Ollaan fiksummin

Oikeudenmukainen muutos

Ilmastonmuutos on torjuttava, jos haluamme pitää kiinni ihmisten hyvinvoinnista. Riittävä kunniahimon taso ei kuitenkaan riitä, vaan meidän on myös löydettävä keinot, jotka ovat toteutettavissa. 

Ilmastotoimet aiheuttavat usein tyytymättömyyttä yhteiskunnassa, esimerkkinä vaikka Ranskan keltaliivit, jotka vastustivat polttoaineveron korotusta. Vaikka toimet ovat ilmaston kannalta oikeita, vastustus ei ole ihme: moni ilmastonmuutosta torjuva toimi tarkoittaa, että arkipäivän asioista tulee kalliimpia. Liikkumisen hintaa nostavat polttoaineverot, sähkön ja lämmön hintaa päästökauppa. Ympäristölle haitallisten tukien leikkaaminen iskee lyhyellä aikavälillä moneen yritykseen ja työpaikkaan. Pienituloisella tai työttömällä ei ole mahdollisuutta sopeutua kasvaviin kustannuksiin, jos vain rokotamme päästöjä, mutta emme tee muita muutoksia yhteiskunnassa.

Jos eläisimme epädemokraattisessa ja keskusjohtoisessa maailmassa, muutokset olisivat kenties toteutettavissa räväkin ottein. Demokratiassa muutoksen läpivieminen keinolla millä hyvänsä on kuitenkin tuomittu epäonnistumaan.

Avainsana on oikeudenmukaisuus. Mitä tahansa teemme ilmaston puolesta, sen pitää olla mahdollisimman reilua.

Ilmastonmuutoksen torjumisen kannalta on välttämätöntä, että muutamme kulutustapojamme kestävämmäksi. Mutta jos teemme sen niin, että kysyntä laskee, talous kärsii ja yrityksillä menee huonommin, ne myös irtisanovat ihmisiä ja työttömyys kasvaa. Ihmisten tyytymättömyys lisääntyy ja he antavat sen näkyä vaaleissa. Pahimmillaan valtaan päätyvät ne, jotka eivät edes usko ilmastonmuutokseen. Toisin sanoen, jos epäonnistumme ilmastonmuutoksen torjunnassa, olemme kriisin äärellä. Jos käytämme vääriä keinoja ilmastonmuutoksen torjumiseen, olemme saman kriisin äärellä.

Siksi meidän tulee pelkän kulutuksen leikkaamisen sijaan panostaa muuttamaan kulutusta niin, että siitä tulee kestävää. Työnkuvat ja työpaikat sekä kulutuksen tavat voivat muuttua, mutta kukaan ei saa jäädä ilman työtä tai hyvinvoinnin edellytyksiä. Siksi tarvitsemme tulonsiirtoja, työn verotuksen alentamista, täydennyskoulutusta hiili-intensiivisiltä aloilta työttömiksi jääville ja monia muita toimia. Emme voi torjua ilmastonmuutosta yhteiskunnan heikoimmassa asemassa olevien kustannuksella, emme Suomessa, emmekä globaalisti.

Kaikkein epäoikeudenmukaisin vaihtoehto on se, että epäonnistumme ilmastonmuutoksen torjunnassa. Sen vuoksi meidän on toimittava todella päämäärätietoisesti ja nopeasti. Yhteiskunnallisessa päätöksenteossa nopein reitti A:sta B:hen ei kuitenkaan aina ole suora viiva, vaan usein perille pääsee nopeammin luovimalla. Näitä ajatuksia tulen avaamaan enemmän tulevissa kirjoituksissani.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

NäytäPiilota kommentit (16 kommenttia)

Käyttäjän JaakkoAalto1 kuva
Jaakko Aalto

Suomen osuus maailman päästöistä on niin mitätön, että niillä ei ilmastonmuutokseen vaikuteta sitä eikä tätä. Ruokatottumusten ympärillä puuhastelu on enintään näpertelyä. Tämä ei tarkoita, että mitään ei voida eikä kannata tehdä. Me voimme kehittää ja viedä energiatehokkaita prosesseja, vähäpäästöisiä energiantuotantotapoja, käyttää metsäosaamistamme hiilinieluna toimivien metsien kasvattamiseen, pyrkiä käyttämään kehitysapupanoksimme väestönkasvun hillitsemiseen väestöräjähdysalueilla. Tuossa muutamia esimerkkejä. Suomalaiset voivat kyllä vaikuttaa päästöjen määriin, mutta todelliset vaikutusmahdollisuudet ovat rajojemme ulkopuolella.

Käyttäjän timonenonen kuva
Timo Nenonen

Suomi voisi ekaksi luopua tykkänään autojen päästömittauksista katsastuksen yhteydessä. Täysin turhaa touhua.

Käyttäjän MattiLehtinen kuva
Matti Lehtinen

Mikä osa ilmastosta pitää torjua?

Käyttäjän JaakkoAalto1 kuva
Jaakko Aalto

Jos saa valita, niin mieluiten se marraskuinen räntäsade.

Käyttäjän jlinjama kuva
Jussi Linjama

Haittaveroilla ei ole yhtään mitään virkaa, koska verotuloa ei käytetä päästöjen pienentämiseen vaan pikemminkin niiden lisäämiseen.

Rautalankaesimerkki:

Maailmantuhoaja Reiska tankkaa pappatunturiin 3.6 litraa bensiiniä. Valtio saa siitä veroa 3.6 euroa. Tuo 3.6 euroa on sattumoisin sama rahamäärä, mikä oli hiilidioksidin ekvivalenttitonnin hyvityshinnan keskiarvo vuonna 2017:

https://www.sitra.fi/artikkelit/lentoliikenteen-su...

Reiskan mopomatkalla voitaisiin siis poistaa 1000 kg hiilidioksidia ilmakehästä.

Kieltämällä Reiskan mopomatka ei voida poistaa yhtään. Sillä voidaan korkeintaan teoriassa estää n 8 kg uudet hiilidioksidipäästöt. Tuo sillä oletuksella, että matkan voisi oikeasti jotenkin muuten tehdä täysin päästöttömästi.

Miksi 8 kg on enemmän kuin 1000 kg?

Käyttäjän Lumedemokratia kuva
Esa Heikkinen

Tästä kirjoitelmasta tulee mieleen kysymys: Siis mitä?

Käyttäjän KariNikander kuva
Kari Nikander

Joo, aika suurpiirteinen lähestyminen aiheeseen vihreiden kansanedustajalta. Toivotaan, että jatkossa Antero pääsee konkretiaan.

Käyttäjän johannasirenkaplas kuva
Johanna Sirén-Kaplas

Energiatehokkuuden parantaminen energiaintensiivisessä teollisuudessa on suomalaisten insinöörien määrittelemissä haasteissa jatkuvasti esillä.

Suomalaisilla on osaamista, tehokas tapa tehdä tutkimusta ja halua siirtää osaamistaan myös kansainvälisille markkinoille.

Esimerkiksi ABB:ssa työskentelee tällä hetkellä yli 5.000 suomalaista kahdellakymmenellä eri paikkakunnalla. Monet ABB:n projekteista keskittyvät nimenomaan tuon mainitun energiatehokkuuden parantamiseen.

https://new.abb.com/fi/abb-lyhyesti

Insinööriopiskelijoilla ei suotta ole mottona tämä "Insinööri pelastaa maailman".

Lappeenrannan–Lahden teknillisessä yliopistossa (LUT) puolestaan on mielenkiintoinen koulutusohjelma nimeltään kemiantekniikka:

https://www.lut.fi/opiskelu/kandidaattiohjelmat/ke...

Käyttäjän JaakkoAalto1 kuva
Jaakko Aalto

Tuo on juuri sitä oikeaa työtä kun tavoitellaan vaikuttavuutta. Mutta se vaatii osaamista, paneutumista ja pitkäjäneisyyttä. Siis sitä oikeaa työtä. Palopuheiden pitäminen ja kieltojen vaatiminen on paljon helpompaa.

Käyttäjän Lauri-PekkaAlanko kuva
Lauri-Pekka Alanko

Kaikki muu toiminta, kuin investointi kohteisiin, joissa voidaan pienimmälla rahalla tehdä suurimmat päästövähennykset, on hyödytöntä puuhastelua. Jokaiseeen ansaittuun euroon on jouduttu tuottamaan hiilidioksidia. Käyttämällä rahaa enemmän kuin pienin tarvittava määrä itse asiassa lisäämme päästöjä muulla enemmän kuin oma investointimme vähentää.

Tähän mennessä toteutetut toimenpiteet Vihreä Sähkö, Tuulimyllyt, Sähköautot (2 tonniset hirviöt) ovat pelkkää silmänlumetta verrattuna paljonko olisimme voineet vähentää pysyvästi energian kulutusta sijoittamalla sama rahasumma oikesiin päästövähennyksiin. Tästä on runsaati tietoa, mutta ilmastonmuutoksesta suureen ääneenn huutavat tietämättömät ja sillä rahastavat bisnesmiehet pystyvät tehokkaasti hämärtämään tosiasiat.

Käyttäjän jlinjama kuva
Jussi Linjama

Asia on täsmälleen noin. 1000 euroa lisää kiinalaista BKT:a aiheuttaa 1400 kg lisää päästöjä. Päästöjen pienentäminen kustannuksista välittämättä lisää siis väistämättä päästöjä. Jonkun yksittäisen loppukäyttäjän laskennalliset päästöt voivat pienentyä, mutta kokonaisvaikutus on negatiivinen.

Käyttäjän JariPirppu kuva
Jari Pirppu

kun näkis päivän jona edes yksi vihreä tajuaisi että me suomalaiset emme mahda ilmastonmuutokselle yhtään mitään,,väestönkasvu täytyy pysäyttää globaalilla tasolla just nyt,muutoin ei hoidu,,pakolaisaallot afrikasta eurooppaan,,-tosi huonoa ilmaston kannalta,metsänistutukset käyntiin afrikassa,eteläamerikassa ja joka puolella maailmaa,myös venäjällä,joka on kaiken arvostelun yläpuolella vihervasemmiston taholta !

Käyttäjän lindapelkonen kuva
Linda Pelkonen

Ranskan keltaliivit ovat hyvä esimerkki ilmiöstä, jonka moni pelkää yleistyvän. Kun Eurooppa on jotenkuten selvinnyt velkakriisistä, maahanmuuttoaallosta ja sen mukanaan tuomasta rasismiaallosta, saattaa yksi seuraavista suurista kriiseistä liittyvän juuri kaikkein köyhimpien kapinointiin. Kaikkein suurin kriisi tietenkin on ilmastonmuutos, ja sen seuraukset.

Käyttäjän timonenonen kuva
Timo Nenonen

Jep, ilmasto muuttuu jatkuvasti, miljardeja vuosia ennen ensimmäistäkään ihmistä.ja tulee muuttumaan ihmisten täältä häviämisen jälkeenkin. Luonto itse hoitaa homman puolestamme.

Käyttäjän allsynergy kuva
Rami Ovaskainen

"Kaikkein suurin kriisi tietenkin on ilmastonmuutos, ja sen seuraukset."

Miten ihmeessä tietenkin? Edelleen esim. kolmannen maailmansodan uhka (mahdollisesti myös ydinaseilla), väestönkasvu (vaikka hitaasti taittumassa), luonnon saastuminen ja lajien väheneminen ( ei useinmiten todellakaan liittyen ilmastonmuutokseen ) jne. jne. ovat mielestäni paljon suurempia uhkia.

Köyhimmät (ja keskiluokka ajautuessaan köyhemmäksi) eri maissa kyllä voivat kapinoida - enkä ihmettele tai syytä heitä liikaa siitä. Toivoisin vain rauhanomaista muutosta... taidan toivoa liian paljoa.

Käyttäjän lindapelkonen kuva
Linda Pelkonen

Luettelemasi suuremmat uhat ovat usein linkittyneitä ilmastonmuutokseen. Maapallon kantokyky on koetuksella nimenomaan siksi että väestö kasvaa räjähdysmäisesti ja sitä kautta kulutus, ja sitä kautta ilmakehä kärsii. Ilmastonmuutoksen aiheuttama kuivuus, huonot sadot ja nälänhätä aiheuttavat monenlaisia konflikteja ja maahanmuuttoa. Kun kerron, että ilmastonmuutos on suurin ongelma, tarkoitan samalla kaikkia sen lieveilmiöitä.

En toki tiedä räjäytämmekö koko maapallon ensin ydinaseilla vai hiilipäästöillä. Molemmat ovat ongelma, sen myönnän.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset