Ollaan fiksummin

Kaikki blogit puheenaiheesta Suomen vienti

Tavaraviennin tuijottaminen johtaa harhaan - palveluvienti pelastanut Suomen

Suomen pelastajana Nokian romahduksen jälkeen on ollut palveluviennin kasvu, mutta edelleen tuijotetaan jatkuvasti vain tavaravientiä, jolloin perinteisen teollisuus saa jatkuvasti suhteettoman merkityksen talouden arvioinneissa. 2017 tavaraviennin arvo oli 59,6 miljardia, samana vuonna palveluviennin arvo oli jo 26,3 miljardia eli kokonaisviennistä palveluiden lähes aina unohtuva osuus on jo lähes kolmannes.

Mihin varakkaat suomalaiset sijoittavat - case Taaleri

Varakkaat suomalaiset vaikuttavat sijoittavan voimakkaasti erityisesti valtion tukemiin toimialoihin. Vahvistaakseni mielikuvaani kävin läpi varainhoitoyhtiö Taalerin yli 200 000:n euron sijoitusvarallisuuden omaaville suunnattujen rahastojen rakenteita. Lähes kaikki sijoituskohteet ovat valtion yritystuilla sekä muilla tuilla avustettuja toimialoja, joita tämäkin hallitus voimakkaasti edistää yritystuilla eikä ole valmis leikkaamaan senttiäkään tutkitusta hyödyttömyydestä tai jopa haitallisuudesta huolimatta.

Katseet kohti palveluvientiä ja kotimaista arvonlisäystä viennin arvioinnissa

Suomen viennin raportoinnissa tavaraviennillä on ollut pitkään ylikorostunut rooli, vaikka yksi merkittävimmistä Nokian notkahduksen pelastajista on ollut palveluvienti, joka VATT:n tutkimuksen mukaan vastasi viime vuonna 36 prosentista viennin kokonaisarvonlisäystä. Palveluviennin osalta ns kotimainen arvonlisäys on huomattavasti tavaravientiä suurempi. Meidän tulisikin kiinnittää yhä enemmän huomiota sekä palveluliiketoiminnan kasvun edistämiseen että kotimaisen arvonlisän huomioarvon kasvattamiseen viennin arvioinnissa ja talouspolitiikassa.

Alkoholi ja maitotuotteet ovat Suomen suurimmat vientituotteet / YLE Uutiset

Tänään 5.3.2018 kello 18.00 YLE:n uutisissa juontaja kertoi, että alkoholi ja maitopohjaiset tuoteet ovat Suomen suurimmat vientituotteet.

Se on hyvä asia sen jälkeen kun Nokian kännyköiden vienti romahti. Verrattaessa Ruotsiin, Suomea on syytetty siitä, että emme osaa valmistaa sellaisia tuotteita vientiin, joita myydään loppukäyttäjälle eli ns. kulutustuotteita. Nyt niitä osataan tehdä täällä!!!!

Olemme palanneet 1900-luvun alkuun, jolloin voi oli suurin vientituotteemme.  Ja voi taas otti paikan tervalta, joka oli suurin vientituote sitä ennen.

Kauppa Kiinaan on tunnetta, osaamista ja luottamusta

Suomalainen Atria sai todellisen työvoiton – lohkesi sianlihalle vientilupa yli kymmenen vuoden tarkkojen kauppaneuvottelujen tuloksena. Kiina on sianlihan osalta maailman suurin – kaikilla mittareilla ja nyt Atria pääsee prosenttiliikkeenä noille halutuille markkinoille. Kuten alla oleva erinomainen kirjoitus [1 kertoo – on Atrialla se tuhannen juanin paikka – siis kasvuodote muodikkaasti ilmaistuna ja liiketaloudellisesti markkinaosuuden nosto.

Nyt menee lujaa – mutta menköön!

Suomen ulkomaankaupan positiivinen kierre hyytyi Venäjän talouskriisin seurauksena. Mutta ilahduttavaa on todeta vientisektorin ketteryys hakea uusia markkinoita ja petrata kilpailukykyään. Vientiyritysten määrä on vaikeuksista huolimatta jatkanut kasvuaan vuoden 2008 määrästä/16 000 kpl, ylittäen vuonna 2015 jo 20 000 määrän. Merkille pantavaa on, että vuodesta 2012 vuoteen 2015 vientiyritysten määrä kohosi vain tuhannella (19 000/v2012 – 20 000/v2015). Viime vuonna vientiyritysten määrä kohosi ennätysvauhtia ollen 21 000 kpl (lähde EK).

Sopivat markkinat Suomen viennin lisäämiseen

  • Suuret vai pienet markkinat? Vai onko sittenkin kysymys sopivista markkinoista?
  • Gateway-konsepti on eduksi
  • Verkostoituminen ainut vaihtoehto Suomen viennille kilpailussa suuria vientimaita vastaan


Kilpailu suurilla markkinoilla, jonne suomalaiset ensimmäiseksi ryntäävät, on erittäin kova. Varsinkin pienemmät ja keskisuuret yritykset jäävät helposti jalkoihin. Tässä on se dilemma; Suomen viennin kasvattamisessa tarvitaan kovasti myös pienten ja keskisuurten apua, eikö totta?

Terveydenhuollosta vientituote

Husin lasten ja nuorten yksiköissä on meneillään magneettisairaalahanke, jonka tavoitteena on tuoda 2019 valmistuvalle uudelle lastensairaalalle magneettisairaala laatusertifikaatti. Magneettistatuksen myöntää ANCC (American Nurses Credentialing Center), ja tällä hetkellä lasten ja nuorten sairaalassa tehdään kovasti töitä toiminnan kehittämiseksi sertifikaatin edellyttämälle tasolle. Magneettisairaalassa panostetaan hoidon laadun lisäksi hyvään johtamiseen ja työhyvinvointiin. Magneetti on siis vetomainen sekä potilaille että henkilöstölle.

Yrityksillä itsellään suurin vastuu viennin vähyydestä

Suomen korkean teknologian vienti on enää noin kolmannes viidentoista vuoden takaisesta tasosta. Tätä merkittävältä osalta selittää Nokian taantuma, mutta myöskään uusia vientiin kelpaavia tuotteita ja palveluja ei ole syntynyt. Kauppalehden artikkelissa Suomi kuvittelee suuria mutta menestyy surkeasti tuodaan esille todella hälyttäviä tutkimustuloksia Suomen kilpailukyvyn kannalta.

Kauppalehti kertoo:

Suomen vientiteollisuuden mullistukset ennen ja nyt

Tarkastelen alla vientiämme vuosikymmenten saatossa. Ydinsanoma on, että isonkin tehtaan on tullut toimia vuosikymmeniä, jotta se on noussut merkittäväksi viejäksi. Ilman valtiota Suomen vienti olisi haamu nykyisestään.

 

Toimituksen poiminnat

Julkaise syötteitä