*

Ollaan fiksummin

Lukukausimaksut, tutkimustieto ja aate

Helsingin Sanomat uutisoi torstaina 18.5. taloustieteen professori Markus Jäntistä ja lukukausimaksua koskeneesta keskustelusta. Uutinen synnyttää mielikuvan, että Jänttiä ja tiedettä olisi vähätelty keskustelutilaisuudessa.

Seminaarissa neljä tutkijaa piti puheenvuoron lukukausimaksuista. Jyväskylän yliopiston tutkijatohtori Hannu Karhunen sekä Etlan tutkijat Hanna Virtanen ja Niku Määttänen ovat perehtyneet Suomen koulutusjärjestelmään sekä kansainvälisiin tutkimuksiin lukukausimaksujen vaikutuksista koulutusmahdollisuuksiin ja sosiaaliseen liikkuvuuteen. Heidän esityksistään kävi ilmi, että oikein toteutettuna yliopistojen lukukausimaksut eivät kasvata eriarvoisuutta, pikemminkin päinvastoin. Ainoan kielteisen puheenvuoron lukukausimaksuista piti professori Markus Jäntti, jonka kritiikki tilaisuudessa kohdistui pääosin sosiaalisen liikkuvuuden käsitteen epämääräiseen käyttöön.

Enemmistö taloustieteilijöistä näyttää pitävän lukukausimaksuja perusteltuina. Olennaista on tutkijoiden mukaan kiinnittää huomio esityksen reunaehtoihin. Yhteiskunnan tulee jatkossakin maksaa valtaosa koulutuksesta. Lukukausimaksu tulisi toteuttaa niin, että valtio kattaa lukukausimaksut, jos valmistuneen tulot eivät tulevaisuudessa kasva yli tietyn rajan. Lukukausimaksuilla tulisi olla yläraja ja ne vaihtelisivat aloittain. Tutkimusten nojalla voidaan päätellä, että lukukausimaksut todennäköisesti kasvattaisivat yliopistojen resursseja, lisäisivät koulutuspaikkoja, kannustaisivat opiskelijoita valmistumaan nopeammin ja siten parantaisivat osaamista sekä pidentäisivät työuria.

Suomalainen korkeakoulutettu ansaitsee elämänsä aikana nettona eli maksettujen verojen jälkeen 400.000 - 600.000€ enemmän kuin keskiasteen tutkinnon suorittaneet. Kaikki suomalaiset veronmaksajat, myös pienituloiset, osallistuvat yliopistokoulutuksen rahoittamiseen. Koska korkeakoulutetut ovat yhteiskuntamme hyväosaisia, voisi olla perusteltua että he kustantaisivat edes hieman suuremman osuuden koulutuksestaan, jonka ansiosta he pärjäävät elämässään paremmin.

Osallistuin tilaisuuteen, jotta kuulisin mitä tieteentekijät ajattelevat lukukausimaksuista. Eriarvoistuminen on yksi suurimmista yhteiskuntamme toimivuutta ja oikeudenmukaisuutta haastavista kysymyksistä. Koulutukseen liittyvä eriarvoistuminen näyttää syntyvän paljon ennen ylioppilastutkinnon suorittamista. Tutkimustieto osoittaa, että erityisesti varhaiskasvatukseen tulisi panostaa huomattavasti enemmän, jos haluamme parantaa mahdollisuuksien tasa-arvoa. Varhaiskasvatus on Suomessa maksullista.

Kun resurssimme ovat rajalliset, meidän tulee miettiä, kuinka käytämme sen viimeisen euron mahdollisimman fiksusti. Korkea koulutustaso on tämän maan elinehto ja siitä ei tule tinkiä, päinvastoin. Tämänkin tieteentekijöiden tekemän esityksen tavoitteena on lisätä resursseja korkeakoulutukseen ja varmistua siitä, että mahdollisimman moni pääsee opiskelemaan. Jos olemme aidosti huolissamme siitä, että tutkimustiedolla ei ole merkitystä, meidän kannattaisi kuulla myös niitä tutkijoita, jotka ovat asiaa tutkineet.

———

Lähetin edellä olevan tekstin Helsingin Sanomien mielipidesivuille. Koska vastinetta ei julkaistu tämän päivän lehdessä ja sisältö vanhenee vauhdilla, päätin laittaa mielipidekirjoitukseni blogiin.

Torstain uutinen hämmensi ja suututti monia ja ymmärrän sen hyvin. Jutusta välittyi mielikuva, että en välittäisi tutkitusta tiedosta tai että vähättelisin kansanedustajakollegojani. Kun esitin yleisökysymyksen, esittäydin Antero Vartiana, vihreänä kansanedustajana ja sanoin Markus Jäntille, että hän kuulostaa mielestäni vihreältä kansanedustajalta. Tämän oli tarkoitus keventää puheenvuoroani, jossa esitin kritiikkiä Markus Jäntin tapaan suhtautua itse kysymykseen.

Kysymys lukukausimaksuista on minulle hankala. Puolue on yksiselitteisesti lukukausimaksuja vastaan. Vihreät näkevät koulutuksen tasa-arvon niin tärkeänä periaatteena ja vahvuutena, että se on turvattava riittävällä julkisella rahoituksella kaikille koulutusasteille. Vihreiden tavoite on mahdollistaa kaikille korkea koulutus taustasta riippumatta ja panostaa koulutukseen sekä osaamiseen nykyistä enemmän.

Olen todella huolissani eriarvoisuuden kasvusta. Meidän on voitava turvata se, että perhetaustasta ja lähtökohdista riippumatta ihmisillä on mahdollisuus kouluttaa itsensä kunnolla. Maksuton koulutus on kuitenkin vain yksi tapa saavuttaa tämä tavoite, eikä välttämättä se tehokkain.

Perehdyttyäni asiaan paremmin olen hieman muuttanut mieltäni. On kuitenkin tärkeää ymmärtää miltä osin. Lukukausimaksuja ei tule hyväksyä, jos ne vaarantavat sosiaalisen liikkuvuuden ja mahdollisuuksien tasa-arvon, heikentävät koulutuksen laatua tai koituvat opiskelijoille liian kalliiksi. Etlan esittämä muutos on kokonaisuus, johon kuuluu katto maksuille sekä se, että kukaan ei joudu koskaan ongelmiin lukukausimaksujen vuoksi. Jos tulot eivät kasva riittävän korkeiksi valmistumisen jälkeen, maksuja ei tarvitse koskaan maksaa takaisin. 

On kiistatonta, että yliopistot tarvitsevat nykyistä enemmän resursseja ja koulutuspaikkoja kasvavan koulutuskysynnän kattamiseksi. Moni on kysynyt, miksi juuri lukukausimaksut olisivat paras keino tämän saavuttamiseksi. Jos lukukausimaksujen avulla saamme yliopistoille enemmän resursseja ja enemmän koulutuspaikkoja, kannattaa ajatuksiin perehtyä paremmin. Sen sijaan jos muutos johtaisi siihen, että lukukausimaksujen katosta luovuttaisiin tulevaisuudessa. lukukausimaksuja ei tule hyväksyä. Näin on käynyt mm. Britanniassa ja siksi huoli on hyvin perusteltu.

Taloustieteen yhdistyksen tilaisuudessa ei riidelty. Tilaisuudessa myös nimenomaan keskityttiin uuteen tutkimustietoon, jonka valossa lukukausimaksut ovat tietyin edellytyksin perusteltuja. Markus Jäntti on kiistatta yksi Suomen parhaista ja maailmallakin arvostetuimmista taloustieteilijöistä, mutta hän oli tilaisuuden harvoja tutkijoita, joka vastusti lukukausimaksuja. Tilaisuudessa ongelma ei ollut se, että Jäntti vastusti lukukausimaksuja, vaan se, että hän puheenvuoroissaan sivuutti täysin muiden tutkijoiden argumentit.

Kaiken tämän jälkeen haluan vielä todeta, että en esitä lukukausimaksujen käyttöönottoa Suomen korkeakouluissa. Sen sijaan esitän, että meidän on uskallettava haastaa näkemyksiämme ja kuunneltava muiden perustelut omilleen. Laaja-alainen keskustelu on toimivan demokratian ja fiksujen päätösten edellytys. 

Yhteiskuntamme vaatii lähes joka alalla suuria uudistuksia. Merkittävät reformit eivät ole kivuttomia, ja ne saattavat mennä pahimmillaan pahastikin pieleen. Toisaalta pitkällä tähtäimellä varmin resepti epäonnistumiselle on lakata kysymästä, voisiko asiat hoitaa kokonaan uudella tavalla olennaisesti paremmin. Ja tietysti sillä, että emme kykene tarttumaan toimeen.

SEMINAARIN KALVOT:
    ▪    Hannu Karhunen (Jyväskylän yliopisto): Havaintoja korkeakoulutuksesta ja mahdollisuuksien tasa-arvosta, esityskalvot
    ▪    Hanna Virtanen (Etla): Korkeakoulutus, lukukausimaksut ja sosiaalinen liikkuvuus, esityskalvot
    ▪    Niku Määttänen (Etla): Lukukausimaksut: tehokas ja oikeudenmukainen ratkaisu korkeakoulutuksen rahoitusvajeeseen, esityskalvot
    ▪    Markus Jäntti (VATT/HY): Lukukausimaksut yliopistoissa ja sosio-ekonominen liikkuvuus, esityskalvot

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

8Suosittele

8 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (19 kommenttia)

Suvi S.

"Koska korkeakoulutetut ovat yhteiskuntamme hyväosaisia, voisi olla perusteltua että he kustantaisivat edes hieman suuremman osuuden koulutuksestaan, jonka ansiosta he pärjäävät elämässään paremmin." - Eivätkö he jo veroilla kustanna hieman suuremman osuuden koulutuksestaan?

Ulkosuomalaisena suurimpia ylpeydenaiheitani on aina ollut Suomen ilmainen koulutus. Vaikka on joitain tilanteita, missä ymmärtäisin lukukausimaksut (esim. toinen tai kolmas samanarvoinen tutkinto, tai jos opinnot ovat venähtäneet monta vuotta ilman pätevää syytä kuten äitiysloma), mielestäni pienetkin lukukausimaksut tulevat aiheuttamaan eriarvoisuutta ja tulee johtamaan vain siihen, että entistä suurempi osuus ihmisistä, joiden vanhemmat eivät ole korkeasti koulutettuja luopuvat toiveista hankkia korkeakoulututkinto.

En tässä vaiheessa näe, miten lukukausimaksut eivät olisi eriarvoistavia.

Käyttäjän KatiSyst kuva
Kati Systä

Tässä analyysissä ontuu sosiaalinen puoli. Saattaa olla, että lukukausimaksut ovat taloustieteen näkökulmasta jollain tavalla perusteltavissa. Valmistumisen jälkeen maksettavat lukukausimaksut ovat kuitenkin käytännössä laina, vaikka se olisi otettu valtiolta. Nuorille, jotka tulevat pienituloisesta perheestä on lainanottaminen suurempi riski, jota ei haluta ottaa. Etenkin nykymaailmassa, jossa korkeakoulutuskaan ei kasvavassa kilpailussa takaa työpaikkaa, on riski siis vielä suurempi.

Korkeakoulutuksen ollessa riskinottoa, vähenee tämä sosiaalinen liikkuvuus selkeästi. Tämä ei hyödytä Suomea. Onneksi Vihreiden linja on edelleen selkeä ei lukukausimaksuille, jotta tässä maassa ei rakennettaisi turhia esteitä nuorten, taitavien ihmisten tielle.

Käyttäjän JaakkoAalto1 kuva
Jaakko Aalto

Kiitokset informatiivisesta kirjoituksesta. Lukukausimaksuista voi olla montaa mieltä, perustellusti. Itse olen kyllä kallellaan enemmänkin siihen kielteiseen suuntaan. Mutta tässäkin asiassa perustelut ja vaikutukset lopultakin ratkaisevat. Esityskalvojen liittäminen mukaan on sitä hyvää journalismia, joka antaa lukijalle mahdollisuuden asian arviointiin ja oman mielipiteen muodostamiseen mahdollisimman hyvin perustein.

Katri Myllykoski

Lukukausimaksuja on tässä käsitelty yksinomaan (kansan)taloudellisena kysymyksenä. Yliopistojen resurssien lisääntyminen kuulostaa kauniilta, mutta lukukausimaksuhallinto myös vie resursseja. Puhumattakaan siitä, että opiskelijoista tulee maksavia asiakkaita, jotka voivat vaatia enemmän palveluita, kuten ohjausta, kuin mitä yliopistoilla nyt on tarjolla. Anglo-amerikkalaisissa maissa, joissa yliopistot perivät korkeitakin lukukausimaksuja, yliopistot vastaavat siitä, että opiskelijat valmistuvat määräajassa. Suomessa on toisenlainen perinne; meillä yliopistot tarjoavat opetusta ja mahdollisuuden suorittaa tutkinto, mutta päävastuussa on opiskelija itse.

Käyttäjän valpperi kuva
petteri ritala

Hyvä kirjoitus, eikä yleensäkään kannata heti pahastua kaikesta pohdinnasta, se nyt on täällä varsinkin tapana, että pahastutaan heti.

Itselle myös lukukausimaksut ovat kyllä vieras ajatus, toki yliopistot tarvitsevat rahoitusta ja rahaahan ei koskaan ole millään yliopistolla tarpeeksi. Kuitenkin lukukausimaksut ovat varmasti sellainen väline, joka väkisin aiheuttaa eriarvoisuutta.

Tietysti voidaan ajatella, että kun saat ''ilmaisen'' koulutuksen, niin on hyvä jotain antaa takaisinkinpäin. Mutta takaisinhan niitä varoja ja tietoja annetaan valmistuttua, veroja maksetaan kun saadaan töitä, ja se mahdollisuus, että jotain aivan uuttakin kehitetään koulutuksen ansiosta.

Kaikki tämä palaa yhteiskunnalle veroina tai tietona, joten se maksu tulee kyllä hoidettua tavalla tai toisella.

Kuka tai mikä intressi sitä sitten valvoisi, kenellä on edellytyksiä maksaa lukukausimaksuja, jos opiskelija tulee todella köyhistä oloista, mutta on kuitenkin lahjakas ja valmistuu nopeasti, niin pitääkö siitä sitten jotenkin rankaista.

Minusta nykyjärjestelmä on hyvä, ja rahoitusta on jotenkin muuten kehitettävä, tottakai yliopistojärjestelmässä on varmasti myös karsittavaa, ei kaikkien koulujen pidä tuottaa samaa kaavaa myötäillen opiskelijoita aloille, joita ei enää tarvita, noputta ja joustavuutta ainakin on oppilaitoksiin saatava.

Käyttäjän NikoSillanp kuva
Niko Sillanpää

Hyvä, informatiivinen teksti. Lukukausimaksuista minulla ei ole selvää mielipidettä lukuunottamatta EU- ja EFTA-maiden ulkopuolisia opiskelijoita, joille ilman muuta pitää olla lukukausimaksu, ellei lähtömaan kanssa ole vastavuoroisesti toisin sovittu.

Ehdotusta lukukausimaksujen(kin) progressiosta pidän hölmönä. Lisäksi, ainoastaan nettoveronmaksajat osallistuvat korkeakoulujärjestelmän kustannuksiin, eivät kaikki veronmaksajat.

Jäntin käyttäytyminen nyt pitää tulkita hänen laitavasemmistolaisuutensa kontekstissa, kuten muussa yhteydessä Ojasen, Lavapuron, Viljasen, Tuorin, Scheninin jne.

Käyttäjän vylitalo kuva
Ville Ylitalo

Vartia tuntuu olevan aika tunteita herättävä poliitikko. Aina välillä tulee näitä pöyristyneitä reaktioita ja yhden lauseen sitaatteja, joista vedetään ties minkälaisia johtopäätöksiä. Sitten asiat ovat olleetkin ihan eri tavalla loppujen lopuksi.

Onhan lukukausimaksut periaatteellinen kysymys, mutta ei kai se voi tarkoittaa, ettei sitä saa käsitellä rationaalisesti eri tutkimusten valossa, vaikka kaikki johtopäätökset eivät vahvistaisi omaa ennakkokäsitystä?

Käyttäjän Luakso kuva
Anton Laakso

Hyvä asiaa ja ajatuksia avaava kirjoitus. Sinällään ymmärrän lukukausimaksuista käytävän keskustelun. Yliopistojen ja tutkimuksen rahoituksen turvaamiseksi on hyvä löytää keinoja. Lukukausimaksut eivät kuitenkaan mielestäni ole ainakaan lähtökohtaisesti oikea tapa ja on aika vaikea uskoa, etteivätkö ne lisäisi eriarvoisuutta.

“Suomalainen korkeakoulutettu ansaitsee elämänsä aikana nettona eli maksettujen verojen jälkeen 400.000 - 600.000€ enemmän kuin keskiasteen tutkinnon suorittaneet.”
Onkohan tässä mukana myös muut korkeasti koulutetut kuin yliopistotutkinnon suorittaneet? Blogikirjoituksessa esitetyt perustelut lukukausimaksuille nojaavat aika pitkälti siihen ajatukseen, että yliopistosta valmistuneet tienaavat enemmän kuin muut. Kuitenkin esimerkiksi yliopistosta valmistuneista hyvinkin moni jää jatko-opiskelijaksi, joiden palkka ei ole kovin kummoinen. Tohtoriksi valmistuessaan monella on vaikea löytää töitä saati sitten ainakaan moneksi vuodeksi eteenpäin. Siten siis tuntuisi hieman kohtuuttomalta, että tällainen henkilö joutuisi maksamaan koulutuksestaan enemmän kuin esimerkiksi tässä vaiheessa 10 vuotta hyvin tienaavassa työelämässä ollut ikätoveri. Ei siis ihan ongelmaton ajatus ja tämä nyt oli vain yksi esimerkki.

Tottakai kohtuullista on, että hyvin tienaava yliopistosta valmistunut maksaa yhteiskunnalle takaisin. Tämä mielestäni pätee myös kaikkiin muihin suoritettuihin “ilmaisiin” tutkintoihin. Paras menetelmä lieneekin sellainen, jossa eniten tienaavat maksaisivat enemmän koulutuksesta kuin huonommin tienaavat. Tämä systeemihän on jo kuitenkin olemassa ja sen nimi on progressiivinen verotus.

Tässä yhteydessä on kyllä myös kehuttava Touko Aaltoa. Satuin eilen huomaamaan vihreiden facebooksivuilla asiasta käydyn keskustelun, jossa kerättiin jo puita roviota varten, ennen kuin Vartia ehti perustella kommenttiaan. Touko Aalto osoitti kyllä puheenjohtajan elkeitä rauhoittelemalla nopeasti porukkaa ja keskustelu pysyi yllättävän asiallisena.

Käyttäjän StewartGriffin kuva
Stewart Griffin

Unohtuuko tässä argumentoinnissa se, että aika moni näistä paremmin tienaavista korkeasti koulutetuista henkilöistä joutuu ottamaan lainaa, että pystyy yleensäkään opiskelemaan?

Ja verotuksen progressiohan tässä maassa on jo muutenkin niin naurettavalla tasolla, että kyllä ne hyvätuloiset ja keskituloiset joutuvat ihan tarpeeksi elämänsä aikana maksamaan.

Jotain rajaa tälle populismille.

Käyttäjän SepSaa kuva
Seppo Saari

1970-luvun alussa esim. Helsingin kauppakorkeakoulu ja Sibelius-Akatemia perivät lukukausimaksuja, jotka peittivät vain pienen osan menoista.
Jos opiskeli molemmissa, vuotuinen könttä lukukausimaksuista oli nykyrahassa noin 1.500€ per vuosi.

Käyttäjän Jukkaakula kuva
Jukka Aakula
Käyttäjän VelluHeino kuva
Vellu Heino

Minusta voitaisiin ottaa kovat lukukausimaksut käyttöön jo esikoulusta lähtöisin.

Se viimeistelee sen,että vain raha ratkaisee,koska onhan se taloustieteilijöidenkin mielestä todellinen arvo. Siksi myös lukukausimaksuja vastaan ei ole olemassa mitään kunnollisia argumentteja vaan pelkästään kommunistisia.

Käyttäjän SiniLappalainen kuva
Sini Lappalainen

Vanhassa kuten esim peruskoulu-uudistaneessa yhteiskunnassa keskiluokkaisuus merkitsi myös velvotteita. Nyt taas nimenomaan keskiluokka hyödyntää kaikkea verorahoilla järjestettyä palvelua ja koulutusta parhaiten. Mutta automaattisesti ei tule tapahtumaan se että keskiluokka näkisi tehtävänään luoda pääomaa. Tulee vain tapahtumaan että vähävaraiset nuoret sulkevat pois ajatukset ylemmän asteen koulutuksesta.
Saamme rumemman luokkayhteiskunnan kuin vanha luokkayhteiskunta.

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen

Tuosta ei ole näyttöä. Päin vastoin, siitä on näyttöä että lukukausimaksut eivät sellaisenaan vaikuta pienituloisten perheiden lasten hakeutumiseen jatko-opintoihin. Alavalintoihin ne vaikuttavat jossain määrin.

Oletuksena on toki että tukijärjestelmä edelleen mahdollistaa kaikkien opinnot.

Käyttäjän TomiRimpinen kuva
Tomi Rimpinen

Esim. Journalistiikan opiskelijoille tulisi lukukausimaksut säätää useampikertaisena. Niin paljon he yrittävät syöttää kansalaisille omia mielipiteitään totuutena :)

Käyttäjän SiniLappalainen kuva
Sini Lappalainen

Uuden Suomen Puheenvuoropalsta avaa oikeistolle oivan tilaisuuden nähdä samanseuraisuutensa. Kuten kommentissa 16 ja kymmenissä vastaavissa tapauksissa päivittäin.

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen

Vartian kaltaisille fiksuille kavereille pitäisi löytää uusi puolue. Ideologiaan lukkiutunut Vihreät ei ole fiksua ihmistä varten.

Käyttäjän jautero kuva
Juha Autero

Tein pienen kyselyn aiheesta: https://goo.gl/forms/CFhJbWL3vzqpEQNy2
(Spoileri: Se perustuu kommenttiini Osmo Soininvaaran blogissa.)

Käyttäjän SiniLappalainen kuva
Sini Lappalainen

Koulutus, lastenhoito ja vanhustenhoito ovat velvollisuuksia eikä kannattavuutta voi millään simppelillä mitalla mitata.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset