Ollaan fiksummin

Kunnianhimo oikealle tasolle

Jos vesilasi on täynnä, mutta jatkamme veden kaatamista, vesi valuu reunojen yli. Ongelma ei ratkea sillä, että päätämme ryhtyä kaatamaan vettä hitaammin, sillä vettä valuu yhä reunojen yli. Jos veden kaatamista ei voi pysäyttää, vettä on otettava lasista pois.

Toimimme yhteisen ilmakehämme suhteen yhtä hölmösti kuin esimerkin vesilasin. Poltamme lisää hiilidioksidia ilmakehään, vaikka sitä on siellä jo liikaa - niin paljon, että ilmasto muuttuu kestämättömästi. Päästöjä on vähennettävä radikaalisti, mutta hiiltä pitää myös poistaa ilmakehästä. Niin kauan kun vain vähennämme päästöjä, hiilidioksidin määrä lisääntyy. Niin kauan kuin hiilidioksidin määrä kasvaa, ongelmatkin pahenevat.

Lähes kaikki ihmisen toiminta synnyttää päästöjä: asuminen, syöminen, liikkuminen ja ostamamme tavarat. Tämä lisää hiilidioksidin määrää ilmakehässä, mikä puolestaan aiheuttaa vahinkoa ihmisille. Ihmisyyden tärkeimpiä arvoja on, että muiden vahingoittaminen on kiellettyä. Miksi olemme tehneet poikkeuksen ja hyväksymme välillisen vahingoittamisen tuhoamalla yhteistä ilmastoamme? Niin kauan, kun emme ole saaneet päästöjä nollaan, eikö vähintä mitä meidän tulisi tehdä ole siivota jälkemme? Eikö se ole luonnollinen vastuumme muita ihmisiä kohtaan?

Meidän on otettava lähtökohdaksemme, että hiilidioksidin määrä ei saa enää lisääntyä ilmakehässä. Oikeastaan meidän on otettava hiilidioksidia pois ilmakehästä enemmän kuin sinne päästämme - eli ryhdyttävä hiilinegatiivisiksi. Koska ongelma on jo sylissämme, meidän on asetettava tavoite sotkemisen lopettamisesta tähän hetkeen, ei tulevaisuuteen. Tavoitteet siitä, että olemme hiilineutraaleja vuonna 2045, on vastuuton. Tavoitteen tulisi olla, että olemme hiilinegatiivisia vuonna 2020.

Tällä ajattelutavan muutoksella on tärkeä vaikutus.

Ensinnäkin: tarkastelemalla hiilidioksidin määrää ilmakehässä keskitymme siihen, mikä tosiasiassa muuttaa ilmastoamme. Se auttaa meitä löytämään tehokkaampia ratkaisuja ja kohdentamaan rajalliset resurssit vaikuttavammin.

Toiseksi: jos päästöjen synnyttäjällä on vastuu aiheuttamansa vahingon siivoamisesta, se tekee päästöjen vähentämisestä taloudellisesti kannattavampaa. Mitä vähemmän päästöjä, sitä vähemmän tarvitsee käyttää rahaa kompensoimiseen. Omien päästöjen kompensointi ei siis tarkoita, että hoitaisimme ongelmat välinpitämättömästi rahalla ja jatkaisimme sotkemista, päinvastoin. Tällä hetkellä ongelmana on nimenomaan se, että päästöjen synnyttäminen on käytännössä ilmaista ja näin ollen kannustimet päästöjen vähentämiseksi ovat heikot.

Kolmanneksi: hiilinegatiivisuuden tavoitteen aikaistaminen ensi vuoteen nostaa kunnianhimon tasolle, jolle se kuuluu. Olemme lisänneet hiilidioksidin määrää ilmakehässä vuosikymmeniä ja meillä on jo nyt valtava hiilivelka. Elämme ilmastotoimenpiteiden suhteen jo nyt lapsiltamme lainatulla ajalla eikä meillä ole varaa ajatella, että ongelma hoidetaan tulevaisuudessa. Lähtökohdan tulisi olla, että hoidamme ongelman nyt.


Ilmasto muuttuu, koska ilmakehässä on liikaa hiilidioksidia. Siksi ratkaisuksi ei riitä se, että vähennämme päästöjä. Vähentämisen lisäksi meidän on otettava ilmakehästä enemmän hiilidioksidia pois kuin mitä sinne päästämme. Vesilasi on jo täynnä ja läikkyy pahasti yli. Onneksi veden poistamiseen löytyy keinoja.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

2Suosittele

2 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (79 kommenttia)

Käyttäjän Veli-MattiPoikela kuva
Veli-Matti Poikela

Keinoista, niiden vaikuttavuudesta ja kustannuksista puhuminen katosi jälleen moraalisäteilyn alle. Tyypillistä vihreää politikointia.

Käyttäjän MikaLamminp kuva
Mika Lamminpää

Päästöjä ei vähennetä, koska ei ole varaa. Sähköauto on kallis, juu, eikä se ole vaihtoehto kaikille. Mutta päästöjä voi vähentää myös downshift-periaatteella: vähentämällä, kierrättämällä, uusiokäyttämällä, ruokavaliolla ja uusiutuvalla energialla.

Käyttäjän MattiKarnaattu kuva
Matti Karnaattu

Sähköautossa kallista on akut.

Mielestäni tarvittaisiin pari sähköautotyyppiä... Yksi hyvin kevyt kahden istuttava + tavarat, missä on pieni akku ja polkimet kuskille ja matkustajalle ja kulkee 30km/h.

Ajonaikana polkimien veivaus ja jarrutusenergian talteenottoa pieneen akkuun, polkimet toimii myös backuppina.

Kannattaa huomioida, että kahden ihmisen kuntopyörä tuottaa melkoisesti energiaa. Kaksi huippu-urheilijaa tekisi yhdessä 5.2kW hetkellisesti mutta kauppakassina käytössä voi odottaa, että keskimäärin 100W/henkilö tasaista energiantuottoa tulisi koko matkan.

Ja se voi olla irti siitä moottorista että ajon ei tarvitse olla junnaavaa ja polkemisessa voi pitää taukojakin ja voi myös liikennevaloissa veivata.

Toinen sähköauto voisi olla pidemmille matkoille, 60km/h kulkeva missä sähkö, pieni akku bufferina ja energian tuotto puuhiilestä strilingillä.

Voisi mitoittaa niin, että ajelee lyhyitä matkoja akulla mutta sitten kun on pidempi matka niin briketti palamaan ja mitoittaa vaikka että yksi briketti 30min ja pakkasella voi myös käynnistää sen briketin suoraan.

Akuston koko voi olla hyvinkin pieni.

Ja tuo 60km/h niin... laskin että 100km/h matkanopeus onnistuisi vielä hyvin stirling generaattorilla ja akustoa 1/13 siitä mitä teslassa, mutta autoilua voisi optimoida paljon kun tähtää pienemille ajonopeuksille. Ei siis tarvitse mitään hillittömiä akustoja tai bensiinin/dieselin polttelua.

Käyttäjän MattiKarnaattu kuva
Matti Karnaattu

Pointti tuossa akustossa lähinnä se, että johan sitä Playstationia varten saatiin vähän orjuutettua Kongossa väkeä että saadaan vähän rajallisia mineraaleja lelujen valmistukseen niin tämä on se nykyisten sähköautojen ongelma. Etenkin kun ovat kuluvia osia.

Resurssien haaskauksen sijasta pitäisi optimoida hyötysuhdetta ja siitä pitäisi palkita jotenkin muuten kuin jakamalla rahaa enemmän mitä enemmän tuotetaan rihkamaa ihmisille.

Käyttäjän mjkrie kuva
Mika Riekki

Vesilasista haihtuu vettä pois koko ajan. Jos sinne ei laske lisää vettä, se lopulta tyhjenee.

Käyttäjän MattiKarnaattu kuva
Matti Karnaattu

Totta.

Hiilidioksidipitoisuus oli korkeimmillaan siinä monisoluisten eliöiden täyttäessä biosfääriä ja on sitten ollut laskeva trendi viimeiset 500 miljoonaa vuotta. Tosin muutama tuliperäiset aktiivinen jakso lisännyt hetkellisesti hiilidioksidin määrän takaisin korkeaksi, mutta aivan selvästi ollut jotain 50miljoonaa vuotta laskeva trendi.

Mekanismi tälle ilmeinen kun eloperäinen materiaali maatuu niin hiiltä sitoutuu kallioperään.

Se vaan että apinain suku louhii ja porailee ne sieltä ja polttaa parissa sukupolvessa ilmakehään, noin niinkuin periaatteessa nostaa planeetan lämpötilan takaisin sinne 50 miljoonan takaiseen: https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/1/1...

Tietysti kun eliöstö on sopeutunut viimeisen miljoonan vuoden ilmastonvaihteluun niin yks kaks kun kuumennetaan niin siinä sitten esimerkiksi me kuollaan pois sitten tai muuta vastaavaa.

Käyttäjän gavia52 kuva
Juha Vesamäki

Nyt olet asian ytimessä tuossa vesilasi-vertauksessa. On nimittäin aivan turhaakin kantaa huolta niistä muutamasta pisarasta joita tiputamme täyteen lasiin, jos samalla suurin osa kuitenkin kaataa siihen samaiseen lasiin suoraan kannusta vähääkään välittämättä pöydälle valuvasta vedestä.

Käyttäjän JaakkoAalto1 kuva
Jaakko Aalto

Tuota vesilasivertausta jatkaakseni, Vartian näkemys kuulostaa siltä, että meidän pitää imaista pipetillä siitä vesilasista yksi kuutiomillimetri vettä, heristää sormea niille, jotka ovat joskus aikaisemmin kaataneet sinne vettä ja ummistaa silmät niiltä, jotka sitä vettä edelleen kaatavat.

Käyttäjän TimoKeklinen kuva
Timo Kekäläinen

Ehkäpä pienenä kevennyksenä seuraava juttu:

Kysymys: Mitä pitää tehdä jos eksyy Islannissa metsään?

Vastaus: Nousta seisomaan.

Tästä islantilaisten itsensä kertomasta ohjeesta voi maassa vierailematonkin tehdä johtopäätöksen että Islantilainen metsä ei yleensä ole kovin sankkaa ja korkeakasvuista.

----------

Tätä samaa neuvoa suosittelen - ainakin yhden kerran kokeiltavaisi - myös kaikille heille, jotka keskittyvät tarjoilemaan ratkaisua globaaleihin hiilidioksidiasioihin lähinnä sammakkoperspektiivistä tarkkaillen.

Suomessa asiat on hoidettu maailman mittakaavassa kohtuullisen hyvin ja edenneet esimerkillisesti. Asiat etenevät varmasti suotuisasti myös jatkossakin ja tämä tapahtuu myös ilman ylenpalttista ihmisten syyllistämistä ja kriisitunnelman lietsontaa. Ainakin omasta mielestäni.

Käyttäjän JaakkoAalto1 kuva
Jaakko Aalto Vastaus kommenttiin #22

"... ja tämä tapahtuu myös ilman ylenpalttista ihmisten syyllistämistä ja kriisitunnelman lietsontaa".

Aivan. Mutta moralisointibisnes on tämän ajan nopeimmin leviävä ja moraalittomin liiketoimita-alue. Ilmeisesti se siis on taloudellisesti kannattavaa.

Käyttäjän nita kuva
Nita Hillner Vastaus kommenttiin #22

Mielestäni ainoa keino vähentää saasteita yms. on vähentää kulutusta ja kulutusta voi parhaiten vähentää vaatimalla hyviä ja kestäviä tuotteita. Esim. sellainen lainsäädäntö joka luo sanktioita yrityksille, jotka valmistavat kehnoja ja nopeasti hajoavia tuotteita.

Käyttäjän heleneauramo kuva
Helene Auramo

Tykkään ajatuksestasi sen suhteen, että tarvitsemme kunnianhimoisempia tavoitteita. Toivoisin samaa asennesta Suomeen monessa muussakin asiassa.

Minusta Peter Vesterbacka on sanonut hyvin: "Ei kandee yrittää jos ei aio olla maailman paras". Tämä on ollut oljennuorani aina yrityksissäni/organisaatioissa mihin olen lähtenyt. Silloin on hyvät mahdollisuudet olla erinomainen ja se samalla laittaa perspektiivi oikealle tasolle.

Käyttäjän JaakkoJuhaniOjaniemi kuva
Jaakko Ojaniemi

Pariisin ilmastokokouksessa v. 2015 päätettiin ja Katowicen kokouksessa v. 2017 vahvistettiin, että maailman suurimmat päästöjen aiheuttajat Kiina, Intia, Venäjä ja periaatteessa koko Aasian ja Afrikan kehittyvät maat saavat lisätä päästöjään vuoteen 2030 saakka. Siitä ei sovittu mitä vuoden 2030 jälkeen tapahtuu.

Tuskin kokoukset ehti päättyä, kun ministeri Tiilikaisen ilmoitti, että Suomi on päästöjen vähennyksissä eturintamassa ja esimerkkinä muulle maailmalle ja ylittää ilmastokokouksien vaatimukset. Tämä tarkoittaa kansalaisten kurjistamista. Ihmisten pitäisi vaihtaa autonsa kalliisiin sähköautoihin, lihan syönti pitäisi lopettaa, tulee uusia veroja ja pitäisi tehdä sitä ja tätä ja sellaisia asioita, jotka koskettavat eniten vähätuloisia kansalaisia.

Kun muut maat pyrkivät pitämään oman maansa puolia ympäristökokouksien päätöksien tuomista valtavista lisäkustannuksista, tekee Suomi päinvastoin ja köyhdyttää itsensä, vaikka Suomen tekemiset tai tekemättä jättämiset eivät vaikuta ilmastonmuutoksen torjuntaan yhtään mitään.

Suomen vuotuiset päästöt ovat noin 45 miljoonaa tonnia ja ne ovat vähentyneet 5 %:n vuosivauhdilla. Kun huomioidaan, että Suomen metsien hiilinielut adsorboivat vuosittain 110 miljoonaa tonnia ilmakehän päästöjä, ovat Suomen päästöt 50-60 miljoonaa tonnia negatiiviset.

Yksinomaan Intian päästöt ovat 2 500 miljoonaa tonnia ja ne kasvavat 6 %:n vuosivauhdilla. Kiinan päästöt ovat vielä suuremmat ja kasvavat kiihtyvällä vauhdilla. Lisäksi Kiinassa on todettu olevan ainakin 20 % tilastoimattomia päästöjä, joka sekin on monin verroin Suomen kokonaispäästöihin verrattuna.

Jos ilmastonmuutoksen vastainen taistelu on kiinni globaalien päästöjen vähennyksistä, on se taistelu hävitty jo ajat sitten. Nyt poliitikkomme hurskastelevat ja pyörivät joidenkin ideologisten ja täysin marginaalisten asioiden ympärillä, mutta varsinaista ratkaisua ei edes yritetä löytää.

Jos ihmiskunta haluaa todella puuttua ratkaisevasti päästöjensä vähentämiseen, merkitsee se tuntuvaa elintason ja hyvinvoinnin laskua. Koko markkinatalouden perusteet tulisi muuttaa. Kulutuskeskeinen yhteiskunta pitäisi romuttaa. Kaikki kasvuun perustuvat laskelmat ja valtioiden budjetit, joilla yhteiskunnan palveluita ylläpidetään, menisivät romukoppaan.

Nythän kaikki ja koko yhteiskunnan pyörittäminen perustuu kasvuun ja hyvinvoinnin lisäämiseen. Jokainen sukupolvi haluaa enemmän kuin edellinen. Jokainen sukupolvi matkustaa ja kuluttaa enemmän kuin vanhempansa. Tavaraa valmistetaan ja ostetaan joka vuosi enemmän ja enemmän. Kuka tällaisen kehityksen pysäyttää? Ei yksikään demokratia.

Ihmiskunnan pitäisi elää Pentti Linkolan oppien mukaan, mutta Linkolan opit eivät ole kelvanneet edes vihreille. Muutenkin vihreät ovat koko asiassa eniten hurskastelleet eivätkä näe metsää puilta.

Suomen pitäisi laittaa taloutensa kuntoon, jotta mahdollisen ilmastonmuutokset negatiiviset asiat voitaisiin kohdata ja hoitaa ja keskittyä hyötymään teknisesti ja taloudellisesti ilmastonmuutoksen positiivisista vaikutuksista. Kaikki muu puuhastelu on kosmetiikkaa, joka maksaa paljon eikä vaikuta mihinkään.

Käyttäjän MattiKarnaattu kuva
Matti Karnaattu

"Kun huomioidaan, että Suomen metsien hiilinielut adsorboivat vuosittain 110 miljoonaa tonnia ilmakehän päästöjä, ovat Suomen päästöt 50-60 miljoonaa tonnia negatiiviset."

Niin kauan kun Suomi käyttää fossiilisia polttoaineita, kyse on vain hiilen lyhyen kierron muutoksista. Kaikki fossiilisten polttoaineiden käyttö tuo ylimääräistä hiiltä kiertoon.

"Jos ihmiskunta haluaa todella puuttua ratkaisevasti päästöjensä vähentämiseen, merkitsee se tuntuvaa elintason ja hyvinvoinnin laskua."

Kyllä. Mitä sitten?

"Koko markkinatalouden perusteet tulisi muuttaa. Kulutuskeskeinen yhteiskunta pitäisi romuttaa. Kaikki kasvuun perustuvat laskelmat ja valtioiden budjetit, joilla yhteiskunnan palveluita ylläpidetään, menisivät romukoppaan."

Kyllä vain. Suomen pitäisi tähän varautua ensisijaisesti energian ja ravinnon suhteen omavaraisuudella. Siirtymäaikana ydinvoima on hyvä juttu kun sitä voi varastoida vuosiksi eikä se tee pahemmin CO2 päästöä. Sitä varastointia tarvitaan kun maailma ns. palaa ympärillä sotiessa ja siitä on vaikeuksia muutenkin pysyä erossa.

Sehän nyt on selvä, että ikuiseen kasvuun perustuva talous romahtaa kun resurssit eivät ole ikuisia. Tuo ikuiseen kasvuun perustuvan talouden romahdus näkyy pitkin ihmiskunnan historiaa. Tunnetuin esimerkki Länsi-Rooman hajoaminen kun uusia maita legioonalaisten eläkkeiksi ja uusia orjia taloutta pyörittämään ei sitten saatukkaan entiseen malliin kun olivat valloittaneet jo suuren osan tunnettua maailmaa ja sellaisilla etäisyyksillä mikä sen ajan tietoliikenneverkolla vielä oli hallittavissa.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Kirjoituksesi rakenne oli itseään toistava, suorastaan jankkaava. Samaa "viestiä" yritettiin tuoda esille eri kohdissa uudelleen ja uudelleen.

Jo itse käsite "hiilinegatiivinen" sotii sitä vastaan etteikö hiilidioksidi myös katoaisi ilmakehästä. Ensin annat ymmärtää, ettei sitä saada pois ja kaikki lisäys lisää sen määrää vain entisestään, ja sitten kirjoitat "hiilinegatiivisuudesta".

Hiilinegatiivisuus tarkoittaa sitä, että kasvisto käyttää ravinnokseen hiilidioksidia enemmän kuin ilmakehään muutoin virtaa. Nyt, kun hiilidioksidin määrä on ollut kiitettävällä tasolla, maapallon kasvistokin on voinut paremmin kuin piitkiin aikoin. Senhän pitäisi myös olla vihreiden tavoite?

Käyttäjän MattiKarnaattu kuva
Matti Karnaattu

"Nyt, kun hiilidioksidin määrä on ollut kiitettävällä tasolla, maapallon kasvistokin on voinut paremmin kuin piitkiin aikoin. Senhän pitäisi myös olla vihreiden tavoite?"

Hiilidioksidia on tällä hetkellä todennäköisesti liikaa, sillä ilmastossa ei näy yhtään viilenemisen merkkejä.

On meidän etu että estettiin jääkausi mutta on isompi haitta jos kuumenee liikaa.

Käyttäjän nita kuva
Nita Hillner

Eli kuluttaa pitää vähemmän, elintason ei tarvitse laskea mikäli saamme kestäviä tuotteita jotka kestävät, kestävät ja kestävät...

Käyttäjän MattiKarnaattu kuva
Matti Karnaattu Vastaus kommenttiin #74

Nimenomaan.

Tämä tarvitsisi yhden EU-direktiivimuutoksen. "Kaiken roinan mitä tehdään tai tuodaan EU-alueelle pitää kestää vähintään 10v ja virhevastuuta ei voi välttää konkurssilla vaan viimekädessä siitä vastaa yritysten hallitukset henkilökohtaisesti. Korjatkaa itse romunne mitä teitte."

Tämä olisi iso parannus. Mutta oikeasti sitä aikaa pitäisi nostaa paljon korkeammaksi kun tekniikka ei sitä estä (on tiedetty pitkään miten tehdään vaikka 100v kestävää tekniikkaa) mutta en usko että meidän talousjärjestelmä tuollaisessa toimii. Sitä pitäisi jotenkin miettiä uudestaan omistusoikeuden osalta.

Käyttäjän mattihytola kuva
Matti Hytölä

Hiilidioksidi on kasvien ruokaa. Oltiin jo lähellä sitä rajaa jolloin kasvit kuoleva eli 200ppm. Onneksi nyt on enemmän kasviravinnetta ilmakehässä. CO2 vöyhötyksen sijaan tulisi puuttua oikeisiin ympäristöongelmiin, saastuttamiseen, roskaamiseen ja väestön liikakasvun hillintään. Nämä vaan eivät Anteroa ja muita poliitikkoja kiinnosta koska niiden avulla ei voi hallinnoida ja verottaa Suomen kaltaisen länsimaan kansalaisia koska meillä on asiat pitkälti jo kunnossa. Toivottavasti Antero elää kuten saarnaa ja on luopunut lentämisestä. Se lienee tehokkain tapa vähentää "päästöjä" ja myös oikeata saastuttamista jonka suomalainen voi tehdä.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Toisaalta päästöt eivät vähene juuri lainkaan, vaikka matkustaisin junalla Helsingistä Ouluun sen sijaan, että lentäisin aikataulutetulla koneella. Se kone nimittäin lentäisi sinne joka tapauksessa, vaikka oman lippuni olisinkin peruuttanut.

Käyttäjän MattiKarnaattu kuva
Matti Karnaattu

Kasvien ravitsemisen kanssa tällä on aika vähän tekemistä. Kyse on siitä että hiilidioksidilla on lämmittävä vaikutus ja eliöstä on sopeutunut jääkauteen. Ei ole paljoa varaa lämmetä ja planeetta lämpenee vuosikymmeniä vaikka lopetettaisiin ylimääräiset pääästöt tänään.

Sami Santala

Mitä enemmän teollisuutta siirtyy kilpailukyvyttömänä Suomesta Kiinaan tai Intiaan, sen enemmän päästöjä ja saasteita syntyy saman tuotteen valmistuksessa.

Käyttäjän jariojala kuva
Jari Ojala

Joo poistetaan hiilidioksidit kokonaan ja poistetaan samalla turhat kulkijat maan päältä. Mitäpä tuolla hapellakaan tehdään, kun "ilmasto muuttuu, koska ilmakehässä on liikaa hiilidioksidia". Voi hyvää päivää.

https://tieku.fi/luonto/mista-maan-happi-on-peraisin

Käyttäjän hexu980 kuva
Heikki Aukee

Suomen hiilivarastona toimii metsät. Miksi sitä saa hyödyntää ilman hiiliveroa tai luonnonkäyttöveroa? Metsiä käytettäessä Suomi on päästön lähde eli saastuttaja, mutta saastuttava kulutus tapahtuu maailmalla.

Kuinka on mahdollista, että Norja sai globaalisti toimivat energiayhtiöt kuriin maksamaan provikat valtion rahastoon öljyn pumppaamisesta, vaikka vaihtoehtoisiakin raaka-aineen lähteitä energiajäteillä oli tarjolla maailmalla. Nyt Norjalla on maailman suurin sijoitusrahasto, minkä kautta jokainen norjalainen on miljonääri.

Maailman suurimmat metsäteollisuusyhtiöt ovat suomalaisia. Näilläkö ei ole varaa korvata luonnon ja Suomen hiilivaraston käytöstä. Kyllä on. UPM on kannattavampi kuin älypuhelinyhtiö Apple. Kultaa vuolee myös suomalais-ruotsalainen Enso.

Harva on ajatellut, miksi energiayhtiöt suostuivat Norjan vaatimuksiin öljyn hyödyntämisestä. Koska ne ymmärsivät maksujen korottavan hintoja kulutusmarkkinoilla. Tuotanto siellä missä verotusta ei ollut, tuotanto tuli entistä kannattavammaksi. Ne nettosivat enemmän.

Kv. kaivosyhtiöiden kohdalla niiden kaivaessa ja viedessä maametalleja Suomesta, Suomi rakentaa infran niitä varten. Samoin metsäteollisuus saa käydä hakemassa raaka-aineet metsistä ja viedä se lähes jalostamatta selluna maailmalle. Suomi on rakentanut infran noille yhtiöille, eikä ymmärrä olevansa oikeutettu korvaukseen hyödynnettäessä raaka-ainetta. Myös Etelä-Amerikassa laitetaan valtiot maksamaan radat ja satamat palvelemaan yksin näitä jättejä varten. Ei ole oikein.

Jos jonkun on oltava suunnannäyttäjä siinä, että verotus kohdistuu luonnon hyödyntämiseen ja hiilivaraston käyttöön, parhaat edelletykset siihen on Suomella.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Suomessa on viiden vuosikymmenen perspektiivillä tarkastellen metsien puumäärä lisääntynyt huomattavsti, joten keskimäärin vuotuinen hakkuu on ollut pienempää kuin kasvu. Ja jostainhan suomalaistenkin pitää elää. Toisaalta suomalaisia yhtiöitä on kritisoitu siitä, että ne ajavat alas selluteollisuutta kotimaassa je laajentavat sitä Brasiliassa tai Indonesiassa.

"...miksi energiayhtiöt suostuivat Norjan vaatimuksiin öljyn hyödyntämisestä. Koska ne ymmärsivät maksujen korottavan hintoja kulutusmarkkinoilla. Tuotanto siellä missä verotusta ei ollut, tuotanto tuli entistä kannattavammaksi. Ne nettosivat enemmän."

Suurin öljynporaaja Norjan öljylähteillä on norjalainen Statoil, joten kansainvälisten yhtiöiden maksamat maksut rahastoon muodostavat vain pienen sivuvirran. En usko lainkaan tuohon siteeraamaani yllä olevaan toteamukseesi. Se on epälooginen. Ei mikään yhtiö toivo kustannuksiensa nousevan, jotta hinnat markkinoilla nousisivat.

Norjan Brent-laatu on hiukan kalliimpaa kuin muut laadut maailman markkinoilla joka tapauksessa ja öljyntuottajat kilpailevat verissä päin eivätkä tavan takaa pääse yksimielisyyten tuotannon supistamisesta. Öljyn hinta heittelehtii sinne tänne valtavan suurella hehtaarilla, joten Norjan pieni kustannuslisä on hyttysen ininää sillä markkinalla.

Käyttäjän hexu980 kuva
Heikki Aukee

Vero syntyi silloin, kun öljystä oli pulaa. Samoin tulee olemaan myös metsien kohdalla. Hiilivarastoja on liian vähän.

Aika onneton on myös peruste nykyvapauksien jatkumiselle se, että metsät kasvaa koko Suomen pinta-alalla enemmän, kuin sitä hakataan. Selitä meille, miksi hiilivaraston kasvun pitäisi olla metsäyhtiön omaisuutta? Nyt suomalaiset maksavat siitä, että metsäyhtiöt hyödyntävän hiilivarastoa. Sinä ja minä maksamme lisää, että kompensointi tapahtuu muualla.

Käyttäjän nita kuva
Nita Hillner Vastaus kommenttiin #18

Ei paljon auta, mikäli istutetaan ns. puupeltoja, ne eivät ole oikeita metsiä. Keski-Euroopassa näitä on jo paljon. Miten on Suomen laita - kun metsiä hakataan, istutetaanko puupeltoja, jotka vähentävät eliöstön määriä vai oikeita metsiä. Metsän laadulla on merkitystä.

Käyttäjän mattihytola kuva
Matti Hytölä

Joo lopetaan kaikki tuotanto ja siirrytään mekin elämään verovaroin. Perustetaan oikein isoja virastoja joissa kaikki voivat käydä tekemässä näennäistyötä. Ei tule päästöjä.

Käyttäjän Veli-MattiPoikela kuva
Veli-Matti Poikela

Hoitamaton metsä ei ole ikuisesti mikään hiilinielu. Metsästä et myöskään voi myydä kuin käpyjä ilman veroseuraamuksia.

Metsänhoidon kannattavuus on nykyiselläkin ryöstöverotuksella lähinnä harrastustoimintaa niin vakavissasi ehdotat, että lisäveroilla metsien hiilinielut jotenkin paranisivat?

Käyttäjän hexu980 kuva
Heikki Aukee

Hiilivaraston käytön verottamisesta on kyse ulkomaisen kuluttamisen verottamisesta.

Hiilenkäyttövero ei pienennä eikä kasvata metsänhoidon kustannuksia. Miksi metsään sijoittamisen sinun mielestäsi pitäisi olla ilmaista huvia. Metsään sijoittamiseen kuuluu kuluna se metsänhoito, kuten kaikki taloudellinen toiminta aiheuttaa kuluja. Metsiä omistavat kasvavassa määrin rahastot.

Älytöntä perustella hiilen kulutuksen ilmaisena pitämistä sillä, että metsät kasvavat paremmin niitä käytettäessä. Se kuuluu taloudelliseen toimintaan, että tehdään toimenpiteitä, joilla tuotto on korkeinta.

Kun tuossa aiemmin vedottiin Statoilin olevan norjalainen yhtiö, samoin ovat suomalaisia kv. metsäyhtiöt. Voi sanoa merkittävässä määrin jopa omistamia eläkeyhtiöiden kautta. Kela omistaa pitkän siivun Ensoa.

Käyttäjän Veli-MattiPoikela kuva
Veli-Matti Poikela Vastaus kommenttiin #23

"Hiilenkäyttövero ei pienennä eikä kasvata metsänhoidon kustannuksia"

-Ei suoraan, mutta metsänhoidosta aiheutuneet kulut katetaan puun myynnillä ja on aivan varmaa, että tämä malli iskee myös puuntuottajan kukkaroon.

"Miksi metsään sijoittamisen sinun mielestäsi pitäisi olla ilmaista huvia."

-Olisikin hienoa, jos se olisi varmuudella ilmaista huvia. Nykymeno näyttää siltä, että kohta metsänomistamisesta ja hoidosta kertyy vain persnettoa.

"Älytöntä perustella ilmaista hiilen kulutusta sillä, että ilman metsät kasvavat paremmin, kun niitä käytetään."

-Viimeistään tämä kommenttisi kertoo ettei sinulla ole metsänhoidosta minkäänlaista ymmärrystä. Metsä ei ole mikään hiilipankki joka varastoi hiiltä maailman tappiin.

Käyttäjän hexu980 kuva
Heikki Aukee Vastaus kommenttiin #25

" Metsä ei ole mikään hiilipankki joka varastoi hiiltä maailman tappiin. "

Metsät on hiilivarasto. Tämän ovat myöntäneet kepulaisetkin perustellessaan metsien kasvun olevan suurempaa kuin hyödyntämisen. Miksi hyödyntämisen pitäisi siis olla metsäyhtiöille tai muulle teolliselle toimijalle ilmaista.

Kepu on alkanut puhumaan sen puolesta, että veronmaksajien pitäisi alkaa maksamaan metsänomistajille siitä etteivät he hakkauta metsäänsä eli hiilivarastoaan. Viimeistään tämän pitäisi herättää ajattelemaan asiaa siltä kannalta muidenkin. Nyt sen hiilivaraston käyttö on vapaata.

Jotenkin tämä asia ei tunnu valaistuvan ihmisille siksi, että he tarkastelevat asiaa kuin he omalta kannaltaan ikäänkuin se olisi heiltä itseltä pois, eikä sieltä missä tuotteet kulutetaan. Noin se toimii myös öljyn kohdalla. Kuluttaja maksaa lopputuotteessa hiilen käytössä.

Käyttäjän Veli-MattiPoikela kuva
Veli-Matti Poikela Vastaus kommenttiin #26

"Miksi hyödyntämisen pitäisi siis olla metsäyhtiöille tai muulle teolliselle toimijalle ilmaista."

-Ei metsäyhtiöt mitään sieltä metsästä ilmaiseksi saa. Kyllä he maksavat siitä puuntuottajalle hinnan. Puuntuottaja taas on oikeutettu saamaan puustostaan hintaa koska hän on hoitanut metsiään siten, että ne ovat kasvaneet ja sitoneet hiiltä. Hoitamattomassa metsässä hiilen sitoutuminen ja vapautuminen kulkevat käsi kädessä.

"Kepu on alkanut puhumaan sen puolesta, että veronmaksajien pitäisi alkaa maksamaan metsänomistajille siitä etteivät he hakkauta metsäänsä eli hiilivarastoaan."

-Ts. isäntien tuottamattomat rääsyköt luonnonsuojeluohjelmien piiriin ja kovasta hinnasta.

"Jotenkin tämä asia ei tunnu valaistuvan ihmisille siksi, että he tarkastelevat asiaa kuin he omalta kannaltaan ikäänkuin se olisi heiltä itseltä pois, eikä sieltä missä tuotteet kulutetaan."

-Sinä et ymmärrä sitä, että tällainen hiilivero valuu joko kokonaan tai suurimmalta osin puun kantohintoihin jolloin se todellinen veronmaksaja on puuntuottaja eikä kuluttaja. Tämä taas on suoraan pois metsänhoidosta mikä kirjaimellisesti on tämän "hiilivaraston" kunnossapitoa.

Käyttäjän hexu980 kuva
Heikki Aukee Vastaus kommenttiin #27

" -Sinä et ymmärrä sitä, että tällainen hiilivero valuu joko kokonaan tai suurimmalta osin puun kantohintoihin jolloin se todellinen veronmaksaja on puuntuottaja eikä kuluttaja. Tämä taas on suoraan pois metsänhoidosta mikä kirjaimellisesti on tämän "hiilivaraston" kunnossapitoa. "

Selitä miten hiilen sitomisesta tulisi silloin "maksaja". Hiilenkäyttövero kohdistuu teolliseen hyödyntämiseen ja sitä kautta vero kohdistuu lopputuotteiden käyttäjään.

Se millainen on hinta ja verorakenne nyt, ei tarvitse olla sitä myöhemmin. Onko sinulle tullut mieleenkään sellainen vaihtoehto, että metsän omistaja olisikin hyötyjä? Yksittäistä metsänomistajaa metsäteollisuus pystyy kyykyttämään, mutta valtiolla ei sitä vaaraa ole, ellei siihen ole poliittista tahtoa.

On vastenmielinen ajatus, että yhteiskunnan pitäisi alkaa maksamaan metsänomistajille tukea hiilivaraston kasvattamisesta, mutta sen teollinen hyödyntäminen pitäisi olla verovapaata. Metsäyhtiöt saavat jo nyt verotukia, mille ei enää ole mitään perusteita nykyaikana. Se valuu suoraan metsäyhtiöiden voitoksi ja sitä kautta kv-sijoittajien hyödyksi.

Käyttäjän Veli-MattiPoikela kuva
Veli-Matti Poikela Vastaus kommenttiin #30

"Selitä miten hiilen sitomisesta tulisi silloin "maksaja". Hiilenkäyttövero kohdistuu teolliseen hyödyntämiseen ja sitä kautta vero kohdistuu lopputuotteiden käyttäjään."

-Jotta metsä toimii tällaisena hiilivarastona niin sitä tarvitsee aktiivisesti hoitaa. Tästä aiheutuu kustannuksia jotka puuntuottaja kuittaa toivottavasti joskus puuta myydessään. On naiivia ajatella etteikö valtio olisi tästä raaka-aineesta jo verottanut kaiken löysän pois. Lätkäisemällä rangaistusveroa syntyy markkinahäiriö jolloin toistensa kanssa kilpailevat raaka-aineet ajautuvat eriarvoiseen tilanteeseen. Yritysmaailma valitsee halvimman jolloin on sanomattakin selvää, että jalostaja käy joko alkutuottajan pussilla tai ostaa toista halvempaa raaka-ainetta.

Lopputulos:
Vihreiden risupaketti -kikkailussa kävikin niin, että tuli halvemmaksi polttaa kivihiiltä ja samaan aikaan uudellamaalla isäntien energiapuuleimikot lahoavat metsiin vapauttaen hiilidioksidia jolloin tulikin tuplapäästöt luonnonsuojelun sijaan..

Käyttäjän hexu980 kuva
Heikki Aukee Vastaus kommenttiin #31

Keskusta oli siinä hallituksessa missä risupaketti valmisteltiin Mauri Pekkarisen toimesta. Samaa älyvapaata linjaa keskusta edistää tänäkin päivänä.

Käyttäjän Veli-MattiPoikela kuva
Veli-Matti Poikela Vastaus kommenttiin #33

Mukavaa, että perustelut hiilenkäyttöveron typeryydestä ei aiheuta enempää vastaväitteitä... ;)

Käyttäjän hexu980 kuva
Heikki Aukee Vastaus kommenttiin #35

Mitkä perustelut? Ehkä kaipaamasi kritiikin vähyys johtuu siitä ettei perusteita ole esitetty. ;)

Käyttäjän MattiKarnaattu kuva
Matti Karnaattu Vastaus kommenttiin #25

"Metsä ei ole mikään hiilipankki joka varastoi hiiltä maailman tappiin."

Totta.

Fiksu teko mitä ihmiskunta voisi tehdä olisi hankkia lisää metsää.

Länsi-Sahara esimerkiksi joutomaata, saatavilla vettä Atlantista ja aurinkoenergiaa taivaalta, työvoimaa Marokossa joutilaiden miesten muodossa jotka änkevät Gibraltarin yli Eurooppaan.

Sivutuotteena metsälle ja energialle olisi suolaa, magnesiumia, kultaa jne. mitä siihen meriveteen liukeneekaan. Tarvittaessa saisi kaatopaikan biojätteelle jos ei syystä tai toisesta ei parempaa paikkaa löydy.

Käyttäjän Veli-MattiPoikela kuva
Veli-Matti Poikela Vastaus kommenttiin #46

Ei Suomesta tarvitse edes lähteä mihinkään Saharaan vaan meillä olisi omastakin takaa paljon vajaakasvulla olevia maa-alueita, joissa voitaisiin biomassan kokonaismäärää merkittävästi lisätä. Tämä on kuitenkin hyödytöntä, koska tämän päivän vihreille on aivan turha edes koittaa selittää miten polttamalla enemmän biopohjaisia polttoaineita saisimme todellisuudessa puhtaamman ilmaston.

Käyttäjän MattiKarnaattu kuva
Matti Karnaattu Vastaus kommenttiin #54

En ole tuollaisesta kuullutkaan että vihreitä haittaisi biomassan käyttö.

Sen tiedän että vissiin peräti enemmistö vastustaa ydinvoimaa. Ydinvoima on periaatteellisella tasolla väärin mutta onhan se nyt kuitenkin lyhyellä aikavälillä melko tarpeellinen että saadaan ihmiskunta siirrettyä uusiutuviin.

Biomassa kuitenkin on uusiutuva polttoaine ja semmoinen juttu myös, että biomassa on keino varastoida suuria määriä energiaa tiheästi ja kestävästi.

Käyttäjän TimoAunio kuva
Timo Aunio

Kunnon ydinpommilla ratkeaisi kaikki maailman ongelmat kerta rysäyksellä .

Ongelmien murehtijat poistuis ongelmineen maapallolta murehtimasta .
Niin silloinhan mitään ongelmaa ei enään olisi . Kenelläkään .

Käyttäjän beige03 kuva
Risto Laine

Jäi sellainen vaikutelma, että ilmakehä on vain Suomessa ja meidän pitää olla neutraali sitä ja neutraali tuota.

Paree ko laitetaan Suomi kiinni, siinä sitä kunnian himoa. Voidaan tulla harjaileen teidän fillari polkuja stadiin notta hiukan rauhottuisitte ja tarjoileen teille lattea.

Käyttäjän jariojala kuva
Jari Ojala
Käyttäjän MikaLamminp kuva
Mika Lamminpää

Kiva lukea välillä tolkun ihmisenkin puheenvuoro tästä aiheesta.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Viittaat ilmeisesti kommenttiosiosta löytyviin useisiin ansiokkaisiin kannanottoihin.

Käyttäjän MikaLamminp kuva
Mika Lamminpää

En vaan tähän Vartian juttuun. En ole lukenut kommentteja, mutta onhan se mahdollista että joukossa on jokin ansiokaskin kommentti.

Käyttäjän MikaLamminp kuva
Mika Lamminpää

No nyt kun tuli puheeksi niin Ritalalla oli pari hyvää kyllä.

Käyttäjän IlkkaManner kuva
Ilkka Manner

Euroopalla väärä strategia CO2-päästöjen vähentämisessä

Lehtitietojen mukaan
Oxfordin yliopiston professori Dieter Helm kävi Helsingissä kesäkuussa 2013 ravistelemassa eurooppalaisia kulutustottumuksia. Helm on perehtynyt ilmastokysymyksiin ja toiminut mm. EU:n neuvonantajana ilmastokysymyksissä.

Professori Helm lausui mm. "Energiantuotannon hiilidioksidipäästöt Euroopassa ovat pienentyneet 15 prosenttia, mutta eurooppalaisten hiilijalanjälki on kasvanut parikymmentä prosenttia 15 viime vuoden aikana. Tämä johtuu siitä, että ostamme tavaroita, jotka on tuotettu kiinalaisella hiilivoimalla".

Tämä asia on tietystikin tiedetty jo pitkän aikaa, mutta jostain syystä tähän ei haluta tai osata tarttua kunnolla.
Eurooppalaisten päättäjien harrastama idealismi ympäristöasioissa johtaa juuri tällaisiin absurdeihin käytännön tilanteisiin. Jostain kumman syystä ns. vihreillä on kovin idealistinen näkemys siitä, mitä kuluttajat realimailmassa käyttäytyvät. Kaikki me tiedämme, että keskiverto kuluttajaa – myös ns. vihreitä – ohjaa voimakkaasti hinta. Idealismi karisee kun ns. kestävästi tuotettu kulutushyödyke on vaikka vain 25% kalliimpi kuin halvin tarjolla oleva vastaava tuote. (tämä sama pätee myös ns. luomuruokaan). Tämä tilanne johtaa siihen, että tuotantoa sääntelemällä aikaansaatu "puhtaampi" eurooppalainen tuote ei käy kaupaksi. Sen sijaan kulutus ohjautuu halvempiin, mutta enemmän saastuttaviin tuotteisiin. Hyvä tarkoitus johtaa huonoon lopputulokseen.

Tällainen vihreiden idealistinen ajatusmaailma on syöpynyt myös muiden poliittisten ryhmien agendoihin. Poliittisesti kysymys lienee siitä, että näin halutaan houkutella ns. vihreitä arvoja arvostavia äänestäjiä.

Kuten yllä oleva, Dieter Helmin kuvaama esimerkki kertoo, niin tämä on kuitenkin tuhoisaa samanaikaisesti maailman luonnolle ja Euroopan elintasolle.
Samantyyppinen tilanne on myös vaikkapa Saksan sisäisessä energiakeskustelussa. Vihreiden painostuksesta kansalaismielipide on saatu käännytettyä ydinvoimaa vastaan ja sen seurauksena hiilivoimalla tuotetun sähkön määrä kasvaa lisäten samalla CO2 päästöjä. Tuuli tai aurinkoenergia ei tule auttamaan tähän kovinkaan nopeasti, ehkä vasta 30 vuoden kuluessa. Tällä hetkellä nämä molemmat kehittyvät nopeasti mutta vain runsaiden tukiaisten avulla. Tukiaisten maksajana ovat veronmaksajat ja käytännössä tämä aiheuttaa tilanteen, missä köyhät subventoivat varakkaiden "egologisia" harrastuksia. Tukiaiset ovat myös pois kansalaisten elintasosta ja vähentävät maan kilpailukykyä.

Ympäristöä ajatellen meidän kaikkien pitäisi miettiä keinoja millä voisimme ohjata kulutusta – ei tuotantoa – siten, että CO2 päästöt ja muukin saastuttaminen globaalisti vähenisi. Tätä ei saada aikaan rankaisemalla tuotantoa vaan rankaisemalla kulutusta.

Mitä tälle asialle voi tehdä? Minusta yksinkertaisin tapa lähestyä on kulutuksen ohjaaminen tuotannon päästöihin liittyvällä saasteverolla. Tämä voidaan toteuttaa siten, että vaaditaan myynnissä olevilta tuotteilta laskelma CO2 jalanjäljestä ja tälle laitetaan vero. Tällä tavoin puhtaammin tuottavat valmistajat saavat puhtaudesta kilpailuetua mikä kompensoi vastaavasti suuremmat tuotantokustannukset. Valmistajat saadaan näin paremmin samalle viivalle ja markkinatalouden mekanismien mukaan kulutus ohjaa tuotantoa vähäpäästöisempään suuntaan globaalisti. Näin saadaan saastuminen vähenemään ja tuottajat kaupallisista syistä kiinnostumaan oman tuotantonsa päästöjen vähentämisestä.
Esimerkkinä vaikka kotimaisen Outokummun, joka tekee maailman puhtainta terästä. Outokummun ruostumattoman teräksen hiilijalanjälki on kolmannes aasialaisesta tuotannosta ja puolet globaalista keskiarvosta. Kuluttajat pitäisi vain saada motivoitumaan tietoa lisäämällä ja veropiiskaa käyttämällä.

CO2 jalanjäljen vaatiminen on tietysti oma juttunsa, mutta kyllä Brysselissä on tehty kummallisempiakin ohjeita ja direktiivejä. Nyt vain MEP:it aktiivisesti asialle.

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

"Ympäristöä ajatellen meidän kaikkien pitäisi miettiä keinoja millä voisimme ohjata kulutusta – ei tuotantoa – siten, että CO2 päästöt ja muukin saastuttaminen globaalisti vähenisi."

Tätä globaalia ratkaisua on kannattanut vain perussuomalaisten Halla-aho, muut tahtovat ratkaista globaalin ongelman Suomessa.

Käyttäjän nita kuva
Nita Hillner

Kannatan täydestä sydämestäni kirjoituksesi ehdotuksia, ne ovät järkeviä ja juuri siksi vaikuttavia. Keskusteluissa ei käytetä tarpeeksi järkeä, ei nähdä kokonaisuuksia eikä olla kiinnostuneita globaalista vaikuttavuudesta.

Kulutustottumukset ja kuluttamisen määrät ovat avainasemassa muutoksessa. Kuluttamalla eurooppalaisia tuotteita, vähennämme sekä globaaleja saasteita että hiilidioksidin määrää. Vielä kun tähän lisätään kestävät ja jonkin verran kalliimmat tuotteet niin hyvää tulee. Tuottajia, jotka eivät suostu tuottamaan laadukkaita ja kestäviä tavaroita, pitää rangaista kovilla sakoilla. Mutta koska globaaleilla suuryrityksillä on tänä päivänä valtaa enemmän kuin koskaan/enemmän kuin valtioilla, en usko että ihmiskunta tulee tekemään järkeviä päätöksiä ajoissa.

Käyttäjän valpperi kuva
petteri ritala

Juu näyttää siltä, että näiden ilmastonmuutospuheiden takia seuraavien vaalien häviäjät ovat selvillä.

Vihreät ainakin saa rökäletappion, ja myös kokoomus ja demarit häviävät varmasti.

Senhän näkee näistä viisaista kommenteista, että ei näitä asioita kukaan kannata.

Gallupitkin sen näyttävät selvästi.

Tai sitten ei

Onko mitenkään mahdollista, että puheenvuoron viisaat kommentoijat eivät edustakaan enemmistöä?

No tuskin sentään. :)

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Tuollaisia ounasteluja ei tästä voi tehdä, sillä useimmat äänestäjät eivät äänestä ilmastonmuutosagenda mielessään, vaikka heillä olisi millainen käsitys siitä. Myös puolueiden sisällä vallitsee erimielisyyttä ja erilaista painoarvostusta tämän kysymyksen kohdalta.

Käytännössä vain vihreät äänestävät ilmastonmuutoksesta ja vain vihreä puolue on siinä asiassa ortodoksisen oikeaoppinen. Näköjään vihreät yrittävät nyt kaikin mahdollisin keinoin valjastaa vaalit ilmastonmuutosvaaleiksi ajatellen siten olevansa vahvemmalla kuin muut. Mutta tosiasiassa sote, vanhusten hoito, seksuaalilainsäädäntö, ulkopolitiikka y.m. ajavat valtaosan äänestäjistä kohdalla ilmastonmuutoksen ohi. Ilmastonmuutos on vihreille vähän samaa kuin raamattu on KD:lle. Sitä on pakko pitää alustana vaikka puhuttaisiin mistä hyvänsä.

Käyttäjän hexu980 kuva
Heikki Aukee

Minäkään en äänestä ilmastonmuutosagenda mielessä. Siksi aiheeseen liittyvät eri puolueiden kannanotot eivät vaikuta äänestyskäyttäymiseeni.

Moni aikoo äänestää kepua ja heidän "tukea metsänomistajille" -politiikkaa. Sitä kepu perustelee ilmastonmuutoksella.

Käyttäjän valpperi kuva
petteri ritala

Puolueilta kysyttiin, mitä aiheet ovat tärkeimpiä seuraavalla vaalikaudella, ja ilmastomuutos oli siellä korkealla lähes jokaisella.

Se on sitten niin, että äänestäjä äänestää, mutta ilmastonmuutosta kuitenkin nostetaan vaalien jälkeen varmasti vielä enemmän esille.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka Vastaus kommenttiin #40

Puolueet haluavat sanoa ilmastonmuutoksen olevan korkealla agendana, koska ajattelevat, että se on ajan henki, tämänhetkinen totuus. Vähän niin kuin aamurukous ennen varsinaisiin asioihin siirtymistä. Äänestäjäkunnan keskuudessa olettaisin, että monet muut vaihtoehtoiset aiheet menevät ilmastonmuutoksen ohi.

Itse veikkaan, että ilmastonmuutos aiheena tulee hiipumaan seuraavien kymmenen vuoden aikana. Jääkarhut mellastavat silloin edelleen Novaya Zemljaialla eikä napajää vieläkään ole sulanut, pakkasennätyksiä mittaillaan aina silloin tällöin talvisin ja hellepäiviä on normaaliin tapaan mukavasti lomailijain riemuksi. Yhä useampi tiedemies alkaa vähentää volyymia aiheesta puhuessaan, osa luopuu siitä kokonaan.

Käyttäjän kyy kuva
Mark Andersson

Tosin ilmastomuutoksella on ainakin valtaosin tieteellistä näyttöä, raamatulla pelkkä usko.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka Vastaus kommenttiin #49

Eikös yliopistossakin ole teologinen tiedekunta ja sieltä valmistuu jopa väitöskirjan tehneitä tohtoreita?

Käyttäjän kyy kuva
Mark Andersson Vastaus kommenttiin #50

Tutkivat siellä uskoa.

Tutkitaanhan fiktiokirjallisuuttakin eikä siinä tutkimuksessa väitetä fiktiota todeksi.

Käyttäjän MattiLehtinen kuva
Matti Lehtinen Vastaus kommenttiin #49

Mitä ihmeen tieteellistä näyttöä jatkuva ikuisesti käynnissä oleva ilmastonmuutos tarvitsee?

Käyttäjän MattiKarnaattu kuva
Matti Karnaattu Vastaus kommenttiin #52

Se tarvitsee tekoja, että lopetetaan fossiilisten polttoaineiden käyttö nyt heti.

Siitä tulee kuluja ja elintason laskua mutta se on meidän oma vika. Suomalaiset voivat syyttää siitä vain itseään, että eivät ole viimeisen 50v aikana rakentanut energiainfrastruktuuria uusiutuvien varaan. Kaikki syyt öljyn, kivihiilen ja maakaasun polttelun lisäämiseen ovat tekosyitä.

Tyhmistä päätöksistä kärsii tietysti koko kansa.

Käyttäjän nita kuva
Nita Hillner Vastaus kommenttiin #57

Minä taas katson että meidän pitää ensin vähentää kulutusta ja ostaa eurooppalaista (meillä valmistetaan puhtaampia tuotteita kuin esim. Kiinassa) niin hyvä tulee. Ellemme sitä tee, ei energian laatu vaikuta juuri mitään.

Käyttäjän jlinjama kuva
Jussi Linjama

Täysi vesilasi on paha ongelma. Puolueilla on onneksi monia ratkaisuja asiaan.

Persu: potkaisee lasin nurin ja keskittyy sitten muihin puuhiin
Kepulainen: järjestää valtion tukeman risusavotan jossa kerätään lasiin vettä imeviä pajuja
Kokoomuslainen: myy lasin Kiinaan, jolloin se ei ole enää meidän ongelmamme
Vihreä: määrää lain jonka mukaan jokaisen on ostettava Saksasta tuhansien eurojen hilavitkutin lasin tyhjentämiseksi
Sosialisti: menee lakkoon, koska lasin tyhjentämisestä ei ole sovittu työehdoissa
RKP: valvoo ainoastaan sitä, ettei joudu tyhjentämään lasia suomeksi

Vaalien jälkeen sitten nähdään, mitkä näistä monista hyvistä keinoista valitaan käyttöön.

Käyttäjän MattiLehtinen kuva
Matti Lehtinen

Tais olla kolmas vihreitten ilmastopaniikinlietsomisbloggaus tänään ja kaikki syyllistää tavallista suomalaista "duunaria" ilmastokatastrofin tulosta. Aika vinkeä tyyli koittaa saada ääniä.

Käyttäjän MattiKarnaattu kuva
Matti Karnaattu

Missä kukaan on suomalaista duunaria syyllistänyt missään?

Syyllisyys kohdistuu lähinnä resurssien haaskaajiin.

Käyttäjän JormaPeltonen kuva
Jorma Peltonen

Eikös tämä ole se tyyppi joka on väittänyt että Skånesta saa peltoa puolella Suomen hinnoista? Jos näin on, niin voisin muutaman sata hehtaaria ostaa.

Käyttäjän MikaLamminp kuva
Mika Lamminpää

Moni on suhtautunut ilmastonmuutokseen vähättelevästi, joku on jopa kieltänyt ajatuksen ihmisen aiheuttamasta ilmatonmuutokssta. Harvalukuiset kieltäjät ovat aiheuttaneet epäilyksiä poliitikkojen keskuudessa, ja tärkeät päätökset ovat jääneet tekemättä. Kieltäjien ääni on todisteiden kerääntyessä vähitellen vaimentunut. Ja tärkeä pointti kieltäjille: jos huomisn tieto puhuisi sen puolesta, että ilmaston lämpeneminen ei olekaan ihmisperäistä (teoriassa sekin on mahdollista), ilmastonmuutoksen hillintätoimissa ei silti olisi mitään vikaa. Ne ovat planeetan hyvinvoinnin kannalta hyödyllisiä siinäkin tapauksessa.

Ilmastonmuutoksen kieltäjät kuvittelevat kai olevansa jonkinlainen hiljainen enemmistö. He eivät kuitenkaan ole enemmistö eivätkä edes hiljaa.

Käyttäjän jlinjama kuva
Jussi Linjama

Ongelma on se, että monissa toimenpiteissä on oikeasti vikaa ja niistä voi olla tavoitteen kannalta jopa huomattavaa haittaa. Silloin kun puhutaan vain luonnonvarojen kulutuksen vähentämisestä ja yleisestä pyrkimyksestä kohtuuteen asiassa kuin asiassa, ollaan melko turvallisilla vesillä.

Sitten kun aletaan suurella rahalla tekemään pieniä vähennyksiä, ajaudutaan hyvin helposti tilanteeseen jossa nettovaikutus on negatiivinen. Koska asiaa yleensä kieltäydytään ymmärtämästä, laitetaan kärjistetty esimerkki: Yrittäjä päättää ryhtyä vihreäksi. Hankkiakseen rahat projektiin, hän rakentaa kivihiilellä toimivan viljankuivaamon. Kun viljaa on kuivattu riittävästi, on saatu rahaa niin paljon, että voidaan ampua yksi aurinkopaneeli kuuhun. Siellä tuotettu puhdas sähkö lähetetään sitten lasersäteen välityksellä maahan, pyydystetään siitä osa ja käytetään se kuivaamon ohjausyksikön led-merkkivalon virransyötöksi.

Jokainen ymmärtää, että tuollainen toiminta lisää päästöjä huomattavasti. Niin lisää myös käytännössä jokainen sellainen "päästöjä pienentävä" toiminta, missä päästöpienennyksen hinta on merkittävästi keskimääräistä korkeampi. Rahan ansaitseminen aiheuttaa väistämättä päästöjä, vaikka ne päästöt säännönmukaisesti jätetäänkin huomioimatta.

Siitä huolimatta järjettömyys jatkuu. Jos autoilija maksaa nyt co2-tonnistaan 1000 euroa, joku toinen 9 senttiä, kolmas 2 euroa ja neljäs 20 euroa, ollaan tilanteen parantamiseksi ensimmäisenä korottamassa autoilijan maksua jonkun 0.1 tonnin, näennäisen päästövähennyksen aikaansaamiseksi.

Oikea, päästöjä oikeasti pienentävä tapa olisi tietenkin se, että autoilijan 1000 eurolla poistetaan yhden tonnin sijasta vaikkapa 100 tonnia päästöjä muualta. Jos samalla hinnalla olisi saavutettavissa 100-kertainen päästövähennys ja tuota kielletään tekemästä, se vie uskottavuutta koko projektilta. Silloin kyseessä ei ole päästöjen vähennys, vaan ainoastaan rahan kerääminen tai jonkun kohderyhmän kiusaaminen.

Käyttäjän MikaLamminp kuva
Mika Lamminpää

No, onneksi kukaan ei ole satelliitteja kuuhun ampumassa eikä mitään muutakaan järjetöntä tekemässä ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Tässä muuten toisenkin tolkun ihmisen puheenvuoro asiasta:

http://tuomoliljenbck.puheenvuoro.uusisuomi.fi/269...

Käyttäjän jlinjama kuva
Jussi Linjama Vastaus kommenttiin #65

Kyllä on, joka päivä. Kaikki hiilidioksidin vähentämistoimenpiteet, joiden hinta on esimerkiksi yli kymmenkertainen markkinahintaan verrattuna, pitäisi määritellä ympäristörikoksiksi (siis muuten kuin harrastuksena tai tutkimuksena tehtyinä).

Jatkuvalle talouskasvulle ja maailmankaupalle niistä on kyllä hyötyä, mutta juuri tuon lisääntyneen toimeliaisuuden vuoksi toimenpiteen nettovaikutus on päästöjen kannalta negatiivinen.

Jonkun hilavitkuttimen kokonaisvaikutuksen arvioinnissa pitää tietää paljonko se maksaa (pääoman päästöt) paljonko sen valmistaminen tuottaa päästöjä ja paljonko sen käyttäminen tuottaa päästöjä. Vain nuo kaikki yhdistämällä saa oikean lopputuloksen. Nykyäänhän tuijotetaan lähinnä vain viimeistä lukua.

En osaa tuota paremmin rautalangasta vääntää, mutta yritän silti: Valmistan hehkulampun, jonka valmistaminen ei aiheuta lainkaan päästöjä ja myös sen käyttäminen on täysin päästötöntä. Lampun hinta on miljardi. Kannattaako sellainen ostaa? Ei tietenkään kannata; miljardilla kannattaa pienentää mahdollisimman paljon päästöjä siellä, missä se onnistuu halvimmalla. Sillä voisi esimerkiksi poistaa/hyvittää/sitoa koko Suomen kaikki päästöt - ei pelkästään tuon wc-lampun päästöjä.

Käyttäjän MattiKarnaattu kuva
Matti Karnaattu Vastaus kommenttiin #67

"Kyllä on, joka päivä. Kaikki hiilidioksidin vähentämistoimenpiteet, joiden hinta on esimerkiksi yli kymmenkertainen markkinahintaan verrattuna, pitäisi määritellä ympäristörikoksiksi (siis muuten kuin harrastuksena tai tutkimuksena tehtyinä)."

Kyllähän se joo niin on että helpoin tapa poistaa hiilidioksidia on metsittää joutomaata ja kiinalaisilla oli sitten tietääkseni joku maanmuokkaukseen perustuva toimiva tapa keksitty.

Pääpaino pitää olla siinä, että ei tuoda ylimääräistä hiiltä kiertoon porailemalla tai louhimalla kallioperää.

Käyttäjän MikaLamminp kuva
Mika Lamminpää Vastaus kommenttiin #68

Mukava huomata että tässä kommenttiketjussakin on joku tolkun ihminen eikä pelkkiä ilmastoänkyröitä, jotka lähtevät jokaisesta järkimiehen puheenvuorosta säntäilemään kuin muurahaiset pesässä, johon on kustu.

Käyttäjän MattiKarnaattu kuva
Matti Karnaattu Vastaus kommenttiin #69

Minä olen pragmaattinen että en oikein usko että ihmiset yksilötasolla saa tehtyä mitään muuta kuin hyvää omaatuntoa itselleen.

Muutama pykälä ja veroilla ohjailu olisi kova juttu, että voi vaikuttaa vaikka EU-alueen ihmisten ostokäyttäytymiseen.

Isoin ongelma tämä talousjärjestelmä joka palkitsee kuluttamista ja joka rakennettu ikuisen kasvun varaan resurssien ollessa rajallisia.

Jonkinlainen romahdus nähdäkseni tulee väistämättä mutta parempi olisi hallittu romahdus kuin hallitsematon.

Pekka Pylkkönen

Pitäisi myös päättää onko ongelma hiilidioksidi vai lämpö. Hiilidioksidin säteilypakote kun on häviävän pieni, joskin yksi niistä joita ihmiskunta on kasvattanut.

CO2 talteenotto voi olla aika kallis ratkaisu esimerkiksi ihan avaruuteen ammuttavaan aurinkovarjoon verrattuna. Säteilypakotteen modaamista ei ole mikään pakko tehdä juuri hiilidioksidin kohdalla.

Käyttäjän MattiKarnaattu kuva
Matti Karnaattu

Suomen energiantuotannosta 44% tuotetaan fossiilisilla, eli sen verran poraillaan tai louhitaan kallioperästä/maaperästä ylimääräistä hiiltä kiertoon. Sen lisäksi ydinvoimaa 18% mikä tekee välillisesti energian kulutusta muualla ja 5% sähkön tuontia muualta.

Hiilineutraalius tarkoittaa nähdäkseni että fossiiliset olisi 0% ja hiilinegatiivisuus että sen lisäksi meillä sidottaisiin hiiltä valtavasti uusiin metsiin vaikka.

Tuo ei vaan onnistu mitenkään kolmessa vuodessa eikä kymmenessä. Meillä on infrastruktuuri hyvin riippuvaista fossiilisista (ollaan oltu vähän tyhmiä) ja vaikka teknisiä menetelmiä on niin ei me oikeasti voida tehdä lyhyellä aikavälillä muuta kuin saada ydinvoimala lisää ja alkaa ajamaan öljyn, maakaasun ja kivihiilen kulutusta alas. Kivihiili näistä vähiten kriittinen itseasiassa. Fossiilisista tulevaa vajetta pitää paikata sillä ydinvoimalalla, uusiutuvilla ja energian kulutuksen laskulla.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset