*

Ollaan fiksummin

Hallituksen ilmasto- ja energiastrategia ei vähennä päästöjä

Eduskunta käsitteli tänään hallituksen ilmasto- ja energiastrategiaa. Joukossa on hyviä tavoitteita, mutta yksi kriittinen sokea piste. Strategia nojaa niin voimakkaasti metsiemme puusta saatavan bioenergian lisäämiseen, että metsien hiilinielu uhkaa leikkautua puoleen nykyisestä. Tämä on todettu valtioneuvoston omissa vaikutusarvioissa. Suomen metsät siis imevät tulevaisuudessa ilmasta vuosittain puolet vähemmän hiiltä kuin nykyisin.

Ilmaston kannalta nielun pieneneminen on sama asia kuin päästö. Kun lasketaan yhteen Suomen tavoittelemat päästövähennykset ja hiilinielun puolittuminen, tulos on plus-miinus-nolla. Suomen päästöt eivät vähene lainkaan vuoteen 2030 mennessä. Hallituksen strategia muistuttaa hölmöläisten peitonleikkuuta. Ilmasto ei piittaa siitä, ovatko päästöt syntyneet piipun päästä vai vähenevästä metsänielusta.

Strategia nojaa linjaan, jonka mukaan metsien hakkuu bioenergiaksi on hiilineutraalia. Tuoreiden tutkimustulosten myötä hallitus on kuitenkin jäämässä tässä näkemyksessä yksin. Tässä lista vain muutamista tutkija- ja asiantuntijaorganisaatioista, jotka ovat pelkästään tämän kevään aikana kyseenalaistaneet bioenergian ilmastohyödyt:

  • Suomen ilmastopaneeli (1)
  • Euroopan tiedeakatemia (2)
  • 68 suomalaista ilmasto- ja metsätutkijaa julkisessa kirjeessään (3)
  • Suomen ympäristökeskus (lausunnot ympäristövaliokunnalle ja talousvaliokunnalle sekä (4)
  • Euroopan metsäjärjestöjen kattojärjestö Fern (5)

Myös me vihreät olemme kannattaneet bioenergian lisäämistä. Kaikki bioenergia ei kuitenkaan ole samanarvoista päästöjen kannalta, ja uusin tutkimustieto on otettava huomioon. Maatalouden biomassojen sekä metsäteollisuuden sivuvirtojen käyttö energiaksi on järkevää, mutta hallituksen vaatimat hakkuiden lisäykset ovat ilmaston kannalta kestämättömän suuria. Biopolttoaineiden sekoitevelvoitteen nosto ohjaa todennäköisesti myös teollisuudelle kelpaavaa ainespuuta tankkiin. Lisäksi hakkuiden kasvattaminen uhkaa metsäluonnon monimuotoisuutta.

Painottamalla liiaksi metsäbioenergiaa otamme myös poliittisen riskin. EU on tekemässä uusia laskentasääntöjä sille, miten metsien käyttö huomioidaan jäsenvaltioiden päästöjen laskennassa. Myös muut maat ottanevat mallia EU:n säännöistä jahka ne valmistuvat, joten linjauksilla on suuri kansainvälinen merkitys.

Suomi on EU-pöydissä ajanut itsepäisesti omaa linjaansa bioenergian hiilineutraaliudesta. Jos Suomen ajama malli menee läpi, voivat kaikki maat vähentää metsiensä hiilinielua ilman, että tätä huomioidaan päästöjen laskennassa mitenkään. Tämä tarkoittaisi Pariisin tavoitteiden heittämistä romukoppaan.

 

 

 

Vihreiden vastalause talousvaliokunnan mietintöön ilmasto- ja energiastrategiasta: https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Mietinto/Sivut/TaVM_8+2017.aspx 

Vihreä energiavisio 2035: https://www.vihreat.fi/vihrea-energiavisio-2035

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

NäytäPiilota kommentit (20 kommenttia)

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Ministeri Tiilikainen ei ilmeisesti oikein ole käsittänyt tätä metsin funktiota hiilinieluna kun hän pitää vaihtoehtona hiilivaraston siirämistä asuinympäristöön puutalojen muodossa.
Tai minä en ymmätänyt mitä ministeri tarkoitti.

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro

Margareta, rakentamalla puutaloja saadaan puustoon kertynyt hiilivarasto säilymään hyvinkin muutama sata vuotta.

Hakatun metsän tilalle syntyy tehokas hiilinielu välittömästi. Taimikko sitoo tehokkaasti hiilidioksidia.

Joten ministeri Tiilikainen on kyllä oikeassa.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Puutaloako nykyaikana säilytettäisiin muutama sata vuotta? Entä paljonko energia kuluu niiden kuljettamiseen ja rakentamiseen?
Kitukasvuisen taimikon tehokkuus hiilinieluna en noin vain niele.

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro Vastaus kommenttiin #4

Vanhimmat hirsirakennukset ovat 1700 -luvulta.

Varttunut vähän ylitiheä metsä lienee paras hiilinielu, kun siellä kasvustossa on paljon yhteyttävää lehtipinta-alaa.

Metsän koneellinen korjuuketju kuluttaa polttoaineita, kyllä. Samoin rakentaminen kuluttaa energiaa ja kun talot tehdään energiapiheiksi pulloiksi, rakennukset lahoavat muutamassa vuosikymmenessä asumiskelvottomaksi.

Aikaisemmin puutavara haettiin talvella metsästä hevosella ja veistettiin käsipelillä kestäväksi hirreksi sukupolvien käyttöön.

Niin oli ennen, miehet rautaa ja laivat puuta hio-hei.

Käyttäjän aveollila1 kuva
Antero Ollila

Blåfieldille. Lukemalla aikasemman blogini asiasta, perusasiat metsien hiilinielusta ja puuaineksen käytöstä selviävät:

http://aveollila1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/234723-...

Kukaan ei ole kommentoinut, että esittämäni asiat olisivat jotenkin pielessä. Lukuarvojen tarkkuudesta voidaan väitellä, mutta suuruusluokat ovat oikein.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Just kuulin radiosta, että paras metsä on sellainen jossa noin 100 kuutiota lahopuuta hehtaarilla.

Käyttäjän JanneSalonen11 kuva
Janne Salonen

Helsingin vihreäthän kannattavat sekä co2-vapaasta ydinsähköstä luopumista että siirtymistä hakkeeseen sähkön- ja lämmöntuotannossa. Antero Vartian sormi osoittaa väärään suuntaan.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Kenen sormi osoittaa oikaan suuntaan. Mitään sellaista suunnannäyttäjää en ole huomannut.

Käyttäjän aveollila1 kuva
Antero Ollila

Blogistille. Puhut hiilinielun puolittumisesta. Esitä luvut, jotka osoittavat, että näin tulee käymään. Koska et erittele asioita tuon tarkemmin, niin voidaan olettaa, että puhut kasvavan eli elossa olvean puuston määrästä. Puolittuminen siis tarkoittaisi Suomen metsien puuston hakkaamista niin rajusti, että puustoa olisi vain 50 % vuonna 2030 nykymäärästä. Sen voi todeta suoralta kädeltä mahdottomaksi toteuttaa, vaikka haluttaisiinkin. Ensimmäinen este tulee siitä, että metsänomistajat eivät tule hakkauttamaan 50 % omistamistaan metsistä. Älä unta näe. Tämä näyttää olevan tyypillistä vihreää propagandaa, jossa mikään tosiasia ei ole kohdallaan.

Ministeri Tiilikaisen arviot metsänhakkuiden määrän nostamisesta ovat hyvin maltilliset ja eivät edes ylitä vuosittaista kasvumäärää. Lainaan tähän otteen aikaisemmasta blogistani: "Ministeri Tiilikainen kertoi 21.3.17, että Suomen metsien kasvu on vajaat 110 miljoonaa kuutiota vuodessa, ja laskelmien mukaan se kestää 89 miljoonan kuution vuotuisen hakkuukertymän. Tämän vuoksi kotimaisen runkopuun vuosittaiset hakkuut nousevat suunnitelmien mukaan noin 66 miljoonasta 80 miljoonaan kuutioon vuoteen 2030 mennessä."

Onko hallituksella jokin suunnitelma B, jossa olisi paljon rajummat hakkuutavoitteet? En ole kuullut sellaisista.

Käyttäjän Luakso kuva
Anton Laakso

Sama pisti silmään ja kuulostaa aika hurjalta arviolta. Vartian linkittämässä valtioneuvoston vaikutusarvioinnissa lukee näin:
"Kasvihuonekaasuinventaarin mukainen Suomen metsien hiilinielu oli vuosina 2013 –2014 vielä 27,7 milj. t CO2-ekv., joten Kioton pöytäkirjan vertailutaso pystyttäneen täyttämään viime vuosien kohonneista hakkuista huolimatta. Hakkuulaskelmien mukaan metsien hiilinielu laskee tasolle 13,5 milj. t CO2-ekv./v vuosina 2025–2034, kun energia-ilmastostrategiassa ennakoitujen investointien mukaiset runkopuun hakkuut toteutuessaan nousevat vuoteen 2035 mennessä 80 milj. m3:iin/v ja olettaen metsähakkeen käyttö TIMES-WEM-arvion mukaan 13,4milj.m3/v. "

En tiedä onko tämä sitten se kohta mihin viitataan (13,5/27,7=49%).Toisaalta tuossa kyllä sanotaan että vuosilta 2013-2014 hiilinielut olisi olleet 27,7 kahdelle vuodelle joka vastaa 13.85 milj. t CO2-ekv./v. Tällöin hiilinielut tippuisivat 2,4% joka on hieman eri luku kuin tuossa blogissa esitetty. Olen ihan samaa mieltä Vartian kanssa siitä, että hiilinieluja ei kannata lähteä rajusti harventamaan, mutta nämä luvut hieman hämmentää.

Käyttäjän Jukka Konttinen kuva
Jukka Konttinen

"Kaikki maat". Missä EU-maissa on metsiä hakattavaksi? Suomi, Ruotsi, Itävalta.

Käyttäjän rjaaskel kuva
Risto Jääskeläinen

Jos Suomi olisi ymmärretty parturoida puuttomaksi vähän ennen EU:hun liittymistä, meillä menisi nyt todella hiilineutraalisti?

Käyttäjän rjaaskel kuva
Risto Jääskeläinen

"Hallituksen ilmasto- ja energiastrategia ei vähennä päästöjä"
Jos näin on, niin olemme hyvää EU-keskiarvoa. EU:n ilmastopolitiikka (= ilmastonvakiointitoimet) lisäsivät usean vuoden ajan globaaleja CO2-päästöjä hiilivuoden muodossa. Euroopasta hävitettiin energiapihi savupiipputeollisuus ja vapaan saastuksen vyöhykkeille (= mm. Kiina) perustetut saastuttavammat tehtaat tuottivat sitten eurooppalaisillekin tuotteita.

Sikseen toisekseen ilmastonvakiointi on Suomelle haitallista, mutteivät ole neuvottelijamme osanneet vaatia kompensaatioita.

Käyttäjän JuhaKinnunen kuva
Juha Kinnunen

Hakkuiden lisääminen ei liit ensisijaisesti energiastrategiaan. Tukkeja ja kuitupuuta ei Tiilikainen ole edelleenkään polttamassa? Biotalous, puunkaytönkin osalta, on paljon muutakin kuin bioenergiaa. Ilmastoon ja päästöihin hiilinielun pienemisellä lisääntyneiden hakkuiden kautta on toki vaikutus. Mutta edelleen, hakkuita ei olla lisäämässä bioenergian takia eikä metsiä olla polttamassa.

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi

Näin kovasti väitetään, mutta myös erilaisiakin arvioita on esitetty siitä, riittävätkö ns sivuvirrat kaikkien suunnitteilla olevien laitosten käyttöön ja saadaanko niillä toiminta kannattavaksi.

Käyttäjän JuhaKinnunen kuva
Juha Kinnunen

Tarkoittanet liikennepolttoaineita tekeviä biojalostamoja? Huoli kannattavuudesta on tietysti aiheellinen. Siihen liittyy monia riskejä: EU:n suhtautuminen, kotimainen tukipolitiikka, teknologian toimivuus, kannattavuus ylipäätään. Näppituntuma on se, että sivuvirtoja ei riitä kaikille. Siinäpä kilpailevat keskenään. En ole keksinyt mikä olisi se keppi tai porkkana, jolla metsänomistajan kannattaisi myydä kuitu- tai jopa tukkipuuta biojalostamolle. Kääntäen, vähintään yhtä vaikea on keksiä, mistä biojalostamo taikoisi riittävästi maksukykyä ostaa kuitu- tai tukkipuuta liikennepolttoaineen valmistamiseksi.

Suurimmat huolet ovat ymmärtääkseni monimuotoisuuden väheneminen ja hiilinielun pieneneminen. Ihan oikeita huolia. Hiilinielun pieneneminen on vaikutukseltaan sama kuin päästö. Nielu pienenee ensisijaisesti sellu- ja sahateollisuuden raaka-aineen hankinnassa. Eli puurakentaminenkin, jota Vihreät kovasti kannattaa, pienentää hiilinielua. Bioenergialla ei ole tuossa muuta roolia kuin hyödyntää tähteet. Bioenergiasta on tehty ilmastopahis, vaikka siihen käytettävät tähteet hajoaisivat joka tapauksessa tulevina vuosikymmeninä päästöinä taivaalle.

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi

Ottamatta kantaa siihen, onko Suomen tulkinta oikea vai väärä vai onko totuus jossain välissä, niin asia ratkaistaan lopulta EU:ssa muistaakseni vuoden lopussa. Kun Vartia jossain puhuu siitä, veikkaammeko väärää hevosta, on kysymys aiheellinen.

Mehän emme vielä tiedä - hallitus pelaa pokeria panoksena Suomen talouden kasvu. Olemme maana laittaneet niin sanotusti all in, käsissämme olevien kortttien varassa on suurelta osin Suomen kasvu ja menestys. Takeita tuloksesta ei vielä ole - korttipelistä poiketen päädyttäneen johonkin kompromissiin, mutta sen sisältö on arvoitus ja se selvinnee vasta vuoden lopussa.

Talouselämä kertoi 20.1.2017: "Vänkäyksen taustalla kummittelee varsinainen painajainen, jota moni ei ilkeä edes ääneen sanoa. Jos puu menettää päästölaskennassa asemansa nollapäästöisenä, se olisi katastrofi sekä biostrategialle että koko kansantaloudelle. Miljardi-investointien kannattavuuslaskelmat menisivät ihan uusiksi."

Mikäli pahin tapahtuisi eli hiilinielun pieneneminen olisi laskennallisesti yhtä paha asia kuin päästö, pitää pienenevä metsänielu kompensoida komission esityksen mukaan lisäleikauksilla esimerkiksi liikenteen päästöissä. Tai sitten voimme ostaa verovaroilla kiintiöitä muilta mailta. Viimeisenä vaihtoehtona lienee rajoittaa puun käytön lisäystä luopuen suurelta osin koko biotalousstrategiasta.

Joku suuri totuus asiasta, jos sellainen nyt olisi löydettävissä, ei valitettavasti määritä tulevaisuuttamme vaan politikointi ja EU:n päätös asiasta. Itseni hirvittäisi laittaa all in sen pohjalta.

Käyttäjän JouniHalonen kuva
Jouni Halonen

Miksi pitää hirttäytyä olemattomaan hiilidioksidiongelmaan? 0,3 tai 1 ‰ CO₂ pitoisuus , mitä väliä. Miettikää nyt ihan itse.

Käyttäjän ZeiEizh kuva
Juha-Matti Hakala

Siantuntiapuolueelta näytös populismista taas. Juuri kun helsinkiin on saatu suomen suurin pellettikattila, nimeltään Emma Kari, onkin hyvä taas lähteä hallituksen liiveihin uimaan.
http://www.helsinginvihreat.fi/otso-kivekas-hanasa...

https://www.helen.fi/uutiset/2017/pellettikattila/

Tähän tosiaan lisäksi vielä vihreiden fenno-sekoilu, viher-migrit, joka tekisi 9twh/a vähäpäästöistä sähköä, eli 12800 kivikon aurinkovoimalan verran (joka on suomen suurin) tai 10000 vanhankaupunginkosken vesivoimalan verran.
Mutta ei kelpaa koska foliohattu.

Toimituksen poiminnat