Ollaan fiksummin

Kaikki blogit puheenaiheesta Eriarvoisuus

Taloudellinen eriarvoisuus

Arkeologit havaitsivat aikoinaan tutkiessaan 1400-luvulla eea. hallinneen faarao Akhenatonin, sen jonka muistamme Mika Waltarin Sinuhe egyptiläisestä, El Amarnasta löytyneen pääkaupungin raunioita, että rikkaimpien talot olivat olleet 50 kertaa suurempia kuin köyhien. Tulon- ja omaisuuden jakautumisesta ei noilta ajoilta paljon kvantitatiivista tietoa ole, mutta talojen koosta ja maanomistusoloista on välillisesti pääteltävissä, että 1-2 prosenttia muinaisegyptiläisistä omisti kutakuinkin kaiken ja sai suurimman osan tuloista.

Vapaa-ajalle on määriteltävä hinta eriarvoisuuden mittaamisen tarkentamiseksi

Erityisesti näin vaalien alla puhutaan paljon taloudellisesta eriarvoisuudesta. Sen kuvaamiseen käytetty gini-kerroin on monin tavoin puutteellinen. Koska aika on rahaa, myös vapaa-ajalle tulisi määritellä hinta.

Suomi on gini-kertoimella mitattuna yksi maailman tasa-arvoisimpia maita. Tuloerot ovat pieniä ja ne ovat pysyneet samalla tasolla jo kauan. Keskimääräinen taloudellinen eriarvoisuus pienenee entisestään, kun laskelmissa huomioidaan tulojen keräämiseen käytetty aika.

Millaiseen maailmaan syntyy suomalainen poika?

 

 

Perheessämme on viisi lasta, joista neljä on nuoria poikia. On hienoa ja rikastuttavaa saada olla saattamassa heitä tarhaan, esikouluun ja koulun tielle. Yläkoulussa olevalle kolmikolle kelpaa lähinnä kyyti kouluun, suukot ja halit annetaan visusti talvikuukausien pimeydessä auton sisällä. Se kuuluu teiniyteen.

Millaiseen maailmaan sitten lapsemme syntyvät? Nuorten miesten osalta eriarvoiseen. Olen puhunut paljon miesten epätasa-arvosta.

Miehet kuolevat ennen naisia

Suomalaisen miehen elinikä on Pohjoismaiden lyhin. Hän kuolee todennäköisesti kuusi vuotta naista aikaisemmin. Työntekijänä ahkerasti työskennellyt suomalainen mies kuolee taas kuusi vuotta aikaisemmin kuin miespuolinen pomonsa. Työikäisenä duunarilta jäävät ansaitut eläkevuodet vähäisiksi samalla, kun monta vuotta aikaisemmin eläkkeelle jäänyt johtaja nauttii terveistä eläkevuosista paljon kauemmin.

Tee niin kuin sanon, älä niin kuin teen

Kuluneen viikon miljardööritapaamisessa Davosissa uhiteltiin kovin sanoin ilmastonmuutoksen aiheuttamalla kriisillä. Nuori ruotsalainen ilmastoaktivisti ja koululaislakkojen julkisuuden siivittämä Greta Thunberg vaati kollektivistisia ja pikaisia toimia ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Tätä ennen tiedevetoinen Eat-Lancet komissio julkaisi vahvasti kritisoidun suosituksen globaalista ruokavaliosta, jonka pääsanoma meille suomalaisille oli lihankulutuksen vähentäminen, jottemme liiaksi rasita maailman resursseja.

Palvelusetelimallien eriarvoistava vaikutus

Palvelusetelimallit yleistyvät erilaisissa kansalaisten tarvitsemissa palveluissa ja niissä on kiistatta hyviä puolia. Ne kuitenkin saattavat myös lisätä eriarvoisuutta tulevaisuudessa erilaisten palveluiden osalta. Tänään Kokoomuksen Aino Närkki kirjoitti yksityisestä varhaiskasvatuksesta, jota toteutetaan suurelta osin palveluseteleillä ja haluaa mallin laajentuvan edelleen.

Kohtele samalla kunnioituksella talonmiestä ja toimitusjohtajaa

"I was raised to treat the janitor with the same respect as the CEO." Tähän hienon brittinäyttelijän Tom Hardyn lausumaan törmäsin Facebookissa. Minut kasvatettiin kohtelemaan talonmiestä samalla kunnioituksella kuin toimitusjohtajaa. Tämä lämmitti idealistista puolta itsessäni ja sai miettimään nykymaailman menoa. Mihin olemme menossa tällaisten kauniiden periaatteiden ja arvojen kohdalla?

Rakennamme Suomea hyvinvoiville

Kysyin joskus kokeneelta jalkapallon juniorivalmentajalta, että missä vaiheessa lapsen lahjakkuuden voi tunnistaa? Hänen mukaansa ei alle kymmenvuotiaana. Siihen saakka menestysen takana voi lahjakkuuden sijaan olla vanhempien voimakas tuki ja/ tai syntyminen vuoden alkupuolella ja sen tuoma fyysinen etumatka.

Jalkapallo on onneksi vain harrastus. Olkoonkin, että aika totiseksi sekin menee varsin nuorena.

Boikotoikaa inttiä!

Varusmiehet on petetty, jälleen kerran. Vaalikausi on lopuillaan, eikä korjausta asevelvollisten taloudelliseen ahdinkoon saatu; edes oikeistokonservatiivisella hallituksella ei ollut silmää varusmiesten rahahuolille. Suomi 100 -juhlavuosi ja Puolustusvoimien 100-vuotisjuhlinta olisivat tarjonneet luontevan tilaisuuden hoitaa asepalvelusta suorittavien toimeentulo kuntoon.

Mutta kun ei niin ei.

Polarisaatio politiikassa ja yhteiskunnassa

Helsingin Sanomien toimittaja Juha Akkanen kirjoittaa kolumnissaan 9.9.2018, että polarisoituminen uhkaa Suomenkin politiikkaa. Itse kirjoituksesta ei tosin saanut kunnolla selvää, onko polarisoituminen Akkasen mielestä todella uhka vai ei. Hänen toimialallaanhan se ei sitä ole: mitä kärjekkäämmät vastakkainasettelut, sitä myyvämpiä tarinoita voi julkaista.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset

Julkaise syötteitä