Ollaan fiksummin

Kaikki blogit puheenaiheesta Turvallisuuspolitiikka

Hyökkäysaseiden hyötysuhde olematon

Armeijan ja sotilasliiton (Saksa) hyöty Suomen valtiorajojen muuttamiseen ja pinta-alan lisäämiseen on ollut haitallinen. Ainoa kerta kun Suomi itsenäisyytensä aikana on pitkä aikasesti laajentunut tapahtui 101 vuotta sitten neuvotteluissa, joita kävi Etelä-Suomea hallinnut Kansanvaltuuskunta. Suomi ja Venäjä perustivat selvittelykomitean, jonka työn tuloksena 1. maaliskuuta 1918 allekirjoitettiin sopimus Venäjän ja Suomen sosialististen tasavaltain välillä. Rajasopimuksella Suomeen liitettiin Petsamo, joka siihen mennessä ei ollut koskaan kuulunut Suomen alueeseen.

Löfenin uuden hallituksen turvallisuuspoliittisia linjauksia ja Suomi

Hesari julkaisi Petja Pellin uutisen: ”Ruotsin uusi hallitus julistautui feministiseksi – Suomi mainittiin liittolaisista ainoana nimeltä”, Julkaistu: 21.1. 13:05

Jutussa nostettiin esiin myös Suomen ja Ruotsin puolustusyhteistyö.  Mainittiin, että Suomi oli ainoa maa jonka Löfen mainitsi tässä yhteydessä.

Löfvenin ( sd ) mukaan Ruotsi tulee syventämään puolustusyhteistyötä Suomen kanssa. Ja näinhän meilläkin korostetaan läpi puoluekentän. Löfenin kanta siis sopii hyvin suomalaiseen ylläpidettävään turvallisuus- ja puolustuspoliittiseen malliin.

Neljä Nato-skenaariota

Euroopan Unioniin kuulumisen kautta Suomi on osa länsimaiden vakiintunutta liittoa. Johdonmukaista on, että myös turvallisuuspolitiikkamme kytkeytyy samoihin Euroopan Unionin maihin, unohtamatta Atlantin takaista kumppaniamme Yhdysvaltoja. Pohditaanpa lyhyesti vaihtoehtojamme: neljä Nato-skenaariota.

 

1. NYKYTILANNE: Suomi ei kuulu Natoon ja kukaan ei hyökkää Suomeen

Voiko EU olla turvallisuuspoliittinen yhteisö?

Ulkopoliittinen instituutti järjestää ahkerasti seminaareja, useimmiten antoisia, joskus vähemmän. Äskettäin osallistuin ensin mainittuun kategoriaan kuuluvaan. Aihe oli UPIn tutkimus ”EU turvallisuuspoliittisena yhteisönä; kansalaismielipide, asenne- ja arvoympäristö”. Seuraavat ajatukset eivät ole kokousraportti siitä, mitä seminaarissa sanottiin, vaikka siihen nojaankin, vaan ajatuksia, joita nuo sanomiset minussa herättivät.

Onko Trumpilla turvallisuuspoliittista doktriinia – tai onko Yhdysvalloilla?

Olin äskettäin Ulkopoliittisen instituutin seminaarissa, jossa oli teemana Yhdysvaltain ulko- ja turvallisuuspolitiikka presidentti Trumpin kaudella. Onko muodostumassa peräti uusi doktriini, kysyttiin seminaarin otsakkeessa. Kysymykseen ei tullut selvää vastausta, mutta puheiden ja keskustelun sävystä voi päätellä, että ei mitään sellaista ole syntymässä, mikä ansaitsisi doktriinin nimen.

Itsenäisyyden paras tae: kotipesä kunnossa

Suomi on maailman parhaita maita. Kansainvälisten vertailujen mukaan Suomi on muun muassa maailman vakain valtio, maailman vapain maa, maailman turvallisin maa ja maailman kolmanneksi vaurain maa. Häkellyttävän listauksen Suomen menestyksestä eri vertailuissa voit katsoa täältä.

Euroopan epävakaus, kansallismielisyys ja Nato

Eurooppaa kuohuttavat tätä nykyä kaksi isoa asiaa: globaali maahanmuutto ja Venäjän aikaansaama Krimin miehitys sekä siihen liittyvä separatistijoukkojen tukeminen Itä-Ukrainassa. Niinpä myöskään Euroopassa heränneessä kansallismielisyydessä ei ole mitään ihmeellistä. Elämme epävarmoja aikoja, ja siksi kansallisen edun valvominen on erityisen tärkeää.

Suomen linna ja puolustuslinjat 2020-luvulla

Presidentti Sauli Niinistön turvallisuuspolitiikan sanotaan – ja niin hän on itsekin julkisissa lausunnoissaan sen kuvannut – perustuvan neljään ”pilariin” (ehkei hän ole luonnehtinut niitä täsmälleen kuten minä seuraavassa mutta kutakuinkin kuitenkin). Ne ovat itsenäinen kansallinen puolustus, läntiset kumppanuudet kuten Ruotsi, Nato ja Yhdysvallat, hyvien suhteiden ylläpitäminen Venäjään sekä YK ja muut kansainväliset järjestöt.

Venäjä kertoo, miksi Suomen pitäisi liittyä Natoon

Venäjän suunnalta kerrottiin tällä viikolla jälleen monta hyvää syytä sille, miksi Suomen pitäisi liittyä Natoon.

Ilta-Sanomat uutisoi viime viikolla Venäjän ulkoministeriön tiedottajan lausunnosta liittyen Naton Trident Juncture 2018-harjoitukseen. Lausunnossa Venäjä on jälleen kerran pahastunut siitä, että itsenäiset valtiot tekevät itsenäistä turvallisuuspolitiikkaa ja harjoittelevat yhteistyössä muiden kanssa.

Eduskuntavaalit ovat Natovaalit

 

Kansalaiset ovat mielipidetiedusteluissa ilmaisseet selkeän kantansa Natoon.  Valtaosa ei kannata liittymistä juuri nyt, sitä ei tiedetä, onko mielipide ehdoton ei.  Mielipidetiedustelu ei voi korvata kansanäänestystä.  Useat julkisuuden henkilöt, presidenttiä myöten, haluaisivat neuvoa antavan kansanäänestyksen. 

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset

Julkaise syötteitä