Budjetti http://jremes.puheenvuoro.uusisuomi.fi/taxonomy/term/132923/all Fri, 28 Sep 2018 13:38:07 +0300 fi Perussuomalainen Suomi syksyn talousarviossa http://leenameri.puheenvuoro.uusisuomi.fi/261707-perussuomalainen-suomi-syksyn-talousarviossa <p>Perussuomalaisten eduskuntaryhmä tekee kuluvana syksynä jälleen oman vaihtoehtobudjettinsa, jossa he esittävät merkittäviä vaihtoehtoja ja rahoitusratkaisuja hallituksen budjettiehdotukseen vuodelle 2019.</p><p>Eduskuntaryhmä jätti perjantaina <strong>ryhmän yhteisiä</strong> talousarvioaloitteita ensi vuoden budjettiin. Seuraavassa joitakin poimintoja aloitteista. &nbsp;</p><p>Työllisyyden hoitoon ehdotetaan muuttoavustuksen käyttöönoton pilotointia työn perässä muuttaville. Työllisyyden ja taloudellisen kasvun kannalta on tärkeää, että työmarkkinoiden toimintaa saadaan parannettua ja työvoiman kohtaanto-ongelmia pienennettyä. Tämä onnistuu työvoiman edistävillä toimenpiteillä, kuten alueellista liikkuvuutta parantamalla. Samoin polttoaineveroa ehdotetaan laskettavaksi, jotta ihmisillä on varaa liikkua.</p><p>Lämmityspolttoaineiden veronkorotus esitetään peruttavaksi. Korotus vaikuttaa asumiskustannuksiin, jotka vievät monilta ihmisiltä yli kolmanneksen tuloista. Tämä on merkittävä kansantaloudellinen ja inhimillinen ongelma. Perussuomalaiset eivät halua korottaa asumisen kuluja, kuten hallitus on tekemässä.</p><p>Ansiotuloverotusta esitetään alennettavaksi erityisesti keskituloisilla. Palkansaajan käteen jäävän tulon määrällä on merkittävä vaikutus kotimaiseen kysyntään ja sitä kautta työllisyyteen.</p><p>Perintöverotusta pitää kohtuullistaa. Perintövero aiheuttaa monille ihmisille taloudellisia vaikeuksia sen lisäksi että läheinen ihminen on kuollut. Verotus kaipaa uudistusta erityisesti lesken ja lasten aseman parantamiseksi sekä lesken hallinta-ajan rauhoittamiseksi verotukselta. Perintövero kohdistuu raskaiten keskituloisiin.</p><p>Eläkkeiden verotusta pitää kohtuullistaa. Eläketulojen verotus nousee työtulojen verotusta korkeammalle jo hyvin maltillisissakin eläkkeissä. &nbsp;Niiltä osin, kun eläkkeiden verotus ylittää työtulon verotuksen tason, on verotuksen oltava oikeudenmukaista.</p><p>Perussuomalaiset ehdottavat määrärahaa ruoka-apuun, jonka tuen hallitus on jättänyt pois. Osa kansalaisista joutuu edelleen elämään valitettavan matalien tulojen turvin. Erilaisten selvitysten mukaan arviolta noin 20 000&mdash;25 000 ihmistä hankkii viikoittain ruokansa leipäjonojen kautta.</p><p>Lisäksi olen jättämilläni talousarvioaloitteilla hakenut lisärahoitusta yhteensä 2,5 miljoonaa euroa Hyvinkään tiehankkeisiin, joilla parannetaan liikenneturvallisuutta.</p><p>Valtatie 25 ja Hyvinkään Kalevankadun risteys olisi muutettava eritasoliittymäksi. Tämä liittymä on liikennemääriltään suurin Hyvinkään sisääntuloväylistä. Liittymässä on vakavia liikenneturvallisuusongelmia.</p><p>Valtatie 25 eteläpuolella olevan maantien 130 ramppi ehdotetaan muutettavaksi liikennöitäväksi kahteen suuntaan, jolloin raskas liikenne voi kääntyä risteyksessä turvallisesti vain oikealle.</p><p>Näiden lisäksi ehdotin määrärahoja kahteen, sydäntäni lähellä oleviin kohteisiin, joita ei ole lainkaan huomioitu hallituksen budjettiehdotuksessa.</p><p>Suomenhevosliitto ry:n toiminnan tukemiseen ja liiton jakamiin avustuksiin ehdotin 100 000 euroa. Suomenhevonen on ainoa alkuperäinen Suomessa kehitetty hevosrotu ja se on EU:n hyväksymä alkuperäisrotu. Hevoset, hevostalous ja raviurheilu ovat aina olleet iso osa suomalaista yhteiskuntaa ja se työllistää noin 15 000 henkilöä osa- tai kokoaikaisesti. Suomenhevonen on palvellut sekä Suomen sodissa&nbsp;että jälleenrakentamisessa.</p><p>Avustajakoirien hankintaan ja käyttäjille aiheutuvien kustannusten tukemiseen ehdotin 2 miljoonaa euroa.&nbsp; Avustajakoira koulutetaan avustamaan liikuntavammaista henkilöä monissa päivittäisissä toimissa. Avustajakoira toimii liikkumisrajoitteisen henkilön liikkumisen tukena avustaen käyttäjän tarpeen mukaan itsenäisessä seisomisessa, kävelyssä, nousemisessa tai pyörätuolin liikuttamisessa. Avustajakoira toimii käyttäjänsä apuna monessa, kuten avaa ja sulkee ovia, noutaa käyttäjän ulottuville tavaroita esim. lompakon, puhelimen, tekee hoitajakutsun sekä avustaa riisumisessa ja pukeutumisessa. Avustajakoira osaa myös erikseen koulutettuna muistuttaa lääkkeiden otosta ja hakea avustettavalle lääkkeet sekä ulkopuolista apua, jos avustettavalle tulee hätätilanne.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Perussuomalaisten eduskuntaryhmä tekee kuluvana syksynä jälleen oman vaihtoehtobudjettinsa, jossa he esittävät merkittäviä vaihtoehtoja ja rahoitusratkaisuja hallituksen budjettiehdotukseen vuodelle 2019.

Eduskuntaryhmä jätti perjantaina ryhmän yhteisiä talousarvioaloitteita ensi vuoden budjettiin. Seuraavassa joitakin poimintoja aloitteista.  

Työllisyyden hoitoon ehdotetaan muuttoavustuksen käyttöönoton pilotointia työn perässä muuttaville. Työllisyyden ja taloudellisen kasvun kannalta on tärkeää, että työmarkkinoiden toimintaa saadaan parannettua ja työvoiman kohtaanto-ongelmia pienennettyä. Tämä onnistuu työvoiman edistävillä toimenpiteillä, kuten alueellista liikkuvuutta parantamalla. Samoin polttoaineveroa ehdotetaan laskettavaksi, jotta ihmisillä on varaa liikkua.

Lämmityspolttoaineiden veronkorotus esitetään peruttavaksi. Korotus vaikuttaa asumiskustannuksiin, jotka vievät monilta ihmisiltä yli kolmanneksen tuloista. Tämä on merkittävä kansantaloudellinen ja inhimillinen ongelma. Perussuomalaiset eivät halua korottaa asumisen kuluja, kuten hallitus on tekemässä.

Ansiotuloverotusta esitetään alennettavaksi erityisesti keskituloisilla. Palkansaajan käteen jäävän tulon määrällä on merkittävä vaikutus kotimaiseen kysyntään ja sitä kautta työllisyyteen.

Perintöverotusta pitää kohtuullistaa. Perintövero aiheuttaa monille ihmisille taloudellisia vaikeuksia sen lisäksi että läheinen ihminen on kuollut. Verotus kaipaa uudistusta erityisesti lesken ja lasten aseman parantamiseksi sekä lesken hallinta-ajan rauhoittamiseksi verotukselta. Perintövero kohdistuu raskaiten keskituloisiin.

Eläkkeiden verotusta pitää kohtuullistaa. Eläketulojen verotus nousee työtulojen verotusta korkeammalle jo hyvin maltillisissakin eläkkeissä.  Niiltä osin, kun eläkkeiden verotus ylittää työtulon verotuksen tason, on verotuksen oltava oikeudenmukaista.

Perussuomalaiset ehdottavat määrärahaa ruoka-apuun, jonka tuen hallitus on jättänyt pois. Osa kansalaisista joutuu edelleen elämään valitettavan matalien tulojen turvin. Erilaisten selvitysten mukaan arviolta noin 20 000—25 000 ihmistä hankkii viikoittain ruokansa leipäjonojen kautta.

Lisäksi olen jättämilläni talousarvioaloitteilla hakenut lisärahoitusta yhteensä 2,5 miljoonaa euroa Hyvinkään tiehankkeisiin, joilla parannetaan liikenneturvallisuutta.

Valtatie 25 ja Hyvinkään Kalevankadun risteys olisi muutettava eritasoliittymäksi. Tämä liittymä on liikennemääriltään suurin Hyvinkään sisääntuloväylistä. Liittymässä on vakavia liikenneturvallisuusongelmia.

Valtatie 25 eteläpuolella olevan maantien 130 ramppi ehdotetaan muutettavaksi liikennöitäväksi kahteen suuntaan, jolloin raskas liikenne voi kääntyä risteyksessä turvallisesti vain oikealle.

Näiden lisäksi ehdotin määrärahoja kahteen, sydäntäni lähellä oleviin kohteisiin, joita ei ole lainkaan huomioitu hallituksen budjettiehdotuksessa.

Suomenhevosliitto ry:n toiminnan tukemiseen ja liiton jakamiin avustuksiin ehdotin 100 000 euroa. Suomenhevonen on ainoa alkuperäinen Suomessa kehitetty hevosrotu ja se on EU:n hyväksymä alkuperäisrotu. Hevoset, hevostalous ja raviurheilu ovat aina olleet iso osa suomalaista yhteiskuntaa ja se työllistää noin 15 000 henkilöä osa- tai kokoaikaisesti. Suomenhevonen on palvellut sekä Suomen sodissa että jälleenrakentamisessa.

Avustajakoirien hankintaan ja käyttäjille aiheutuvien kustannusten tukemiseen ehdotin 2 miljoonaa euroa.  Avustajakoira koulutetaan avustamaan liikuntavammaista henkilöä monissa päivittäisissä toimissa. Avustajakoira toimii liikkumisrajoitteisen henkilön liikkumisen tukena avustaen käyttäjän tarpeen mukaan itsenäisessä seisomisessa, kävelyssä, nousemisessa tai pyörätuolin liikuttamisessa. Avustajakoira toimii käyttäjänsä apuna monessa, kuten avaa ja sulkee ovia, noutaa käyttäjän ulottuville tavaroita esim. lompakon, puhelimen, tekee hoitajakutsun sekä avustaa riisumisessa ja pukeutumisessa. Avustajakoira osaa myös erikseen koulutettuna muistuttaa lääkkeiden otosta ja hakea avustettavalle lääkkeet sekä ulkopuolista apua, jos avustettavalle tulee hätätilanne.

]]>
3 http://leenameri.puheenvuoro.uusisuomi.fi/261707-perussuomalainen-suomi-syksyn-talousarviossa#comments Budjetti Eduskunta Perussuomalaiset Talousarvio2019 Fri, 28 Sep 2018 10:38:07 +0000 Leena Meri http://leenameri.puheenvuoro.uusisuomi.fi/261707-perussuomalainen-suomi-syksyn-talousarviossa
Eroja perussuomalaisten ja hallituksen arvovalinnoissa http://leenameri.puheenvuoro.uusisuomi.fi/261298-eroja-perussuomalaisten-ja-hallituksen-arvovalinnoissa <p>Hallitus pyrkii budjettiesityksessään antamaan sen mielikuvan, ettei vaihtoehtoja ole, ellei oteta lisää velkaa. Tämä ei pidä paikkaansa. Joka vuosi budjettia tehtäessä vaihtoehtoja rahojen käytölle on olemassa vaikka kuinka paljon.</p><p>Perussuomalaisilla on toisenlainen näkemys budjetin jakovarasta ja kuinka se jaetaan suomalaisille. Tämä tulee näkymään syksyn vaihtoehtobudjetissamme. Teemme useamman vuoden ohjelmia, koska asiat eivät vuodessa hoidu. Kansallinen etu on ohjelmissamme etusijalla, ei muun maailman etu. Perussuomalaiset katsovat, että kansanedustajat ovat suomalaisten edunvalvontakoneisto, ei esim. kasvottoman EU:n. Tottakai haluamme tehdä kansainvälistä yhteistyötä ja käydä kauppaa, mutta omat verorahamme on tarkoitettu pääasiassa suomalaisten hyvinvoinnin edistämiseen.</p><p><strong>Esimerkki arvovalinnasta</strong></p><p>Takuueläkettä korotettiin vain 9 euroa kuussa, kun sitä kuuluisaa jakovaraa ei kuulemma ole. Siihen panostettiin 10 miljoonaa. Perussuomalaiset ovat esittäneet 50 euron lääkeomavastuun poistamista pienituloisilta, tämä merkitsisi noin 11 miljoonan euron satsausta. Samaan aikaan vuosina 2017-2019 menee turvapaikanhakijoiden vastaanottokuluihin n. 700 miljoonaa ja kotoutuskuluihin 700 miljoonaa. Tämä summa vastaa Suomen ensi vuonna ottaman velan määrää eli n. 1,4 miljardia.</p><p>Suomen hallitus menee asiassa EU:n selän taakse ja toteaa, että kyllä EU hoitaa pakolais- ja siirtolaisongelman. Niin, EU:ssa on paljon puhetta asiasta, mutta tekoja ei vielä lainkaan. Miksi maamme oma hallitus ei toimi? Miten voi olla, että hallituksella on laittaa näin valtavasti rahaa muuhun kuin suomalaisten edunvalvontaan ja hyvinvointiin? Se on arvovalinta.</p><p>Kysyin eduskunnassa valtiovarainministeri Orpolta, milloin hallitus toteuttaa oman maahanmuuttopoliittisen ohjelmansa, jotta vetovoimatekijät saadaan minimiin? Ainoana vastauksena tuli, ettei Orpo puhu siitä mielellään. Eikö näin suurista rahamääristä kannattaisi puhua? Mitä teemme, ettei turvallisista maista virtaa Suomeen ihmisiä ja laittomasti maassa olevat saadaan pois? Myöskään pääministeri Sipilä ei vastannut kysymykseeni, kun sen uudestaan seuraavana päivän esitin.</p><p><strong>Veronmaksajalle ei ole haittaveroja, on vain veroja</strong></p><p>Hallitus teki verovähennyksiä 130 miljoonaa euroa pieni- ja keskituloisille, joka ensin näytti hyvältä, mutta sitten havaitsimme, että alennukset paikataan toisaalta, mm. lämmityskulut nousevat samoin muutamat muut kulutusverot. &nbsp;Nostettavat &rdquo;haittaverot&rdquo; ovat ns. tasaveroja, jolloin ne iskevät kovimmin keski- ja pienituloisiin. Tavalliselle ihmiselle ei ole olemassa haittaveroja, on vain veroja, jotka vähentävät käteen jäävää rahamäärää. Perusuomalaiset ovatkin esittäneet asumisen ja polttoaineveron alentamista.</p><p><strong>Suomalaisen teollisuuden säilyminen Suomessa on ekoteko</strong></p><p>Ympäristöongelma ja ilmastonmuutos ovat vakavia asioita. Perussuomalaiset lähtevät kuitenkin siitä, että suomalaisen teollisuuden säilyminen Suomessa on ekoteko. Siinä ei ole mitään järkeä, että ajamme yhä kiristyvillä päästövaatimuksilla suomalaisen teollisuuden ulkomaille kuten Kiinaan, Intiaan tai Puolaan. Saasteet eivät pysähdy valtakunnan rajoille. WHO:n vuonna 2017 julkaistun tutkimuksen mukaan maailman puhtain ulkoilman laatu. Nyt varsinaisten saastuttajien on ryhdyttävä kantamaan omat taakkansa. Suomen ei tarvitse muiden päästöjä hoitaa. Oman osansa Suomi on hoitanut hyvin.</p><p>Nämä ovat esimerkkejä arvovalinnoista joiden vuoksi ilmeisesti hallitus potkaisi perussuomalaiset ulos reilu vuosi sitten.&nbsp; Jotain rajaa rahanjaon epäoikeudenmukaisuuteen.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Hallitus pyrkii budjettiesityksessään antamaan sen mielikuvan, ettei vaihtoehtoja ole, ellei oteta lisää velkaa. Tämä ei pidä paikkaansa. Joka vuosi budjettia tehtäessä vaihtoehtoja rahojen käytölle on olemassa vaikka kuinka paljon.

Perussuomalaisilla on toisenlainen näkemys budjetin jakovarasta ja kuinka se jaetaan suomalaisille. Tämä tulee näkymään syksyn vaihtoehtobudjetissamme. Teemme useamman vuoden ohjelmia, koska asiat eivät vuodessa hoidu. Kansallinen etu on ohjelmissamme etusijalla, ei muun maailman etu. Perussuomalaiset katsovat, että kansanedustajat ovat suomalaisten edunvalvontakoneisto, ei esim. kasvottoman EU:n. Tottakai haluamme tehdä kansainvälistä yhteistyötä ja käydä kauppaa, mutta omat verorahamme on tarkoitettu pääasiassa suomalaisten hyvinvoinnin edistämiseen.

Esimerkki arvovalinnasta

Takuueläkettä korotettiin vain 9 euroa kuussa, kun sitä kuuluisaa jakovaraa ei kuulemma ole. Siihen panostettiin 10 miljoonaa. Perussuomalaiset ovat esittäneet 50 euron lääkeomavastuun poistamista pienituloisilta, tämä merkitsisi noin 11 miljoonan euron satsausta. Samaan aikaan vuosina 2017-2019 menee turvapaikanhakijoiden vastaanottokuluihin n. 700 miljoonaa ja kotoutuskuluihin 700 miljoonaa. Tämä summa vastaa Suomen ensi vuonna ottaman velan määrää eli n. 1,4 miljardia.

Suomen hallitus menee asiassa EU:n selän taakse ja toteaa, että kyllä EU hoitaa pakolais- ja siirtolaisongelman. Niin, EU:ssa on paljon puhetta asiasta, mutta tekoja ei vielä lainkaan. Miksi maamme oma hallitus ei toimi? Miten voi olla, että hallituksella on laittaa näin valtavasti rahaa muuhun kuin suomalaisten edunvalvontaan ja hyvinvointiin? Se on arvovalinta.

Kysyin eduskunnassa valtiovarainministeri Orpolta, milloin hallitus toteuttaa oman maahanmuuttopoliittisen ohjelmansa, jotta vetovoimatekijät saadaan minimiin? Ainoana vastauksena tuli, ettei Orpo puhu siitä mielellään. Eikö näin suurista rahamääristä kannattaisi puhua? Mitä teemme, ettei turvallisista maista virtaa Suomeen ihmisiä ja laittomasti maassa olevat saadaan pois? Myöskään pääministeri Sipilä ei vastannut kysymykseeni, kun sen uudestaan seuraavana päivän esitin.

Veronmaksajalle ei ole haittaveroja, on vain veroja

Hallitus teki verovähennyksiä 130 miljoonaa euroa pieni- ja keskituloisille, joka ensin näytti hyvältä, mutta sitten havaitsimme, että alennukset paikataan toisaalta, mm. lämmityskulut nousevat samoin muutamat muut kulutusverot.  Nostettavat ”haittaverot” ovat ns. tasaveroja, jolloin ne iskevät kovimmin keski- ja pienituloisiin. Tavalliselle ihmiselle ei ole olemassa haittaveroja, on vain veroja, jotka vähentävät käteen jäävää rahamäärää. Perusuomalaiset ovatkin esittäneet asumisen ja polttoaineveron alentamista.

Suomalaisen teollisuuden säilyminen Suomessa on ekoteko

Ympäristöongelma ja ilmastonmuutos ovat vakavia asioita. Perussuomalaiset lähtevät kuitenkin siitä, että suomalaisen teollisuuden säilyminen Suomessa on ekoteko. Siinä ei ole mitään järkeä, että ajamme yhä kiristyvillä päästövaatimuksilla suomalaisen teollisuuden ulkomaille kuten Kiinaan, Intiaan tai Puolaan. Saasteet eivät pysähdy valtakunnan rajoille. WHO:n vuonna 2017 julkaistun tutkimuksen mukaan maailman puhtain ulkoilman laatu. Nyt varsinaisten saastuttajien on ryhdyttävä kantamaan omat taakkansa. Suomen ei tarvitse muiden päästöjä hoitaa. Oman osansa Suomi on hoitanut hyvin.

Nämä ovat esimerkkejä arvovalinnoista joiden vuoksi ilmeisesti hallitus potkaisi perussuomalaiset ulos reilu vuosi sitten.  Jotain rajaa rahanjaon epäoikeudenmukaisuuteen.

]]>
4 http://leenameri.puheenvuoro.uusisuomi.fi/261298-eroja-perussuomalaisten-ja-hallituksen-arvovalinnoissa#comments Arvopohja Budjetti hallitus Ilmaston muutos Perussuomalaiset Fri, 21 Sep 2018 06:28:11 +0000 Leena Meri http://leenameri.puheenvuoro.uusisuomi.fi/261298-eroja-perussuomalaisten-ja-hallituksen-arvovalinnoissa
Kymmenen vuoden oppimatka http://simonelo.puheenvuoro.uusisuomi.fi/261153-kymmenen-vuoden-oppimatka <p><em>Tämänpäiväinen puheeni eduskunnassa vuoden 2019 talousarvion lähetekeskustelussa. Puheen voi katsoa myös videolta täältä: <object width="648" height="390"><param name="movie" value="http://www.youtube.com/v/r8wniTOaqPU?version=3&fs=1&autoplay=0&rel=0" /><param name="wmode" value="transparent" /><param name="allowFullScreen" value="true" /><param name="allowscriptaccess" value="always" /><embed src="http://www.youtube.com/v/r8wniTOaqPU?version=3&fs=1&autoplay=0&rel=0" type="application/x-shockwave-flash" wmode="transparent" allowscriptaccess="always" allowfullscreen="true" width="648" height="390"></embed></object></em></p><p>Arvoisa puhemies!</p><p>Elettiin syksyä 2008. Olimme juuri päättäneet muuttaa vaimoni kanssa Espooseen. Pappina toiminut isäni oli vihkinyt meidät kesällä. Olimme palaamassa junalla asuntonäytöstä, kun sain murskaavan uutisen: isäni oli saanut sydänkohtauksen. Hän menehtyi sairaalassa muutama viikko myöhemmin.</p><p>Olin silloin 22-vuotias ja ymmärsin, että elämä on rajallinen. Asioita on tehtävä nyt tai mitään ei tapahdu koskaan. Halusin tehdä työtä, jolla on tarkoitus. Lähdin mukaan politiikkaan.</p><p>Viime lauantaina tuli kuluneeksi kymmenen vuotta siitä, kun amerikkalainen investointipankki Lehman Brothers teki konkurssin. Sitä seurasi kansainvälinen taantuma ja Kreikasta alkanut Euroopan velkakriisi. Olin vuonna 2010 järjestämässä Kreikka-tukipaketin vastaista mielenosoitusta eduskunnan portaille. Puhuin, puhisin ja puhkuin. Puhuminen on helppoa, sillä se ei maksa mitään. Vuodesta toiseen vastustin, kunnes tuli aika ottaa vastuu.</p><p>Vastuunkanto näkyy tässä budjetissa, jonka esityksistä useat ovat suoraan Sinisen tulevaisuuden tuoreista ohjelmista. Työ, talous ja turvallisuus ovat sinisen linjan ydintä ja juuri niihin ollaan panostamassa &ndash; inhimillisyydestä tinkimättä. Taloutta on viime vuosina sopeutettu koska halusimme pelastaa hyvinvointiyhteiskunnan. Tavoite on saavutettu ja nyt voimme mennä eteenpäin.</p><p>Parhain esimerkki paremmista ajoista on Lex Lindström eli kertaluonteinen eläketuki iäkkäille pitkäaikaistyöttömille. Eläketuki toteutetaan nyt toisen kerran tämän hallituskauden aikana. Yle kertoi mikkeliläisestä yli seitsemän vuotta työttömänä olleesta rekkakuskista Jorma Pettisestä, joka hakee nyt tyytyväisenä eläketukea. Siniset kaksi, punaiset nolla.</p><p>Tuloverotus kevenee yhteensä 130 miljoonaa euroa ja myös eläkeläiset huomioidaan. Suomalainen saa pitää selvästi aiempaa suuremman osuuden itse ansaitsemistaan rahoista. Pieni- ja keskituloisia painottaen. Hallituskauden aikana tuloverotusta on kevennetty yli 1,5 miljardia euroa. Sininen verokapina on todellisuutta tässä ja nyt.</p><p>Tolkun konservatiivit puolustavat isänmaan rakentajia. Työkykyohjelma toteutetaan, kuten työministeri Jari Lindström on esittänyt, ja isoimmat yksittäiset rahapanostukset tehdään nimenomaan työllisyyden edistämiseen. Lisäksi yrittäjien perheenjäsenten työttömyysturva paranee.</p><p>Siniset uskaltavat puolustaa myös yksityisautoilua. Hallitusohjelman mukaisesti autovero laskee edelleen, ja sinisten esityksestä ajoneuvoveroa päätettiin laskea vuonna 2020 jopa 50 miljoonalla eurolla. Seuraavankin hallituksen on syytä jatkaa autoilun kustannusten keventämistä.</p><p>Veteraaniveljet saadaan viimein samalle viivalle, kun sotaveteraanien kotipalveluedut nousevat saman tasoisiksi kuin sotainvalideilla. Tämä kaivattu muutos toteutuu marraskuussa 2019. Itsenäisyyden asia ei vanhene koskaan.</p><p>Puolustusministeri Jussi Niinistön johdolla saamme ensi vuonna 100 henkilötyövuotta lisää puolustusvoimiin. Haja-asutusalueille perustetaan noin 60 uutta poliisin virkaa. Turvallisuus on sinisille kaikkein tärkein asia. Turvallisuus on kaikkien kansalaisten perusoikeus.</p><p>Sotilastiedustelulain toimeenpanoon valmistaudutaan laittamalla kertaluontoisiin laite- ja tietojärjestelmäkustannuksiin lähes neljä miljoonaa euroa. Tiedustelulait on uudistettava kiireellisesti. Jokainen päivä, jolloin joudumme toimimaan ilman uudistettua tiedustelulakia, vaarantaa suomalaisten turvallisuutta.</p><p>Heikoimmassa asemassa olevien kansalaisten tilanteen parantamiseksi korotamme vähimmäismääräisiä päivärahoja työmarkkinatukea vastaavalle tasolle. Tämä tarkoittaa 80 euron kuukausittaista korotusta vähimmäisiin päivärahoihin. Lisäksi sinisten aloitteesta tehtiin päätös sairauspäivärahojen 55 päivän omavastuuajan poistamisesta kaikkein pienituloisimmilta.</p><p>Kaikkein pienituloisimpien eläkeläisten takuueläkkeen korottamiseen kohdistetaan 10 miljoonaa euroa. Saajien joukossa on myös nuoria työkyvyttömyyseläkeläisiä. Lääkekattoa puolestaan alennetaan useilla kymmenillä euroilla, jolloin vuosiomavastuurajan ylittäviä saajia tulee lisää lähes 15 000 ihmistä.</p><p>Isäni kuolema kymmenen vuotta sitten sai henkilökohtaisesti minut ja maailmanlaajuinen taantuma lukuisat muut ihmiset astumaan politiikan raskaalle tielle. Osaltani tuo tie on vienyt tähän hetkeen. Hallituskauden aikana työllisiä on tullut lisää yli 117 000. Sininen työministeri on tehnyt historiaa. Työllisyysaste ei ole ollut näin korkealla sitten 1980-luvun lopun.</p><p>Suomi on päässyt yli synkän virran. Samalla on eletty elämää, naurettu, itketty, riidelty ja soviteltu. Se mitä päätämme täällä eduskunnassa ei ole irrallista suomalaisten arjesta, vaan vaikuttaa tavalla tai toisella jokaisen suomalaisen elämään. Vastuu on eduskunnan yhteinen.</p><p>Viime viikkoina joiltakin tahoilta tuntuu unohtuneen, että valtiosäännön mukaan &rdquo;valtiovalta Suomessa kuuluu kansalle, jota edustaa valtiopäiville kokoontunut eduskunta&rdquo;. Valta kulkee käsi kädessä vastuun kanssa. Ne joilla on vastuu, käyttäköön myös valtaa. Kelle paljon annetaan, siltä paljon vaaditaan.</p><p>Antti Rinteen&nbsp;johdolla demarit lupaavat kymmenen hyvää ja yhdeksän kaunista. Politiikan huutokauppakeisari ei tule perumaan yhtään hallituksen tekemää leikkausta. Ei yhtään. Täälläkin kuulemme vain tuohtunutta tuhinaa. Alhaisen energian puolue!</p><p>Siniset ovat vastavoima sosialisteille ja viinivihreille. Näytöt on nähty. Ensi vuonna kysymys kuuluu, että jatkaako Suomi hyväksi havaitulla sinisellä linjalla vai hyppäämmekö punavihreään tuntemattomaan?</p><p>Minä en usko punavihreiden vaalivoittoon. Suomessa on vahva konservatiivinen pohjavire. Tulevaisuus on sininen.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Tämänpäiväinen puheeni eduskunnassa vuoden 2019 talousarvion lähetekeskustelussa. Puheen voi katsoa myös videolta täältä: www.youtube.com/watch?v=r8wniTOaqPU&

Arvoisa puhemies!

Elettiin syksyä 2008. Olimme juuri päättäneet muuttaa vaimoni kanssa Espooseen. Pappina toiminut isäni oli vihkinyt meidät kesällä. Olimme palaamassa junalla asuntonäytöstä, kun sain murskaavan uutisen: isäni oli saanut sydänkohtauksen. Hän menehtyi sairaalassa muutama viikko myöhemmin.

Olin silloin 22-vuotias ja ymmärsin, että elämä on rajallinen. Asioita on tehtävä nyt tai mitään ei tapahdu koskaan. Halusin tehdä työtä, jolla on tarkoitus. Lähdin mukaan politiikkaan.

Viime lauantaina tuli kuluneeksi kymmenen vuotta siitä, kun amerikkalainen investointipankki Lehman Brothers teki konkurssin. Sitä seurasi kansainvälinen taantuma ja Kreikasta alkanut Euroopan velkakriisi. Olin vuonna 2010 järjestämässä Kreikka-tukipaketin vastaista mielenosoitusta eduskunnan portaille. Puhuin, puhisin ja puhkuin. Puhuminen on helppoa, sillä se ei maksa mitään. Vuodesta toiseen vastustin, kunnes tuli aika ottaa vastuu.

Vastuunkanto näkyy tässä budjetissa, jonka esityksistä useat ovat suoraan Sinisen tulevaisuuden tuoreista ohjelmista. Työ, talous ja turvallisuus ovat sinisen linjan ydintä ja juuri niihin ollaan panostamassa – inhimillisyydestä tinkimättä. Taloutta on viime vuosina sopeutettu koska halusimme pelastaa hyvinvointiyhteiskunnan. Tavoite on saavutettu ja nyt voimme mennä eteenpäin.

Parhain esimerkki paremmista ajoista on Lex Lindström eli kertaluonteinen eläketuki iäkkäille pitkäaikaistyöttömille. Eläketuki toteutetaan nyt toisen kerran tämän hallituskauden aikana. Yle kertoi mikkeliläisestä yli seitsemän vuotta työttömänä olleesta rekkakuskista Jorma Pettisestä, joka hakee nyt tyytyväisenä eläketukea. Siniset kaksi, punaiset nolla.

Tuloverotus kevenee yhteensä 130 miljoonaa euroa ja myös eläkeläiset huomioidaan. Suomalainen saa pitää selvästi aiempaa suuremman osuuden itse ansaitsemistaan rahoista. Pieni- ja keskituloisia painottaen. Hallituskauden aikana tuloverotusta on kevennetty yli 1,5 miljardia euroa. Sininen verokapina on todellisuutta tässä ja nyt.

Tolkun konservatiivit puolustavat isänmaan rakentajia. Työkykyohjelma toteutetaan, kuten työministeri Jari Lindström on esittänyt, ja isoimmat yksittäiset rahapanostukset tehdään nimenomaan työllisyyden edistämiseen. Lisäksi yrittäjien perheenjäsenten työttömyysturva paranee.

Siniset uskaltavat puolustaa myös yksityisautoilua. Hallitusohjelman mukaisesti autovero laskee edelleen, ja sinisten esityksestä ajoneuvoveroa päätettiin laskea vuonna 2020 jopa 50 miljoonalla eurolla. Seuraavankin hallituksen on syytä jatkaa autoilun kustannusten keventämistä.

Veteraaniveljet saadaan viimein samalle viivalle, kun sotaveteraanien kotipalveluedut nousevat saman tasoisiksi kuin sotainvalideilla. Tämä kaivattu muutos toteutuu marraskuussa 2019. Itsenäisyyden asia ei vanhene koskaan.

Puolustusministeri Jussi Niinistön johdolla saamme ensi vuonna 100 henkilötyövuotta lisää puolustusvoimiin. Haja-asutusalueille perustetaan noin 60 uutta poliisin virkaa. Turvallisuus on sinisille kaikkein tärkein asia. Turvallisuus on kaikkien kansalaisten perusoikeus.

Sotilastiedustelulain toimeenpanoon valmistaudutaan laittamalla kertaluontoisiin laite- ja tietojärjestelmäkustannuksiin lähes neljä miljoonaa euroa. Tiedustelulait on uudistettava kiireellisesti. Jokainen päivä, jolloin joudumme toimimaan ilman uudistettua tiedustelulakia, vaarantaa suomalaisten turvallisuutta.

Heikoimmassa asemassa olevien kansalaisten tilanteen parantamiseksi korotamme vähimmäismääräisiä päivärahoja työmarkkinatukea vastaavalle tasolle. Tämä tarkoittaa 80 euron kuukausittaista korotusta vähimmäisiin päivärahoihin. Lisäksi sinisten aloitteesta tehtiin päätös sairauspäivärahojen 55 päivän omavastuuajan poistamisesta kaikkein pienituloisimmilta.

Kaikkein pienituloisimpien eläkeläisten takuueläkkeen korottamiseen kohdistetaan 10 miljoonaa euroa. Saajien joukossa on myös nuoria työkyvyttömyyseläkeläisiä. Lääkekattoa puolestaan alennetaan useilla kymmenillä euroilla, jolloin vuosiomavastuurajan ylittäviä saajia tulee lisää lähes 15 000 ihmistä.

Isäni kuolema kymmenen vuotta sitten sai henkilökohtaisesti minut ja maailmanlaajuinen taantuma lukuisat muut ihmiset astumaan politiikan raskaalle tielle. Osaltani tuo tie on vienyt tähän hetkeen. Hallituskauden aikana työllisiä on tullut lisää yli 117 000. Sininen työministeri on tehnyt historiaa. Työllisyysaste ei ole ollut näin korkealla sitten 1980-luvun lopun.

Suomi on päässyt yli synkän virran. Samalla on eletty elämää, naurettu, itketty, riidelty ja soviteltu. Se mitä päätämme täällä eduskunnassa ei ole irrallista suomalaisten arjesta, vaan vaikuttaa tavalla tai toisella jokaisen suomalaisen elämään. Vastuu on eduskunnan yhteinen.

Viime viikkoina joiltakin tahoilta tuntuu unohtuneen, että valtiosäännön mukaan ”valtiovalta Suomessa kuuluu kansalle, jota edustaa valtiopäiville kokoontunut eduskunta”. Valta kulkee käsi kädessä vastuun kanssa. Ne joilla on vastuu, käyttäköön myös valtaa. Kelle paljon annetaan, siltä paljon vaaditaan.

Antti Rinteen johdolla demarit lupaavat kymmenen hyvää ja yhdeksän kaunista. Politiikan huutokauppakeisari ei tule perumaan yhtään hallituksen tekemää leikkausta. Ei yhtään. Täälläkin kuulemme vain tuohtunutta tuhinaa. Alhaisen energian puolue!

Siniset ovat vastavoima sosialisteille ja viinivihreille. Näytöt on nähty. Ensi vuonna kysymys kuuluu, että jatkaako Suomi hyväksi havaitulla sinisellä linjalla vai hyppäämmekö punavihreään tuntemattomaan?

Minä en usko punavihreiden vaalivoittoon. Suomessa on vahva konservatiivinen pohjavire. Tulevaisuus on sininen.

]]>
0 Budjetti Eduskunta Politiikka Tue, 18 Sep 2018 11:17:01 +0000 Simon Elo http://simonelo.puheenvuoro.uusisuomi.fi/261153-kymmenen-vuoden-oppimatka
Prosentti ylijäämästä vapaa-ajan palveluihin http://jpvaisanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/261063-prosentti-ylijaamasta-vapaa-ajan-palveluihin Kulttuuri ei kukoista kurjistamalla ja määrärahoja jäädyttämällä. Helsingin kaupunki teki viime vuonna voittoa 461 miljoonaa euroa ja koko kaupunkikonserni 648 miljoonaa euroa. Kaupungin tehtävä ei ole lähtökohtaisesti bisnes ja voittojen tavoittelu vaan kaupunkilaisten palvelujen tuottaminen ja toimivan kaupungin tekeminen. Vapaa-aika on työläisille tärkeää. Teemme työtä niska limassa, jotta voisimme nauttia ystävien ja perheen kanssa vapaa-ajasta, harrastaa, opiskella jotain uutta, kehittää itseämme ja sivistyä. Vapaa-ajan sektorilta ollaan taas kerran leikkaamassa rahoitusta. Jotta me työläiset jaksamme, on vapaa-ajan palveluita kehitettävä ja palvelujen saavutettavuutta lisättävä. Myös kaupungin vetovoimaisuus hyötyy paremmista kulttuuripalveluista. Esitän, että kaupungin ylijäämästä käytetään prosentti vapaa-ajan tarpeisiin; kirjastolle, liikunnalle, taiteelle ja kulttuurille. Tällä kulttuurivitosella voidaan estää esitetyt palvelujen heikennykset, leikkaukset ja väärä kulttuuripoliittinen kehitys, voidaan kehittää kulttuuritaloja, pitää liikuntapaikat kunnossa kaikille sekä lisätä taiteilija-apurahoja, kaupunkikulttuuriavustuksia ja lähikirjastopalveluja.<div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> 3 http://jpvaisanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/261063-prosentti-ylijaamasta-vapaa-ajan-palveluihin#comments Budjetti Helsinki kulttuuri Vapaa-aika Ylijäämä Sun, 16 Sep 2018 10:31:24 +0000 Juha-Pekka Väisänen http://jpvaisanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/261063-prosentti-ylijaamasta-vapaa-ajan-palveluihin "Velkaantumiselle on nyt laitettu piste" (Juha Sipilä) http://eskotnurminen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/260280-velkaantumiselle-on-nyt-laitettu-piste-juha-sipila <p><strong>1)</strong> Pääministeri <strong>Juha Sipilä</strong> kirjoitti keskiviikkona kotisivullaan <a href="https://www.juhasipila.fi/blogi/2018/08/29/26087"><u>blogissa</u></a>:</p><p>&quot;Vaalien alla yksi suurimmista huolenaiheista oli julkisen talouden velkaantuminen. Velaksi elämiselle haluttiin piste. <strong>Minulla&nbsp;on teille yllättävä uutinen.&nbsp;Piste&nbsp;velkaantumiselle&nbsp;tuli&nbsp;jo&nbsp;nyt. </strong>Valtion taloudessa meillä on tekemistä, velkaa otetaan ensi vuonna vielä 1,5 miljardia.&quot;</p><p>Mitä sanoo faktantarkistus (jota harrastettiin vaalien alla):</p><p>Miten muka velkaantumiselle on jo NYT tullut piste, kun viimeisessä lauseessa Sipilä kirjoittaa, että valtio ottaa velkaa ensi vuonna 1,5 miljardia (tai jossain puhutaan 1,4 miljardista).</p><p>Eihän hallitus voi ottaa kunniaa siitä, jos velanotto mahdollisesti seuraavan hallituksen aikana loppuu esim. vuonna 2020?</p><p>Vai onko kyse siitä, että julkisyhteisöjen yhteenlasketun velan määrä ei enää kasva? Tämän puheenvuoron kuva 1 osoittaa, että siitä ei voi olla kyse, se ei ole selitys.</p><p>Jos se olisi selitys, silti loogisesti ottaen hallitus ei voisi kuitenkaan ottaa kunniaa kuntien velkaantumisen pienenemisestä ja samalla hoitaa huonosti oman tonttinsa eli valtion velkaantumisen.</p><p>&quot;Piste velkaantumiselle tuli jo nyt.&quot;<br />Niin olisi perustetta suurpiirteisesti sanoa, jos velkaa olisi tarvetta ottaa ensi vuonna 2019 alle puoli miljardia.</p><p>Uutta velkaa 1,4 -1,5 miljardia 2019 ei ole mitätön määrä. Jos se olisi, se varmaan olisi katettu jo nyt veroilla ja säästöillä.</p><p><strong>2)</strong> Sipilä kirjoitti myös: &quot;Velkaantuminen suhteessa bruttokansantuotteeseen on jo taittunut.&nbsp;Matala velkasuhde&nbsp;antaa terveen <strong>puskurin</strong> ja maaperän tulevaisuuden rakentamiseksi.&quot;</p><p>- Onko pelkkä velkasuhde (velan suhde bkt:hen) alle 60 % jokin puskuri, kun bkt sukeltaa taas tulevassa taantumassa eli velkasuhde väistämättä heikkenee meistä riippumatta.<br />Vain velan lyhentäminen olisi puskuri.</p><p><strong>3)</strong> Miksi budjettiriihessä esitellyissä pääministerin <a href="https://vnk.fi/documents/10616/9697987/Budjettiriihi-info-28082018.pdf"><u>kalvoissa</u> </a>(kuva) kirjoitetaan, että <strong>&quot;Hallituksen talouspoliittiset tavoitteet toteutuvat&quot;</strong>, kun velanoton lopettamistavoite toteutuu vasta&nbsp; s e u r a a v a n&nbsp; hallituksen aikana 2021?</p><p>NÄISSÄ (mutta ei onneksi muussa) on kyse <strong>helppoheikin</strong> puheesta. Puhutaan vähän pehmoisia. Aiempi esimerkki (<a href="https://www.hs.fi/politiikka/art-2000005080195.html"><u>HS 8.2.2017</u></a>) kuvan ruusuiseksi tekemisestä eli siitä, että ehkä koko totuutta ei kerrottu, vaan <a href="https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Puheenvuoro/Sivut/PUH_3+2017+10+30+30.aspx"><u>oppositio</u> </a>kaivoi tietoja.</p><p>Hallitus on tehnyt paljon työtä, että ilmeisesti pääministerille syntyi halu kertoa hyvä uutinen myös tämän neljännen talouspoliittisen tavoitteen osalta.</p><p>Emme voi kuitenkaan alkaa uskoa puolitotuuksiin.</p><p>Hallitukselle kuuluu kuitenkin kiitosta ja kunniaa monen uudistuksen aikaansaamisesta, kuten kiky-sopimus, josta Suomen Pankin pääjohtajakin antoi tunnustusta. Se paransi kilpailukykyä 4 prosentilla.</p><p>Kukaan ei uskonut työllisyysasteen nousuun 72 %:iin. Hallitus ja työministeri Jari Lindström (sin) ovat toimineet sen eteen hienosti.</p><p>Tämä budjettiriihi ei jäänyt tussahdukseksi. Monia hyviä asioita.</p><p>Mielestäni Juha Sipilä olisi kyennyt lopettamaan velan oton, ellei huono kuntavaalitulos olisi valitettavasti lamaannuttanut häntä.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> 1) Pääministeri Juha Sipilä kirjoitti keskiviikkona kotisivullaan blogissa:

"Vaalien alla yksi suurimmista huolenaiheista oli julkisen talouden velkaantuminen. Velaksi elämiselle haluttiin piste. Minulla on teille yllättävä uutinen. Piste velkaantumiselle tuli jo nyt. Valtion taloudessa meillä on tekemistä, velkaa otetaan ensi vuonna vielä 1,5 miljardia."

Mitä sanoo faktantarkistus (jota harrastettiin vaalien alla):

Miten muka velkaantumiselle on jo NYT tullut piste, kun viimeisessä lauseessa Sipilä kirjoittaa, että valtio ottaa velkaa ensi vuonna 1,5 miljardia (tai jossain puhutaan 1,4 miljardista).

Eihän hallitus voi ottaa kunniaa siitä, jos velanotto mahdollisesti seuraavan hallituksen aikana loppuu esim. vuonna 2020?

Vai onko kyse siitä, että julkisyhteisöjen yhteenlasketun velan määrä ei enää kasva? Tämän puheenvuoron kuva 1 osoittaa, että siitä ei voi olla kyse, se ei ole selitys.

Jos se olisi selitys, silti loogisesti ottaen hallitus ei voisi kuitenkaan ottaa kunniaa kuntien velkaantumisen pienenemisestä ja samalla hoitaa huonosti oman tonttinsa eli valtion velkaantumisen.

"Piste velkaantumiselle tuli jo nyt."
Niin olisi perustetta suurpiirteisesti sanoa, jos velkaa olisi tarvetta ottaa ensi vuonna 2019 alle puoli miljardia.

Uutta velkaa 1,4 -1,5 miljardia 2019 ei ole mitätön määrä. Jos se olisi, se varmaan olisi katettu jo nyt veroilla ja säästöillä.

2) Sipilä kirjoitti myös: "Velkaantuminen suhteessa bruttokansantuotteeseen on jo taittunut. Matala velkasuhde antaa terveen puskurin ja maaperän tulevaisuuden rakentamiseksi."

- Onko pelkkä velkasuhde (velan suhde bkt:hen) alle 60 % jokin puskuri, kun bkt sukeltaa taas tulevassa taantumassa eli velkasuhde väistämättä heikkenee meistä riippumatta.
Vain velan lyhentäminen olisi puskuri.

3) Miksi budjettiriihessä esitellyissä pääministerin kalvoissa (kuva) kirjoitetaan, että "Hallituksen talouspoliittiset tavoitteet toteutuvat", kun velanoton lopettamistavoite toteutuu vasta  s e u r a a v a n  hallituksen aikana 2021?

NÄISSÄ (mutta ei onneksi muussa) on kyse helppoheikin puheesta. Puhutaan vähän pehmoisia. Aiempi esimerkki (HS 8.2.2017) kuvan ruusuiseksi tekemisestä eli siitä, että ehkä koko totuutta ei kerrottu, vaan oppositio kaivoi tietoja.

Hallitus on tehnyt paljon työtä, että ilmeisesti pääministerille syntyi halu kertoa hyvä uutinen myös tämän neljännen talouspoliittisen tavoitteen osalta.

Emme voi kuitenkaan alkaa uskoa puolitotuuksiin.

Hallitukselle kuuluu kuitenkin kiitosta ja kunniaa monen uudistuksen aikaansaamisesta, kuten kiky-sopimus, josta Suomen Pankin pääjohtajakin antoi tunnustusta. Se paransi kilpailukykyä 4 prosentilla.

Kukaan ei uskonut työllisyysasteen nousuun 72 %:iin. Hallitus ja työministeri Jari Lindström (sin) ovat toimineet sen eteen hienosti.

Tämä budjettiriihi ei jäänyt tussahdukseksi. Monia hyviä asioita.

Mielestäni Juha Sipilä olisi kyennyt lopettamaan velan oton, ellei huono kuntavaalitulos olisi valitettavasti lamaannuttanut häntä.

]]>
6 http://eskotnurminen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/260280-velkaantumiselle-on-nyt-laitettu-piste-juha-sipila#comments Budjetti Pääministeri Juha Sipilä Fri, 31 Aug 2018 17:54:04 +0000 Esko Nurminen http://eskotnurminen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/260280-velkaantumiselle-on-nyt-laitettu-piste-juha-sipila
Panostuksia työhön ja tulevaisuuteen http://joonaskontta.puheenvuoro.uusisuomi.fi/259879-panostuksia-tyohon-ja-tulevaisuuteen <p>Elokuun lopussa tehdään isoja päätöksiä, kun hallitusryhmät kokoontuvat tämän vaalikauden viimeiseen budjettiriiheen. Nyt tarvitaan vastuullista linjaa valtiontalouteen ja kaukonäköisiä panostuksia Suomen tulevaisuuteen.</p><p>Rahapäätöksissä ei ole varaa vaalibudjettiin. Talouden nousukaudella on syytä varautua tulevaan matalasuhdanteeseen ja tehdä panostuksia kestävän tulevaisuuden puolesta.</p><p>Välttämättömään korjausvelkaan, kuten teihin ja tietoliikenneyhteyksiin, sijoittaminen on perusteltua.</p><p>Suomen korkeasta osaamisesta on pidettävä huolta. Erityinen huomio on kiinnitettävä koulutukseen ja tutkimukseen. Koulutuksesta on leikattu jo kaksi hallituskautta peräkkäin. Tälle on tultava stoppi.</p><p>Mahdolliset veronkevennykset on syytä osoittaa kaikkein pienituloisimmille. Sosiaaliturvaan kohdennetuista indeksijäädytyksistä tulisi myös luopua.</p><p>Syvään kannattavuuskriisiin ajautunut maatalous tarvitsee kattavan kriisitukipaketin. Täsmäelvytys on huoltovarmuuskysymys. Kysymys on välillisesti jopa tuhansista työpaikoista ympäri Suomen.</p><p>Suomea on rakennettava pitkäjänteisesti tulevia vuosikymmeniä varten.</p><p><a href="https://joonaskontta.fi/">joonaskontta.fi</a></p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Elokuun lopussa tehdään isoja päätöksiä, kun hallitusryhmät kokoontuvat tämän vaalikauden viimeiseen budjettiriiheen. Nyt tarvitaan vastuullista linjaa valtiontalouteen ja kaukonäköisiä panostuksia Suomen tulevaisuuteen.

Rahapäätöksissä ei ole varaa vaalibudjettiin. Talouden nousukaudella on syytä varautua tulevaan matalasuhdanteeseen ja tehdä panostuksia kestävän tulevaisuuden puolesta.

Välttämättömään korjausvelkaan, kuten teihin ja tietoliikenneyhteyksiin, sijoittaminen on perusteltua.

Suomen korkeasta osaamisesta on pidettävä huolta. Erityinen huomio on kiinnitettävä koulutukseen ja tutkimukseen. Koulutuksesta on leikattu jo kaksi hallituskautta peräkkäin. Tälle on tultava stoppi.

Mahdolliset veronkevennykset on syytä osoittaa kaikkein pienituloisimmille. Sosiaaliturvaan kohdennetuista indeksijäädytyksistä tulisi myös luopua.

Syvään kannattavuuskriisiin ajautunut maatalous tarvitsee kattavan kriisitukipaketin. Täsmäelvytys on huoltovarmuuskysymys. Kysymys on välillisesti jopa tuhansista työpaikoista ympäri Suomen.

Suomea on rakennettava pitkäjänteisesti tulevia vuosikymmeniä varten.

joonaskontta.fi

]]>
0 http://joonaskontta.puheenvuoro.uusisuomi.fi/259879-panostuksia-tyohon-ja-tulevaisuuteen#comments Budjetti Koulutus Maataloustuet Talous Tutkimus Thu, 23 Aug 2018 05:50:07 +0000 Joonas Könttä http://joonaskontta.puheenvuoro.uusisuomi.fi/259879-panostuksia-tyohon-ja-tulevaisuuteen
Kansaneläkemaksu takaisin yrityksille / tuotto miljardi http://eskotnurminen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/259782-kansanelakemaksu-takaisin-yrityksille-tuotto-miljardi <p>&nbsp;</p><p><strong>Toisaalta</strong> yrityksiä suositaan:</p><p>-yritystukiin ei koskettu</p><p>-yritysten kansaneläkemaksu poistettiin 2010. Sen tuotto budjettiin oli miljardi euroa (<a href="https://www.hs.fi/talous/art-2000005796490.html"><u>HS 20.8.</u></a>). Eikä sen palauttamisesta puhuta mitään edes nousukaudessa.</p><p>Mutta <strong>toisaalta</strong> vähätuloisten etuudet on jäädytetty vuoden 2015 tasolle (indeksikorotusten jäädytys).</p><p>Tästä epäsuhdasta on lukuisia kommentteja esim. Iltalehden lukijakommenteissa.</p><p>Budjettiriihessä tulisi :</p><p>1) poistaa indeksikorotusten jäädytys, ja</p><p>2) palauttaa yritysten kansaneläkemaksu yli 10 henkeä työllistäville yrityksille (ainakin osittain, jos ei&nbsp; yhtä suurena kuin se oli).&nbsp;</p><p>Eivät yritykset niin kiikun kaakun ole, etteikö niiltä voi kerätä yhtä miljardia. Keneltä se sitten otetaan, jos ei niiltä. Parempaa politiikkaa on pitää yritysveroprosentti samana (siihen katsottaneen kv-vertailussa), mutta kerätä jonkin muun maksun muodossa.</p><p>Taantuman alkaessa 2009 kansanedustajat kirjoittivat huolissaan velan määrästä <a href="https://www.hs.fi/mielipide/art-2000002552497.html"><u>(esimerkki vuodelta 2012).</u></a></p><p>Silloin velkaa oli lähempänä 50 - 80 miljardia (80 miljardia 2011). Nyt kun velkaa on yli 100 miljardia, ei kukaan heistä kirjoita.&nbsp;</p><p><strong>Jatkokirjoitus 18.9.2018:</strong></p><p>Wikipediasta (hakusana Jyrki Katainen):&nbsp;</p><p>Tammikuun lopulla 2009 hallitus ehdotti työnantajan <a href="https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Kela-maksu&amp;action=edit&amp;redlink=1" title="Kela-maksu (sivua ei ole)"><u>Kela-maksun</u></a> poistamista. Katainen piti eläkemaksujen rahastoinnin nopeuttamista tärkeänä.<a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Jyrki_Katainen#cite_note-yv-26"><u>[26]</u></a> Elvytystoimenpiteellä pyrittiin edistämään kuntien asemaa ja yritysten työllistämiskykyä. <a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Kansanel%C3%A4kelaitos" title="Kansaneläkelaitos"><u>Kelan</u></a> tuolloinen noin miljardin euron rahoitusvaje oli tarkoitus korvata ottamalla velkaa, ja myöhemmin ympäristö- ja energiaveroja korottamalla. Eduskunta hyväksyi Kela-maksun poiston maaliskuussa 2009.<a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Jyrki_Katainen#cite_note-27"><u>[27]</u></a> Myöhemmin työmarkkinaosapuolet sopivat korvaavansa tuloja vuodesta 2011 alkaen <a href="https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=TEL-maksu&amp;action=edit&amp;redlink=1" title="TEL-maksu (sivua ei ole)"><u>TEL-maksuja</u></a> korottamalla.<a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Jyrki_Katainen#cite_note-28"><u>[28]</u></a></p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div>  

Toisaalta yrityksiä suositaan:

-yritystukiin ei koskettu

-yritysten kansaneläkemaksu poistettiin 2010. Sen tuotto budjettiin oli miljardi euroa (HS 20.8.). Eikä sen palauttamisesta puhuta mitään edes nousukaudessa.

Mutta toisaalta vähätuloisten etuudet on jäädytetty vuoden 2015 tasolle (indeksikorotusten jäädytys).

Tästä epäsuhdasta on lukuisia kommentteja esim. Iltalehden lukijakommenteissa.

Budjettiriihessä tulisi :

1) poistaa indeksikorotusten jäädytys, ja

2) palauttaa yritysten kansaneläkemaksu yli 10 henkeä työllistäville yrityksille (ainakin osittain, jos ei  yhtä suurena kuin se oli). 

Eivät yritykset niin kiikun kaakun ole, etteikö niiltä voi kerätä yhtä miljardia. Keneltä se sitten otetaan, jos ei niiltä. Parempaa politiikkaa on pitää yritysveroprosentti samana (siihen katsottaneen kv-vertailussa), mutta kerätä jonkin muun maksun muodossa.

Taantuman alkaessa 2009 kansanedustajat kirjoittivat huolissaan velan määrästä (esimerkki vuodelta 2012).

Silloin velkaa oli lähempänä 50 - 80 miljardia (80 miljardia 2011). Nyt kun velkaa on yli 100 miljardia, ei kukaan heistä kirjoita. 

Jatkokirjoitus 18.9.2018:

Wikipediasta (hakusana Jyrki Katainen): 

Tammikuun lopulla 2009 hallitus ehdotti työnantajan Kela-maksun poistamista. Katainen piti eläkemaksujen rahastoinnin nopeuttamista tärkeänä.[26] Elvytystoimenpiteellä pyrittiin edistämään kuntien asemaa ja yritysten työllistämiskykyä. Kelan tuolloinen noin miljardin euron rahoitusvaje oli tarkoitus korvata ottamalla velkaa, ja myöhemmin ympäristö- ja energiaveroja korottamalla. Eduskunta hyväksyi Kela-maksun poiston maaliskuussa 2009.[27] Myöhemmin työmarkkinaosapuolet sopivat korvaavansa tuloja vuodesta 2011 alkaen TEL-maksuja korottamalla.[28]

]]>
2 http://eskotnurminen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/259782-kansanelakemaksu-takaisin-yrityksille-tuotto-miljardi#comments Budjetti Tue, 21 Aug 2018 10:19:09 +0000 Esko Nurminen http://eskotnurminen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/259782-kansanelakemaksu-takaisin-yrityksille-tuotto-miljardi
Veronkevennysten sijasta vähemmän velanottoa http://eskotnurminen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/259718-veronkevennysten-sijasta-vahemman-velanottoa Asia selviää tästä: Petteri Orpon veropuheet hämmentävät – Nordean ekonomisti Olli Kärkkäinen: Juuri kenenkään verotus ei kiristyisi, vaikkei tuloveronkevennyksiä tehtäisi <a href="https://yle.fi/uutiset/3-10359971" title="https://yle.fi/uutiset/3-10359971">https://yle.fi/uutiset/3-10359971</a><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> 15 http://eskotnurminen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/259718-veronkevennysten-sijasta-vahemman-velanottoa#comments Budjetti Sun, 19 Aug 2018 18:20:13 +0000 Esko Nurminen http://eskotnurminen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/259718-veronkevennysten-sijasta-vahemman-velanottoa SAK esittää velan oton lopettamista / kannatan! http://eskotnurminen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/259576-sak-esittaa-velan-oton-lopettamista-kannatan <p><a href="https://www.talouselama.fi/uutiset/ei-ole-kivaa-mutta-valttamatonta-sak-kiristaisi-yritysten-ja-omistuksen-verotusta/d1de886b-47f8-3163-9e40-4664b2a173d4" title="https://www.talouselama.fi/uutiset/ei-ole-kivaa-mutta-valttamatonta-sak-kiristaisi-yritysten-ja-omistuksen-verotusta/d1de886b-47f8-3163-9e40-4664b2a173d4">https://www.talouselama.fi/uutiset/ei-ole-kivaa-mutta-valttamatonta-sak-...</a></p> <p>Ennen kuin kukaan keskusta-oikeistolainenkaan tuomitsee SAK:n kannanoton, kannattaa miettiä:</p> <p>- Velan oton lopettaminen on hyvä tavoite, se on aivan elintärkeä.</p> <p>- Keinotkin verotuksen suhteen ovat aika lailla yhteiskuntarauhaa ylläpitäviä, sosiaalisesti oikeudenmukaisia [ja esim Sinisille sopivia] -otetaan suurituloisilta ja pääomatuloista. Myös työnteon motivaatiota ylläpitäviä.</p> <p>- Veronkorotuksen kohdistuminen pienituloisiin pienentäisi heidän kulutustaan ja näin ollen se olisi pois talouden rattaista. Jos veronkorotus kohdistuu suurituloisiin, se vähentää heidän sijoituksiaan mutta ei kulutustaan.</p> <p>- Toki verojen korotusten ei tule olla ensisijainen keino vaan säästöjä kyllä löytyy yli miljardi. <a href="https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/2890"><u>Lue.</u></a></p> <p>- Myös puolueeton Talouspolitiikan arviointineuvosto pitää veronkorotuksia välttämättömänä keinona velkaantumisen lopettamisessa ja velan lyhentämisessä</p> <p>- SAK:n ekonomisti Ilkka Kaukoranta on fiksu mies. Ei käsittääkseni poliittisesti&nbsp; - ainakaan liikaa - orientoitunut.</p> <p><strong>VELAN OTTO TULEE LOPETTAA JO KAHDEN VIIKON PÄÄSTÄ PIDETTÄVÄSSÄ BUDJETTIRIIHESSÄ! </strong></p> <p>Ei jättää vain toivomuksiksi seuraavalle hallitukselle.</p> <p>Twiittini tänään: @juhasipila @PetteriOrpo Pidättekö realistisena, että Suomi lyhentää velkaansa? Vai katsotaanko vain vuosi kerrallaan, miten käy? Jos lyhentää, niin millä määrällä (arvio): 2020, 2021 jne</p> <p>Aiempi <a href="http://eskotnurminen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/259304-hesari-esittaa-17-miljardin-muutosta-budjettiin"><u>Puheenvuoroni.</u></a></p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> https://www.talouselama.fi/uutiset/ei-ole-kivaa-mutta-valttamatonta-sak-kiristaisi-yritysten-ja-omistuksen-verotusta/d1de886b-47f8-3163-9e40-4664b2a173d4

Ennen kuin kukaan keskusta-oikeistolainenkaan tuomitsee SAK:n kannanoton, kannattaa miettiä:

- Velan oton lopettaminen on hyvä tavoite, se on aivan elintärkeä.

- Keinotkin verotuksen suhteen ovat aika lailla yhteiskuntarauhaa ylläpitäviä, sosiaalisesti oikeudenmukaisia [ja esim Sinisille sopivia] -otetaan suurituloisilta ja pääomatuloista. Myös työnteon motivaatiota ylläpitäviä.

- Veronkorotuksen kohdistuminen pienituloisiin pienentäisi heidän kulutustaan ja näin ollen se olisi pois talouden rattaista. Jos veronkorotus kohdistuu suurituloisiin, se vähentää heidän sijoituksiaan mutta ei kulutustaan.

- Toki verojen korotusten ei tule olla ensisijainen keino vaan säästöjä kyllä löytyy yli miljardi. Lue.

- Myös puolueeton Talouspolitiikan arviointineuvosto pitää veronkorotuksia välttämättömänä keinona velkaantumisen lopettamisessa ja velan lyhentämisessä

- SAK:n ekonomisti Ilkka Kaukoranta on fiksu mies. Ei käsittääkseni poliittisesti  - ainakaan liikaa - orientoitunut.

VELAN OTTO TULEE LOPETTAA JO KAHDEN VIIKON PÄÄSTÄ PIDETTÄVÄSSÄ BUDJETTIRIIHESSÄ!

Ei jättää vain toivomuksiksi seuraavalle hallitukselle.

Twiittini tänään: @juhasipila @PetteriOrpo Pidättekö realistisena, että Suomi lyhentää velkaansa? Vai katsotaanko vain vuosi kerrallaan, miten käy? Jos lyhentää, niin millä määrällä (arvio): 2020, 2021 jne

Aiempi Puheenvuoroni.

]]>
5 http://eskotnurminen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/259576-sak-esittaa-velan-oton-lopettamista-kannatan#comments Budjetti Thu, 16 Aug 2018 14:07:08 +0000 Esko Nurminen http://eskotnurminen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/259576-sak-esittaa-velan-oton-lopettamista-kannatan
Kokoomuksen vaalibudjetti http://anteroeerola.puheenvuoro.uusisuomi.fi/259305-kokoomuksen-vaalibudjetti <p>Oikeistolaisen politiikan ytimestä löytyy aina jonkinlainen (epä)pyhä kolminaisuus.<br /><br />Yhdessä kulmassa ovat julkisten menojen leikkaukset, jotta palkka- ja (aivan erityisesti) pääomaveroja voidaan alentaa. Toisaalta on valtion omaisuuden yksityistäminen ja kolmanneksi tavallisten ihmisten suojaksi tehtyjen sääntöjen purkaminen.<br /><br /><strong>Juha Sipilän</strong> hallituksella tämä kolmiyhteys on ollut rikkomaton. Lasten ja nuorten tulevaisuudesta se on ottanut massiivisilla koulutuksen ja varhaiskasvatuksen leikkauksilla. Samalla pienimpien sosiaalietuuksien taso on jäädytetty niin, että kaikkein <a href="https://www.soste.fi/media/pdf/tiedotteet/soste_sosiaaliturvaraportti_14022018_valmis.pdf">köyhimmät ovat köyhtyneet</a>.&nbsp;<br /><br />Näin hallitus on voinut keventää verotusta - myös hyvätuloisilla - noin puolentoista miljardin euron verran. Juuri näin luodaan kuuluisaa kestävyysvajetta.<br /><br />Bisneksen tekeminen julkisella omaisuudella taas kulkee koodinimillä &rdquo;tase töihin&rdquo;, raideliikenteen vapauttaminen kilpailulle, sote tai <a href="https://www.talouselama.fi/uutiset/hallitus-valmistelee-tyovoimapalveluiden-avaamista-yrityksille-uudistuksessa-ehka-satojen-miljoonien-bisnes/8772158a-1c5d-3cbe-8a72-c7d94c110307">kasvupalvelu-uudistus</a>.<br /><br />Tähän tarkoitukseen on luotu myös pääministerin oma erikoisrahasto ja omistajaohjauksen musta kassa nimeltä <a href="https://suomenkuvalehti.fi/jutut/kotimaa/politiikka/sipilan-kummajainen-25-miljardin-kehitysyhtio-perustettiin-vuonna-2016-toimitusjohtajaa-etsitaan-vasta-nyt/">valtion kehitysyhtiö Vake</a>.<br /><br />Sääntöjen purkamisella taas on luotu edellytykset alkoholihaittojen lisääntymiseen, taksipalveluiden laadun heikkenemiseen sekä palkansaajien työsuhdeturvan murentamiseen.<br /><br />Sipilän hallitukselle sääntelyn keventäminen (&rdquo;norminpurkutalkoot&rdquo;) tarkoittaa ainoastaan yritysten vapauksien lisäämistä. Sitä vastoin työttömien kiusaksi kehitellään jatkuvasti uusia sääntöjä ja pakkoja, joilla heitä holhotaan. Noudattamatta jättämisestä rangaistaan, mutta noudattaminenkin voi johtaa <a href="https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/255539-opettaja-paljasti-varoittavan-esimerkin-aktiivimallista-luuli-toimineensa-oikein-nyt">mielivaltaisiin lopputuloksiin</a>.<br /><br />Tältä pohjalta lähtee myös valtiovarainministeri <strong>Petteri Orpon</strong> budjettiesitys, vaikka omia, uusia avauksia siinä ei olekaan.<br /><br />Kyseessä on melko puhdasoppinen vaalibudjetti. Kokoomuslaisille se ei välttämättä tarkoita lisää määrärahoja erilaisiin tarkoituksiin. Päinvastoin heille kelpaa, että menokuri on tiukka ja tuloveroja alennetaan. &rdquo;Me emme lupaile turhia. Me teemme vain päätöksiä, jotka ovat ikäviä, mutta välttämättömiä.&rdquo; Ikäviä ne ovat tosin muille kuin heille itselleen.<br /><br />Ministeri Orpo sanoi<a href="https://valtioneuvosto.fi/live?v=/vnk/ministries/ministeri-orpon-vuoden-2019-budjettiehdotus---tiedotustilaisuus"> infossaan</a>, että &rdquo;veroaste on ollut yksi hallituksen talouspolitiikan keskeisiä tavoitteita ja nimenomaan sen kokonaisveroasteen laskeminen päätösperusteisesti&rdquo;. Hänen mielestään tästä pitäisi mennä vielä alaspäin.<br /><br />Orpo väittää myös, että &rdquo;kokonaisveroaste on yksi keskeisiä mittareita, jotka kertovat talouden dynamiikasta&rdquo;. Tällaista yhteyttä ei ole.<br /><br />Vaikkapa vain Tanskassa <a href="http://http://www.oecd.org/eco/surveys/Finland-2018-OECD-economic-survey-presentation-finnish.pdf">bruttoveroaste on korkeampi</a>, Ruotsissa suunnilleen sama ja Itävallassa hiukan pienempi. Onko joku kuullut, että Tanska, Ruotsi ja Itävalta olisivat jotenkin erityisen pysähtyneitä ja pahoinvoivia maita, joissa kansat vain huokaavat verovoudin ruoskan alla?<br /><br />Lisäksi pitää katsoa myös <a href="http://http://www.labour.fi/ty/tyblogi/2018/03/05/aika-laittaa-samppanjapullot-ulos-kylmaan/">nettoveroastetta</a>. Se saadaan, kun maksetuista veroista vähennetään se, kuinka paljon niillä maksetaan tulonsiirtoja. Nettoveroasteessa Suomi on samassa sarjassa Viron ja Unkarin &ndash; ei muiden Pohjoismaiden &ndash; kanssa.<br /><br />On oikeistolainen harha, että verot estävät talouden dynamiikkaa ja katoavat jonnekin mustaan aukkoon, pois minulta &rdquo;muille&rdquo;. Suomessa veroilla saa yleensä hyvän vastineen koulutuksen, sosiaali- ja terveyspalveluiden, lapsilisien, sosiaaliturvan, teiden, oikeuslaitoksen, poliisin ja ympäristönsuojelun muodossa. Näistä hyötyvät kaikki &ndash; jo ennen kuin on ehtinyt tienata palkallaan ensimmäistäkään euroa.<br /><br />Muuten kokoomuksen vaalibudjetissa hirtehishuumoria edustavat pikkuruiset panostukset varhaiskasvatukseen ja ammattikoulutukseen. Satojen miljoonien leikkauksilla tehtyä tuhoa ei voi paikata 25 miljoonalla. Kun repii toiselta käden irti, laastarista ei ole enää paljon apua.<br /><br />Sama pätee siihen, kun Orpo sanoo hallituksen nyt panostavan eriarvoisuuden vähentämiseen 30 miljoonaa. Juuri eriarvoisuuden lisääminen on ollut Sipilän hallituksen todellinen kärkihanke. Siinä se on kieltämättä onnistunutkin.<br /><br />Lisäksi hallituksen jättimäiseen Kankkulan kaivoon, sote-uudistukseen, upotetaan 213 miljoonaa euroa lisää. Summa on kolossaalinen ottaen huomioon, että kyse on luomuksesta, jota ei ole ja tuskin tulee. Yhtään sotea koskevaa lakia ei ole vieläkään hyväksytty.<br /><br />Nyt kun Suomen talous on kasvussa, pitäisi valtion panostaa tuntuvasti työllisyyteen, perua koulutusleikkaukset ja purkaa pienempien sosiaaliturvaetuuksien jäädytys.<br /><br />Siihen tarvitaan kuitenkin jo eduskuntavaalit ja uusi hallitus.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Oikeistolaisen politiikan ytimestä löytyy aina jonkinlainen (epä)pyhä kolminaisuus.

Yhdessä kulmassa ovat julkisten menojen leikkaukset, jotta palkka- ja (aivan erityisesti) pääomaveroja voidaan alentaa. Toisaalta on valtion omaisuuden yksityistäminen ja kolmanneksi tavallisten ihmisten suojaksi tehtyjen sääntöjen purkaminen.

Juha Sipilän hallituksella tämä kolmiyhteys on ollut rikkomaton. Lasten ja nuorten tulevaisuudesta se on ottanut massiivisilla koulutuksen ja varhaiskasvatuksen leikkauksilla. Samalla pienimpien sosiaalietuuksien taso on jäädytetty niin, että kaikkein köyhimmät ovat köyhtyneet

Näin hallitus on voinut keventää verotusta - myös hyvätuloisilla - noin puolentoista miljardin euron verran. Juuri näin luodaan kuuluisaa kestävyysvajetta.

Bisneksen tekeminen julkisella omaisuudella taas kulkee koodinimillä ”tase töihin”, raideliikenteen vapauttaminen kilpailulle, sote tai kasvupalvelu-uudistus.

Tähän tarkoitukseen on luotu myös pääministerin oma erikoisrahasto ja omistajaohjauksen musta kassa nimeltä valtion kehitysyhtiö Vake.

Sääntöjen purkamisella taas on luotu edellytykset alkoholihaittojen lisääntymiseen, taksipalveluiden laadun heikkenemiseen sekä palkansaajien työsuhdeturvan murentamiseen.

Sipilän hallitukselle sääntelyn keventäminen (”norminpurkutalkoot”) tarkoittaa ainoastaan yritysten vapauksien lisäämistä. Sitä vastoin työttömien kiusaksi kehitellään jatkuvasti uusia sääntöjä ja pakkoja, joilla heitä holhotaan. Noudattamatta jättämisestä rangaistaan, mutta noudattaminenkin voi johtaa mielivaltaisiin lopputuloksiin.

Tältä pohjalta lähtee myös valtiovarainministeri Petteri Orpon budjettiesitys, vaikka omia, uusia avauksia siinä ei olekaan.

Kyseessä on melko puhdasoppinen vaalibudjetti. Kokoomuslaisille se ei välttämättä tarkoita lisää määrärahoja erilaisiin tarkoituksiin. Päinvastoin heille kelpaa, että menokuri on tiukka ja tuloveroja alennetaan. ”Me emme lupaile turhia. Me teemme vain päätöksiä, jotka ovat ikäviä, mutta välttämättömiä.” Ikäviä ne ovat tosin muille kuin heille itselleen.

Ministeri Orpo sanoi infossaan, että ”veroaste on ollut yksi hallituksen talouspolitiikan keskeisiä tavoitteita ja nimenomaan sen kokonaisveroasteen laskeminen päätösperusteisesti”. Hänen mielestään tästä pitäisi mennä vielä alaspäin.

Orpo väittää myös, että ”kokonaisveroaste on yksi keskeisiä mittareita, jotka kertovat talouden dynamiikasta”. Tällaista yhteyttä ei ole.

Vaikkapa vain Tanskassa bruttoveroaste on korkeampi, Ruotsissa suunnilleen sama ja Itävallassa hiukan pienempi. Onko joku kuullut, että Tanska, Ruotsi ja Itävalta olisivat jotenkin erityisen pysähtyneitä ja pahoinvoivia maita, joissa kansat vain huokaavat verovoudin ruoskan alla?

Lisäksi pitää katsoa myös nettoveroastetta. Se saadaan, kun maksetuista veroista vähennetään se, kuinka paljon niillä maksetaan tulonsiirtoja. Nettoveroasteessa Suomi on samassa sarjassa Viron ja Unkarin – ei muiden Pohjoismaiden – kanssa.

On oikeistolainen harha, että verot estävät talouden dynamiikkaa ja katoavat jonnekin mustaan aukkoon, pois minulta ”muille”. Suomessa veroilla saa yleensä hyvän vastineen koulutuksen, sosiaali- ja terveyspalveluiden, lapsilisien, sosiaaliturvan, teiden, oikeuslaitoksen, poliisin ja ympäristönsuojelun muodossa. Näistä hyötyvät kaikki – jo ennen kuin on ehtinyt tienata palkallaan ensimmäistäkään euroa.

Muuten kokoomuksen vaalibudjetissa hirtehishuumoria edustavat pikkuruiset panostukset varhaiskasvatukseen ja ammattikoulutukseen. Satojen miljoonien leikkauksilla tehtyä tuhoa ei voi paikata 25 miljoonalla. Kun repii toiselta käden irti, laastarista ei ole enää paljon apua.

Sama pätee siihen, kun Orpo sanoo hallituksen nyt panostavan eriarvoisuuden vähentämiseen 30 miljoonaa. Juuri eriarvoisuuden lisääminen on ollut Sipilän hallituksen todellinen kärkihanke. Siinä se on kieltämättä onnistunutkin.

Lisäksi hallituksen jättimäiseen Kankkulan kaivoon, sote-uudistukseen, upotetaan 213 miljoonaa euroa lisää. Summa on kolossaalinen ottaen huomioon, että kyse on luomuksesta, jota ei ole ja tuskin tulee. Yhtään sotea koskevaa lakia ei ole vieläkään hyväksytty.

Nyt kun Suomen talous on kasvussa, pitäisi valtion panostaa tuntuvasti työllisyyteen, perua koulutusleikkaukset ja purkaa pienempien sosiaaliturvaetuuksien jäädytys.

Siihen tarvitaan kuitenkin jo eduskuntavaalit ja uusi hallitus.

]]>
0 http://anteroeerola.puheenvuoro.uusisuomi.fi/259305-kokoomuksen-vaalibudjetti#comments Budjetti Kokoomus Ministeri Petteri Orpo Sipilän hallitus Fri, 10 Aug 2018 14:46:49 +0000 Antero Eerola http://anteroeerola.puheenvuoro.uusisuomi.fi/259305-kokoomuksen-vaalibudjetti
Hesari esittää 1,7 miljardin muutosta budjettiin http://eskotnurminen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/259304-hesari-esittaa-17-miljardin-muutosta-budjettiin <p>Päivän pääuutinen 10.8.2018:</p> <p>Helsingin Sanomien <a href="https://www.hs.fi/paakirjoitukset/art-2000005785562.html"><u>pääkirjoitus</u> </a>esittää 1,7 miljardin edestä muutosta budjettiin.</p> <p>&quot;NYT olisi aika päästä irti velanotosta&quot;.</p> <p>Niin, miten se voi toteutua: Tekemällä 1,7 miljardin edestä säästöjä tai lisäämällä veroja. Ei velanotosta muulla keinolla pääse eroon. Kannatan!</p> <p>Helsingin Sanomien otsikko oli (verkkolehden versio):&quot;Valtion budjetti ei varaudu tulevaan <strong>niin kuin se voisi</strong>.&quot;</p> <p>Meidän ei&nbsp; pidä olla joukkoharhan vallassa ja uskoa todeksi Petteri Orpon sanoja: velan otto on vedetty VM:n budjettiesityksessä <strong>niin matalalle kuin mahdollista</strong>.</p> <p>Useimmat ekonomistit suoremmin tai epäsuoremmin viestittävät velanoton lopettamista nyt ja velan lyhentämiseen pääsemistä. Esim. VM:n Mikko <a href="https://www.suomenmaa.fi/uutiset/budjettisorvaus-alkaa-keskella-nousukautta--valtiovarainministerion-spolander-nyt-pitaisi-luoda-puskureita-julkiseen-talouteen-6.3.401313.d19489387b"><u>Spolander</u> (</a>Suomenmaa 1.8.2018).</p> <p>Keinoja lopettaa velan otto on tarjolla: <a href="http://eskotnurminen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/249639-kansalaisaloite-valtion-velkaantumisen-lopettaminen" title="http://eskotnurminen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/249639-kansalaisaloite-valtion-velkaantumisen-lopettaminen">http://eskotnurminen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/249639-kansalaisaloite-val...</a></p> <ul><li>Esitetty kohteita leikkauksille 1,7 miljardin edestä ja veron korotuksille 2,6 miljardin edestä (näin suuret luvut olivat tarpeen siinä vaiheessa, kun velkaa arvioitiin otettavan ensi vuonna 3,4 miljardia).&nbsp;</li><li>Näissä on siis mistä valita.</li></ul> <p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Päivän pääuutinen 10.8.2018:

Helsingin Sanomien pääkirjoitus esittää 1,7 miljardin edestä muutosta budjettiin.

"NYT olisi aika päästä irti velanotosta".

Niin, miten se voi toteutua: Tekemällä 1,7 miljardin edestä säästöjä tai lisäämällä veroja. Ei velanotosta muulla keinolla pääse eroon. Kannatan!

Helsingin Sanomien otsikko oli (verkkolehden versio):"Valtion budjetti ei varaudu tulevaan niin kuin se voisi."

Meidän ei  pidä olla joukkoharhan vallassa ja uskoa todeksi Petteri Orpon sanoja: velan otto on vedetty VM:n budjettiesityksessä niin matalalle kuin mahdollista.

Useimmat ekonomistit suoremmin tai epäsuoremmin viestittävät velanoton lopettamista nyt ja velan lyhentämiseen pääsemistä. Esim. VM:n Mikko Spolander (Suomenmaa 1.8.2018).

Keinoja lopettaa velan otto on tarjolla: http://eskotnurminen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/249639-kansalaisaloite-valtion-velkaantumisen-lopettaminen

  • Esitetty kohteita leikkauksille 1,7 miljardin edestä ja veron korotuksille 2,6 miljardin edestä (näin suuret luvut olivat tarpeen siinä vaiheessa, kun velkaa arvioitiin otettavan ensi vuonna 3,4 miljardia). 
  • Näissä on siis mistä valita.

 

]]>
18 http://eskotnurminen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/259304-hesari-esittaa-17-miljardin-muutosta-budjettiin#comments Budjetti Fri, 10 Aug 2018 14:37:42 +0000 Esko Nurminen http://eskotnurminen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/259304-hesari-esittaa-17-miljardin-muutosta-budjettiin
Kokoomuslainen kaupunkibudjetti http://akselierkkil.puheenvuoro.uusisuomi.fi/259220-kokoomuslainen-kaupunkibudjetti <p>Tänään valtiovarainministeri Petteri Orpo julkaisi ministeriön esityksin valtion ensi vuoden talousarvioksi. Ja huonohan se oli, kerron tässä miksi. Aineistona käytän lähinnä YLEn uutisointia.</p><p><a href="https://yle.fi/uutiset/3-10342533">Tässä</a> YLEn erittelemät budjettiesityksen suurimmat muutokset:</p><ul><li><strong>TE-toimistojen toimintamenoihin 10,3 miljoonaa euroa.</strong></li><li><strong>Varhaiskasvatuksen tasa-arvon ja osallistumisasteen edistämiseen 10 miljoonaa euroa.</strong></li><li><strong>Poliisin määrärahoihin 18 miljoonan euron korotus, jotta poliisien määrä pysyisi nykyisellään. Myös Suojelupoliisi saa lisäresursseja.</strong></li><li><strong>A-Kruunua pääomitetaan 50 miljoonalla eurolla Valtion asuntorahastosta, jotta kohtuuhintaisten asuntojen rakentaminen lisääntyisi Helsingin seudulla.</strong></li><li><strong>Ansiotuloverotusta tullaan alentamaan 300 miljoonalla eurolla, mutta vastaavasti ympäristö- ja haittaveroja korotetaan.</strong></li><li><strong>Vähittäispäivärahoja ja takuueläkkettä tullaan nostamaan.</strong></li><li><strong>Ensi vuoden budjetti on 1,7 miljardia euroa alijäämäinen.</strong></li><li><strong>Valtionvelka nousee ensi vuonna arviolta 109 miljardiin euroon.</strong></li></ul><p>Pieniä helpotuksia ovat määrärahat varhaiskasvatukseen, takuueläkkeisiin ja pienimpiin päivärahoihin. Myös poliisien määrärahat ovat tietysti hyvä juttu, joskin voidaan tietysti miettiä, voisiko poliisien aikaa käyttää paremmin kuin some-kirjoittelun valvomiseen. Tämän kirjoitan mutu-tuntumalla, eipä minulla ole käsilläni tilastoa siitä, kuinka poliisin resurssit jakautuvat. Suurin osa poliisin työstä tietysti on sitä, mistä me kansalaiset pidämme. Kuitenkin on muutama kohta, joihin haluan kaksin käsin takertua ja ministeriön politiikkaa niiden perusteella nakerrella.</p><p>&nbsp;</p><p><strong>A-Kruunun pääomittaminen, eli Helsingin rakentamisen tukeminen</strong></p><p>Kittilän kunnan budjetin verran ja ylikin annetaan rahoitusta Helsingin asuntorakentamiseen. Tämä korpeaa minua kovin, sillä korkeat asuntojen hinnat johtuvat tietysti useista eri syistä, joista mikään ei kestävällä tavalla poistu sylkemällä ongelman päälle rahaa. Helsingissä asuu liikaa ihmisiä, ja tätä asumista vieläpä tuetaan paitsi Kelan toimesta, myös valtion rahoittamalla asuntorakentamisella. Tämä on osa pitkää kehitystä, jolle ei näy loppua. Valtio luo painetta Helsinkiin keskittämällä toimintojaan pääkaupunkiin ja viemällä niitä pienistä kunnista pois. Samalla on asumisen välillisiä kuluja haja-asutusalueella nostettu ja laiminlyöty investoinnit syrjäseuduille. Asumistukijärjestelmä on rakennettu siten, että se ei pakota muuttamaan keskuksista pois, mikäli siellä ei ole varaa asua. Samalla maaseudulla asuville työttömille kerrotaan, kuinka pitäisi sieltä korvesta kotitilalta tulla kaupunkiin töihin.</p><p>Helsingin asuntojen hintojen nousua ei ratkaista asuntorakentamisen rahoituksella samalla, kun syrjäseuduille kerrotaan, että ei meillä ole rahaa teidän teitänne korjata. Niin helsinkiläisille kuin maalaiskunnillekin olisi eduksi, mikäli asumistukijärjestelmä tasapäistettäisiin. Eikä Helsinkiin ole järkeäkään rakentaa &ndash; pääkaupunkiseudulla työttömyysaste on muuta maata korkeampi. Mikäli talouskasvua ja työpaikkoja haluttaisiin, voitaisiin rakentaa vaikkapa Lapin kaivospaikkakunnille, joilla on asuntopula. Mutta äänestäjiä on pääkaupunkiseudulla paljon muuta maata enemmän.</p><p><strong>Ansiotuloveron kevennys haittaveroja korottamalla</strong></p><p>En koskaan kyllästy ihmettelemään, kuinka köyhää kansaa on helppo naruttaa verokeskustelussa. Lupaamalla ansiotuloverojen kevennyksiä saadaan duunarit hurraamaan, ja todetaan, että pannaan ns. &rdquo;haittaveroihin&rdquo;. Ylipäätään kun Suomessa valitellaan kovaa verotusta, kääntyy keskustelu, ellei se ole jo sillä alkanut, ansiotuloveroon. Tässä tosiasia: ansio- ja pääomatuloverolla kerätään Suomessa alle puolet siitä verokertymästä, minkä valtio kerää liikevaihtoon perustuvalla verotuksella ja valmisteveroilla. Ansio- ja pääomatulot keräävät valtion kassaan noin 9,5mrd euroa vuonna 2018, kun arvonlisä-, valmiste- ja haittaverot tuovat verotuloja 26 miljardia. Tarkista luvut <a href="http://budjetti.vm.fi/indox/sisalto.jsp?year=2018&amp;lang=fi&amp;maindoc=/2018/aky/aky.xml&amp;opennode=0:1:5:">täältä.</a></p><p>Mikäli tarkastellaan pelkkää progressiivista ansiotuloveroa, sillä pääomatuloveron progressio on paljon kapeampi, on epäsuhta vieläkin dramaattisempi. 2018 ansiotuloveron kertymäksi ennustetaan talousarviossa noin 5,4 miljardia euroa.</p><p>Suomi on jo pitkälti tasaveromaa, eikä siitä pääse yli eikä ympäri. Nämä verot, siis valmiste- ja liikevaihtoon perustuvat verot, näkyvät lopulta kuluttajahinnoissa. Niitä maksavat kaikki samalla prosentilla. Samaa karhua ja HK:n sinistä suurituloinenkin kuluttaa, eikä heidän mahansa enempää vedä.</p><p>Orpon esitys on halpa vedätys, kuten on aina tuloverojen kevennyksellä kannatusta kalastelevilla.</p><p>Akseli Erkkilä</p><p>Väyrysläinen</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Tänään valtiovarainministeri Petteri Orpo julkaisi ministeriön esityksin valtion ensi vuoden talousarvioksi. Ja huonohan se oli, kerron tässä miksi. Aineistona käytän lähinnä YLEn uutisointia.

Tässä YLEn erittelemät budjettiesityksen suurimmat muutokset:

  • TE-toimistojen toimintamenoihin 10,3 miljoonaa euroa.
  • Varhaiskasvatuksen tasa-arvon ja osallistumisasteen edistämiseen 10 miljoonaa euroa.
  • Poliisin määrärahoihin 18 miljoonan euron korotus, jotta poliisien määrä pysyisi nykyisellään. Myös Suojelupoliisi saa lisäresursseja.
  • A-Kruunua pääomitetaan 50 miljoonalla eurolla Valtion asuntorahastosta, jotta kohtuuhintaisten asuntojen rakentaminen lisääntyisi Helsingin seudulla.
  • Ansiotuloverotusta tullaan alentamaan 300 miljoonalla eurolla, mutta vastaavasti ympäristö- ja haittaveroja korotetaan.
  • Vähittäispäivärahoja ja takuueläkkettä tullaan nostamaan.
  • Ensi vuoden budjetti on 1,7 miljardia euroa alijäämäinen.
  • Valtionvelka nousee ensi vuonna arviolta 109 miljardiin euroon.

Pieniä helpotuksia ovat määrärahat varhaiskasvatukseen, takuueläkkeisiin ja pienimpiin päivärahoihin. Myös poliisien määrärahat ovat tietysti hyvä juttu, joskin voidaan tietysti miettiä, voisiko poliisien aikaa käyttää paremmin kuin some-kirjoittelun valvomiseen. Tämän kirjoitan mutu-tuntumalla, eipä minulla ole käsilläni tilastoa siitä, kuinka poliisin resurssit jakautuvat. Suurin osa poliisin työstä tietysti on sitä, mistä me kansalaiset pidämme. Kuitenkin on muutama kohta, joihin haluan kaksin käsin takertua ja ministeriön politiikkaa niiden perusteella nakerrella.

 

A-Kruunun pääomittaminen, eli Helsingin rakentamisen tukeminen

Kittilän kunnan budjetin verran ja ylikin annetaan rahoitusta Helsingin asuntorakentamiseen. Tämä korpeaa minua kovin, sillä korkeat asuntojen hinnat johtuvat tietysti useista eri syistä, joista mikään ei kestävällä tavalla poistu sylkemällä ongelman päälle rahaa. Helsingissä asuu liikaa ihmisiä, ja tätä asumista vieläpä tuetaan paitsi Kelan toimesta, myös valtion rahoittamalla asuntorakentamisella. Tämä on osa pitkää kehitystä, jolle ei näy loppua. Valtio luo painetta Helsinkiin keskittämällä toimintojaan pääkaupunkiin ja viemällä niitä pienistä kunnista pois. Samalla on asumisen välillisiä kuluja haja-asutusalueella nostettu ja laiminlyöty investoinnit syrjäseuduille. Asumistukijärjestelmä on rakennettu siten, että se ei pakota muuttamaan keskuksista pois, mikäli siellä ei ole varaa asua. Samalla maaseudulla asuville työttömille kerrotaan, kuinka pitäisi sieltä korvesta kotitilalta tulla kaupunkiin töihin.

Helsingin asuntojen hintojen nousua ei ratkaista asuntorakentamisen rahoituksella samalla, kun syrjäseuduille kerrotaan, että ei meillä ole rahaa teidän teitänne korjata. Niin helsinkiläisille kuin maalaiskunnillekin olisi eduksi, mikäli asumistukijärjestelmä tasapäistettäisiin. Eikä Helsinkiin ole järkeäkään rakentaa – pääkaupunkiseudulla työttömyysaste on muuta maata korkeampi. Mikäli talouskasvua ja työpaikkoja haluttaisiin, voitaisiin rakentaa vaikkapa Lapin kaivospaikkakunnille, joilla on asuntopula. Mutta äänestäjiä on pääkaupunkiseudulla paljon muuta maata enemmän.

Ansiotuloveron kevennys haittaveroja korottamalla

En koskaan kyllästy ihmettelemään, kuinka köyhää kansaa on helppo naruttaa verokeskustelussa. Lupaamalla ansiotuloverojen kevennyksiä saadaan duunarit hurraamaan, ja todetaan, että pannaan ns. ”haittaveroihin”. Ylipäätään kun Suomessa valitellaan kovaa verotusta, kääntyy keskustelu, ellei se ole jo sillä alkanut, ansiotuloveroon. Tässä tosiasia: ansio- ja pääomatuloverolla kerätään Suomessa alle puolet siitä verokertymästä, minkä valtio kerää liikevaihtoon perustuvalla verotuksella ja valmisteveroilla. Ansio- ja pääomatulot keräävät valtion kassaan noin 9,5mrd euroa vuonna 2018, kun arvonlisä-, valmiste- ja haittaverot tuovat verotuloja 26 miljardia. Tarkista luvut täältä.

Mikäli tarkastellaan pelkkää progressiivista ansiotuloveroa, sillä pääomatuloveron progressio on paljon kapeampi, on epäsuhta vieläkin dramaattisempi. 2018 ansiotuloveron kertymäksi ennustetaan talousarviossa noin 5,4 miljardia euroa.

Suomi on jo pitkälti tasaveromaa, eikä siitä pääse yli eikä ympäri. Nämä verot, siis valmiste- ja liikevaihtoon perustuvat verot, näkyvät lopulta kuluttajahinnoissa. Niitä maksavat kaikki samalla prosentilla. Samaa karhua ja HK:n sinistä suurituloinenkin kuluttaa, eikä heidän mahansa enempää vedä.

Orpon esitys on halpa vedätys, kuten on aina tuloverojen kevennyksellä kannatusta kalastelevilla.

Akseli Erkkilä

Väyrysläinen

]]>
1 http://akselierkkil.puheenvuoro.uusisuomi.fi/259220-kokoomuslainen-kaupunkibudjetti#comments Budjetti Kaupungistuminen Orpo Talous Wed, 08 Aug 2018 17:29:27 +0000 Akseli Erkkilä http://akselierkkil.puheenvuoro.uusisuomi.fi/259220-kokoomuslainen-kaupunkibudjetti
Aloitteita budjettiriiheen: pääomatulovero 36 %:iin ja indeksijäädytyksen purku http://eskotnurminen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/258953-aloitteita-budjettiriiheen-paaomatulovero-36-iin-ja-indeksijaadytyksen-purku <p>&nbsp;</p><p><strong>ALOITTEET BUDJETTIRIIHEEN (olen esittänyt näitä Sinisen Tulevaisuuden aloitteiksi):</strong></p><ul><li>1) Indeksikorotusten jäädytyksen purku perusturvaetuuksien, kuten kansaneläke, osalta.&nbsp;</li><li>2) Pääomatulovero 36 %:iin, kun pääomatulo ylittää 30.000 euroa.</li></ul><p>Nykyisin prosentti on 34 %.</p><p><strong>Perustelut:</strong></p><p>1) Tämä oli Sinisten ehdotus jo ennen kehysriihtä. Hintalappu lienee luokkaa 50 miljoonaa euroa (jokin osa 195 miljoonasta, joka oli koko jäädytyksen aikaansaama säästö).</p><p>Myös Helsingin Keskustan puheenjohtaja Antti Siika-aho teki saman aloitteen (<a href="https://www.suomenmaa.fi/keskusta-nyt/helsingin-keskustan-puheenjohtaja-antti-siikaaho-perusturvajaadytysten-purkaminen-budjettiriiheen-6.3.400925.261e775c71"><u>Suomenmaa 31.7.2018</u></a>).</p><p>2) <a href="https://www.hs.fi/paivanlehti/17052018/art-2000005682895.html"><u>HS 17.5.2018</u></a> SDP:n mukaan Suomessa omaisuuteen kohdistuvat verot tuottavat 16 % kaikista verotuloista, kun muissa EU-maissa ne tuottavat keskimäärin 21 % verotuloista.</p><p>Minusta ei olisi kohtuutonta ollenkaan, että se henkilö - joka pelkän omistuksen perusteella saa tuloa, hoitamalla kohteen vuokrauksen tai osaamalla sijoittaa pörssissä hyvin, - maksaisi yhtä suuren veron kuin se, joka tekemällä työtä viisi päivää viikossa hankkii saman</p><p>Esimerkki: 60.000 euroa palkkatyöllä ansaitseva maksaa veroina ja maksuina 36 %, kun taas saman verran pääomatuloa hankkiva maksaa 32 % (30.000 euroon saakka 30 % ja sen ylittävältä osalta 34 % eli keskimäärin 32 %).&nbsp;(Kuva)</p><p>Pääomatuloista ei kerry eläkettä, totta, mutta pääosalla kyse on karttuneen omaisuuden tuotoista, ei pääelinkeinosta (henkilön eläke kertyy muista tuloista).</p><p>Yleensä nostetaan esille kysymys, miten ulkomaiset osakkeenomistajat reagoisivat pääomatuloveron korotukseen. Kansanedustaja Timo Harakan mielipidekirjoituksen ( <a href="https://www.hs.fi/paivanlehti/12072018/art-2000005751943.html"><u>HS 12.7.2018</u></a>) mukaan ne saivat 2016 osinkoja 10,8 miljardia, mutta maksoivat lähdeveroa vain 250 miljoonaa, siis keskimäärin vaivaiset 2,3 prosenttia. Ne ovat siis lähdeveron piirissä verosopimusten myötä eikä niihin veron korotus vaikuttaisi.</p><p>Kaikki ekonomistit sanovat, että nousukaudessa pitää kerryttää puskureita eli lyhentää valtion velkaa. Viimeksi Olli Rehn eilisen Hesarissa. Ja budjettipolitiikkaa pitää kiristää nyt nousukaudessa (taantumassa taas elvyttää). Kun Kataisen hallitus otti jopa 7 miljardia vuodessa velkaa, pitää velkaa nyt päästä lyhentämään, mieluiten 7 miljardia vuodessa mutta vähintään 4 miljardia.</p><p>- Optio: sokerivero sokerina pohjalla.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div>  

ALOITTEET BUDJETTIRIIHEEN (olen esittänyt näitä Sinisen Tulevaisuuden aloitteiksi):

  • 1) Indeksikorotusten jäädytyksen purku perusturvaetuuksien, kuten kansaneläke, osalta. 
  • 2) Pääomatulovero 36 %:iin, kun pääomatulo ylittää 30.000 euroa.

Nykyisin prosentti on 34 %.

Perustelut:

1) Tämä oli Sinisten ehdotus jo ennen kehysriihtä. Hintalappu lienee luokkaa 50 miljoonaa euroa (jokin osa 195 miljoonasta, joka oli koko jäädytyksen aikaansaama säästö).

Myös Helsingin Keskustan puheenjohtaja Antti Siika-aho teki saman aloitteen (Suomenmaa 31.7.2018).

2) HS 17.5.2018 SDP:n mukaan Suomessa omaisuuteen kohdistuvat verot tuottavat 16 % kaikista verotuloista, kun muissa EU-maissa ne tuottavat keskimäärin 21 % verotuloista.

Minusta ei olisi kohtuutonta ollenkaan, että se henkilö - joka pelkän omistuksen perusteella saa tuloa, hoitamalla kohteen vuokrauksen tai osaamalla sijoittaa pörssissä hyvin, - maksaisi yhtä suuren veron kuin se, joka tekemällä työtä viisi päivää viikossa hankkii saman

Esimerkki: 60.000 euroa palkkatyöllä ansaitseva maksaa veroina ja maksuina 36 %, kun taas saman verran pääomatuloa hankkiva maksaa 32 % (30.000 euroon saakka 30 % ja sen ylittävältä osalta 34 % eli keskimäärin 32 %). (Kuva)

Pääomatuloista ei kerry eläkettä, totta, mutta pääosalla kyse on karttuneen omaisuuden tuotoista, ei pääelinkeinosta (henkilön eläke kertyy muista tuloista).

Yleensä nostetaan esille kysymys, miten ulkomaiset osakkeenomistajat reagoisivat pääomatuloveron korotukseen. Kansanedustaja Timo Harakan mielipidekirjoituksen ( HS 12.7.2018) mukaan ne saivat 2016 osinkoja 10,8 miljardia, mutta maksoivat lähdeveroa vain 250 miljoonaa, siis keskimäärin vaivaiset 2,3 prosenttia. Ne ovat siis lähdeveron piirissä verosopimusten myötä eikä niihin veron korotus vaikuttaisi.

Kaikki ekonomistit sanovat, että nousukaudessa pitää kerryttää puskureita eli lyhentää valtion velkaa. Viimeksi Olli Rehn eilisen Hesarissa. Ja budjettipolitiikkaa pitää kiristää nyt nousukaudessa (taantumassa taas elvyttää). Kun Kataisen hallitus otti jopa 7 miljardia vuodessa velkaa, pitää velkaa nyt päästä lyhentämään, mieluiten 7 miljardia vuodessa mutta vähintään 4 miljardia.

- Optio: sokerivero sokerina pohjalla.

]]>
8 http://eskotnurminen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/258953-aloitteita-budjettiriiheen-paaomatulovero-36-iin-ja-indeksijaadytyksen-purku#comments Budjetti Wed, 01 Aug 2018 17:08:50 +0000 Esko Nurminen http://eskotnurminen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/258953-aloitteita-budjettiriiheen-paaomatulovero-36-iin-ja-indeksijaadytyksen-purku
Promillepeliä ja poliisitoimintaa http://jonnerinne.puheenvuoro.uusisuomi.fi/253495-promillepelia-ja-poliisitoimintaa <p>Sisäministeri Kai Mykkänen otti HS:n mielipidekirjoituksessaan (7.4) kantaa reservipoliisia koskevaan kysymykseen. Julkisen keskustelun perusteella on saattanut syntyä käsitys siitä, että Suomen Poliisijärjestöjen Liitto (SPJL) vastustaisi kategorisesti kaikkia poliisiin tehtäviä uudistuksia. Näin ei tietenkään ole. Haluamme kuitenkin nostaa julkiseen keskusteluun kaikki sellaiset hankkeet, joiden yhteydessä poliisille kuuluvia oikeuksia ja velvollisuuksia siirretään kokonaan tai osittain koulutetun, virkavalan vannoneen ammattikunnan ulkopuolelle. Tämä koskee kaikkea poliisitoimintaa sekä rauhan aikana että häiriötilanteissa tai poikkeusoloissa.</p><p>SPJL toimii sekä ammattipoliisien että myös mahdollisten reservipoliisien edunvalvojana ja oikeuksien puolustajana. Jos respo-hanke toteutuu, jäsenemme kouluttavat ja ohjaavat reservipoliiseja. Poliisipartion johtajina he myös kantavat viimekädessä juridisen vastuun partion toiminnasta siinäkin tapauksessa, että osa partiosta, siis reservipoliisi, ei ole saanut ammattipoliisin koulutusta.&nbsp;</p><p>Valitettavasti reservipoliisia koskeva uudistus on vienyt huomion huomattavasti tärkeämmältä ja konkreettisemmalta hankkeelta, jonka SPJL on nostanut julkiseen keskusteluun. Suomeen tarvitaan jo nyt vähintään 700 uutta ammattipoliisia paikkaamaan poliisin riittämättömiä resursseja. Tämä vaatimus ei koske poikkeusoloja vaan tätä päivää ja sillä on konkreettinen vaikutus kansalaisten turvallisuuteen nyt ja tulevaisuudessa.</p><p>Kuten ministeri Mykkänen on korostanut, ei reservipoliisihankkeella ole vaikutusta ammattipoliisien määrään eikä se kilpaile poliisin resursseista. Reservipoliisin kustannuksetkin &ndash; ilman operatiivisen käyttöönoton kustannuksia &ndash; olisivat laskelmien mukaan vain alle promille poliisitoiminnan vuosittaisista kokonaiskustannuksista.</p><p>700:n uuden poliisin lisäys ja sitä koskeva asteittainen poliisin määrärahan lisäys muodostaisi niin ikään alle promillen suuruisen osuuden valtion vuosibudjetista. Lisäys jaksottuisi pidemmälle aikavälille sitä mukaa, kun uusia ammattipoliiseja saadaan rekrytoitua, koulutettua ja nimitettyä virkaan.</p><p>Kun puhutaan vaikkapa sotesta tai yritystuista, miljardit vilisevät toisensa perään, mutta tässä yhteydessä kyse on vain kymmenistä miljoonista, vaikka puhutaan Suomen sisäisestä turvallisuudesta. Suomessa on oltava turvallista asua, elää ja yrittää, minkä vuoksi on vaikea löytää yhtään sellaista poliittista tahoa, joka ei tätä tavoitetta kanssamme jakaisi. Tavoitteeseen pääsemiseksi edellytettävien konkreettisten toimenpiteiden tekeminen sen sijaan on osoittautunut hankalammaksi.</p><p>Tämä vaadittu alle promillen suuruinen lisärahoitus parantaisi ammattipoliisin toimintaa nykyhetkenä, tulevaisuudessa sekä myös mahdollisissa häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa. Lisärahoitus pitää istuttaa sekä budjettiin että seuraaviin hallitusohjelmiin riippumatta siitä, mitkä puolueet käyttävät valtion budjettivaltaa.</p><p>Olen sisäministeri Kai Mykkäsen kanssa täysin samaa mieltä siitä, että reservipoliisit eivät korvaa ammattipoliiseja.</p><p>&nbsp;</p><p>Jonne Rinne<br />puheenjohtaja<br />Suomen Poliisijärjestöjen Liitto</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Sisäministeri Kai Mykkänen otti HS:n mielipidekirjoituksessaan (7.4) kantaa reservipoliisia koskevaan kysymykseen. Julkisen keskustelun perusteella on saattanut syntyä käsitys siitä, että Suomen Poliisijärjestöjen Liitto (SPJL) vastustaisi kategorisesti kaikkia poliisiin tehtäviä uudistuksia. Näin ei tietenkään ole. Haluamme kuitenkin nostaa julkiseen keskusteluun kaikki sellaiset hankkeet, joiden yhteydessä poliisille kuuluvia oikeuksia ja velvollisuuksia siirretään kokonaan tai osittain koulutetun, virkavalan vannoneen ammattikunnan ulkopuolelle. Tämä koskee kaikkea poliisitoimintaa sekä rauhan aikana että häiriötilanteissa tai poikkeusoloissa.

SPJL toimii sekä ammattipoliisien että myös mahdollisten reservipoliisien edunvalvojana ja oikeuksien puolustajana. Jos respo-hanke toteutuu, jäsenemme kouluttavat ja ohjaavat reservipoliiseja. Poliisipartion johtajina he myös kantavat viimekädessä juridisen vastuun partion toiminnasta siinäkin tapauksessa, että osa partiosta, siis reservipoliisi, ei ole saanut ammattipoliisin koulutusta. 

Valitettavasti reservipoliisia koskeva uudistus on vienyt huomion huomattavasti tärkeämmältä ja konkreettisemmalta hankkeelta, jonka SPJL on nostanut julkiseen keskusteluun. Suomeen tarvitaan jo nyt vähintään 700 uutta ammattipoliisia paikkaamaan poliisin riittämättömiä resursseja. Tämä vaatimus ei koske poikkeusoloja vaan tätä päivää ja sillä on konkreettinen vaikutus kansalaisten turvallisuuteen nyt ja tulevaisuudessa.

Kuten ministeri Mykkänen on korostanut, ei reservipoliisihankkeella ole vaikutusta ammattipoliisien määrään eikä se kilpaile poliisin resursseista. Reservipoliisin kustannuksetkin – ilman operatiivisen käyttöönoton kustannuksia – olisivat laskelmien mukaan vain alle promille poliisitoiminnan vuosittaisista kokonaiskustannuksista.

700:n uuden poliisin lisäys ja sitä koskeva asteittainen poliisin määrärahan lisäys muodostaisi niin ikään alle promillen suuruisen osuuden valtion vuosibudjetista. Lisäys jaksottuisi pidemmälle aikavälille sitä mukaa, kun uusia ammattipoliiseja saadaan rekrytoitua, koulutettua ja nimitettyä virkaan.

Kun puhutaan vaikkapa sotesta tai yritystuista, miljardit vilisevät toisensa perään, mutta tässä yhteydessä kyse on vain kymmenistä miljoonista, vaikka puhutaan Suomen sisäisestä turvallisuudesta. Suomessa on oltava turvallista asua, elää ja yrittää, minkä vuoksi on vaikea löytää yhtään sellaista poliittista tahoa, joka ei tätä tavoitetta kanssamme jakaisi. Tavoitteeseen pääsemiseksi edellytettävien konkreettisten toimenpiteiden tekeminen sen sijaan on osoittautunut hankalammaksi.

Tämä vaadittu alle promillen suuruinen lisärahoitus parantaisi ammattipoliisin toimintaa nykyhetkenä, tulevaisuudessa sekä myös mahdollisissa häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa. Lisärahoitus pitää istuttaa sekä budjettiin että seuraaviin hallitusohjelmiin riippumatta siitä, mitkä puolueet käyttävät valtion budjettivaltaa.

Olen sisäministeri Kai Mykkäsen kanssa täysin samaa mieltä siitä, että reservipoliisit eivät korvaa ammattipoliiseja.

 

Jonne Rinne
puheenjohtaja
Suomen Poliisijärjestöjen Liitto

]]>
5 http://jonnerinne.puheenvuoro.uusisuomi.fi/253495-promillepelia-ja-poliisitoimintaa#comments Kotimaa Budjetti Poliisin resurssit Reservipoliisi Suomen poliisi Sun, 08 Apr 2018 08:08:02 +0000 Jonne Rinne http://jonnerinne.puheenvuoro.uusisuomi.fi/253495-promillepelia-ja-poliisitoimintaa
EU:n rakennerahastot... http://nilstorvalds.puheenvuoro.uusisuomi.fi/252269-eun-rakenneraastot <p><strong>... ja suomalainen poliittinen</strong></p><p><strong>keskustelukulttuuri</strong></p><p>&nbsp;</p><p><strong>Joskus tämä tuntuu epätoivoiselta: tässä yrittää parhaansa mukaan avata keskustelua jostain &ndash; itse asiassa &ndash; aika tärkeästä rakenteellisesta EU-ongelmasta ja välittömästi tulee korville joku instituutioiden etujen vartija. Tässä mielessä Markku Markkula kulkee vanhaa polkua.</strong></p><p>&nbsp;</p><p>Yritin nostaa esille todella ongelmallisen asian, joka liittyy EU:n rakennerahastoihin. Esimerkkini oli laitimmasta päästä: Italian Campania-alue Napolin ympärillä. Rakennerahastot eivät ole pystyneet pureutumaan alueen ongelmiin vaan vielä 60 vuoden jälkeen alue laahaa edelleen perässä. &nbsp;Markkula työntää asian sivuun huomauttamalla, että yksityinen sektori on heikko ja investoinnin laahaavat.</p><p>Laiha lohtu. 60 vuodessa rakennerahastot Etelä-Italiassa eivät ole kyenneet muuttamaan mafioottista kulttuuria. Minun mielestäni tämä jo osoittaa, että jotain on aika pahasti vinossa.</p><p>Mutta rakennerahastojen ongelmat eivät rajoitu Etelä-Italiaan tai siellä toimivaan mafiaan. Koillis-Romaniasta tehty osatutkimus osoittaa, ettei alue pysty tavoittamaan eurooppalaista keskitasoa rakennerahastojen tuella siitä yksinkertaisesta syystä, että lähtökohtataso on liian alhainen. Absoluuttisissa luvuissa tämä Romanian koilliskulma jää vielä enemmän jälkeen.</p><p>Joitakin vuosi sitten Gregor Mendel Yliopisto Brnossa teki tutkimuksen rakennerahastojen vaikutuksesta ja päättyi samanlaiseen lopputulokseen: rakennerahastot eivät toimi niin kuin joskus oletettiin. Eroavuudet EU:n alueiden välillä eivät kavennu.</p><p>Tähän on ilmeisesti ainakin kaksi syytä. On olemassa vahvoja viittauksia siitä, että jäsenvaltiot astuvat ulos samalla kun EU astuu sisään. Jäsenmaat ovat siis ainakin jossain määrin luopumassa vastustaan aluepolitiikasta. Ihan samanlaista suuntausta voidaan havaita tutkimuspuolella. Kun EU otti 100-prosenttisen vastuun tutkimusten rahoituksesta, tutkimusmäärärahat vähenivät koska jäsenmaat vetäytyivät vastuusta.</p><p>Toinen syy liittyy kehittyneiden alueiden kehitykseen. Tilanteessa jossa alustat, infra ja tieto määrittelevät miten talous kehittyy, kehittyneemmät alueet edistyvät nopeammin. Hylkysyrjät jäävät kehityksen jalkoihin.</p><p>En ole Markun kahdesta esimerkistä ihan samaa mieltä. Irlanti kehittyi ennen kaikkea aika kyseenalaisella veropolitiikalla &ndash; &rdquo;The Doubble Irsh&rdquo;. Portugalin &rdquo;Norte&rdquo; käsitellään edellä mainitsemassani tutkimuksessa. Alussa näytti menevän hyvin, nyt Norte kuitenkin jää Lissabonin alueen kehityksen jakoihin. Siellä nykyinen hallitus ei pysty toteuttamaan välttämättömiä rakenteellisia uudistuksia.</p><p>Markku vaatii nyt minulta ratkaisuesityksiä. Kohtuullista olisi ehkä, että Markun oma instituutio &ndash; EU:n aluekomitea &ndash; uskaltaisi katsoa totuutta silmiin. Mutta annan hyvän vinkin. Komission tutkimus &rdquo;Economic Challenges and Lagging Regions&rdquo; osoittaa &ndash; kylläkin vähän rivien välissä &ndash; että ainoa toimiva apu liittyy opetukseen ja tutkimukseen. Jos maanviljelijän koulutustaso nousee hän keksii aika suurella todennäköisyydellä jotain uutta tai on ainakin avoimempi uudistusehdotuksille. Sama pätee PKT-yrityksiin. Opetus on kansallista kompetenssia, mutta EU:n panos voisi olla koko tämän tietoklusterin tukemisessa. Projektien suhteen olemme jo EFSI I:n ja EFSI II:n yhteydessä olleet hyvin tiukasti tuloksellisuuden arvioinnin kannalla. Pelkästään rahan antaminen ei ratkaise.</p><p>&nbsp;</p><p>Nils Torvalds</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> ... ja suomalainen poliittinen

keskustelukulttuuri

 

Joskus tämä tuntuu epätoivoiselta: tässä yrittää parhaansa mukaan avata keskustelua jostain – itse asiassa – aika tärkeästä rakenteellisesta EU-ongelmasta ja välittömästi tulee korville joku instituutioiden etujen vartija. Tässä mielessä Markku Markkula kulkee vanhaa polkua.

 

Yritin nostaa esille todella ongelmallisen asian, joka liittyy EU:n rakennerahastoihin. Esimerkkini oli laitimmasta päästä: Italian Campania-alue Napolin ympärillä. Rakennerahastot eivät ole pystyneet pureutumaan alueen ongelmiin vaan vielä 60 vuoden jälkeen alue laahaa edelleen perässä.  Markkula työntää asian sivuun huomauttamalla, että yksityinen sektori on heikko ja investoinnin laahaavat.

Laiha lohtu. 60 vuodessa rakennerahastot Etelä-Italiassa eivät ole kyenneet muuttamaan mafioottista kulttuuria. Minun mielestäni tämä jo osoittaa, että jotain on aika pahasti vinossa.

Mutta rakennerahastojen ongelmat eivät rajoitu Etelä-Italiaan tai siellä toimivaan mafiaan. Koillis-Romaniasta tehty osatutkimus osoittaa, ettei alue pysty tavoittamaan eurooppalaista keskitasoa rakennerahastojen tuella siitä yksinkertaisesta syystä, että lähtökohtataso on liian alhainen. Absoluuttisissa luvuissa tämä Romanian koilliskulma jää vielä enemmän jälkeen.

Joitakin vuosi sitten Gregor Mendel Yliopisto Brnossa teki tutkimuksen rakennerahastojen vaikutuksesta ja päättyi samanlaiseen lopputulokseen: rakennerahastot eivät toimi niin kuin joskus oletettiin. Eroavuudet EU:n alueiden välillä eivät kavennu.

Tähän on ilmeisesti ainakin kaksi syytä. On olemassa vahvoja viittauksia siitä, että jäsenvaltiot astuvat ulos samalla kun EU astuu sisään. Jäsenmaat ovat siis ainakin jossain määrin luopumassa vastustaan aluepolitiikasta. Ihan samanlaista suuntausta voidaan havaita tutkimuspuolella. Kun EU otti 100-prosenttisen vastuun tutkimusten rahoituksesta, tutkimusmäärärahat vähenivät koska jäsenmaat vetäytyivät vastuusta.

Toinen syy liittyy kehittyneiden alueiden kehitykseen. Tilanteessa jossa alustat, infra ja tieto määrittelevät miten talous kehittyy, kehittyneemmät alueet edistyvät nopeammin. Hylkysyrjät jäävät kehityksen jalkoihin.

En ole Markun kahdesta esimerkistä ihan samaa mieltä. Irlanti kehittyi ennen kaikkea aika kyseenalaisella veropolitiikalla – ”The Doubble Irsh”. Portugalin ”Norte” käsitellään edellä mainitsemassani tutkimuksessa. Alussa näytti menevän hyvin, nyt Norte kuitenkin jää Lissabonin alueen kehityksen jakoihin. Siellä nykyinen hallitus ei pysty toteuttamaan välttämättömiä rakenteellisia uudistuksia.

Markku vaatii nyt minulta ratkaisuesityksiä. Kohtuullista olisi ehkä, että Markun oma instituutio – EU:n aluekomitea – uskaltaisi katsoa totuutta silmiin. Mutta annan hyvän vinkin. Komission tutkimus ”Economic Challenges and Lagging Regions” osoittaa – kylläkin vähän rivien välissä – että ainoa toimiva apu liittyy opetukseen ja tutkimukseen. Jos maanviljelijän koulutustaso nousee hän keksii aika suurella todennäköisyydellä jotain uutta tai on ainakin avoimempi uudistusehdotuksille. Sama pätee PKT-yrityksiin. Opetus on kansallista kompetenssia, mutta EU:n panos voisi olla koko tämän tietoklusterin tukemisessa. Projektien suhteen olemme jo EFSI I:n ja EFSI II:n yhteydessä olleet hyvin tiukasti tuloksellisuuden arvioinnin kannalla. Pelkästään rahan antaminen ei ratkaise.

 

Nils Torvalds

 

]]>
4 http://nilstorvalds.puheenvuoro.uusisuomi.fi/252269-eun-rakenneraastot#comments Aluekomitea Budjetti EU Wed, 14 Mar 2018 13:31:59 +0000 Nils Torvalds http://nilstorvalds.puheenvuoro.uusisuomi.fi/252269-eun-rakenneraastot