Oulu http://kimmohoikkala.puheenvuoro.uusisuomi.fi/taxonomy/term/134195/all Mon, 10 Sep 2018 21:15:42 +0300 fi Varjakan sataman toimintoja tulee kehittää http://annesnellman.puheenvuoro.uusisuomi.fi/260776-varjakan-sataman-toimintoja-tulee-kehittaa <p>Jätin 10.9. Oulun kaupunginvaltuuston kokouksessa seuraavan sisältöisen valtuustoaloitteen:</p><p>Varjakan sataman toimintoja tulee kehittää</p><p>Oulunsalon Varjakan satama on rauhaton etenkin kesäöisin, ja kokoontuva nuoriso tuo valitettavasti mukanaan ikäviä lieveilmiöitä. Paikkoja rikotaan ja sotketaan. Pimenevien iltojen myötä myös pikkurikolliset pyörivät taas rannassa, ja perämoottorit sekä polttoaineet ovat ns. tuulisella paikalla. 1,2 ja 5 laiturissa on lukitut portit, mutta niistäkin mennään yli. Kameravalvonta olisi hyvä, ja toimisi varmasti myös pelokkeena. Kameravalvonta ehkäisisi myös satama-altaassa tapahtuvaa uintia, johon kieltomerkit eivät tepsi. Lisäksi tulee huolehtia, että sataman valaistus on riittävää ja toimii.</p><p>Satamasta puuttuvat myös pysäköintiä ohjaavat merkit. P-merkit on, mutta ei neuvoa siitä, että miten päin autot siellä pitäisi olla.</p><p>Lisäksi satamassa on tarve septitankin tyhjennykselle ja vesipisteelle. Varjakka on Oulun kaupungin satamista venepaikoiltaan toisiksi suurin, mutta ko. palveluja ei ole. Lähin mahdollisuus on purjeveneellä tunnin matkan päässä kauppatorin rannassa eli Meritullin satamassa, ja sieltäkin septitankin letku on puuttunut jo pidempään.</p><p>Varjakan kartanossa on käynnistymässä uuden saunarakennuksen rakentaminen. Kartanon aluetta ei olla liittämässä kunnalliseen viemäriin vieläkään vaan saunan jätevedet johdetaan olemassa olevaan umpikaivoon. Sataman palveluiden parantamiseksi tuo viemäröinti tulee laittaa kuntoon kartanossakin, jotta satamaankin saataisiin viemäri ja sitä kautta puitteet niin septipumpulle kuin toimivalle huoltorakennukselle. Siinä samassa voi satamaan vetää vedenkin kartanosta päin.</p><p>Sataman roska-astia on auki ja näin kaikkien käytettävissä. Sinne ilmestyy kaikkea mahdollista keittiön kiintokalusteista aina postilaatikoihin ja auton renkaisiin asti. Se on siis usein niin tukossa, että roskapussi veneestä on vietävä kotiin. Monet silti jättävät ruokajätettäkin sisältäviä pusseja roska-astian ympärille johtaen sotkevaan lokkien joukkoruokailuun. Tuo roska-astia pitäisi saada ehdottomasti lukkojen taakse, ja avain vain venepaikkojen haltioille. Vierasveneiden osalta tulisi kyseiseen asia etsiä ratkaisu.</p><p>Edellä olevaan viitaten esitän, että Varjakan satamaan asennetaan kameravalvonta, pysäköintiä kehitetään, asennetaan septitankin tyhjennys ja vesipiste sekä sataman roska-astia saatetaan lukkojen taakse.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Jätin 10.9. Oulun kaupunginvaltuuston kokouksessa seuraavan sisältöisen valtuustoaloitteen:

Varjakan sataman toimintoja tulee kehittää

Oulunsalon Varjakan satama on rauhaton etenkin kesäöisin, ja kokoontuva nuoriso tuo valitettavasti mukanaan ikäviä lieveilmiöitä. Paikkoja rikotaan ja sotketaan. Pimenevien iltojen myötä myös pikkurikolliset pyörivät taas rannassa, ja perämoottorit sekä polttoaineet ovat ns. tuulisella paikalla. 1,2 ja 5 laiturissa on lukitut portit, mutta niistäkin mennään yli. Kameravalvonta olisi hyvä, ja toimisi varmasti myös pelokkeena. Kameravalvonta ehkäisisi myös satama-altaassa tapahtuvaa uintia, johon kieltomerkit eivät tepsi. Lisäksi tulee huolehtia, että sataman valaistus on riittävää ja toimii.

Satamasta puuttuvat myös pysäköintiä ohjaavat merkit. P-merkit on, mutta ei neuvoa siitä, että miten päin autot siellä pitäisi olla.

Lisäksi satamassa on tarve septitankin tyhjennykselle ja vesipisteelle. Varjakka on Oulun kaupungin satamista venepaikoiltaan toisiksi suurin, mutta ko. palveluja ei ole. Lähin mahdollisuus on purjeveneellä tunnin matkan päässä kauppatorin rannassa eli Meritullin satamassa, ja sieltäkin septitankin letku on puuttunut jo pidempään.

Varjakan kartanossa on käynnistymässä uuden saunarakennuksen rakentaminen. Kartanon aluetta ei olla liittämässä kunnalliseen viemäriin vieläkään vaan saunan jätevedet johdetaan olemassa olevaan umpikaivoon. Sataman palveluiden parantamiseksi tuo viemäröinti tulee laittaa kuntoon kartanossakin, jotta satamaankin saataisiin viemäri ja sitä kautta puitteet niin septipumpulle kuin toimivalle huoltorakennukselle. Siinä samassa voi satamaan vetää vedenkin kartanosta päin.

Sataman roska-astia on auki ja näin kaikkien käytettävissä. Sinne ilmestyy kaikkea mahdollista keittiön kiintokalusteista aina postilaatikoihin ja auton renkaisiin asti. Se on siis usein niin tukossa, että roskapussi veneestä on vietävä kotiin. Monet silti jättävät ruokajätettäkin sisältäviä pusseja roska-astian ympärille johtaen sotkevaan lokkien joukkoruokailuun. Tuo roska-astia pitäisi saada ehdottomasti lukkojen taakse, ja avain vain venepaikkojen haltioille. Vierasveneiden osalta tulisi kyseiseen asia etsiä ratkaisu.

Edellä olevaan viitaten esitän, että Varjakan satamaan asennetaan kameravalvonta, pysäköintiä kehitetään, asennetaan septitankin tyhjennys ja vesipiste sekä sataman roska-astia saatetaan lukkojen taakse.

]]>
0 http://annesnellman.puheenvuoro.uusisuomi.fi/260776-varjakan-sataman-toimintoja-tulee-kehittaa#comments Oulu Oulunsalo Satama Varjakka Mon, 10 Sep 2018 18:15:42 +0000 Anne Snellman http://annesnellman.puheenvuoro.uusisuomi.fi/260776-varjakan-sataman-toimintoja-tulee-kehittaa
Sitova asiakasmitoitus Oulun lastensuojeluun http://annesnellman.puheenvuoro.uusisuomi.fi/257376-sitova-asiakasmitoitus-oulun-lastensuojeluun <p><em>Tämä kirjoitukseni julkaistiin 25.6. mielipidekirjoituksena Kalevassa (<a href="https://www.facebook.com/AnneMSnellman/photos/a.180867518608737.46203.134830676545755/2133592026669600/?type=3&amp;theater">paperi</a>,&nbsp;<a href="http://www.kaleva.fi/lukijalta/mielipiteet/sitova-asiakasmitoitus-oulun-lastensuojelun-sosiaalityohon/797247/">netti</a>).</em></p><p>Lastensuojelun sosiaalityön resurssien riittämättömyys on uhka lastensuojelutyön laadukkaalle ja lainmukaiselle toteuttamiselle. Kansainvälisenä lapsen oikeuksien päivänä vuonna 2017 julkaistussa vetoomuksessa yli 3000 lastensuojelun ammattilaista ja muita asiasta huolestunutta henkilöä esittivät huolensa lastensuojelun tilanteesta.</p><p>Vetoomuksella vaadittiin toimia kuntatasolla, lakimuutoksia sosiaalityöntekijöiden työkuorman pienentämiseksi sekä lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi.</p><p>Sosiaali- ja terveysministeriön Lastensuojelun laatusuosituksen mukaan lastensuojelun henkilöstöresurssin tulee mahdollistaa vuorovaikutustyö ja osallisuuden toteutuminen. Lapsiasiavaltuutettu on todennut jo vuonna 2013, että asiakasmääriä pitäisi rajata 20-30 asiakkaaseen työntekijää kohti.</p><p>Sosiaali- ja terveysministeriön asettaman selvityshenkilön Aulikki Kanaojan maaliskuussa 2018 julkaistussa väliraportissa arvioidaan, että valtakunnallisen keskimäärän (30) ylittäviä sosiaalityöntekijöiden asiakasmääriä esiintyy noin 40 %:ssa palvelujen järjestäjiä.</p><p>Lastensuojelutyön kuormituksen vähentäminen on äärimmäisen tärkeää myös Oulussa, missä lastensuojelussa työntekijöillä on jo ollut pitkään asiakkaita suosituksia suurempi määrä.</p><p>On hyvä, että Oulun kaupungin lastensuojeluun on lisätty vuosina 2017&ndash;2018 sosiaalityöntekijöitä ja muita ammattilaisia 19 henkilöä. Tästä huolimatta alkuvuonna 2018 yhdellä sosiaalityöntekijällä oli suunnitelmallisessa työskentelyssä keskimäärin 46 asiakasta ja palveluntarpeen arviot mukaan laskettuna 49 asiakasta.</p><p>Oulun kaupungin hyvinvointipalvelut on kiinnittänyt huomiota myös lastensuojelun sosiaalityöntekijöiden pysyvyyteen. Sosiaalityöntekijöille maksetaan 150 euron kuukausittainen palkanlisä siihen asti, kunnes työn vaativuuden arviointi on tehty.</p><p>Lisäksi työntekijöitä kannustetaan saattamaan sosiaalityön maisteriopinnot loppuun tarjoamalla mahdollisuus kahden viikon palkalliseen opintovapaaseen.</p><p>Kaiken kaikkiaan lastensuojelun asiakkaina Oulussa oli vuoden 2017 aikana yhteensä 2559 lasta ja nuorta. Lastensuojelutyössä työntekijällä tulee olla riittävästi aikaa asiakkaiden kohtaamiseen ja asioiden selvittelemiseen.</p><p>Edellisen johdosta jätin 18.6. Oulun kaupunginvaltuuston kokouksessa valtuustoaloitteen, jossa esitän, että Oulun kaupungin hyvinvointipalvelut rajoittaa lastensuojelun sosiaalityön asiakasmäärän 30 lapseen työntekijää kohden.</p><p>Anne Snellman<br />kaupunginvaltuutettu (sin.)<br />Oulu</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Tämä kirjoitukseni julkaistiin 25.6. mielipidekirjoituksena Kalevassa (paperinetti).

Lastensuojelun sosiaalityön resurssien riittämättömyys on uhka lastensuojelutyön laadukkaalle ja lainmukaiselle toteuttamiselle. Kansainvälisenä lapsen oikeuksien päivänä vuonna 2017 julkaistussa vetoomuksessa yli 3000 lastensuojelun ammattilaista ja muita asiasta huolestunutta henkilöä esittivät huolensa lastensuojelun tilanteesta.

Vetoomuksella vaadittiin toimia kuntatasolla, lakimuutoksia sosiaalityöntekijöiden työkuorman pienentämiseksi sekä lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi.

Sosiaali- ja terveysministeriön Lastensuojelun laatusuosituksen mukaan lastensuojelun henkilöstöresurssin tulee mahdollistaa vuorovaikutustyö ja osallisuuden toteutuminen. Lapsiasiavaltuutettu on todennut jo vuonna 2013, että asiakasmääriä pitäisi rajata 20-30 asiakkaaseen työntekijää kohti.

Sosiaali- ja terveysministeriön asettaman selvityshenkilön Aulikki Kanaojan maaliskuussa 2018 julkaistussa väliraportissa arvioidaan, että valtakunnallisen keskimäärän (30) ylittäviä sosiaalityöntekijöiden asiakasmääriä esiintyy noin 40 %:ssa palvelujen järjestäjiä.

Lastensuojelutyön kuormituksen vähentäminen on äärimmäisen tärkeää myös Oulussa, missä lastensuojelussa työntekijöillä on jo ollut pitkään asiakkaita suosituksia suurempi määrä.

On hyvä, että Oulun kaupungin lastensuojeluun on lisätty vuosina 2017–2018 sosiaalityöntekijöitä ja muita ammattilaisia 19 henkilöä. Tästä huolimatta alkuvuonna 2018 yhdellä sosiaalityöntekijällä oli suunnitelmallisessa työskentelyssä keskimäärin 46 asiakasta ja palveluntarpeen arviot mukaan laskettuna 49 asiakasta.

Oulun kaupungin hyvinvointipalvelut on kiinnittänyt huomiota myös lastensuojelun sosiaalityöntekijöiden pysyvyyteen. Sosiaalityöntekijöille maksetaan 150 euron kuukausittainen palkanlisä siihen asti, kunnes työn vaativuuden arviointi on tehty.

Lisäksi työntekijöitä kannustetaan saattamaan sosiaalityön maisteriopinnot loppuun tarjoamalla mahdollisuus kahden viikon palkalliseen opintovapaaseen.

Kaiken kaikkiaan lastensuojelun asiakkaina Oulussa oli vuoden 2017 aikana yhteensä 2559 lasta ja nuorta. Lastensuojelutyössä työntekijällä tulee olla riittävästi aikaa asiakkaiden kohtaamiseen ja asioiden selvittelemiseen.

Edellisen johdosta jätin 18.6. Oulun kaupunginvaltuuston kokouksessa valtuustoaloitteen, jossa esitän, että Oulun kaupungin hyvinvointipalvelut rajoittaa lastensuojelun sosiaalityön asiakasmäärän 30 lapseen työntekijää kohden.

Anne Snellman
kaupunginvaltuutettu (sin.)
Oulu

]]>
0 http://annesnellman.puheenvuoro.uusisuomi.fi/257376-sitova-asiakasmitoitus-oulun-lastensuojeluun#comments Asiakasmitoitus Lastensuojelu Oulu Sosiaalityö Mon, 25 Jun 2018 06:22:19 +0000 Anne Snellman http://annesnellman.puheenvuoro.uusisuomi.fi/257376-sitova-asiakasmitoitus-oulun-lastensuojeluun
Paras lukio halutaan lopettaa! http://annesnellman.puheenvuoro.uusisuomi.fi/256266-paras-lukio-halutaan-lopettaa <p>Näinhän se menee.</p><p>Tänään&nbsp;<a href="https://www.facebook.com/AnneMSnellman/photos/a.180867518608737.46203.134830676545755/2101098979918905/?type=3&amp;theater">uutisoitiin</a>, että Oulunsalon lukio on Pohjois-Pohjanmaan paras lukio. STT:n vuotuisessa lukiovertailussa on verrattu lukioiden ylioppilaskirjoitusten keskimääräisiä tuloksia kolme vuotta aiemmin lukiossa aloittaneiden yläkoulun päättötodistuksen keskiarvoon. Eli tässä vertailussa otettiin huomioon opiskelijoiden lähtötaso, ja täten lukion vaikuttavuudesta saatiin parempi kuva.</p><p>Torstaina&nbsp;<a href="https://www.facebook.com/pg/AnneMSnellman/photos/?tab=album&amp;album_id=2098842683477868">uutisoitiin</a>&nbsp;luonnontieteen kandidaatti Saku Vaaralan pro gradu -tutkimuksesta, joka on tehty Oulun yliopiston maantieteen tutkimusyksikössä mm. maantieteen tutkimusyksikön johtajan, professori Jarmo Rusasen ohjauksessa. Kyseisessä tutkimuksessa on tutkittu Oulun kaupungin kouluverkkoa koulujen saavutettavuuden kannalta.</p><p>Lukioverkon osalta Vaarala päätyy tulokseen, jonka mukaan oululaisnuorten asuinpaikkojen sijainti tukee vuodelle 2027 hajautettua lukioverkkoa. Eli toisin sanoen saavutettavuuden kannalta Vaarala päätyy tulokseen, että, jos lukioita on tarpeen vähentää, kannattaa lukioita lakkauttaa Oulun keskustasta eikä vanhojen kuntien kuntakeskuksista. Täten reuna-alueiden lukiot Haukiputaalla, Kiimingissä ja Oulunsalossa tulisi säilyttää.</p><p><a href="https://yle.fi/uutiset/3-8939797">Selvityksessä</a>&nbsp;vuodelta 2016 havaittiin, että peruskoulun jälkeinen tutkinto jää todennäköisemmin hankkimatta, jos koulumatka on pitkä ja vaivalloinen.</p><p>Lukion saavutettavuudella on siis väliä!</p><p>Mielestäni Oulun lukioverkko pitäisi tarkastella lukio lukiolta. Nyt esim. Oulun lyseon lukio on rajattu lukioverkkotarkastelun ulkopuolelle. Kuitenkin sen tuleva perusparannusinvestointi on kuulemma kokonaishinnaltaan jo 17 miljoonaa euroa!</p><p>Mutta ei. Nyt lukioverkkotarkastelu lähtee siitä, että ainakin Oulunsalon lukio tulee lopettaa. Älkää muuten puhuko minulle siirtämisestä - siirtämispuheille nauravat aidan seipäätkin!</p><p>Eli tutkitusti Pohjois-Pohjanmaan paras lukio, joka tutkitusti saavutettavuuden kannalta tulisi säilyttää, halutaan lopettaa!</p><p>Sanomattakin on selvää, että Oulunsalon lukio on myös Oulunsalon elinvoiman kannalta elintärkeä. Perusteluja Oulunsalon lukion puolesta on loputtomasti. Toivottavasti edes nämä viimeisimmät uutisoinnit vakuuttaisivat niin valmistelijat kuin päättäjätkin ymmärtämään Oulunsalon lukion arvon.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Näinhän se menee.

Tänään uutisoitiin, että Oulunsalon lukio on Pohjois-Pohjanmaan paras lukio. STT:n vuotuisessa lukiovertailussa on verrattu lukioiden ylioppilaskirjoitusten keskimääräisiä tuloksia kolme vuotta aiemmin lukiossa aloittaneiden yläkoulun päättötodistuksen keskiarvoon. Eli tässä vertailussa otettiin huomioon opiskelijoiden lähtötaso, ja täten lukion vaikuttavuudesta saatiin parempi kuva.

Torstaina uutisoitiin luonnontieteen kandidaatti Saku Vaaralan pro gradu -tutkimuksesta, joka on tehty Oulun yliopiston maantieteen tutkimusyksikössä mm. maantieteen tutkimusyksikön johtajan, professori Jarmo Rusasen ohjauksessa. Kyseisessä tutkimuksessa on tutkittu Oulun kaupungin kouluverkkoa koulujen saavutettavuuden kannalta.

Lukioverkon osalta Vaarala päätyy tulokseen, jonka mukaan oululaisnuorten asuinpaikkojen sijainti tukee vuodelle 2027 hajautettua lukioverkkoa. Eli toisin sanoen saavutettavuuden kannalta Vaarala päätyy tulokseen, että, jos lukioita on tarpeen vähentää, kannattaa lukioita lakkauttaa Oulun keskustasta eikä vanhojen kuntien kuntakeskuksista. Täten reuna-alueiden lukiot Haukiputaalla, Kiimingissä ja Oulunsalossa tulisi säilyttää.

Selvityksessä vuodelta 2016 havaittiin, että peruskoulun jälkeinen tutkinto jää todennäköisemmin hankkimatta, jos koulumatka on pitkä ja vaivalloinen.

Lukion saavutettavuudella on siis väliä!

Mielestäni Oulun lukioverkko pitäisi tarkastella lukio lukiolta. Nyt esim. Oulun lyseon lukio on rajattu lukioverkkotarkastelun ulkopuolelle. Kuitenkin sen tuleva perusparannusinvestointi on kuulemma kokonaishinnaltaan jo 17 miljoonaa euroa!

Mutta ei. Nyt lukioverkkotarkastelu lähtee siitä, että ainakin Oulunsalon lukio tulee lopettaa. Älkää muuten puhuko minulle siirtämisestä - siirtämispuheille nauravat aidan seipäätkin!

Eli tutkitusti Pohjois-Pohjanmaan paras lukio, joka tutkitusti saavutettavuuden kannalta tulisi säilyttää, halutaan lopettaa!

Sanomattakin on selvää, että Oulunsalon lukio on myös Oulunsalon elinvoiman kannalta elintärkeä. Perusteluja Oulunsalon lukion puolesta on loputtomasti. Toivottavasti edes nämä viimeisimmät uutisoinnit vakuuttaisivat niin valmistelijat kuin päättäjätkin ymmärtämään Oulunsalon lukion arvon.

]]>
0 http://annesnellman.puheenvuoro.uusisuomi.fi/256266-paras-lukio-halutaan-lopettaa#comments Lukio Lukioverkko Oulu Oulunsalo Sat, 02 Jun 2018 11:53:24 +0000 Anne Snellman http://annesnellman.puheenvuoro.uusisuomi.fi/256266-paras-lukio-halutaan-lopettaa
Demokratia ja Oulunsalo voittivat http://annesnellman.puheenvuoro.uusisuomi.fi/255702-demokratia-ja-oulunsalo-voittivat <p><em>Tämä kirjoitukseni julkaistiin 23.5. mielipidekirjoituksena <a href="https://www.facebook.com/AnneMSnellman/photos/pb.134830676545755.-2207520000.1527407285./2090043667691103/?type=3&amp;theater">Kalevassa</a>.</em></p><p>Oulun valtuuston kokous 14.5. oli voitokas niin demokratialle kuin Oulunsalon suuralueellekin. Päätösvalta yksityiskohtaisesta palveluverkkosuunnitelmasta saatiin palautettua kunnan korkeimmalle päätöselimelle valtuustolle. Eli palattiin viime valtuustokauden tilanteeseen.</p><p>Lisäksi kyseisessä valtuuston kokouksessa&nbsp;<a href="http://asiakirjat.ouka.fi/ktwebbin/ktproxy2.dll?doctype=3&amp;docid=840181&amp;version=1">äänestystuloksena</a>&nbsp;valtuusto päätti, että Niemenrantaan tehdään laajennus ja Salonpäähän 0-6 luokkien koulu sekä tilat varhaiskasvatukselle. Toteutustapana kaupungille edullisin vaihtoehto.</p><p>Oulussa on vuosia korostettu puheen tasolla tietojohtamisen tärkeyttä. Käytännössä tietojohtaminen ei kuitenkaan Oulun kaupungin päätöksenteossa toimi optimaalisesti.&nbsp;Huomionarvoista tietojohtamisen kannalta on, miten Oulussa väestösuunnitteet tehdään. Niissä otetaan huomioon nykyasutus ja kaupungin luovuttamat tontit, mutta ei huomioida yksityisten luovuttamia tontteja.</p><p>Salonpään koulun läheisyyteen on valmistunut Ervastinkylän, Pajuniemen ja Peherryksen osayleiskaava, jossa on mahdollisuus yli 50 uudelle rakennuspaikalle. Valtaosa näistä tonteista tulee yksityisten luovuttamiksi. Eli väestösuunnitte aliarvioi lapsimäärän kehityksen Salonpään koulun vaikutusalueella.&nbsp;Lisäksi tietoa ei saatu muun muassa lapsivaikutuksista ja kuljetuskustannusten lisääntymisestä euromääräisesti.</p><p>Salonpään ja Niemenrannan koulujen välimatka on 3,7 km Hailuodontien alikulun kautta. Hailuodontien vaarallisuuden takia lasten tulee käyttää tätä Niemenrannan koulun kohdalla olevaa alikulkua. Tuo 3,7 km on siis koulujen välinen matka, ja Salonpäästä matkaa on yli tuplasti. Eli lapset olisivat päätyneet kuljetuksiin busseihin, jos Niemenrantaan keskittyvä opetus olisi voittanut. Tuolloin lasten hyötyliikunta olisi vähentynyt, ja terveys- ja kuljetuskustannukset olisivat lisääntyneet.</p><p>Valtuusto päätti jo 13.6.2016 eli melkein kaksi vuotta sitten Salonpään koulun uudistamisesta 0-6 luokkaisena. Salonpään koulu kärsii edelleen sisäilmaongelmista kuten kaksi vuotta sitten.</p><p>Nyt tulee vihdoin viedä rivakasti täytäntöön valtuuston 14.5.2018 päätös, jonka mukaisesti Salonpäähän rakennetaan uusi koulu 0-6 luokkaisena. Näin voidaan toivottavasti välttää väistötilat, jos sisäilmaongelmat Salonpäässä saadaan pysymään kurissa uuden koulun toteutuksen ajan.&nbsp;Lisäksi Niemenrannan koulun tila-ahtaus on tätä päivää, joten koulun laajennus tulee toteuttaa aikailematta. Salonpään uudet varhaiskasvatustilat tulevat myös tarpeeseen.</p><p>Salonpään koulun vaikutusalueella on nyt tehdyn päätöksen myötä huimat kehitysmahdollisuudet. Matkailua lisäävät Hailuodon pengertien rakentaminen ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaan&nbsp;<a href="https://blogit.kaleva.fi/anne-snellman/2018/03/08/varjakkaa-kehitetaan-varjakansaari-uuden-laiturin/">Varjakan kehittäminen</a>.</p><p>Elinvoimaa lisää myös tuo edellä kuvaamani osayleiskaava, joka mahdollistaa lisäasutusta alueelle. Edellä olevan kehityspotentiaalin hyödyntämiseen elävä kylä tarvitsee sykkivän kyläkoulun sydämekseen. Tästä elinvoiman ja verotulojen lisäyksestä hyötyy koko Oulun kaupunki.</p><p>Kaiken kaikkiaan, kun päätimme Niemenrannan ja Salonpään koulujen ja varhaiskasvatuksen jatkosta, päätimme samalla näiden alueiden koko tulevaisuudesta.</p><p>Anne Snellman<br />kaupunginvaltuutettu (sin.)<br />sivistys- ja kulttuurilautakunnan jäsen<br />Oulu</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Tämä kirjoitukseni julkaistiin 23.5. mielipidekirjoituksena Kalevassa.

Oulun valtuuston kokous 14.5. oli voitokas niin demokratialle kuin Oulunsalon suuralueellekin. Päätösvalta yksityiskohtaisesta palveluverkkosuunnitelmasta saatiin palautettua kunnan korkeimmalle päätöselimelle valtuustolle. Eli palattiin viime valtuustokauden tilanteeseen.

Lisäksi kyseisessä valtuuston kokouksessa äänestystuloksena valtuusto päätti, että Niemenrantaan tehdään laajennus ja Salonpäähän 0-6 luokkien koulu sekä tilat varhaiskasvatukselle. Toteutustapana kaupungille edullisin vaihtoehto.

Oulussa on vuosia korostettu puheen tasolla tietojohtamisen tärkeyttä. Käytännössä tietojohtaminen ei kuitenkaan Oulun kaupungin päätöksenteossa toimi optimaalisesti. Huomionarvoista tietojohtamisen kannalta on, miten Oulussa väestösuunnitteet tehdään. Niissä otetaan huomioon nykyasutus ja kaupungin luovuttamat tontit, mutta ei huomioida yksityisten luovuttamia tontteja.

Salonpään koulun läheisyyteen on valmistunut Ervastinkylän, Pajuniemen ja Peherryksen osayleiskaava, jossa on mahdollisuus yli 50 uudelle rakennuspaikalle. Valtaosa näistä tonteista tulee yksityisten luovuttamiksi. Eli väestösuunnitte aliarvioi lapsimäärän kehityksen Salonpään koulun vaikutusalueella. Lisäksi tietoa ei saatu muun muassa lapsivaikutuksista ja kuljetuskustannusten lisääntymisestä euromääräisesti.

Salonpään ja Niemenrannan koulujen välimatka on 3,7 km Hailuodontien alikulun kautta. Hailuodontien vaarallisuuden takia lasten tulee käyttää tätä Niemenrannan koulun kohdalla olevaa alikulkua. Tuo 3,7 km on siis koulujen välinen matka, ja Salonpäästä matkaa on yli tuplasti. Eli lapset olisivat päätyneet kuljetuksiin busseihin, jos Niemenrantaan keskittyvä opetus olisi voittanut. Tuolloin lasten hyötyliikunta olisi vähentynyt, ja terveys- ja kuljetuskustannukset olisivat lisääntyneet.

Valtuusto päätti jo 13.6.2016 eli melkein kaksi vuotta sitten Salonpään koulun uudistamisesta 0-6 luokkaisena. Salonpään koulu kärsii edelleen sisäilmaongelmista kuten kaksi vuotta sitten.

Nyt tulee vihdoin viedä rivakasti täytäntöön valtuuston 14.5.2018 päätös, jonka mukaisesti Salonpäähän rakennetaan uusi koulu 0-6 luokkaisena. Näin voidaan toivottavasti välttää väistötilat, jos sisäilmaongelmat Salonpäässä saadaan pysymään kurissa uuden koulun toteutuksen ajan. Lisäksi Niemenrannan koulun tila-ahtaus on tätä päivää, joten koulun laajennus tulee toteuttaa aikailematta. Salonpään uudet varhaiskasvatustilat tulevat myös tarpeeseen.

Salonpään koulun vaikutusalueella on nyt tehdyn päätöksen myötä huimat kehitysmahdollisuudet. Matkailua lisäävät Hailuodon pengertien rakentaminen ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaan Varjakan kehittäminen.

Elinvoimaa lisää myös tuo edellä kuvaamani osayleiskaava, joka mahdollistaa lisäasutusta alueelle. Edellä olevan kehityspotentiaalin hyödyntämiseen elävä kylä tarvitsee sykkivän kyläkoulun sydämekseen. Tästä elinvoiman ja verotulojen lisäyksestä hyötyy koko Oulun kaupunki.

Kaiken kaikkiaan, kun päätimme Niemenrannan ja Salonpään koulujen ja varhaiskasvatuksen jatkosta, päätimme samalla näiden alueiden koko tulevaisuudesta.

Anne Snellman
kaupunginvaltuutettu (sin.)
sivistys- ja kulttuurilautakunnan jäsen
Oulu

]]>
0 http://annesnellman.puheenvuoro.uusisuomi.fi/255702-demokratia-ja-oulunsalo-voittivat#comments Demokratia Kyläkoulut Oulu Oulunsalo Wed, 23 May 2018 05:54:55 +0000 Anne Snellman http://annesnellman.puheenvuoro.uusisuomi.fi/255702-demokratia-ja-oulunsalo-voittivat
Psykiatrian potilaat sadististen psykiatrien hoidossa? http://kimmohoikkala.puheenvuoro.uusisuomi.fi/252410-psykiatrian-potilaat-sadististen-psykiatrien-hoidossa <p>Mietin, että mikä minun harha oli, kun olin vuoden 2015 alkupuolella kahdesti suljetulla osastolla hoidossa OYS:n psykiatrian osastoilla?</p><p>Omasta mielestäni harhaisuuden ollessa totta olen sitten edelleen harhainen, koska mikään käsitykseni ei ole muuttunut suljetun osaston hoitojaksojen jälkeen. Toisaalta noin pari viikkoa kestänyt euforia meni ohi, mutta tuskin siihen olisi suljetun osaston hoitoa tarvinnut. Hoitovirheeni oli lyhyesti sanottuna siinä, että en ollut muille vaarallinen potilas tai itselleni vaarallinen potilas, vaikka sain pidättävän hoitopäätöksen M3 molemmilla kerroilla.</p><p><strong>Vaatimus yhteiskunnalle!</strong></p><p>Vaadin että kunniani palautetaan ja psykiatrian hoitoketjujen toimivuutta tarkastellaan sekä kehitetään valtakunnallisesti. Vai olemmeko me mielenterveyskuntoutujat yhteiskunnan saastaa, vaikka yhteiskunta on meidät osaltaan varsin usein sairastuttanut!</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Mietin, että mikä minun harha oli, kun olin vuoden 2015 alkupuolella kahdesti suljetulla osastolla hoidossa OYS:n psykiatrian osastoilla?

Omasta mielestäni harhaisuuden ollessa totta olen sitten edelleen harhainen, koska mikään käsitykseni ei ole muuttunut suljetun osaston hoitojaksojen jälkeen. Toisaalta noin pari viikkoa kestänyt euforia meni ohi, mutta tuskin siihen olisi suljetun osaston hoitoa tarvinnut. Hoitovirheeni oli lyhyesti sanottuna siinä, että en ollut muille vaarallinen potilas tai itselleni vaarallinen potilas, vaikka sain pidättävän hoitopäätöksen M3 molemmilla kerroilla.

Vaatimus yhteiskunnalle!

Vaadin että kunniani palautetaan ja psykiatrian hoitoketjujen toimivuutta tarkastellaan sekä kehitetään valtakunnallisesti. Vai olemmeko me mielenterveyskuntoutujat yhteiskunnan saastaa, vaikka yhteiskunta on meidät osaltaan varsin usein sairastuttanut!

]]>
15 http://kimmohoikkala.puheenvuoro.uusisuomi.fi/252410-psykiatrian-potilaat-sadististen-psykiatrien-hoidossa#comments Hyvä yhteiskunta Maakunta- ja soteuudistus Mielenterveys Oulu Psykiatria Fri, 16 Mar 2018 17:00:54 +0000 Kimmo Hoikkala http://kimmohoikkala.puheenvuoro.uusisuomi.fi/252410-psykiatrian-potilaat-sadististen-psykiatrien-hoidossa
Varjakkaa kehitetään ja Varjakansaari saa uuden laiturin http://annesnellman.puheenvuoro.uusisuomi.fi/251938-varjakkaa-kehitetaan-ja-varjakansaari-saa-uuden-laiturin <p>Oulun kaupungin yhdyskuntalautakunta on antanut kokouksessaan 27.2. myönteisen vastauksen valtuustoaloitteeseeni koskien Varjakan kehittämistä ja Varjakansaaren vierasvenelaiturin kunnostamista tai uusimista (<a href="https://www.facebook.com/AnneMSnellman/photos/a.180867518608737.46203.134830676545755/1788003117895161/?type=3&amp;theater">liite).</a></p><p>Vastaus kuuluu seuraavasti:</p><p>&quot;Esittelyteksti: Varjakassa on voimassa vuonna 2012 hyväksytty Varjakan osayleiskaava. Alueella on vireillä asemakaavan muutos sekä mantereen että saaren alueita koskien. Asemakaavaluonnos on ollut nähtävillä vuonna 2014. Kaupunki haki yhteistyökumppania Varjakan kehittämiseen vuonna 2016 kaupunginhallituksen päätöksen mukaisesti, mutta hakemuksia ei saatu hakuaikana (lisätietoja:&nbsp;<a href="https://www.ouka.fi/oulu/asuminen-ja-rakentaminen/varjakka">https://www.ouka.fi/oulu/asuminen-ja-rakentaminen/varjakka</a>). Näin ollen asemakaavan laadintaakaan ei ole tässä vaiheessa jatkettu.</p><p>Asemakaavahanke on tarkoitus muuttaa koskemaan pelkästään mantereen puoleista aluetta, koska Varjakan matkailualueen kehittämiseen liittyvää yhteistyökumppania ei löytynyt. Kaava vahvistaisi Varjakan kartanon ja sataman tilanteen ja kehittämismahdollisuudet. Samalla pääsisi testaamaan löytyykö kysyntää kaavaluonnoksen mukaisille pienille mökeille tiiviissä ryppäässä sijoittajapuolelta tai suoraan perheistä. Itse saaressa haasteet kasvavat omaan kertaluokkaansa, joten sen osalta ratkaisut voitaisiin tehdä mantereen kaavasta saatujen kokemusten pohjalta. Saareen kaupungin omistamalle maalle on suunniteltu rakennusten ja ympäristön hoidon näkökulmasta tarpeellinen metsänkäsittelysuunnitelma, joka ehkäisee rakennusten pihapiirien umpeenkasvun. Rakennusten ympärillä olevaa metsää hoidettaisiin siten, että metsän rakenne monipuolistuisi ja sen kasvu mahdollistuisi. Ongelmaksi on muodostunut syntyvän puutavaran poiskuljetus saaresta hankalien kuljetus- ja jääolosuhteiden vuoksi. Tätä asiaa selvitetään parhaillaan, esimerkiksi onko proomu- tai lauttakuljetus metsäkoneelle ja puutavaralle teknisesti mahdollista ja mitä kustannuksia siitä aiheutuu. Metsänhoidon painopiste saaressa ei ole taloudessa vaan metsänhoidossa korostuvat maisema- ja ympäristöarvot.</p><p>Varjakansaaren vierasvenesataman laiturin purku-, hävitys- ja rakentamiskustannukset ovat alustavan selvityksen mukaan noin 100 000&euro;. Uuden laiturin asentaminen saareen edellyttää erillistä rakennussuunnitelmaa, joka sisältää rantarakenteet maatukineen, laiturin ja siihen johtavan käyntisillan sekä laiturin ankkurointisuunnitelman. Laiturityypin valinnassa on kiinnitettävä huomiota sen soveltuvuuteen paikallisiin olosuhteisiin (meriveden pinnan vaihtelut, virtaukset, jäärasitus, mahdollinen talviajan varastointi). Rantarakenteiden ja maatuen rakentaminen saareen on huomattavasti kalliimpaa kuin rakentaminen mantereelle. Laiturin asennuskustannukset eivät juuri poikkea mantereelle asennettavasta laiturista, molemmissa on käytettävä työlauttaa. Lisäksi on otettava huomioon ylläpitokustannukset, jotka muodostuvat laitureiden tarkastuskäynneistä, korjauksista sekä mahdollisesti myös laiturin varastoinnista talviajaksi rannalle joko mantereelle tai saareen. Kesäksi se on uitettava takaisin veteen. Nykyisen laiturin rakenteet ovat niin huonossa kunnossa, ettei kunnostaminen ole kannattavaa. Oulun kaupungin Venesataminen kehittämissuunnitelmassa vuodelta 2016 Varjakansaaren laituria ei ole käsitelty, koska laituri ei ole ollut käytössä ja muiden kiireellisten korjauskohteiden lista on pitkä.</p><p>Päätös: Varjakan alueen kehittämisen tarkastelua jatketaan esittelytekstin mukaisesti. Varjakansaaren vierasvenesataman laiturin uusimisesta tehdään rakennussuunnitelma ja investointipäätös tuodaan lautakunnan käsittelyyn suunnittelun jälkeen.&quot; (<a href="http://asiakirjat.ouka.fi/ktwebbin/ktproxy2.dll?doctype=3&amp;docid=796385">liite</a>)</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Oulun kaupungin yhdyskuntalautakunta on antanut kokouksessaan 27.2. myönteisen vastauksen valtuustoaloitteeseeni koskien Varjakan kehittämistä ja Varjakansaaren vierasvenelaiturin kunnostamista tai uusimista (liite).

Vastaus kuuluu seuraavasti:

"Esittelyteksti: Varjakassa on voimassa vuonna 2012 hyväksytty Varjakan osayleiskaava. Alueella on vireillä asemakaavan muutos sekä mantereen että saaren alueita koskien. Asemakaavaluonnos on ollut nähtävillä vuonna 2014. Kaupunki haki yhteistyökumppania Varjakan kehittämiseen vuonna 2016 kaupunginhallituksen päätöksen mukaisesti, mutta hakemuksia ei saatu hakuaikana (lisätietoja: https://www.ouka.fi/oulu/asuminen-ja-rakentaminen/varjakka). Näin ollen asemakaavan laadintaakaan ei ole tässä vaiheessa jatkettu.

Asemakaavahanke on tarkoitus muuttaa koskemaan pelkästään mantereen puoleista aluetta, koska Varjakan matkailualueen kehittämiseen liittyvää yhteistyökumppania ei löytynyt. Kaava vahvistaisi Varjakan kartanon ja sataman tilanteen ja kehittämismahdollisuudet. Samalla pääsisi testaamaan löytyykö kysyntää kaavaluonnoksen mukaisille pienille mökeille tiiviissä ryppäässä sijoittajapuolelta tai suoraan perheistä. Itse saaressa haasteet kasvavat omaan kertaluokkaansa, joten sen osalta ratkaisut voitaisiin tehdä mantereen kaavasta saatujen kokemusten pohjalta. Saareen kaupungin omistamalle maalle on suunniteltu rakennusten ja ympäristön hoidon näkökulmasta tarpeellinen metsänkäsittelysuunnitelma, joka ehkäisee rakennusten pihapiirien umpeenkasvun. Rakennusten ympärillä olevaa metsää hoidettaisiin siten, että metsän rakenne monipuolistuisi ja sen kasvu mahdollistuisi. Ongelmaksi on muodostunut syntyvän puutavaran poiskuljetus saaresta hankalien kuljetus- ja jääolosuhteiden vuoksi. Tätä asiaa selvitetään parhaillaan, esimerkiksi onko proomu- tai lauttakuljetus metsäkoneelle ja puutavaralle teknisesti mahdollista ja mitä kustannuksia siitä aiheutuu. Metsänhoidon painopiste saaressa ei ole taloudessa vaan metsänhoidossa korostuvat maisema- ja ympäristöarvot.

Varjakansaaren vierasvenesataman laiturin purku-, hävitys- ja rakentamiskustannukset ovat alustavan selvityksen mukaan noin 100 000€. Uuden laiturin asentaminen saareen edellyttää erillistä rakennussuunnitelmaa, joka sisältää rantarakenteet maatukineen, laiturin ja siihen johtavan käyntisillan sekä laiturin ankkurointisuunnitelman. Laiturityypin valinnassa on kiinnitettävä huomiota sen soveltuvuuteen paikallisiin olosuhteisiin (meriveden pinnan vaihtelut, virtaukset, jäärasitus, mahdollinen talviajan varastointi). Rantarakenteiden ja maatuen rakentaminen saareen on huomattavasti kalliimpaa kuin rakentaminen mantereelle. Laiturin asennuskustannukset eivät juuri poikkea mantereelle asennettavasta laiturista, molemmissa on käytettävä työlauttaa. Lisäksi on otettava huomioon ylläpitokustannukset, jotka muodostuvat laitureiden tarkastuskäynneistä, korjauksista sekä mahdollisesti myös laiturin varastoinnista talviajaksi rannalle joko mantereelle tai saareen. Kesäksi se on uitettava takaisin veteen. Nykyisen laiturin rakenteet ovat niin huonossa kunnossa, ettei kunnostaminen ole kannattavaa. Oulun kaupungin Venesataminen kehittämissuunnitelmassa vuodelta 2016 Varjakansaaren laituria ei ole käsitelty, koska laituri ei ole ollut käytössä ja muiden kiireellisten korjauskohteiden lista on pitkä.

Päätös: Varjakan alueen kehittämisen tarkastelua jatketaan esittelytekstin mukaisesti. Varjakansaaren vierasvenesataman laiturin uusimisesta tehdään rakennussuunnitelma ja investointipäätös tuodaan lautakunnan käsittelyyn suunnittelun jälkeen." (liite)

]]>
0 http://annesnellman.puheenvuoro.uusisuomi.fi/251938-varjakkaa-kehitetaan-ja-varjakansaari-saa-uuden-laiturin#comments Laituri Matkailu Oulu Varjakansaari Varjakka Thu, 08 Mar 2018 09:01:19 +0000 Anne Snellman http://annesnellman.puheenvuoro.uusisuomi.fi/251938-varjakkaa-kehitetaan-ja-varjakansaari-saa-uuden-laiturin
Strategiset kyläkoulut http://annesnellman.puheenvuoro.uusisuomi.fi/251840-strategiset-kylakoulut <p><em>Tämä kirjoitukseni julkaistiin 6.3. kolumnina Forum24-lehdessä.</em></p><p>Oulun uusi strategia &quot;Kaupunkistrategia Oulu 2026&quot; hyväksyttiin 26.2. kaupunginvaltuustossa. Strategian visiota &quot;Valovoimainen Oulu&quot; kuvataan muun muassa seuraavasti &quot;Oulun kehittyvä kaupunkikeskusta on pohjoisen merkittävin kohtaamis- ja kauppapaikka. Vahvuuksiamme ovat monimuotoinen luonto sekä elävät alueet ja kylät.&quot;</p><p>Lisäksi korostetaan, että &quot;Oulussa on korkeatasoinen koulutustarjonta ja nuori väestö.&quot;</p><p>Voidaan siis todeta, että Oulun kaupungin uusi strategia huomioi koko Oulun. Arvoisensa aseman saa ei vain kaupunkikeskusta, mutta myös elävät alueet ja kylät. Josko nyt olisi helpompi toteuttaa uuden Oulun yhdistymissopimuksen henkeä, jonka mukaan koko Oulua tulee kehittää.</p><p>Eläville kylille keskeisinä sydäminä toimivat niiden kyläkoulut, joiden toimintaa tulee vaalia. Nyt voidaankin siis puhua strategisista kyläkouluista. Nämä strategiset kyläkoulut, kuten Salonpään ja Tirinkylän koulut, mahdollistavat siis omalta osaltaan uuden kaupunkistrategiamme toteuttamisen jatkossa.</p><p>Mutta miten tähän uuteen strategiaan istuu meneillään oleva palveluverkkoselvitys vaihtoehtoineen?! Ei mitenkään.</p><p>Vaihtoehdoissa lakkautetaan tai heikennetään tukku toimivia strategisia kyläkouluja! Kuulostaa siltä, että toinen käsi ei tiedä, mitä toinen tekee!</p><p>Strategia-asiakirjassa on myös seuraava maininta: &quot;Kuntalain ensimmäisen pykälän mukaan kunta edistää asukkaidensa hyvinvointia ja alueensa elinvoimaa sekä järjestää asukkailleen palvelut taloudellisesti, sosiaalisesti ja ympäristöllisesti kestävällä tavalla.&quot;</p><p>Siis Kuntalainkin mukaan olemme velvoitettuja ylläpitämään ja kehittämään kyläkoulujemme toimintaa, koska ne tukevat ylläolevaa Kuntalain kirjausta!</p><p>Suomessa on 1990-luvun laman myötä käynnistyneen koululakkautusbuumin aikana lakkautettu yli puolet perusopetuksen kouluista säästöjen toivossa. Tällaiset kustannussäästöt ovat kuitenkin mm. Itä-Suomen Avin opetustoimen ylitarkastaja Kari Lehtolankin mukaan hyvin kyseenalaisia!</p><p>Vääjäämättä lähikoulun lakkautuksella on negatiivisia vaikutuksia lapsen koulunkäyntiin ja hänen perheensä arkeen. Lähikoulun saavutettavuudella näyttääkin olevan selvä yhteys osaamistuloksiin - pääkaupunkiseudun oppilaiden tulokset ovat muuta maata parempia.</p><p>Uuden strategiankin myötä siis palveluverkkoselvitys kaksine vaihtoehtoineen vaatii kolmannen inhimillisen vaihtoehdon.</p><p>Anne Snellman<br />kaupunginvaltuutettu (sin.)<br />Oulu</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Tämä kirjoitukseni julkaistiin 6.3. kolumnina Forum24-lehdessä.

Oulun uusi strategia "Kaupunkistrategia Oulu 2026" hyväksyttiin 26.2. kaupunginvaltuustossa. Strategian visiota "Valovoimainen Oulu" kuvataan muun muassa seuraavasti "Oulun kehittyvä kaupunkikeskusta on pohjoisen merkittävin kohtaamis- ja kauppapaikka. Vahvuuksiamme ovat monimuotoinen luonto sekä elävät alueet ja kylät."

Lisäksi korostetaan, että "Oulussa on korkeatasoinen koulutustarjonta ja nuori väestö."

Voidaan siis todeta, että Oulun kaupungin uusi strategia huomioi koko Oulun. Arvoisensa aseman saa ei vain kaupunkikeskusta, mutta myös elävät alueet ja kylät. Josko nyt olisi helpompi toteuttaa uuden Oulun yhdistymissopimuksen henkeä, jonka mukaan koko Oulua tulee kehittää.

Eläville kylille keskeisinä sydäminä toimivat niiden kyläkoulut, joiden toimintaa tulee vaalia. Nyt voidaankin siis puhua strategisista kyläkouluista. Nämä strategiset kyläkoulut, kuten Salonpään ja Tirinkylän koulut, mahdollistavat siis omalta osaltaan uuden kaupunkistrategiamme toteuttamisen jatkossa.

Mutta miten tähän uuteen strategiaan istuu meneillään oleva palveluverkkoselvitys vaihtoehtoineen?! Ei mitenkään.

Vaihtoehdoissa lakkautetaan tai heikennetään tukku toimivia strategisia kyläkouluja! Kuulostaa siltä, että toinen käsi ei tiedä, mitä toinen tekee!

Strategia-asiakirjassa on myös seuraava maininta: "Kuntalain ensimmäisen pykälän mukaan kunta edistää asukkaidensa hyvinvointia ja alueensa elinvoimaa sekä järjestää asukkailleen palvelut taloudellisesti, sosiaalisesti ja ympäristöllisesti kestävällä tavalla."

Siis Kuntalainkin mukaan olemme velvoitettuja ylläpitämään ja kehittämään kyläkoulujemme toimintaa, koska ne tukevat ylläolevaa Kuntalain kirjausta!

Suomessa on 1990-luvun laman myötä käynnistyneen koululakkautusbuumin aikana lakkautettu yli puolet perusopetuksen kouluista säästöjen toivossa. Tällaiset kustannussäästöt ovat kuitenkin mm. Itä-Suomen Avin opetustoimen ylitarkastaja Kari Lehtolankin mukaan hyvin kyseenalaisia!

Vääjäämättä lähikoulun lakkautuksella on negatiivisia vaikutuksia lapsen koulunkäyntiin ja hänen perheensä arkeen. Lähikoulun saavutettavuudella näyttääkin olevan selvä yhteys osaamistuloksiin - pääkaupunkiseudun oppilaiden tulokset ovat muuta maata parempia.

Uuden strategiankin myötä siis palveluverkkoselvitys kaksine vaihtoehtoineen vaatii kolmannen inhimillisen vaihtoehdon.

Anne Snellman
kaupunginvaltuutettu (sin.)
Oulu

]]>
0 http://annesnellman.puheenvuoro.uusisuomi.fi/251840-strategiset-kylakoulut#comments Kouluverkko Kyläkoulujen lakkauttaminen Kyläkoulut Oulu Strategia Tue, 06 Mar 2018 08:05:58 +0000 Anne Snellman http://annesnellman.puheenvuoro.uusisuomi.fi/251840-strategiset-kylakoulut
Oulussa on päätöksenteko sekaisin! http://annesnellman.puheenvuoro.uusisuomi.fi/251696-oulussa-on-paatoksenteko-sekaisin <p>Koko sivistys- ja kulttuuripuolen palveluverkkosuunnitelman laadinnan lähtökohta on muuttaa vuoden 2016 kouluverkkopäätös nimeltään Oulun koulut 2020-luvulla, joka jäi hävinneitä kismittämään. Eli ainakin Oulunsalon ja Kiimingin lukiot pitäisi lopettaa, ja Salonpään koulu myös - tai vähintäänkin Salonpään koulun toimintaa pitää supistaa eli luokka-asteita vähentää. Kaikki muut muutokset on tuotu lisäksi pöytään, jotta nuo edellä kuvatut saadaan vihdoin maaliin. Melko röyhkeää on siis poliittinen peli nyt!</p><p>Olen ennakoinut tätä blogikirjoituksissani&nbsp;<a href="https://blogit.kaleva.fi/anne-snellman/2017/02/05/oulussa-velloo/">5.2.2017</a>&nbsp;lähtien - niin selvät olivat merkit.</p><p>Tähän peliin kuuluu oleellisena osana 15.5.2017 hyväksytty hallintosäännön muutos, jossa palveluverkkosuunnitelmasta päättää kaupunginhallitus kaupunginvaltuuston linjausten mukaan.</p><p>Se, että hyväksyin tuon linjauksen hallintosääntöön, johtui siitä, että annettiin olettaa, että valtuuston linjauksilla tarkoitetaan vuoden 2016 kouluverkkopäätöstä, mutta eihän se enää siltä kuulosta, kun ollaankin vaatimassa uusia valtuuston linjauksia.</p><p>Lisäksi peliin kuuluu sivistys- ja kulttuurilautakunnalle sälytetty 5 miljoonan säästövelvoite.</p><p>Se on siinä! Pöytä on katettu kovalle poliittiselle pelille, jossa huolta ei kanneta, siitä, että valtuuston tuore kouluverkkopäätös vuodelta 2016 on edelleen voimassa, ja sen mukaan olisi pitänyt ja pitäisi edetä.</p><p>Esimerkiksi jos Salonpään kouluinvestointia olisi viety eteenpäin vuoden 2016 kouluverkkopäätöksen mukaisesti, Salonpään uusi koulu alkaisi kohta nousta pystyyn. MUTTA tämä vitkuttelu on johtamassa valitettavasti varmaankin siihen, että Salonpäähän joudutaan kohta investoimaan väistötilat sisäilmaongelmien pahentumisen takia.</p><p>Johtuen tästä poliittisesta pelistä päätöksenteko Oulussa on aivan sekaisin. Kun selvisi, että todellakaan valtuuston linjauksilla ei selvästi tarkoita vuoden 2016 kouluverkkopäätöstä, vaadimme me 27 valtuutettua aloitteessa, että hallintosääntöä muutetaan siten, että palveluverkkosuunnitelmasta päättää valtuusto.</p><p>Tämä toimivalta-asia oli viime valtuuston kokouksessa 26.2. päätettävänä, MUTTA kuinkas ollakaan asia haluttiin jättää pöydälle eli olla päättämättä siitä, mikä taho päättää palveluverkkosuunnitelmasta eli hallitus vai valtuusto. Tämä pöytäämispäätös syntyi äänestyksen jälkeen. Kannatin sitä, että asia olisi ratkaistu heti, jotta olisi saatu tilanteeseen selkeyttä, ja päästy tilanteessa eteen päin mahdollisimman nopeasti.</p><p>Nyt tämä päätöksenteon kannalta keskeinen asia eli toimivaltakysymys jäi auki. No, nyt sitten pitää virkamiesten varmuuden vuoksi valmistella valtuuston linjaukset palveluverkosta valtuuston hyväksyttäväksi, jos NÄILLÄ NÄKYMIN 16.4. olevassa valtuuston kokouksessa äänestyksen voittaa kanta, että palveluverkkosuunnitelmasta päättää hallitus. Jos päätetään, kuten demokraattisinta ja selkeintä on, että palveluverkkosuunnitelmasta päättää valtuusto, noita valmisteltuja valtuuston linjauksia ei tarvitakkaan.</p><p>Ongelmaksi jotkut ovat NYT nähneet sen, että valtuusto päättäisi palveluverkkosuunnitelmasta kuten se NYT on esityksenä eli rakennus rakennukselta. En ymmärrä, mikä tässä on ongelma - yhtä lailla päätettiin valtuuston kouluverkkopäätöksessä 2016. Silloin sekä voittaneessa että hävinneessä esityksessä kouluverkko oli määritelty rakennus rakennukselta.</p><p>Mielestäni palveluverkkosuunnitelmassa keskeistä on juuri se, missä ja missä laajuudessa palvelut konkreettisesti ovat. Ja se päätösvalta kuuluu kunnan korkeimmalle päätöselimelle eli valtuustolle eikä hallitukselle.</p><p>Surullista on myös se, miten TAAS ollaan sivuuttamassa täysin kuntalaisten kuunteleminen valmisteluvaiheessa kuten oli vuonna 2016. Onneksi valtaosa valtuutetuista kuunteli kuntalaisia vuonna 2016. Nyt on taas näytönpaikka.</p><p>Saa nähdä, mitä käänteitä tässä pelissä vielä nähdään! Koska tässä poliittisessa pelissä on jo tosi ikäviä piirteitä niin demokratian kuin kuntalaistenkin kannalta, ja, koska kaikki merkit viittaavat vain pelin kovenemiseen, pitäisi jonkun viheltää peli poikki!</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Koko sivistys- ja kulttuuripuolen palveluverkkosuunnitelman laadinnan lähtökohta on muuttaa vuoden 2016 kouluverkkopäätös nimeltään Oulun koulut 2020-luvulla, joka jäi hävinneitä kismittämään. Eli ainakin Oulunsalon ja Kiimingin lukiot pitäisi lopettaa, ja Salonpään koulu myös - tai vähintäänkin Salonpään koulun toimintaa pitää supistaa eli luokka-asteita vähentää. Kaikki muut muutokset on tuotu lisäksi pöytään, jotta nuo edellä kuvatut saadaan vihdoin maaliin. Melko röyhkeää on siis poliittinen peli nyt!

Olen ennakoinut tätä blogikirjoituksissani 5.2.2017 lähtien - niin selvät olivat merkit.

Tähän peliin kuuluu oleellisena osana 15.5.2017 hyväksytty hallintosäännön muutos, jossa palveluverkkosuunnitelmasta päättää kaupunginhallitus kaupunginvaltuuston linjausten mukaan.

Se, että hyväksyin tuon linjauksen hallintosääntöön, johtui siitä, että annettiin olettaa, että valtuuston linjauksilla tarkoitetaan vuoden 2016 kouluverkkopäätöstä, mutta eihän se enää siltä kuulosta, kun ollaankin vaatimassa uusia valtuuston linjauksia.

Lisäksi peliin kuuluu sivistys- ja kulttuurilautakunnalle sälytetty 5 miljoonan säästövelvoite.

Se on siinä! Pöytä on katettu kovalle poliittiselle pelille, jossa huolta ei kanneta, siitä, että valtuuston tuore kouluverkkopäätös vuodelta 2016 on edelleen voimassa, ja sen mukaan olisi pitänyt ja pitäisi edetä.

Esimerkiksi jos Salonpään kouluinvestointia olisi viety eteenpäin vuoden 2016 kouluverkkopäätöksen mukaisesti, Salonpään uusi koulu alkaisi kohta nousta pystyyn. MUTTA tämä vitkuttelu on johtamassa valitettavasti varmaankin siihen, että Salonpäähän joudutaan kohta investoimaan väistötilat sisäilmaongelmien pahentumisen takia.

Johtuen tästä poliittisesta pelistä päätöksenteko Oulussa on aivan sekaisin. Kun selvisi, että todellakaan valtuuston linjauksilla ei selvästi tarkoita vuoden 2016 kouluverkkopäätöstä, vaadimme me 27 valtuutettua aloitteessa, että hallintosääntöä muutetaan siten, että palveluverkkosuunnitelmasta päättää valtuusto.

Tämä toimivalta-asia oli viime valtuuston kokouksessa 26.2. päätettävänä, MUTTA kuinkas ollakaan asia haluttiin jättää pöydälle eli olla päättämättä siitä, mikä taho päättää palveluverkkosuunnitelmasta eli hallitus vai valtuusto. Tämä pöytäämispäätös syntyi äänestyksen jälkeen. Kannatin sitä, että asia olisi ratkaistu heti, jotta olisi saatu tilanteeseen selkeyttä, ja päästy tilanteessa eteen päin mahdollisimman nopeasti.

Nyt tämä päätöksenteon kannalta keskeinen asia eli toimivaltakysymys jäi auki. No, nyt sitten pitää virkamiesten varmuuden vuoksi valmistella valtuuston linjaukset palveluverkosta valtuuston hyväksyttäväksi, jos NÄILLÄ NÄKYMIN 16.4. olevassa valtuuston kokouksessa äänestyksen voittaa kanta, että palveluverkkosuunnitelmasta päättää hallitus. Jos päätetään, kuten demokraattisinta ja selkeintä on, että palveluverkkosuunnitelmasta päättää valtuusto, noita valmisteltuja valtuuston linjauksia ei tarvitakkaan.

Ongelmaksi jotkut ovat NYT nähneet sen, että valtuusto päättäisi palveluverkkosuunnitelmasta kuten se NYT on esityksenä eli rakennus rakennukselta. En ymmärrä, mikä tässä on ongelma - yhtä lailla päätettiin valtuuston kouluverkkopäätöksessä 2016. Silloin sekä voittaneessa että hävinneessä esityksessä kouluverkko oli määritelty rakennus rakennukselta.

Mielestäni palveluverkkosuunnitelmassa keskeistä on juuri se, missä ja missä laajuudessa palvelut konkreettisesti ovat. Ja se päätösvalta kuuluu kunnan korkeimmalle päätöselimelle eli valtuustolle eikä hallitukselle.

Surullista on myös se, miten TAAS ollaan sivuuttamassa täysin kuntalaisten kuunteleminen valmisteluvaiheessa kuten oli vuonna 2016. Onneksi valtaosa valtuutetuista kuunteli kuntalaisia vuonna 2016. Nyt on taas näytönpaikka.

Saa nähdä, mitä käänteitä tässä pelissä vielä nähdään! Koska tässä poliittisessa pelissä on jo tosi ikäviä piirteitä niin demokratian kuin kuntalaistenkin kannalta, ja, koska kaikki merkit viittaavat vain pelin kovenemiseen, pitäisi jonkun viheltää peli poikki!

]]>
0 http://annesnellman.puheenvuoro.uusisuomi.fi/251696-oulussa-on-paatoksenteko-sekaisin#comments Demokratia Kouluverkko Oulu Päätöksenteko Poliittinen peli Sat, 03 Mar 2018 08:23:16 +0000 Anne Snellman http://annesnellman.puheenvuoro.uusisuomi.fi/251696-oulussa-on-paatoksenteko-sekaisin
Onko Oulussa nostettu kustannuslukemia lakkautusuhan alla oleviin kouluihin? http://pekkahetta1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/251615-onko-oulussa-nostettu-koulujen-sisaisia-kustannuslukemia-tiettyihin-kouluihin <p>Olipas valaiseva käynti lakkautusuhan alla olevassa Ylikylän koululla. Mukana päättäjiä ja virkamiehiä kutsuttuna.&nbsp;On tämä yhtä kusetusta koko kouluverkon leikkausasia!! Nämä asiat jäi päällimäisenä mieleen:</p><p>&nbsp;</p><p>Mielestäni tietyissä kouluissa ollaan aika systemaattisesti nostettu koulun sisäisiä kuluja ja samalla tietyissä kouluissa(ne jotka halutaan pitää) niitä ollaan alihinnoiteltu. Saadaan siis paperilla näyttämään jonkun kohteen olevan paras lakkauttaa. Esimerkkeinä Oulunsalo ja Kiiminki jossa tämä paistaa läpi. Samalla esimerkiksi Kiimingin lakkautusuhan olevat koulut lakkautettuna eivät toisikaan säästöjä. Nimittäin ei olisi ilman investointeja mahdollista sijoittaa niitä mihinkään, koska ei olis oppilaspaikkoja missään vapaana!! Miettikääpä miten nyt meinataan toimia siis.</p><p>Tässä ilmoitetut lukemat, joihin ei ole saatu virkamiehiltä mitään tarkennusta. Nämäki on ollut kiven alla ja en usko lukuihin.</p><p><a href="https://www.ouka.fi/documents/64277/104164/Tarkennettu_kustannusvertailu_230218.pdf" title="https://www.ouka.fi/documents/64277/104164/Tarkennettu_kustannusvertailu_230218.pdf">https://www.ouka.fi/documents/64277/104164/Tarkennettu_kustannusvertailu...</a></p><p>&nbsp;</p><p>Sitten kaupunki saa kuulemani mukaan n.10milj&euro; tilakeskukselta vuodessa tuloja kiinteistöistä yms, niin haluampa kysyä et missä ne rahat on?? Minne ne on hävinnyt kun niitä ei oteta laskennassa mukaan?? Haluaisin nähä missä lokerossa rahat on. Peitelläänkö niitä nyt jossakin vai?</p><p>Lisäksi muistaispa päättäjät, että kuinka monta perhettä nämä leikkaukset koskis. Harrastukset kärsis ja lasten koulumatkat pitenis suunnattomasti.</p><p>Lisäksi haluan antaa esimerkin: Plaanaojan(paskaojan) valaistuksen rahoilla saataisiin säilytettyä vähintään 10 vuotta Iinatin päiväkoti ja esimerkiksi Ylikylän koulu. Mutta prioreteetti ei ole veronmaksajissa ja perheissä vaan jossain paskaojan valaistuksessa. Ymmärtäsin jos rahaa olisi, mutta en ymmärrä sitä tapahtuvan nyt.</p> Lisäksi haluan kertoa sen, ettei ole kysymys alueesta joka olis kuihtumassa. Päinvastoin. Koulun lähelle on jo kaavoitettu olikohan 1800:lle ihmiselle asunnot. Miettikääpä kuinka käy jos koulu vietäs pois?<div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Olipas valaiseva käynti lakkautusuhan alla olevassa Ylikylän koululla. Mukana päättäjiä ja virkamiehiä kutsuttuna. On tämä yhtä kusetusta koko kouluverkon leikkausasia!! Nämä asiat jäi päällimäisenä mieleen:

 

Mielestäni tietyissä kouluissa ollaan aika systemaattisesti nostettu koulun sisäisiä kuluja ja samalla tietyissä kouluissa(ne jotka halutaan pitää) niitä ollaan alihinnoiteltu. Saadaan siis paperilla näyttämään jonkun kohteen olevan paras lakkauttaa. Esimerkkeinä Oulunsalo ja Kiiminki jossa tämä paistaa läpi. Samalla esimerkiksi Kiimingin lakkautusuhan olevat koulut lakkautettuna eivät toisikaan säästöjä. Nimittäin ei olisi ilman investointeja mahdollista sijoittaa niitä mihinkään, koska ei olis oppilaspaikkoja missään vapaana!! Miettikääpä miten nyt meinataan toimia siis.

Tässä ilmoitetut lukemat, joihin ei ole saatu virkamiehiltä mitään tarkennusta. Nämäki on ollut kiven alla ja en usko lukuihin.

https://www.ouka.fi/documents/64277/104164/Tarkennettu_kustannusvertailu_230218.pdf

 

Sitten kaupunki saa kuulemani mukaan n.10milj€ tilakeskukselta vuodessa tuloja kiinteistöistä yms, niin haluampa kysyä et missä ne rahat on?? Minne ne on hävinnyt kun niitä ei oteta laskennassa mukaan?? Haluaisin nähä missä lokerossa rahat on. Peitelläänkö niitä nyt jossakin vai?

Lisäksi muistaispa päättäjät, että kuinka monta perhettä nämä leikkaukset koskis. Harrastukset kärsis ja lasten koulumatkat pitenis suunnattomasti.

Lisäksi haluan antaa esimerkin: Plaanaojan(paskaojan) valaistuksen rahoilla saataisiin säilytettyä vähintään 10 vuotta Iinatin päiväkoti ja esimerkiksi Ylikylän koulu. Mutta prioreteetti ei ole veronmaksajissa ja perheissä vaan jossain paskaojan valaistuksessa. Ymmärtäsin jos rahaa olisi, mutta en ymmärrä sitä tapahtuvan nyt.

Lisäksi haluan kertoa sen, ettei ole kysymys alueesta joka olis kuihtumassa. Päinvastoin. Koulun lähelle on jo kaavoitettu olikohan 1800:lle ihmiselle asunnot. Miettikääpä kuinka käy jos koulu vietäs pois? ]]>
2 http://pekkahetta1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/251615-onko-oulussa-nostettu-koulujen-sisaisia-kustannuslukemia-tiettyihin-kouluihin#comments Homekoulu Koulutus Koulutusverkko Oulu Thu, 01 Mar 2018 19:41:19 +0000 Pekka Hetta http://pekkahetta1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/251615-onko-oulussa-nostettu-koulujen-sisaisia-kustannuslukemia-tiettyihin-kouluihin
Palveluverkossa on jo nyt reikiä http://perttikutilainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/251008-palveluverkossa-on-jo-nyt-reikia <p>Palveluverkossa huomioni kiinnittyy suurin kirjaimin esitettyihin kustannuksiin nykymallissa ja suuriin säästöihin esitetyissä malleissa. Vaikka kuinka yritän materiaalia lukea, niin en saa selville, mistä nykyratkaisun kasvavat kulut syntyy ja varsinkaan sitä, mikä EI synny vaihtoehtoisissa malleissa. Tilaratkaisuilla yritetään luoda säästöjä vaikka sanotaan niiden olevan vain 20% kuluista. Eikä varmastikaan ole niin, että 20% kuluista näillä uusilla malleilla säästetään.</p><p>Pelkkää harhautusta on kertoa noita miljoonia kymmenelle vuodelle, kun kaupungin talous muuten menee vuositasolla. 39 miljoonan nykymallin kustannus on siis 3.9 miljoonaa vuositasolla. Verokertymä kaupungin talousarviossa on 2018-vuodelle 670 M&euro;. Siitä on helppo laskea, että veroprosentin nosto 21:een toisi yhdessä vuodessa jo lähes tuon summan, siis 33.5 miljoonaa. Korotustarve on siis reilu yksi kymmenesosa tuosta. Tuo ei kyllä vielä kaupungin vetovoimaa vie. Oikeasti siis kyseessä on hyttysenpaskan suuruinen summa ja tällä ollaan tuhoamassa niin monien perheiden elinolot.</p><p>Toinen kummallisuus tuossa esityksessä on uudelleen keksitty aluejako. Yhdistymissopimuksessa kaupunki jaettiin suuralueisiin. Missä se jako on nyt? Suuralueille taattiin tasapuolinen kohtelu, mutta nimeämällä alueet uusiksi vetäydytään tuosta vastuusta. Mitä tekemistä Myllojalla ja Korvensuorallakaan on itäisellä alueella? Kiiminki, Ylikiiminki ja Yli-Ii muodostavat aivan erilaisen palvelutarpeen kuin kaupungin kyljessä olevat alueet. Kuntalaisille esitetyissä diasarjoissa on seuraavaa: &rdquo;Palvelukeskittymittäin tarkasteltuna itäinen ja eteläinen alue ovat ainoat, joissa on muutamia yksiköitä, jotka eivät ole 5 km:n säteellä palvelukeskittymistä.&rdquo; Mitähän tuollakin lauseella halutaan sanoa? Karttakaan ei kata koko Oulua. Minun mielestä nuo 5 km ympyrät kattaa vain murto-osan Oulusta. Tällä aluejaolla tehty kyselytutkimus palveluista on ihan huuhaata.&nbsp;</p><p>Onko missään laskettu sitä kustannusta, joka lukiolaisten perheille tulee, kun opiskella ei voikaan enää kotoa käsin, kuten helposti käy lakkautettavien lukioiden osalta? Onnikassa vietetty lukuaika ei varmasti vastaa kotona tai kirjastossa vietettävää. Entäs sitten ne kävelemään joutuvat pikkukoululaiset (Jokikylä, Tirinkylä, Ylikylä...), jotka joutuvat pimeille ja vaarallisille teille, kun lähikoulut lakkaavat. Kuljetusoppilaat taas putoaa automaattisesti kerhotoiminnasta. Oppilaat maantielle ja kulut Kelalle?</p><p>Vaikuttaa harhautukselta, että Kiimingin lukiota ollaan vaihtoehto 2:ssa laittamassa Jokirannan yhteyteen. Jo nyt tilat on liian pienet eikä uuden koulun koosta ole kellään vielä mitään tietoa. On liian helppo tehdä liian pieni koulu ja sitten lukio on pakko lopettaa, kun eivät mahdu samaan tilaan. Paljon parempi olisi tehdä yhteistyötä Kiiminkijoen koulun kanssa, kuten nytkin jo tapahtuu. Lukiolaiset tarvitsevat oman ympäristönsä. Seudullinen lukio ei tarkoita samaa kuin keskitetty lukioverkko.&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Palveluverkossa huomioni kiinnittyy suurin kirjaimin esitettyihin kustannuksiin nykymallissa ja suuriin säästöihin esitetyissä malleissa. Vaikka kuinka yritän materiaalia lukea, niin en saa selville, mistä nykyratkaisun kasvavat kulut syntyy ja varsinkaan sitä, mikä EI synny vaihtoehtoisissa malleissa. Tilaratkaisuilla yritetään luoda säästöjä vaikka sanotaan niiden olevan vain 20% kuluista. Eikä varmastikaan ole niin, että 20% kuluista näillä uusilla malleilla säästetään.

Pelkkää harhautusta on kertoa noita miljoonia kymmenelle vuodelle, kun kaupungin talous muuten menee vuositasolla. 39 miljoonan nykymallin kustannus on siis 3.9 miljoonaa vuositasolla. Verokertymä kaupungin talousarviossa on 2018-vuodelle 670 M€. Siitä on helppo laskea, että veroprosentin nosto 21:een toisi yhdessä vuodessa jo lähes tuon summan, siis 33.5 miljoonaa. Korotustarve on siis reilu yksi kymmenesosa tuosta. Tuo ei kyllä vielä kaupungin vetovoimaa vie. Oikeasti siis kyseessä on hyttysenpaskan suuruinen summa ja tällä ollaan tuhoamassa niin monien perheiden elinolot.

Toinen kummallisuus tuossa esityksessä on uudelleen keksitty aluejako. Yhdistymissopimuksessa kaupunki jaettiin suuralueisiin. Missä se jako on nyt? Suuralueille taattiin tasapuolinen kohtelu, mutta nimeämällä alueet uusiksi vetäydytään tuosta vastuusta. Mitä tekemistä Myllojalla ja Korvensuorallakaan on itäisellä alueella? Kiiminki, Ylikiiminki ja Yli-Ii muodostavat aivan erilaisen palvelutarpeen kuin kaupungin kyljessä olevat alueet. Kuntalaisille esitetyissä diasarjoissa on seuraavaa: ”Palvelukeskittymittäin tarkasteltuna itäinen ja eteläinen alue ovat ainoat, joissa on muutamia yksiköitä, jotka eivät ole 5 km:n säteellä palvelukeskittymistä.” Mitähän tuollakin lauseella halutaan sanoa? Karttakaan ei kata koko Oulua. Minun mielestä nuo 5 km ympyrät kattaa vain murto-osan Oulusta. Tällä aluejaolla tehty kyselytutkimus palveluista on ihan huuhaata. 

Onko missään laskettu sitä kustannusta, joka lukiolaisten perheille tulee, kun opiskella ei voikaan enää kotoa käsin, kuten helposti käy lakkautettavien lukioiden osalta? Onnikassa vietetty lukuaika ei varmasti vastaa kotona tai kirjastossa vietettävää. Entäs sitten ne kävelemään joutuvat pikkukoululaiset (Jokikylä, Tirinkylä, Ylikylä...), jotka joutuvat pimeille ja vaarallisille teille, kun lähikoulut lakkaavat. Kuljetusoppilaat taas putoaa automaattisesti kerhotoiminnasta. Oppilaat maantielle ja kulut Kelalle?

Vaikuttaa harhautukselta, että Kiimingin lukiota ollaan vaihtoehto 2:ssa laittamassa Jokirannan yhteyteen. Jo nyt tilat on liian pienet eikä uuden koulun koosta ole kellään vielä mitään tietoa. On liian helppo tehdä liian pieni koulu ja sitten lukio on pakko lopettaa, kun eivät mahdu samaan tilaan. Paljon parempi olisi tehdä yhteistyötä Kiiminkijoen koulun kanssa, kuten nytkin jo tapahtuu. Lukiolaiset tarvitsevat oman ympäristönsä. Seudullinen lukio ei tarkoita samaa kuin keskitetty lukioverkko. 

]]>
0 http://perttikutilainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/251008-palveluverkossa-on-jo-nyt-reikia#comments Oulu palveluverkko Fri, 16 Feb 2018 05:46:33 +0000 Pertti Kutilainen http://perttikutilainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/251008-palveluverkossa-on-jo-nyt-reikia
Kyläpoliitikon puheenvuoro http://annesnellman.puheenvuoro.uusisuomi.fi/250382-kylapoliitikon-puheenvuoro <p>Meneillään oleva palveluverkkoselvitys on taas saanut reuna-alueiden asukkaat varpailleen.</p><p>Epävarmuus lähipalveluiden kohtalosta on saanut jo oulunsalolaiset haikailemaan eroa Oulusta ja liittymistä joko Hailuotoon tai Kempeleeseen. Mallia haluttaisiin ottaa Jakkukylästä, joka erosi Oulusta ja liittyi tämän vuoden alusta Iihin.</p><p>Näihin kuntalaisten hätähuutoihin pitäisi oikeasti havahtua. Ne ovat täysin ymmärrettäviä ja oikeutettuja. Kun kesäkuussa 2016 kaupunginvaltuusto hyväksyi Oulun koulut 2020-luvulla -asiakirjan, kuntalaiset luulivat, että kouluverkko on ainakin lähitulevaisuuden osalta linjattu.</p><p>Mutta, mutta. Eletään vuotta 2018 - ei siis vielä edes vuotta 2020 - ja kaikkia on taas epävarmaa varsinkin Oulunsalossa. Palveluverkkoselvitysesityksessä virkamiehet ovat kyseenalaistaneet melkein kaikki Oulunsalon palvelut joko lopettamalla tai siirtämällä ne.</p><p>Oulunsalossa lopettaminen tai siirtäminen uhkaa mm. Salonpään koulua, lukiota, kirjastoa ja Oulu 10 -palvelupistettä. Tragikoomista tässä pyörremyrskyssä on se, että alunperin Kauppakeskus Kapteenin rakentamiseen päädyttiin, koska Oulunsalon pääkirjasto tarvitsi uudet tilat... Monikohan tätäkin tietäisi ellei tämä kyläpolitiikko sitä kertoisi.</p><p>Kauppakeskus Kapteenin yrittäjät ovat jo nyt vaikeuksissa. Lukiolaisostovoiman kaikkoaminen Ouluun olisi Kauppakeskus Kapteenin loppu. Tällaisen yritysvaikutusten arvioinnin voin tehdä suoralta kädeltä, vaikka virkamiestenhän tällaiset arvioinnit pitäisi suorittaa...</p><p>Oululle ollaan luomassa uutta strategiaa. Me valtuutetut kuulimme strategiatyöpajassa ulkopuolisen arvioitsijan tuomion, että kovat arvot ovat Oululla kunnossa, mutta pehmeät eivät. Eipä yllättänyt!</p><p>Tällainen joka vuosi käytävä kouluverkkokeskustelu ei mielestäni edusta mitenkään pehmeitä arvoja!!!</p><p>Strategian pitäisi huokutella Ouluun uusia asukkaita ja toisaalta pitää asukkaat täällä. Kuka tänne uskaltaa muuttaa, kun ei voi olla varma, että asuinaluella oleva koulu on toiminnassa vielä parin vuoden kuluttua?!</p><p>Jos Oulu tulee olemaan uuden strategiankin mukaan Lapsiystävällinen kunta, pitää sen näkyä myös teoissa, muuten strategia ei ole uskottava. Eivät ihmiset lue strategioita, vaan he seuraavat uutisointia kunnasta ja käytävää kuntalaiskeskustelua.</p><p>Laaja moni-ilmeinen Oulu ansaitsee laajan moni-ilmeisen palveluverkon.</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Meneillään oleva palveluverkkoselvitys on taas saanut reuna-alueiden asukkaat varpailleen.

Epävarmuus lähipalveluiden kohtalosta on saanut jo oulunsalolaiset haikailemaan eroa Oulusta ja liittymistä joko Hailuotoon tai Kempeleeseen. Mallia haluttaisiin ottaa Jakkukylästä, joka erosi Oulusta ja liittyi tämän vuoden alusta Iihin.

Näihin kuntalaisten hätähuutoihin pitäisi oikeasti havahtua. Ne ovat täysin ymmärrettäviä ja oikeutettuja. Kun kesäkuussa 2016 kaupunginvaltuusto hyväksyi Oulun koulut 2020-luvulla -asiakirjan, kuntalaiset luulivat, että kouluverkko on ainakin lähitulevaisuuden osalta linjattu.

Mutta, mutta. Eletään vuotta 2018 - ei siis vielä edes vuotta 2020 - ja kaikkia on taas epävarmaa varsinkin Oulunsalossa. Palveluverkkoselvitysesityksessä virkamiehet ovat kyseenalaistaneet melkein kaikki Oulunsalon palvelut joko lopettamalla tai siirtämällä ne.

Oulunsalossa lopettaminen tai siirtäminen uhkaa mm. Salonpään koulua, lukiota, kirjastoa ja Oulu 10 -palvelupistettä. Tragikoomista tässä pyörremyrskyssä on se, että alunperin Kauppakeskus Kapteenin rakentamiseen päädyttiin, koska Oulunsalon pääkirjasto tarvitsi uudet tilat... Monikohan tätäkin tietäisi ellei tämä kyläpolitiikko sitä kertoisi.

Kauppakeskus Kapteenin yrittäjät ovat jo nyt vaikeuksissa. Lukiolaisostovoiman kaikkoaminen Ouluun olisi Kauppakeskus Kapteenin loppu. Tällaisen yritysvaikutusten arvioinnin voin tehdä suoralta kädeltä, vaikka virkamiestenhän tällaiset arvioinnit pitäisi suorittaa...

Oululle ollaan luomassa uutta strategiaa. Me valtuutetut kuulimme strategiatyöpajassa ulkopuolisen arvioitsijan tuomion, että kovat arvot ovat Oululla kunnossa, mutta pehmeät eivät. Eipä yllättänyt!

Tällainen joka vuosi käytävä kouluverkkokeskustelu ei mielestäni edusta mitenkään pehmeitä arvoja!!!

Strategian pitäisi huokutella Ouluun uusia asukkaita ja toisaalta pitää asukkaat täällä. Kuka tänne uskaltaa muuttaa, kun ei voi olla varma, että asuinaluella oleva koulu on toiminnassa vielä parin vuoden kuluttua?!

Jos Oulu tulee olemaan uuden strategiankin mukaan Lapsiystävällinen kunta, pitää sen näkyä myös teoissa, muuten strategia ei ole uskottava. Eivät ihmiset lue strategioita, vaan he seuraavat uutisointia kunnasta ja käytävää kuntalaiskeskustelua.

Laaja moni-ilmeinen Oulu ansaitsee laajan moni-ilmeisen palveluverkon.

 

]]>
0 http://annesnellman.puheenvuoro.uusisuomi.fi/250382-kylapoliitikon-puheenvuoro#comments Kouluverkko Lapsiystävällinen Oulu Strategia Yritysvaikutukset Sat, 03 Feb 2018 10:47:20 +0000 Anne Snellman http://annesnellman.puheenvuoro.uusisuomi.fi/250382-kylapoliitikon-puheenvuoro
Oulussa tarvitaan taas lakimiehiä http://annesnellman.puheenvuoro.uusisuomi.fi/249122-oulussa-tarvitaan-taas-lakimiehia <p>Virkamiehet ovat esitelleet lukioiden keskittämisesityksensä.</p><p>Siinä reuna-alueiden lukioista Kiimingin ja Oulunsalon lukiot lakkaisivat.</p><p>Nyt on alkanut tulkintakausi, johon päädytään aina äärimmäisessä hädässä. Lakimiehiä tarvitaan.</p><p>Mitäkö tarkoitan?</p><p>No, hallintosäännön mukaan kaupunginhallitus voi päättää palveluverkkosuunnitelmasta kaupunginvaltuuston linjausten mukaisesti (<a href="https://www.ouka.fi/c/document_library/get_file?uuid=acb35456-5a42-4722-a14f-546736fbb0af&amp;groupId=52058">linkki</a>).</p><p>No, mutta, mitkä ovat kaupunginvaltuuston linjaukset?!</p><p>No, autan. Oulun kaupungin lakimiehen mukaan kaupunginvaltuuston kouluverkkopäätös 13.6.2016 &sect; 49 on linjauspäätös (<a href="http://asiakirjat.ouka.fi/ktwebbin/dbisa.dll/ktwebscr/pk_asil_tweb.htm?+bid=10803">linkki</a>) ja myös kaupunginvaltuuston talousarviopäätöksessä 11.12.2017 &sect; 151 (<a href="http://asiakirjat.ouka.fi/ktwebbin/dbisa.dll/ktwebscr/pk_asil_tweb.htm?+bid=14079">linkki</a>) olevat kirjaukset ovat kaupunginvaltuuston linjauksia. Toisaalta olen kuullut myös tulkinnan, jonka mukaan kaupunginvaltuuston linjaukset ovat vain talousarviopäätös 11.12.2017 &sect; 151. No, mitä talousarviossa on linjattu.</p><p>No, talousarviossa on Oulunsalon osalta seuraavaa: Otsikko: Oulunsalon kouluratkaisu. Taulukossa määrärahat yhteensä 7 826 000 euroa. Taulukon alla teksti: Kaupunginvaltuuston kouluverkkopäätös 13.6.2016 &sect; 49. Investoinnista ei ole kaupunginhallituksen päätöstä. Hankkeen alustava toteutusaikataulu on 2018&ndash;2020. Oulunsalon kouluratkaisussa varmistetaan nopea tilaratkaisu ja tarvittavat väliaikaiset tilat Salonpään koulun oppilaille ja henkilökunnalle.</p><p>Eli pohjalla on 13.6.2016 &sect; 49 valtuuston kouluverkkopäätös. Kiimingin lukion osalta ei ole mainintaa talousarviossa, joten pohjalla on 13.6.2016 &sect; 49 valtuuston kouluverkkopäätös.</p><p>Eli Kiimingin ja Oulunsalon lukioita ei onneksi voi kaupunginhallitus lopettaa, koska kaupunginvaltuuston 13.6.2016 &sect; 49 linjaus on, että Kiimingin ja Oulunsalon lukiot jatkavat toimintaansa nykyisissä tiloissaan.</p><p>Kiimingin ja Oulunsalon lukiot siis jatkavat.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Virkamiehet ovat esitelleet lukioiden keskittämisesityksensä.

Siinä reuna-alueiden lukioista Kiimingin ja Oulunsalon lukiot lakkaisivat.

Nyt on alkanut tulkintakausi, johon päädytään aina äärimmäisessä hädässä. Lakimiehiä tarvitaan.

Mitäkö tarkoitan?

No, hallintosäännön mukaan kaupunginhallitus voi päättää palveluverkkosuunnitelmasta kaupunginvaltuuston linjausten mukaisesti (linkki).

No, mutta, mitkä ovat kaupunginvaltuuston linjaukset?!

No, autan. Oulun kaupungin lakimiehen mukaan kaupunginvaltuuston kouluverkkopäätös 13.6.2016 § 49 on linjauspäätös (linkki) ja myös kaupunginvaltuuston talousarviopäätöksessä 11.12.2017 § 151 (linkki) olevat kirjaukset ovat kaupunginvaltuuston linjauksia. Toisaalta olen kuullut myös tulkinnan, jonka mukaan kaupunginvaltuuston linjaukset ovat vain talousarviopäätös 11.12.2017 § 151. No, mitä talousarviossa on linjattu.

No, talousarviossa on Oulunsalon osalta seuraavaa: Otsikko: Oulunsalon kouluratkaisu. Taulukossa määrärahat yhteensä 7 826 000 euroa. Taulukon alla teksti: Kaupunginvaltuuston kouluverkkopäätös 13.6.2016 § 49. Investoinnista ei ole kaupunginhallituksen päätöstä. Hankkeen alustava toteutusaikataulu on 2018–2020. Oulunsalon kouluratkaisussa varmistetaan nopea tilaratkaisu ja tarvittavat väliaikaiset tilat Salonpään koulun oppilaille ja henkilökunnalle.

Eli pohjalla on 13.6.2016 § 49 valtuuston kouluverkkopäätös. Kiimingin lukion osalta ei ole mainintaa talousarviossa, joten pohjalla on 13.6.2016 § 49 valtuuston kouluverkkopäätös.

Eli Kiimingin ja Oulunsalon lukioita ei onneksi voi kaupunginhallitus lopettaa, koska kaupunginvaltuuston 13.6.2016 § 49 linjaus on, että Kiimingin ja Oulunsalon lukiot jatkavat toimintaansa nykyisissä tiloissaan.

Kiimingin ja Oulunsalon lukiot siis jatkavat.

]]>
0 http://annesnellman.puheenvuoro.uusisuomi.fi/249122-oulussa-tarvitaan-taas-lakimiehia#comments Kiiminki Lukio Oulu Oulunsalo Sun, 14 Jan 2018 10:19:52 +0000 Anne Snellman http://annesnellman.puheenvuoro.uusisuomi.fi/249122-oulussa-tarvitaan-taas-lakimiehia
Oulun kaupunki oikeasti edistämään matkailua http://annesnellman.puheenvuoro.uusisuomi.fi/247474-oulun-kaupunki-oikeasti-edistamaan-matkailua <p>Jätin 11.12. Oulun kaupunginvaltuuston kokouksessa seuraavan sisältöisen valtuustoaloitteen:</p><p>Oulun kaupungin on panostettava selkeästi nykyistä enemmän matkailun edistämiseen ja viipymän lisäämiseen Oulussa. Erityisiä valttejamme ovat luonto, jäätyvä meri ja myös shoppailumahdollisuudet. Matkailijat lähtömaastaan riippumatta arvostavat ja ihailevat vihreää luontoa, sinistä taivasta, hiljaisuutta ja puhtaita vesiä. Näitä kaikkia meillä on tarjota matkailijoillle. Elämyksiä ja elämysliikuntaakin voidaan meillä tarjota esimerkiksi upeissa joissamme, vaellus- ja patikointireiteillä, huskysafareilla ja hevostalleilla. Majoitusta Oulussa tarjoavat erilaisten hotellien lisäksi useat Airbnb-kohteet, ja majoituskapasiteettia tulee koko ajan lisää.</p><p>Oulun matkailu on lapsen kengissä. Esimerkiksi Syötteellä, Rokualla ja Kalajoella ovat toimivat matkailuyhdistykset, joilla on osuutensa myös Oulun Matkailu Oy:n toiminnassa. Oulun omat yritykset ja nimenomainen viipymän lisääminen Oulussa jää paitsioon näiden &quot;valmiiden&quot; matkailukohteiden rinnalla. Oulussa on useita pieniä yrityksiä, joiden näkyvyys Oulun yhteismarkkinonnissa jää käytännössä olemattomaksi Oulun Matkailu Oy:n kalliin markkinointimaksun vuoksi.</p><p>Oulun seudun matkailustrategia 2020:ssa todetaan, että rauhallisen ja puhtaan luonnon tarjoamien elämysten sekä vilkkaan kaupungin yhdistelmä kiinnostaa erityisesti ulkomaisia matkailijoita.</p><p>Ennen kaikkea matkailussa tarvitaan nyt yrittäjien laajaa verkostoitumista, jotta matkailun palveluketjut toimivat. Verkostoitumisen edistämiseksi tarvitaan kuitenkin kaupungin omaa resurssia koordinoida matkailua, ja mahdollistaa pienten yritysten näkyvyys Oulun matkailun yhteismarkkinoinnissa.</p><p>Finnaviakin on edistänyt, ja edelleen edistää kasvavia Aasian markkinoiden tuomia turistivirtoja. Finnair lentää yli 250 kertaa kuukaudessa suorinta reittiä Aasiasta Helsinkiin. Oulun kaupungin kannattaa ehdottomasti olla nyt aktiivinen, kun tulevia matkailijoita ohjataan Helsingistä eri pohjoisen Suomen kohteisiin.</p><p>Oulun kaupungin tapahtuma- ja markkinointitoiminnot yhdistetään yhdeksi kokonaisuudeksi. Tässä yhteydessä tulee miettiä myös matkailun yhteismarkkinointia sekä huolehtia Oulussa olevan aktiviteettitarjonnan näkyvyydestä netissä ilman liian suuria markkinointimaksuja.</p><p>Täten esitän, että Oulun kaupunki ottaa aktiivisemman rooli Oulun matkailun edistämisessä yllä mainittuja keinoja käyttäen.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Jätin 11.12. Oulun kaupunginvaltuuston kokouksessa seuraavan sisältöisen valtuustoaloitteen:

Oulun kaupungin on panostettava selkeästi nykyistä enemmän matkailun edistämiseen ja viipymän lisäämiseen Oulussa. Erityisiä valttejamme ovat luonto, jäätyvä meri ja myös shoppailumahdollisuudet. Matkailijat lähtömaastaan riippumatta arvostavat ja ihailevat vihreää luontoa, sinistä taivasta, hiljaisuutta ja puhtaita vesiä. Näitä kaikkia meillä on tarjota matkailijoillle. Elämyksiä ja elämysliikuntaakin voidaan meillä tarjota esimerkiksi upeissa joissamme, vaellus- ja patikointireiteillä, huskysafareilla ja hevostalleilla. Majoitusta Oulussa tarjoavat erilaisten hotellien lisäksi useat Airbnb-kohteet, ja majoituskapasiteettia tulee koko ajan lisää.

Oulun matkailu on lapsen kengissä. Esimerkiksi Syötteellä, Rokualla ja Kalajoella ovat toimivat matkailuyhdistykset, joilla on osuutensa myös Oulun Matkailu Oy:n toiminnassa. Oulun omat yritykset ja nimenomainen viipymän lisääminen Oulussa jää paitsioon näiden "valmiiden" matkailukohteiden rinnalla. Oulussa on useita pieniä yrityksiä, joiden näkyvyys Oulun yhteismarkkinonnissa jää käytännössä olemattomaksi Oulun Matkailu Oy:n kalliin markkinointimaksun vuoksi.

Oulun seudun matkailustrategia 2020:ssa todetaan, että rauhallisen ja puhtaan luonnon tarjoamien elämysten sekä vilkkaan kaupungin yhdistelmä kiinnostaa erityisesti ulkomaisia matkailijoita.

Ennen kaikkea matkailussa tarvitaan nyt yrittäjien laajaa verkostoitumista, jotta matkailun palveluketjut toimivat. Verkostoitumisen edistämiseksi tarvitaan kuitenkin kaupungin omaa resurssia koordinoida matkailua, ja mahdollistaa pienten yritysten näkyvyys Oulun matkailun yhteismarkkinoinnissa.

Finnaviakin on edistänyt, ja edelleen edistää kasvavia Aasian markkinoiden tuomia turistivirtoja. Finnair lentää yli 250 kertaa kuukaudessa suorinta reittiä Aasiasta Helsinkiin. Oulun kaupungin kannattaa ehdottomasti olla nyt aktiivinen, kun tulevia matkailijoita ohjataan Helsingistä eri pohjoisen Suomen kohteisiin.

Oulun kaupungin tapahtuma- ja markkinointitoiminnot yhdistetään yhdeksi kokonaisuudeksi. Tässä yhteydessä tulee miettiä myös matkailun yhteismarkkinointia sekä huolehtia Oulussa olevan aktiviteettitarjonnan näkyvyydestä netissä ilman liian suuria markkinointimaksuja.

Täten esitän, että Oulun kaupunki ottaa aktiivisemman rooli Oulun matkailun edistämisessä yllä mainittuja keinoja käyttäen.

]]>
2 http://annesnellman.puheenvuoro.uusisuomi.fi/247474-oulun-kaupunki-oikeasti-edistamaan-matkailua#comments Markkinointi Matkailu Oulu Mon, 11 Dec 2017 18:37:43 +0000 Anne Snellman http://annesnellman.puheenvuoro.uusisuomi.fi/247474-oulun-kaupunki-oikeasti-edistamaan-matkailua
Vastuullisuus päätöksenteossa http://annesnellman.puheenvuoro.uusisuomi.fi/246160-vastuullisuus-paatoksenteossa <p><em>Tämä kirjoitukseni julkaistiin 16.11. kolumnina Forum24-lehdessä.</em></p><p>9.10. julkistettiin esitys Oulun kaupungin talousarvioksi 2018 ja -suunnitelmaksi 2019-20. Yllätyin lukiessani tilakeskuksen investointiosiosta otsikon &quot;Oulunsalon kouluratkaisu&quot;. Missä eriteltynä Salonpään koulun uudisrakennus ja Niemenrannan koulun laajennus?! Muilta osin kouluinvestoinnit vaikuttivat olevan kunnossa eli vuoden 2016 kesäkuisen valtuuston kouluverkkopäätöksen mukaisesti.</p><p>Kesäkuussa 2016 Oulun kaupunginvaltuusto - siis kunnan korkein toimielin - äänesti äänin 36-31 voittoon kouluverkkoesityksen Oulun koulut 2020-luvulla. Siinä päätettiin Oulunsalon osalta seuraavaa: Oulunsalon lukio jatkaa toimintaansa nykyisissä tiloissaan. Niemenrannan ja Salonpään koulut säilyvät 0-6 luokkien kouluina. Salonpään koulu joko saneerataan tai tilat korvataan uudisrakennuksella. Niemenrannan koulun investointipäätös tehdään, kun tulevat oppilasmäärät ovat selvillä. Pitkäkankaan koulu jatkaa toimintaansa. Salonpää koulun investointipäätös on kiireellisin.</p><p>Hankeselvitykset on tehty sekä Niemenrannan että Salonpään koulun osalta, ja niissä virkamiehet päätyivät esittämään Niemenrannan koulun laajentamista ja Salonpään koulun korvaamista uudisrakennuksella. Kumpikin koulu jatkaa 0-6 luokkien kouluina. Kyseiset investoinnit maksavat yhteensä&nbsp;<a href="http://asiakirjat.ouka.fi/ktwebbin/ktproxy2.dll?doctype=3&amp;docid=700838&amp;version=1">10 851 000</a>&nbsp;euroa.</p><p>Kuinkas ollakaan, talousarvioesityksen &quot;Oulunsalon kouluratkaisuun&quot; on varattu rahaa ainoastaan&nbsp;<a href="https://www.ouka.fi/documents/52058/17421441/Talousarvio2018-ja-suunnitelma2019-2020-kaupunginjohtajan-esitys-9-10-2017.pdf/ba05d7be-e733-47b1-af57-6e482eacb32f">7 826 000</a>&nbsp;euroa euroa. Tällä summalla ei siis toteudu valtuuston kesäkuussa 2016 ja hankeselvitysten tarkentama Oulunsalon kouluratkaisu.</p><p>Salonpään koulussa kärsitään edelleen sisäilmaongelmista (muun muassa sädesientä), jotka ovat pahentuneet kesäkuusta 2016. Niemenrannan koulussa kärsitään tilanahtaudesta jo sellaisessa mittakaavassa, että kaksi nelosluokkaa on evakossa Kirkonkylän koululla, ja ensi syksynä varaudutaan siirtämään jopa kolme luokkaa.</p><p>Salonpään koulun investointipäätös linjattiin kesäkuussa 2016 kiireellisimmäksi. Nyt elämme vuoden 2017 marraskuuta, mutta uhkakuvana on, että Oulunsalon osalta kouluverkkojappasu aloitetaan alusta - viis kiireestä. Uskomatonta, missä valtuuston päätöksen kunnioittaminen ja vastuullisuus?!</p><p>Lopuksi totean kaksi asiaa.<br />1. Demokratiassa valtuuston päätöstä kunnioitetaan!<br />2. Vastuulliset päättäjät eivät leikki ihmisten terveydellä!</p><p>Anne Snellman<br />kaupunginvaltuutettu (sin.)<br />sivistys- ja kulttuurilautakunnan jäsen<br />Oulu</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Tämä kirjoitukseni julkaistiin 16.11. kolumnina Forum24-lehdessä.

9.10. julkistettiin esitys Oulun kaupungin talousarvioksi 2018 ja -suunnitelmaksi 2019-20. Yllätyin lukiessani tilakeskuksen investointiosiosta otsikon "Oulunsalon kouluratkaisu". Missä eriteltynä Salonpään koulun uudisrakennus ja Niemenrannan koulun laajennus?! Muilta osin kouluinvestoinnit vaikuttivat olevan kunnossa eli vuoden 2016 kesäkuisen valtuuston kouluverkkopäätöksen mukaisesti.

Kesäkuussa 2016 Oulun kaupunginvaltuusto - siis kunnan korkein toimielin - äänesti äänin 36-31 voittoon kouluverkkoesityksen Oulun koulut 2020-luvulla. Siinä päätettiin Oulunsalon osalta seuraavaa: Oulunsalon lukio jatkaa toimintaansa nykyisissä tiloissaan. Niemenrannan ja Salonpään koulut säilyvät 0-6 luokkien kouluina. Salonpään koulu joko saneerataan tai tilat korvataan uudisrakennuksella. Niemenrannan koulun investointipäätös tehdään, kun tulevat oppilasmäärät ovat selvillä. Pitkäkankaan koulu jatkaa toimintaansa. Salonpää koulun investointipäätös on kiireellisin.

Hankeselvitykset on tehty sekä Niemenrannan että Salonpään koulun osalta, ja niissä virkamiehet päätyivät esittämään Niemenrannan koulun laajentamista ja Salonpään koulun korvaamista uudisrakennuksella. Kumpikin koulu jatkaa 0-6 luokkien kouluina. Kyseiset investoinnit maksavat yhteensä 10 851 000 euroa.

Kuinkas ollakaan, talousarvioesityksen "Oulunsalon kouluratkaisuun" on varattu rahaa ainoastaan 7 826 000 euroa euroa. Tällä summalla ei siis toteudu valtuuston kesäkuussa 2016 ja hankeselvitysten tarkentama Oulunsalon kouluratkaisu.

Salonpään koulussa kärsitään edelleen sisäilmaongelmista (muun muassa sädesientä), jotka ovat pahentuneet kesäkuusta 2016. Niemenrannan koulussa kärsitään tilanahtaudesta jo sellaisessa mittakaavassa, että kaksi nelosluokkaa on evakossa Kirkonkylän koululla, ja ensi syksynä varaudutaan siirtämään jopa kolme luokkaa.

Salonpään koulun investointipäätös linjattiin kesäkuussa 2016 kiireellisimmäksi. Nyt elämme vuoden 2017 marraskuuta, mutta uhkakuvana on, että Oulunsalon osalta kouluverkkojappasu aloitetaan alusta - viis kiireestä. Uskomatonta, missä valtuuston päätöksen kunnioittaminen ja vastuullisuus?!

Lopuksi totean kaksi asiaa.
1. Demokratiassa valtuuston päätöstä kunnioitetaan!
2. Vastuulliset päättäjät eivät leikki ihmisten terveydellä!

Anne Snellman
kaupunginvaltuutettu (sin.)
sivistys- ja kulttuurilautakunnan jäsen
Oulu

]]>
0 http://annesnellman.puheenvuoro.uusisuomi.fi/246160-vastuullisuus-paatoksenteossa#comments Kouluverkko Oulu Oulunsalo Sisäilmaongelmat Tilanahtaus Thu, 16 Nov 2017 08:16:49 +0000 Anne Snellman http://annesnellman.puheenvuoro.uusisuomi.fi/246160-vastuullisuus-paatoksenteossa
Jumalanpalveluksia sunnuntaisin klo 17 Oulunsaloonkin http://annesnellman.puheenvuoro.uusisuomi.fi/245017-jumalanpalveluksia-sunnuntaisin-klo-17-oulunsaloonkin <p><em>Tämä mielipidekirjoitukseni julkaistiin käsiteltynä Rauhantervehdyksessä</em><em>&nbsp;numero 32.</em></p><p>Yhteiskunta on muuttunut huomattavasti viime vuosikymmeninä. Kaikkinainen yhteydenpito on saanut uusia muotoja. Kasvokkain ja puhelinyhteys on saanut seurakseen niin sähköpostin kuin sosiaalisen mediankin.</p><p>Seurakuntakin on hyvin löytänyt tiensä sosiaalisen median verkkoihin. Tästä huolimatta ihmiset kaipaavat perinteistä kasvokkain tapahtuvaa yhteisöllisyyttä.</p><p>Olen pidemmän aikaa ihmetellyt, miksi Oulunsalon seurakunnassa ei voi jumalanpalveluksia järjestää useammin sunnuntai-iltaisin esim. klo 17 alkaen. Uskon, että tämä ajankohta houkuttelisi kirkkoon uusiakin ihmisiä.</p><p>Varsinkin hektistä arkea kokevat haluavat viikonloppuna levätä, jolloin sunnuntain kello kymmenen jumalanpalvelus ei vaan toimi.</p><p>Eli toivon, että jumalanpalveluksia järjestettäisiin myös Oulunsalossa kuten esim. Tuirassa myös sunnuntai-iltaisin klo 17. Uskon, että en ole toiveeni kanssa yksin.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Tämä mielipidekirjoitukseni julkaistiin käsiteltynä Rauhantervehdyksessä numero 32.

Yhteiskunta on muuttunut huomattavasti viime vuosikymmeninä. Kaikkinainen yhteydenpito on saanut uusia muotoja. Kasvokkain ja puhelinyhteys on saanut seurakseen niin sähköpostin kuin sosiaalisen mediankin.

Seurakuntakin on hyvin löytänyt tiensä sosiaalisen median verkkoihin. Tästä huolimatta ihmiset kaipaavat perinteistä kasvokkain tapahtuvaa yhteisöllisyyttä.

Olen pidemmän aikaa ihmetellyt, miksi Oulunsalon seurakunnassa ei voi jumalanpalveluksia järjestää useammin sunnuntai-iltaisin esim. klo 17 alkaen. Uskon, että tämä ajankohta houkuttelisi kirkkoon uusiakin ihmisiä.

Varsinkin hektistä arkea kokevat haluavat viikonloppuna levätä, jolloin sunnuntain kello kymmenen jumalanpalvelus ei vaan toimi.

Eli toivon, että jumalanpalveluksia järjestettäisiin myös Oulunsalossa kuten esim. Tuirassa myös sunnuntai-iltaisin klo 17. Uskon, että en ole toiveeni kanssa yksin.

]]>
4 http://annesnellman.puheenvuoro.uusisuomi.fi/245017-jumalanpalveluksia-sunnuntaisin-klo-17-oulunsaloonkin#comments Jumalanpalvelus Kirkko Oulu Oulunsalo Tuira Wed, 25 Oct 2017 18:54:33 +0000 Anne Snellman http://annesnellman.puheenvuoro.uusisuomi.fi/245017-jumalanpalveluksia-sunnuntaisin-klo-17-oulunsaloonkin