallinnon periaatteiden rikkomuksista.</p> <p>Poliittiset seuraukset olivat kuitenkin merkittävämmät. Katainen oli tullut noudattaneeksi lähes kaikkia korruptoituneen politiikanteon metodeja, joista hän nyt syyttää Yleisradion TV-ohjelmassa &rdquo;populisteja&rdquo;.</p> <p>Kun luottamuspääoma oli kulutettu loppuun ja eron aika pääministerin paikalta tuli kesäkuussa 2014, komission puheenjohtaja José Manuel Barroso &rdquo;ymmärsi&rdquo; Kataisen tilanteen ja pelasti hänet siirtämällä talouskomissaarin tehtävät europarlamentaarikoksi valitulta Olli Rehniltä Kataiselle.</p> <p>Valinta kävi helposti ja demokratian haittaamatta, sillä EU-komissaarien valintaprosessi on sellainen, että komissaarien nimittämisestä päättää yksin komission puheenjohtaja, jonka puolestaan ovat tehtäväänsä valinneet EU-maiden ministerit keskinäisissä neuvonpidoissaan. Iltalehden kolumnisti Olli Ainola <a href="http://www.iltalehti.fi/uutiset/2014123118963919_uu.shtml" target="_blank">piti</a> Kataisen tekoa vuoden häikäilemättömimpänä juonena.</p> <p>Kataisen näytöt byrokraattiseen oligarkiaan sitoutuneena ja sitä sisältä päin tuntevana kiipijäpoliitikkona ovat kerta kaikkiaan niin vahvat, että hän jos kuka sopii asiantuntijana arvostelemaan populismiin liittyvää korruptiota, opportunismia, helppojen ratkaisujen tavoittelua, taloudellista kähmintää ja muita kansanvallan varkauksia.</p> <p>Ongelmana on vain hänen taipumuksensa projisoida omat syntinsä &rdquo;populistisiksi&rdquo; väitettyjen kansankynttilöiden naamatauluun, vähän niin kuin Dorian Grayn tuhmuudet piirtyivät hänen omaan muotokuvaansa.</p> <p>Valtamedian toistelema tulkinta, jossa &rdquo;populismiksi&rdquo; sanottujen liikkeiden nousu nähdään omana ongelmakokonaisuutenaan vailla ilmiön <em>todellisten syntysyiden tunnustamista</em>, on perimmältään valehtelua: poliittisen todellisuuden salaamista ja vääristelyä. Populismi ei ole huonon politiikan syy vaan <em>seuraus </em>tähän asti huonosti hoidetusta politiikasta.</p> <p>Niinpä populismi ei ole sitä, että &rdquo;esitetään helppoja ratkaisuja vaikeisiin ongelmiin&rdquo;. Kyllä vaikeisiin ongelmiin voi olla helppojakin ratkaisuja ilman, että ne ovat vähänkään populistisia.</p> <p>Esimerkiksi käy vaikka euroalueesta luopuminen tai EU:n <em>down shiftaaminen</em> takaisin pelkäksi vapaakauppa-alueeksi. Se on pitkän päälle helpompaa kuin jatkuva vaikeuksissa kieriskely. Niinpä täsmentäisin Kataisen &rdquo;helpoiksi&rdquo; luonnehtimien ratkaisujen olevan pikemminkin <em>periaatteellisia</em> ratkaisuja, joita todellakin tarvitaan.</p> <p>Tämän tunnustaminen olisi todellista realismia, kun taas nykymenon jatkaminen on toden totta populismia. Tosiasiassahan EU:n talous perustuu jatkuvaan lumerahan syöttämiseen järjestelmään, ja euroalue kokonaisuudessaan on suuri systeemihäiriö.</p> <p>Kun vaihtoehtoja on kaksi &ndash; joko jatkaa nykyisellään tai perääntyä ja aloittaa tervehdyttävä purkutyö kansallisvaltioiden itsenäisen rahapolitiikan palauttamiseksi &ndash; pidän jälkimmäistä vaihtoehtoa parempana. Se ei ole mitään populismia vaan analyyttista rationalismia ja realismia. Sukeltaminen kannattaa lopettaa viimeistään silloin, kun on pohjalla.</p> <p>Minulla on myös muutama henkilökohtainen vaikkakin etäinen muistikuva Jyrki Kataisesta. Kun Katainen tuli opiskelemaan Tampereen yliopistoon 1990-luvun alkupuolella, hän herätti huomiota poikkeuksellisen pienellä olemuksellaan. Hän oli niin pienikokoinen, että luulin hänen olevan jonkun pitemmälle ehtineen opiskelijan lapsi. No, eipä tuo seikka ole estänyt häntä ylenemästä vallan tikapuilla.</p> <p>Hänet on nostanut valtaan nimenomaan <em>puolue</em>, joka pisti hänet taskuunsa myöhempää käyttöä varten. Ilman puoluetta juuri kukaan vallassa olevista nykypoliitikoista ei olisi mitään. Puolueeseen liittyminen ja sitoutuminen on pitänyt heidät vallassa &ndash; ei heidän oma ajattelunsa. Tämä on korporatismia, joka ei taatusti ole demokratiaa parempi vaihtoehto, moitittakoon sitä sitten populismiksi tai ei.</p> <p>Tilanne on ihan samanlainen myös vallan vahtikoirana esiintymään pyrkivässä mediassa. Suomalaisten päätoimittajien yhdistys PTY julkaisi tänään kummallisen kannanoton, jonka <a href="http://yle.fi/uutiset/3-9457894" target="_blank">mukaan</a> &rdquo;uutisoimatta jättäminen ei rajoita sananvapautta&rdquo; ja &rdquo;toimittajat käyttävät työssään työnantajansa sananvapautta, mutta eivät omaa sanavapauttaan kansalaisina&rdquo;!</p> <p>Todellisuudessa uutisoimatta jättäminen on totuuden peittelyä ja totuuden peittely valheellisuutta. Ilmeisesti päätoimittajat katsovat, että työnantajat omistavat myös toimittajiensa aivot hermoverkkoja ja synapseja myöten niin, että työnantajan privilegio-oikeus määrää päätoimittajat päättämään siitä, mitä toimittajat saavat ja voivat ajatella ja sanoa.</p> <p>En olisi voinut kuvitella niin sanotulta valtamedialta tyylipuhtaampaa tunnustusta sille jo pitkään ihmisiä vaivanneelle yleishavainnolle, että valtamedian piirissä mitään sananvapautta ei enää ole. Sen <a href="http://yle.fi/uutiset/3-9457340" target="_blank">merkiksi</a> vähänkin ajattelukykyiset toimittajat kokevat perinteiset mediat vankiloiksi, joista he pyrkivät tai potkitaan pois.</p> <p>Median ja valtapoliitikkojen kokema populismin ongelma kertoo perimmältään repeämästä, joka ilmaisee, että kansalaiset elävät eri <em>todellisuudessa </em>kuin media ja sen kanssa symbioosissa olevat poliitikot.&nbsp;</p> <p>Maan mahtava valtalehti Helsingin Sanomat on pyörittänyt Nelosella mainosta, jossa maailman väitetään siirtyneen &rdquo;totuuden jälkeiseen aikaan&rdquo;. Muotoilu tuo mieleen postmodernin yhteiskuntateorian ja huvittaa sillä sivuvivahteellaan, että nimenomaan Hesaria itseään on syytelty osatotuuksien esittämisestä ja valikoivasta, jopa valheellisesta, journalismista. Mainos on myös omahyväinen, sillä se artikuloi väitteen, ikään kuin totuus olisi jotakin, joka tiedetään ja omistetaan nimenomaan lasitalossa.</p> <p>Median ja valtapoliitikkojen painiskelu &rdquo;populismin&rdquo; kanssa on järkyttävä ja lohduton merkki tavasta, jolla molemmat ovat irtautuneet todellisuudesta ja käyttävät &rdquo;työnantajansa sananvapautta&rdquo;. &ndash; Mutta kuka heidän työnantajansa oikein on?</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Miksi valta-asemissa olevat poliitikot arvostelevat ankarasti populismia? – Samasta syystä kuin pesujauhemerkit kilpailevat keskenään.

Yleisradion A-studio antoi eilen Jyrki Kataiselle pitkän puheenvuoron, jossa hän syytti Euroopan unionin ongelmista ”populismia”. Tilanne oli aivan samanlainen kuin tuote-esittelijä selittäisi, miksi tahra ei lähde vaatteista Arielilla vaan ainoastaan Sertolla.

Asetelma muistutti myös tilannetta, jossa muslimi toimii ”islamin asiantuntijana”. Poliittisten ilmiöiden analysoiminen ei koskaan onnistu politiikan sisältä päin, niin kuin uskonnoistakaan ei voida antaa puolueettomia arvioita hurskastellen asioita uskontojen sisäpuolelta päin.

Lieventääkseen Katais-lähetyksen puolueellisuutta Yleisradion toimittaja Esko Varho julkaisi jo hyvissä ajoin ohjelmaa pohjustavan jutun, jossa hän viittasi saksalaissyntyisen ja nykyisin Princetonin yliopistossa vaikuttavan vasemmistolaisprofessori Jan-Werner Müllerin viime vuonna ilmestyneeseen teokseen Was ist populismus? (”Mitä on populismi?”).

Müllerin teoksessaan esittämä populismin määritelmä on pinnallinen ja köyhä, joten se sopii myös porvarillis-byrokraattiseen kansanvallan haukkumiseen. Varho nosti jutussaan esille ”populismiksi” sanotuista ilmiöistä lähinnä niiden ulkoiset piirteet, joita luettelemalla voidaan luoda illuusio käsitteen tulemisesta tyydyttävästi määritellyksi.

Vaikuttavimpaan vasta-argumenttiin, eli väitteeseen, että populismi onkin oikeastaan kansanvaltaa ja demokratian toteuttamista, Müllerin teos vastaa EU-uskollisella liturgialla, jossa kaivetaan esiin rasismikortti. Hänen mukaansa populistien kanssa eri mieltä olevat eivät muka kuuluisi kansaan.

Väite on oudoksuttava, sillä niin Britannian, Yhdysvaltojen, Hollannin, Ranskan, Itävallan, Suomen kuin useimpien muidenkin maiden ”populistisiksi” sanotuissa puolueissa kansaan ja kansakuntaan kuuluminen on pystytty määrittelemään realistisesti ja objektiivisesti. Kansaan ja kansakuntaan kuuluvat todellakin oman maan kansalaiset.

Sen sijaan Müller itse tulee määritelleeksi kaikki muut kuin populistipuolueiksi sanomiensa ryhmien äänestäjät ”kansaan kuulumattomiksi”. Tämä on kyllä aika erikoinen ja jopa rasistiselta vivahtava populismin ja kansakunnan määritelmä!

On selvää, että noin vulgaarilla ja puhtaasti mielivaltaan perustuvalla definitiivisellä argumentilla sen enempää Müller, Varho kuin Katainenkaan eivät voi pötkiä pitkälle. Varho mainitsee kirjoituksessaan myös puolen tusinaa muita populismin tunnusmerkkejä, mutta niiden käsittely jää lähinnä mainintojen varaiseksi, kuten ”eliitin vastustaminen”, ”karismaattinen johtajuus” ja ”vallankumouksellinen agenda”.

Näitä ulkoisia piirteitä moittimalla koetetaan peittää se olennainen kysymys, mistä nämä kaikki oikeastaan juontavat juurensa. Käsittelin populismia viime vuoden marraskuussa julkaisemassani kirjoituksessa, jossa luettelemani populismin tunnusmerkit myös Varhon juttu uskollisesti toistaa, vaikka se sisältämiensä johtopäätösten osalta näyttääkin vain epäonnistuneelta plagiaatilta tekstistäni. 

Heikoimpia populismin arvostelun välineitä niin Müllerin teoksessa kuin Varhon kirjoituksessakin ovat väitteet, joiden mukaan populistien tavoitteena on ”valtiokoneiston valtaaminen”, ”kansalaisyhteiskunnan tukahduttaminen”, ”äänten ostaminen” ja ”puoluepolitiikan heikkeneminen”. 

Tosiasiassa valtiokoneisto on ollut niin Suomessa kuin muuallakin Euroopassa vanhojen ja luutuneiden puolueiden ja poliittisten virkanimitysten vallassa tavalla, jonka tuloksena myös Euroopan unionia hallitsee byrokraattinen oligarkki. ”Kansalaisyhteiskunnan tukahduttamista” harjoittavat nimenomaan Euroopan unioni ja valtansa menettämistä pelkäävät puolueet, jotka vaativat sensuuria ja poliittisia syytteitä sananvapautensa käyttäjille.

Byrokraattien halusta alistaa kansalaisten poliittiset ja taloudelliset vapaudet viranomaiskontrollille kertoo esimerkiksi tämänpäiväinen uutinen, jonka mukaan valtiovarainministeriö aikoo avata sosiaalietuuksien saajien pankkitilit poliisin, Kelan ja sosiaaliviranomaisten suoran tarkkailun kohteiksi. Aloite on tietenkin lähtöisin EU:sta, ja verukkeena tähän orwellilaiseen yksityisyyden suojan raiskaukseen käytetään puhtaasti mielikuvituksellista ”terrorismin torjuntaa” ja ”turvallisuuden takaamista”.

Kuinka onkaan aina niin, että ne, jotka sanovat takaavansa turvallisuutemme ovat samoja, jotka haluavat viedä meiltä yksityisyytemme, omaisuutemme ja vapautemme?

Entä väitteet ”äänten ostamisesta” ja ”puoluepolitiikan heikkenemisestä”? ”Seteliselkärankaisia” arvostelivat muistaakseni aivan muut kuin populistit. Esimerkiksi Perussuomalaisilla on ollut hyvin vahvoja periaatteita, joita ei ole myyty eikä ostettu rahalla, niin kuin Tupun, Hupun ja Lupun keskinäisissä vispilänkaupoissa on ollut tapana tehdä.

Jos perinteinen puoluepolitiikka on tämän tuloksena menettänyt luottamustaan suoran kansanvallan hyväksi, se on myönteinen ja tervehdyttävä seuraus niistä suurista ongelmista, jotka likainen, hämärä ja EU:n katakombeihin kadonnut vallankäyttö on saanut vastavaikutuksenaan aikaan.

Mikäli sitten kansakunnat pitkään jatkuneen dekadentin ja korruptoituneen politikoinnin tuloksena antavat potkut tähänastisille kansan palvelijoilleen ja hankkivat tilalle oikeita ”karismaattisia johtajia”, jotka kykenevät myös itsenäiseen ajatusten muodostamiseen ja linjanvetoihin, tässä kehityksessä ei ole mitään vikaa.

Jos kansankunnat vastustavat ”poliittista eliittiä” ja omaksuvat jopa ”vallankumouksellisen agendan”, ne sitä kautta toteuttavat hienoja valistusfilosofisia ihanteita, jotka ulottivat aikoinaan vaikutuksensa myös Yhdysvaltain itsenäisyysjulistukseen ja sen kehotukseen syrjäyttää hallitusvalta, mikäli se alkaa suosia despooteille ja tyranneille tyypillisiä menettelytapoja.

Entä mitä Jyrki Katainen tekee näiden suurten poliittisten ilmiöiden kommentoijana? Hänhän epäonnistui kurjasti jo Suomen pääministerinä humahdettuaan ilmeisestikin aivan liian suurin saappaisiin, joista pois kapuaminen tuntui hänestä itsestäänkin helpotukselta.

Toisella tavalla sanoen voidaan kysyä, mitä syytä on olettaa, että nimenomaan Katainen tietäisi tai ymmärtäisi jotakin populismista tai olisi yleensäkään sopiva arvioimaan ”populismiksi” sanottuja ilmiöitä kokoomuksen jäsenkirja takataskussaan, puolueetonta journalismia harjoittavan Yleisradion ohjelmassa?

Asian taustahan on se, että Jyrki Katainen haukkui populismia jo Politico.eu-lehden haastattelussa samana päivänä, jona Donald Trump valittiin Yhdysvaltain presidentiksi viime marraskuussa. Avaus ei ollut diplomaattisesti kovin etevä EU:n komission varapuheenjohtajalta, mutta Kataisen aiemmat poliittiset virhearviot huomioon ottaen ele voidaan ehkä ymmärtää.

Koska Katainen käytännössä toimii komission puheenjohtajan kansliapäällikkönä, hän on Jean-Claude Junckerin äänitorvi ulkomaailmaan päin istuen hänen olkapäällään kököttävänä maskottina, jolla on sama funktio kuin veikeällä Nick Nackilla James Bond -elokuvassa The Man With a Golden Gun. Hänen kauttaan komissio päästelee paineitaan, joita virallisissa tilaisuuksissa ei voi äännellä julki eikä pakata myöskään diplomaattipostia sisältävään säkkiin.

Kataisen retorinen positio populismin arvosteluun on kuitenkin peräti huono. Kaikki varmasti muistavat, että Katainen junaili Kreikalle miljardien tuet ja takaukset kaiken kansanvallan vastaisesti. Hän pidättäytyi vaatimasta Suomen EU-jäsenmaksuihin alennusta vuosiksi 2014–2020, vaikka olisi syvän taantuman alettua voinut.

Europarlamentaarikko Esko Seppänen tulkitsi Kataisen toimintaa oman edun tavoitteluksi, jonka seurauksena Katainen tuli uhranneeksi maamme edun omille mahdollisuuksilleen parannella asemiaan komissaarinviran tavoittelussa. Britit noita alennuksia kahmivat ja saivat mutta eivät pysyneet EU:ssa siltikään. 

Sen sijaan Suomi on kokoomuslaisten ja kepulaisten pääministeriensä johdolla noudattanut EU:sta satelevia määräyksiä puudelimaisen kiltisti, ja myös Katainen on toteuttanut EU-kollegojensa pienimmätkin toivomukset. Tämän lisäksi hänen ansioikseen voidaan lukea monet virhearvioinnit ja katteettomat lupaukset. 

Kokoomuksen puheenjohtajana toimiessaan Katainen osti vuoden 2007 eduskuntavaaleissa sairaanhoitajien kannatuksen lupaamalla heille 500 euron palkankorotuksen suoraan julkisten työnantajien kassasta. – Eikö tätä voisi epäillä ”populistiseksi äänten ostamiseksi”? Kauppa oli kansalaisille huono, sillä ensi töikseen Katainen perui valtiovarainministerinä toimiessaan lupauksen ja esitteli niin sanotun pakkolain, joka mahdollisti terveydenhuollon ammattilaisten määräämisen töihin työtaistelusta riippumatta.

Valtion kassan vartijana Katainen osallistui aktiivisesti myös Bilderberg-seuran kokouksiin, joissa hän oman ilmoituksensa mukaan ei ollut ”Suomen edustajana” vaan ”asiantuntijana ja vaikuttajana”. Joku asiaa tuntematon voisi jälleen epäillä, että hän oli siellä globaalin plutokraattisen eliitin ripitettävänä.

Katainen kunnostautui valtiovarainministerinä muutoinkin. Taloustaantuman alettua hän esitti Ylen Ykkösaamussa 4.10.2008, että Suomi tarvitsee 1,8 miljoonaa maahanmuuttajaa vuoteen 2025 mennessä täyttääkseen työvoimantarpeen! Vuonna 2015 Suomeen tuli ”etuajassa” kolmisenkymmentä tuhatta maahanmuuttajaa sillä seurauksella, että kustannukset valtiolle räjähtivät ja kuntien sosiaaliturvajärjestelmä asutustointa myöten oli paniikissa.

Mittakaavaltaan vain symbolinen mutta Kataisen arviointikykyä ratkaisevasti kyseenalaistava virhearviointi oli 600 000 euron määrärahan junaileminen Pekka Himasen firmalle, minkä tuloksena Jyrki Katainen alettiin tuntea ”Käteisenä”. Tapaus johti maksimaaliseen toimenpiteeseen, johon oikeuskanslerin tekemä tutkimus voi koskaan Suomessa johtaa, eli nuhteluun hyvän hallinnon periaatteiden rikkomuksista.

Poliittiset seuraukset olivat kuitenkin merkittävämmät. Katainen oli tullut noudattaneeksi lähes kaikkia korruptoituneen politiikanteon metodeja, joista hän nyt syyttää Yleisradion TV-ohjelmassa ”populisteja”.

Kun luottamuspääoma oli kulutettu loppuun ja eron aika pääministerin paikalta tuli kesäkuussa 2014, komission puheenjohtaja José Manuel Barroso ”ymmärsi” Kataisen tilanteen ja pelasti hänet siirtämällä talouskomissaarin tehtävät europarlamentaarikoksi valitulta Olli Rehniltä Kataiselle.

Valinta kävi helposti ja demokratian haittaamatta, sillä EU-komissaarien valintaprosessi on sellainen, että komissaarien nimittämisestä päättää yksin komission puheenjohtaja, jonka puolestaan ovat tehtäväänsä valinneet EU-maiden ministerit keskinäisissä neuvonpidoissaan. Iltalehden kolumnisti Olli Ainola piti Kataisen tekoa vuoden häikäilemättömimpänä juonena.

Kataisen näytöt byrokraattiseen oligarkiaan sitoutuneena ja sitä sisältä päin tuntevana kiipijäpoliitikkona ovat kerta kaikkiaan niin vahvat, että hän jos kuka sopii asiantuntijana arvostelemaan populismiin liittyvää korruptiota, opportunismia, helppojen ratkaisujen tavoittelua, taloudellista kähmintää ja muita kansanvallan varkauksia.

Ongelmana on vain hänen taipumuksensa projisoida omat syntinsä ”populistisiksi” väitettyjen kansankynttilöiden naamatauluun, vähän niin kuin Dorian Grayn tuhmuudet piirtyivät hänen omaan muotokuvaansa.

Valtamedian toistelema tulkinta, jossa ”populismiksi” sanottujen liikkeiden nousu nähdään omana ongelmakokonaisuutenaan vailla ilmiön todellisten syntysyiden tunnustamista, on perimmältään valehtelua: poliittisen todellisuuden salaamista ja vääristelyä. Populismi ei ole huonon politiikan syy vaan seuraus tähän asti huonosti hoidetusta politiikasta.

Niinpä populismi ei ole sitä, että ”esitetään helppoja ratkaisuja vaikeisiin ongelmiin”. Kyllä vaikeisiin ongelmiin voi olla helppojakin ratkaisuja ilman, että ne ovat vähänkään populistisia.

Esimerkiksi käy vaikka euroalueesta luopuminen tai EU:n down shiftaaminen takaisin pelkäksi vapaakauppa-alueeksi. Se on pitkän päälle helpompaa kuin jatkuva vaikeuksissa kieriskely. Niinpä täsmentäisin Kataisen ”helpoiksi” luonnehtimien ratkaisujen olevan pikemminkin periaatteellisia ratkaisuja, joita todellakin tarvitaan.

Tämän tunnustaminen olisi todellista realismia, kun taas nykymenon jatkaminen on toden totta populismia. Tosiasiassahan EU:n talous perustuu jatkuvaan lumerahan syöttämiseen järjestelmään, ja euroalue kokonaisuudessaan on suuri systeemihäiriö.

Kun vaihtoehtoja on kaksi – joko jatkaa nykyisellään tai perääntyä ja aloittaa tervehdyttävä purkutyö kansallisvaltioiden itsenäisen rahapolitiikan palauttamiseksi – pidän jälkimmäistä vaihtoehtoa parempana. Se ei ole mitään populismia vaan analyyttista rationalismia ja realismia. Sukeltaminen kannattaa lopettaa viimeistään silloin, kun on pohjalla.

Minulla on myös muutama henkilökohtainen vaikkakin etäinen muistikuva Jyrki Kataisesta. Kun Katainen tuli opiskelemaan Tampereen yliopistoon 1990-luvun alkupuolella, hän herätti huomiota poikkeuksellisen pienellä olemuksellaan. Hän oli niin pienikokoinen, että luulin hänen olevan jonkun pitemmälle ehtineen opiskelijan lapsi. No, eipä tuo seikka ole estänyt häntä ylenemästä vallan tikapuilla.

Hänet on nostanut valtaan nimenomaan puolue, joka pisti hänet taskuunsa myöhempää käyttöä varten. Ilman puoluetta juuri kukaan vallassa olevista nykypoliitikoista ei olisi mitään. Puolueeseen liittyminen ja sitoutuminen on pitänyt heidät vallassa – ei heidän oma ajattelunsa. Tämä on korporatismia, joka ei taatusti ole demokratiaa parempi vaihtoehto, moitittakoon sitä sitten populismiksi tai ei.

Tilanne on ihan samanlainen myös vallan vahtikoirana esiintymään pyrkivässä mediassa. Suomalaisten päätoimittajien yhdistys PTY julkaisi tänään kummallisen kannanoton, jonka mukaan ”uutisoimatta jättäminen ei rajoita sananvapautta” ja ”toimittajat käyttävät työssään työnantajansa sananvapautta, mutta eivät omaa sanavapauttaan kansalaisina”!

Todellisuudessa uutisoimatta jättäminen on totuuden peittelyä ja totuuden peittely valheellisuutta. Ilmeisesti päätoimittajat katsovat, että työnantajat omistavat myös toimittajiensa aivot hermoverkkoja ja synapseja myöten niin, että työnantajan privilegio-oikeus määrää päätoimittajat päättämään siitä, mitä toimittajat saavat ja voivat ajatella ja sanoa.

En olisi voinut kuvitella niin sanotulta valtamedialta tyylipuhtaampaa tunnustusta sille jo pitkään ihmisiä vaivanneelle yleishavainnolle, että valtamedian piirissä mitään sananvapautta ei enää ole. Sen merkiksi vähänkin ajattelukykyiset toimittajat kokevat perinteiset mediat vankiloiksi, joista he pyrkivät tai potkitaan pois.

Median ja valtapoliitikkojen kokema populismin ongelma kertoo perimmältään repeämästä, joka ilmaisee, että kansalaiset elävät eri todellisuudessa kuin media ja sen kanssa symbioosissa olevat poliitikot. 

Maan mahtava valtalehti Helsingin Sanomat on pyörittänyt Nelosella mainosta, jossa maailman väitetään siirtyneen ”totuuden jälkeiseen aikaan”. Muotoilu tuo mieleen postmodernin yhteiskuntateorian ja huvittaa sillä sivuvivahteellaan, että nimenomaan Hesaria itseään on syytelty osatotuuksien esittämisestä ja valikoivasta, jopa valheellisesta, journalismista. Mainos on myös omahyväinen, sillä se artikuloi väitteen, ikään kuin totuus olisi jotakin, joka tiedetään ja omistetaan nimenomaan lasitalossa.

Median ja valtapoliitikkojen painiskelu ”populismin” kanssa on järkyttävä ja lohduton merkki tavasta, jolla molemmat ovat irtautuneet todellisuudesta ja käyttävät ”työnantajansa sananvapautta”. – Mutta kuka heidän työnantajansa oikein on?

]]>
20 http://hankamaki.puheenvuoro.uusisuomi.fi/231472-pukit-kaalimaan-vartijoina#comments Demokratia Journalismi Kansanvalta Populismi Puolueellisuus Tue, 14 Feb 2017 12:56:03 +0000 J. Sakari Hankamäki http://hankamaki.puheenvuoro.uusisuomi.fi/231472-pukit-kaalimaan-vartijoina
Donlad Trump kielsi kokonaiselta kunnalta maahantulon Yhdysvaltoihin. http://reijopaunonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/231022-donlad-trump-kielsi-kokonaiselta-kunnalta-maahantulon-yhdysvaltoihin <p>Näin on tapahtunut, jos on uskominen Etelä-Savon maakuntaradiota. Tänään noin klo 12.15 tuli tuo karmea &quot;uutinen&quot;, ainakin näin meitä juvalaisia ajatellen. Juvalaisilla ei siis ainakaan ole asiaa Yhdysvaltoihin. Lyhyt tiedote ei kertonut asiasta sen enempää. On arveltavissa, että ko &quot;uutisointi&quot; liittyy kohua herättäneeseen Uuden Suomen blogikirjoitukseeni 28.1.2017, &quot;<a href="http://reijopaunonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/230355-ylen-pilkkaohjelmille-stoppi">YLEn pilkkaohjelmille stoppi</a>&quot;, jossa arvostelin YLEn ohjelmapolitiikkaa. <em><strong>YLEn Kiukku on nyt ylittänyt kiiman. Kun tämän lisäksi samana päivänä Länsi Savossa kansanedustaja <a href="http://www.lansi-savo.fi/mielipide/puheenvuorot/kansanedustaja-lenita-toivakka-hybridivaikuttaminen-nykyajan-kriisien-kuva">Lenita Toivakka kirjoittaa hybridivaikuttamisesta </a>nykyajan kriisien kuvaajana ja siitä kuinka vapaa ja uskottava media, sekä faktojen tarkistaminen riittävällä tasolla on niin tärkeää, niin tottakai myös kokonaista kyläyhteisöämme koskeva asia piti selvittää.</strong></em> Oliko USAn presidentti Donald Trump mennyt kieltämään liki 7000:nen savolaisen ja emäpitäjäläisen pääsyn maaperälleen? Ja laajemmin ajatellen, onko seuraavana porttikiellossa ehkä hämäläiset tai peräti pohjanmaalaiset? Tilanne näytti vakavalta. Olin ymmälläni. Olin varmaankin jossakin kirjoituksessani käsitellyt kaltoin USAn uutta presidenttiä Donal Trumpia. Ellen väärin muista, taisin kerran jossakin kirjoittaa, <strong>että en hyväksy kaikkia hänen toimiaan.</strong> Ja nyt on maailman mahtavimman miehen kostonkäsi kohdannut tekojeni tähden kaikkia juvalaisia. Kunhan saan <strong>aina niin luotettavalta</strong> YLEltä todisteet uutisen luotettavuudesta, jota ei pitäisi epäillä, aion välittömästi pyytää Donald Trumpilta julkisesti anteeksi tahditonta lausumaani. Tulen vieläpä pyytämään, että hän vapauttaisi kaikki juvalaiset matkustuspannasta ja julistaisi heidät syyttömiksi. Ja että hän ei missään nimessä ainakaan jatkaisi tuolla linjalla. Kyllä tässä nyt niin paha mieli tuli.</p> <p>Toivakan aatoksia noudatellen ryhdyin faktantarkastajan töihin. Olen ollut asian tiimoilta yhteydessä Yhdysvaltojen suurlähetystöön mutta siellä ei juvalaisten maahanastujaiskiellosta tiedetty mitään. <strong>Yhdysvaltojen lähetystö tähdensi erityisesti myös sitä, ettei tietoja yksittäisten ihmisten tai ihmisryhmien maahantulostatuksesta anneta puhelimitse.</strong></p> <p><strong>Vakavasti ottaen, kokonaistilanne on vakava. </strong></p> <p>Tässä hybridivaikuttamisesssa on kansanedustuslaitoksella itsellään peiliin katsomisen paikka. <strong>Kun esimerkiksi Toivakan edustama instituutio ei itse asiassa millään tavalla puutu hallitsemansa radioyhtiön Suomea vahingoittavaan tiedottamiseen, tarvitseeko enää kysellä kansan luottamuksen perään? </strong>Nyt ensimmäisenä voisi tuoda esille sen, mitkä toimet siellä omassa pesässä on aloitettu? Johan Backmanin kohtalo Radio Loven lupien osalla tuli jo julkisuuteen, kun suojelupoliisi antoi lausuntonsa. Koska valmistuu vastaava selvitys YLEn osalta? Onko ko mediatalo vapaa, uskottava ns &quot;faktojen&quot; tarkistaja? Entä tietoturva? Tämä sylttytehdas on ensin otettava pihteihin, kun puhutaan Suomen edusta. <strong>Väitän, että juuri kansalaisvalppauden vuoksi monet tärkeät epäkohdat turvallisuudenkin osalla olisivat jääneet maton alle, ilman vapaata mediaa.</strong></p> <p>Eikä kaikki vapaa media suinkaan ole valhemediaa. REIJO PAUNONEN</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Näin on tapahtunut, jos on uskominen Etelä-Savon maakuntaradiota. Tänään noin klo 12.15 tuli tuo karmea "uutinen", ainakin näin meitä juvalaisia ajatellen. Juvalaisilla ei siis ainakaan ole asiaa Yhdysvaltoihin. Lyhyt tiedote ei kertonut asiasta sen enempää. On arveltavissa, että ko "uutisointi" liittyy kohua herättäneeseen Uuden Suomen blogikirjoitukseeni 28.1.2017, "YLEn pilkkaohjelmille stoppi", jossa arvostelin YLEn ohjelmapolitiikkaa. YLEn Kiukku on nyt ylittänyt kiiman. Kun tämän lisäksi samana päivänä Länsi Savossa kansanedustaja Lenita Toivakka kirjoittaa hybridivaikuttamisesta nykyajan kriisien kuvaajana ja siitä kuinka vapaa ja uskottava media, sekä faktojen tarkistaminen riittävällä tasolla on niin tärkeää, niin tottakai myös kokonaista kyläyhteisöämme koskeva asia piti selvittää. Oliko USAn presidentti Donald Trump mennyt kieltämään liki 7000:nen savolaisen ja emäpitäjäläisen pääsyn maaperälleen? Ja laajemmin ajatellen, onko seuraavana porttikiellossa ehkä hämäläiset tai peräti pohjanmaalaiset? Tilanne näytti vakavalta. Olin ymmälläni. Olin varmaankin jossakin kirjoituksessani käsitellyt kaltoin USAn uutta presidenttiä Donal Trumpia. Ellen väärin muista, taisin kerran jossakin kirjoittaa, että en hyväksy kaikkia hänen toimiaan. Ja nyt on maailman mahtavimman miehen kostonkäsi kohdannut tekojeni tähden kaikkia juvalaisia. Kunhan saan aina niin luotettavalta YLEltä todisteet uutisen luotettavuudesta, jota ei pitäisi epäillä, aion välittömästi pyytää Donald Trumpilta julkisesti anteeksi tahditonta lausumaani. Tulen vieläpä pyytämään, että hän vapauttaisi kaikki juvalaiset matkustuspannasta ja julistaisi heidät syyttömiksi. Ja että hän ei missään nimessä ainakaan jatkaisi tuolla linjalla. Kyllä tässä nyt niin paha mieli tuli.

Toivakan aatoksia noudatellen ryhdyin faktantarkastajan töihin. Olen ollut asian tiimoilta yhteydessä Yhdysvaltojen suurlähetystöön mutta siellä ei juvalaisten maahanastujaiskiellosta tiedetty mitään. Yhdysvaltojen lähetystö tähdensi erityisesti myös sitä, ettei tietoja yksittäisten ihmisten tai ihmisryhmien maahantulostatuksesta anneta puhelimitse.

Vakavasti ottaen, kokonaistilanne on vakava.

Tässä hybridivaikuttamisesssa on kansanedustuslaitoksella itsellään peiliin katsomisen paikka. Kun esimerkiksi Toivakan edustama instituutio ei itse asiassa millään tavalla puutu hallitsemansa radioyhtiön Suomea vahingoittavaan tiedottamiseen, tarvitseeko enää kysellä kansan luottamuksen perään? Nyt ensimmäisenä voisi tuoda esille sen, mitkä toimet siellä omassa pesässä on aloitettu? Johan Backmanin kohtalo Radio Loven lupien osalla tuli jo julkisuuteen, kun suojelupoliisi antoi lausuntonsa. Koska valmistuu vastaava selvitys YLEn osalta? Onko ko mediatalo vapaa, uskottava ns "faktojen" tarkistaja? Entä tietoturva? Tämä sylttytehdas on ensin otettava pihteihin, kun puhutaan Suomen edusta. Väitän, että juuri kansalaisvalppauden vuoksi monet tärkeät epäkohdat turvallisuudenkin osalla olisivat jääneet maton alle, ilman vapaata mediaa.

Eikä kaikki vapaa media suinkaan ole valhemediaa. REIJO PAUNONEN

]]>
1 http://reijopaunonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/231022-donlad-trump-kielsi-kokonaiselta-kunnalta-maahantulon-yhdysvaltoihin#comments Kansanvalta Kansanvalta ja media Mediat ja uutisointi Tue, 07 Feb 2017 15:31:27 +0000 Reijo Paunonen http://reijopaunonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/231022-donlad-trump-kielsi-kokonaiselta-kunnalta-maahantulon-yhdysvaltoihin
Kokemuksia maakuntahallinnosta I: SOTE:n yhtiöittäminen uhkaa maakuntahallintoa http://samik2012.puheenvuoro.uusisuomi.fi/230835-kokemuksia-maakuntahallinnosta-i-soten-yhtioittaminen-uhkaa-maakuntahallintoa <p>Suomalaiset haluavat saada hoitotarvettaan vastaavia terveyspalveluja. Hoitoketju pitäisi saada mahdollisimman nopeaksi koko Suomessa. Siis koko Suomessa. Tämän pitäisi mielestäni olla koko sote-uudistuksen ytimessä.</p><p>Perusterveydenhuolto ja erikoissairaanhoito ovat tällä hetkellä lähtökohtaisesti eri toimijoiden tuottamia palveluja. Kunnat tai kuntien muodostamat kuntayhtymät tarjoavat perusterveydenhuollon ja maakunnalliset sairaanhoitopiirit vaativamman erikoissairaanhoidon.</p><p>Maakuntahallinnon kantava idea pitäisi olla raja-aidan poistaminen perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon väliltä. Julkinen palvelu voidaan siten saada tehokkaaksi sekä toimintojen että meidän asiakkaiden tarpeisiin nähden. Hoidetaan ihmiset kuntoon heti tehokkaasti eikä pantata asiakkaan ohjaamista erikoissairaanhoitoon isojen laskujen pelossa. Soveltuvin osin erikoissairaanhoito voisi tulla nykyisiin terveyskeskuksiin.</p><p>Maakuntahallinto olisi oiva tapa tuottaa terveyspalvelut leveämmillä hartioilla. Samalla voitaisiin turvata sosiaali- ja terveysasemien tai &ndash;keskuksien pysyminen kaikissa kunnissa &ndash; lakiin kirjaten. Nyt koko uudistus ollaan tuhoamassa valinnan vapauden ja yhtiöittämisen sekä liikelaitostamisen pakkomielteellä. Jos keskeisiä palveluja valuu merkittävästi pois julkiselta sektorilta, jää jäljellä kituva julkinen maakunnallinen sote-laitos. Me veronmaksajat maksamme ensin kunnissa kiinteistöjen vajaakäytön ja sitten kallistuvat julkiset palvelut.</p><p>Mitä vikaa on julkisissa perusterveydenhuollon palveluissa? Miksi palvelut pitäisi yksityistää?</p><p>Luodaan ensin malli, jossa maakunnallisesti laitetaan sote-palvelut tehokkaaksi ja asiakaslähtöiseksi paketiksi. Ostetaan sitten niiltä osin tarvittavia palveluja yksityiseltä sektorilta kuin se on järkevää. Näinhän on onnistuneesti toimittu jo monelta osin työterveyspalveluissa. Todennäköisesti jokin ortopedinen tai vaikka silmäkirurgiaan liittyvä palvelu löytyisi tehokkaasti jo nyt yksityiseltä puolelta.</p><p>Kainuun maakunnan hallintokokeilun suurin pullonkaula vuosina 2005-2012 oli terveyspalvelujen keskittyminen, palvelujen saatavuuden heikkeneminen ja väliportaan työntekijöiden määrän kasvu. Suomeksi sanottuna turha byrokratia vei palveluja. Aiemmin tekevät ja hoitavat kädet ajelivat pitkin maakuntaa palavereissa. Maakunnasta hävisi väkeä yli 5000 henkeä, mutta samaan aikaan maakunnan palkkalistoilla väkimäärä nousi 3800:sta yli 4200:een.</p><p>Kansanvaltaa ei pidä uhrata muutaman ahneen rahanvallan alttarille. Kyllä yksityiset toimijat nauravat tälle hallitukselle, joka tekee Suomesta oligarkkien valtakunnan. Suomalainen julkinen terveydenhuolto, verovaroin kustannettuna, on kehittämisen arvoinen tapa tuottaa palveluja. Me emme voi haluta sitä, että Suomessa palvelua saa jatkossa vain kalliilla vakuutuksilla ja isoimmissa kaupungeissa.</p><p>Suomeen pitää luoda toimiva maakunnallinen sote-malli. Maakunnilla pitää olla verotusoikeus ja kaiken keskiössä pitää olla jatkossa kuntien ja maakuntien työpaikkojen lisääminen panostamalla maakunnissa uusien työpaikkojen syntymiseen nykyisten höpö höpö &ndash;EU-projektien sijaan.</p><p><strong>Sami Kilpeläinen</strong></p><p><em>Toimin vuosina 2001-2012 vajaan 11&nbsp;000 asukkaan Sotkamon kunnan valtuustossa ja 12 vuotta tarkastuslautakunnan puheenjohtajana. Seurasin aitiopaikalta noin 80&nbsp;000 asukkaan Kainuun maakuntakokeilun valmistelua Kainuun sairaanhoito- ja erityishuoltopiirin tarkastuslautakunnan varapuheenjohtajana vuosina 2001-2004 sekä vaaleilla valitun Kainuun maakuntavaltuuston jäsenenä vuosina 2009-2012 ja tarkastuslautakunnan jäsenenä. En osallistunut vuoden 2004 maakuntavaaleihin.</em></p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Suomalaiset haluavat saada hoitotarvettaan vastaavia terveyspalveluja. Hoitoketju pitäisi saada mahdollisimman nopeaksi koko Suomessa. Siis koko Suomessa. Tämän pitäisi mielestäni olla koko sote-uudistuksen ytimessä.

Perusterveydenhuolto ja erikoissairaanhoito ovat tällä hetkellä lähtökohtaisesti eri toimijoiden tuottamia palveluja. Kunnat tai kuntien muodostamat kuntayhtymät tarjoavat perusterveydenhuollon ja maakunnalliset sairaanhoitopiirit vaativamman erikoissairaanhoidon.

Maakuntahallinnon kantava idea pitäisi olla raja-aidan poistaminen perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon väliltä. Julkinen palvelu voidaan siten saada tehokkaaksi sekä toimintojen että meidän asiakkaiden tarpeisiin nähden. Hoidetaan ihmiset kuntoon heti tehokkaasti eikä pantata asiakkaan ohjaamista erikoissairaanhoitoon isojen laskujen pelossa. Soveltuvin osin erikoissairaanhoito voisi tulla nykyisiin terveyskeskuksiin.

Maakuntahallinto olisi oiva tapa tuottaa terveyspalvelut leveämmillä hartioilla. Samalla voitaisiin turvata sosiaali- ja terveysasemien tai –keskuksien pysyminen kaikissa kunnissa – lakiin kirjaten. Nyt koko uudistus ollaan tuhoamassa valinnan vapauden ja yhtiöittämisen sekä liikelaitostamisen pakkomielteellä. Jos keskeisiä palveluja valuu merkittävästi pois julkiselta sektorilta, jää jäljellä kituva julkinen maakunnallinen sote-laitos. Me veronmaksajat maksamme ensin kunnissa kiinteistöjen vajaakäytön ja sitten kallistuvat julkiset palvelut.

Mitä vikaa on julkisissa perusterveydenhuollon palveluissa? Miksi palvelut pitäisi yksityistää?

Luodaan ensin malli, jossa maakunnallisesti laitetaan sote-palvelut tehokkaaksi ja asiakaslähtöiseksi paketiksi. Ostetaan sitten niiltä osin tarvittavia palveluja yksityiseltä sektorilta kuin se on järkevää. Näinhän on onnistuneesti toimittu jo monelta osin työterveyspalveluissa. Todennäköisesti jokin ortopedinen tai vaikka silmäkirurgiaan liittyvä palvelu löytyisi tehokkaasti jo nyt yksityiseltä puolelta.

Kainuun maakunnan hallintokokeilun suurin pullonkaula vuosina 2005-2012 oli terveyspalvelujen keskittyminen, palvelujen saatavuuden heikkeneminen ja väliportaan työntekijöiden määrän kasvu. Suomeksi sanottuna turha byrokratia vei palveluja. Aiemmin tekevät ja hoitavat kädet ajelivat pitkin maakuntaa palavereissa. Maakunnasta hävisi väkeä yli 5000 henkeä, mutta samaan aikaan maakunnan palkkalistoilla väkimäärä nousi 3800:sta yli 4200:een.

Kansanvaltaa ei pidä uhrata muutaman ahneen rahanvallan alttarille. Kyllä yksityiset toimijat nauravat tälle hallitukselle, joka tekee Suomesta oligarkkien valtakunnan. Suomalainen julkinen terveydenhuolto, verovaroin kustannettuna, on kehittämisen arvoinen tapa tuottaa palveluja. Me emme voi haluta sitä, että Suomessa palvelua saa jatkossa vain kalliilla vakuutuksilla ja isoimmissa kaupungeissa.

Suomeen pitää luoda toimiva maakunnallinen sote-malli. Maakunnilla pitää olla verotusoikeus ja kaiken keskiössä pitää olla jatkossa kuntien ja maakuntien työpaikkojen lisääminen panostamalla maakunnissa uusien työpaikkojen syntymiseen nykyisten höpö höpö –EU-projektien sijaan.

Sami Kilpeläinen

Toimin vuosina 2001-2012 vajaan 11 000 asukkaan Sotkamon kunnan valtuustossa ja 12 vuotta tarkastuslautakunnan puheenjohtajana. Seurasin aitiopaikalta noin 80 000 asukkaan Kainuun maakuntakokeilun valmistelua Kainuun sairaanhoito- ja erityishuoltopiirin tarkastuslautakunnan varapuheenjohtajana vuosina 2001-2004 sekä vaaleilla valitun Kainuun maakuntavaltuuston jäsenenä vuosina 2009-2012 ja tarkastuslautakunnan jäsenenä. En osallistunut vuoden 2004 maakuntavaaleihin.

]]>
21 http://samik2012.puheenvuoro.uusisuomi.fi/230835-kokemuksia-maakuntahallinnosta-i-soten-yhtioittaminen-uhkaa-maakuntahallintoa#comments Kotimaa Kansanvalta Palvelut Politiikka Sote Terveys Sat, 04 Feb 2017 14:15:44 +0000 Sami Kilpeläinen http://samik2012.puheenvuoro.uusisuomi.fi/230835-kokemuksia-maakuntahallinnosta-i-soten-yhtioittaminen-uhkaa-maakuntahallintoa