*

Ollaan fiksummin

Jospa tarkastelisimme kokonaisuutta?

Meillä poliitikoilla on paljon hyvää tahtoa ja hyviä aikomuksia, mutta aina ne eivät johda hyvään lopputulokseen.

Hyvä esimerkki tästä ovat yritystuet. Haluamme varmistaa yrityksille riittävän hyvät edellytykset menestyä. Koska toimintaympäristö asettaa yrityksille erilaisia haasteita, haluamme avittaa niitä maksamalla yritystukia.

Maksamme yrityksille suoria tukia vuosittain 1,3 miljardin edestä. Verotukia yritykset saavat 2,7 miljardia. Kansallisia maataloustukia maksamme miljardin edestä. Lisäksi osa yrityksistä saa tukea toimintaansa alhaisempien arvonlisäverokantojen myötä, joiden kustannus on 3 miljardia. Yhteensä kahdeksan miljardia vuodessa on paljon. Jos karsisimme tuista edes yhden prosentin, olisi valtion kassassa 80 miljoonaa euroa enemmän. 

Valtavat kustannukset oikeuttavat kysymään, mitä saamme tukien vastineeksi. Tavoitteena on tietenkin, että tuki tuo valtion kassaan enemmän rahaa kuin sieltä vie. Tuki on perusteltu, jos se auttaa luomaan kestäviä työpaikkoja tai uusia innovaatioita, jotka eivät olisi syntyneet ilman tukea. Hyvän tuen tulisi paikata markkinoiden jättämiä aukkoja sekä luoda yhden yrityksen viivan alle jäävää tulosta laajempaa hyötyä yhteiskuntaan. 

Huonoja tukia ovat sellaiset, jotka vääristävät kilpailua, tekohengittävät kuolevia aloja tai tukevat toimintaa, joka olisi syntynyt muutenkin. Saatamme tukea kannattavia yrityksiä, jotka pärjäisivät ilmankin ja saavat tukien myötä vain enemmän kilpailuetua. Toisaalta tuemme kannattamattomia yrityksiä, joiden tukeminen verorahoilla vähentää niiden kannustimia välttämättömiin uudistuksiin. Pahimmillaan tuki siirtyy suoraan yritysten omistajien osinkoihin tuomatta minkäänlaisia yhteiskunnallisia tai taloudellisia hyötyjä.

On kiistatonta, että tuki hyödyttää sellaista yritystä, joka sen saa. Muut yritykset kuitenkin joutuvat huonompaan asemaan. Poliitikkojen tehtävänä on katsoa kokonaisuutta.

Ikävä totuus on, että valtaosa maksamistamme yritystuista on huonoja, turhia tai jopa haitallisia. Tukien tehokkuuden mittaaminen on viime vuosina kehittynyt ja yleistynyt harppauksin, ja Suomessa mm. VATT ja Etla ovat kritisoineet osaa tuista voimakkaasti.

---

Suurille teollisuuden sähkönkäyttäjille suunnattu energiaveron palautus on hyvä esimerkki tuesta, josta maksamme valtavia summia, mutta emme saa oikein mitään vastineeksi.

Energiaveron palautus hidastaa panostuksia energiatehokkuuteen ja on taloudellisesti kieroutunut. Tuki on toteutettu niin, että mitä enemmän sähköä yritys käyttää, sitä suuremman osan maksamistaan energiaveroista se saa takaisin. Pieni sähkönkäyttäjä maksaa energiaveroa jopa nelinkertaisesti per kilowattitunti verrattuna suureen. Lisäksi tuen korkea omavastuu johtaa siihen, että vain pieni osa kunkin alan yrityksistä saa palautuksia. Esimerkiksi metalliteollisuudessa toimii 2669 yritystä, joista palautusta saa vain 18.

Tästä syntyy iso vääristymä, joka valtaosalle teollisuusyrityksiä heikentää mahdollisuuksia pärjätä kilpailussa. Leijonanosan tuesta saavat suuret teollisuusyritykset, joiden juuri voisi ajatella pärjäävän kilpailussa ilman veronmaksajien rahoja. Noin puolella tuensaajista tuen suuruus on vain 0,3 % liikevaihdosta. Tämä on sama kuin saisi palkkaa 10 000 euroa ja sen päälle 30 euroa tukea.

Tästä kolmesta promillestako yritystemme menestyminen on kiinni? Usein kuulee, että meidän on maksettava tukea, koska niin tekevät myös kilpailijamaamme. Jos emme maksa, yritys sijoittaa toimintansa muualle. Todellisia sijoittautumispäätöksiä selvittäneet tutkimukset eivät kuitenkaan tue tätä uhkakuvaa, vaan sijaintimaan valintaan vaikuttavat aivan muut asiat.

Meillä ei yksinkertaisesti ole varaa maksaa tehottomia lahjusrahoja, joiden avulla toivomme yritysten hyvästä tahdostaan pysyvän maassa. Yritystuet ovat julkisia menoja siinä missä muutkin, ja niitä on voitava tarkastella kriittisesti.

Energiaveron palautuksen hinta on 200 miljoonaa euroa vuodessa. Saman verran leikattiin juuri ammatillisesta koulutuksesta. Meniköhän nyt ihan oikein?

---

On olemassa yksi tukityyppi, jota taloustieteilijät laajasti pitävät hyödyllisenä. Tehokkaasti toteutettuna tutkimus-, tuotekehitys- ja innovaatiotuet paikkaavat markkinoiden puutteita riskirahoituksessa ja edistävät yrityksissä tehtyjen innovaatioiden leviämistä muualle yhteiskuntaan nostaen siten muidenkin tuottavuutta. Harmillista kyllä, nämä tehokkaat tuet ovat ainoita, joista tällä vaalikaudella on leikattu kovalla kädellä.

Tuet on myös rahoitettava. Jos jollekin annetaan rahaa, se on muualta pois. Yritystukien maksamisen sijaan olisi kansantalouden kannalta tehokkaampaa käyttää sama raha esimerkiksi työnteon verotuksen alentamiseen. Työpaikkoja syntyy, kun työllistäminen on taloudellisesti kannattavaa. Työllistämisen ja työn tekemisen kannattavuutta kuitenkin heikennetään sillä, että liiketoimintaa ja työntekoa verotetaan korkeasti. Jos palkansaajalle jäisi bruttotuloistaan isompi osa käteen, työn tekeminen kannattaisi useammin. Työn verotuksen laskeminen toisi kansantalouteen takuulla isomman piristysruiskeen kuin monet nykyisistä yritystuista. 

Veronmaksaja maksaa tämän yhteiskunnan kannalta pääasiassa hyödyttömän lystin. Kun resurssitovat niin rajalliset, on täysin käsittämätöntä, että ylläpidämme nykyisenkaltaista yritystukijärjestelmää.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

12Suosittele

12 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (26 kommenttia)

Käyttäjän JanneSalonen11 kuva
Janne Salonen

Kokonaisuus on osiensa summa.
Suomen suurin yksittäinen yritystukien saaja on TuuliWatti. Noin 60 miljoonaa euroa tukea viime vuonna. Työntekijöitä nolla, yhteisöveroa yhtiö ei maksanut. Sopiiko Vartialle että tuet leikataan pois?

Ai no ei sitten.

Carlo Hyvönen

Olet täysin oikeassa. Siinä missä jokaisella ihmisellä on jokin itseisarvo, yksittäisillä yrityksillä ei sitä ole. Vahva kotimainen yritys-sektori itseasiassa edellyttää sitä, että huonot yritykset häviävät ja hyvät kukoistavat.

Jatkuvassa muutoksessa tosin pitää muistaa huolehtia ihmisten uudelleen koulutuksesta, jotta tilalle syntyvillä uusilla yrityksillä riittää sopivaa työvoimaa.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Kilpailu on hiton kallista, täytyy maksaa tukia K:lle ja S:lle, että voivat kilpailla keskenään.

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

"Jospa tarkastelisimme kokonaisuutta?"

Kokonaisuuden kannalta tuulimyllyjen tukeminen on järjetöntä.

Käyttäjän gavia52 kuva
Juha Vesamäki

Jos nyt tarkastelisimme kokonaisuutta kahden tuen osalta, eli maatalous- ja tuulituen. Toinen tuki takaa ainakin osalta, että meillä kaikilla on joka päivä jotain purtavaa, se toinen taas varmistaa, että voimme keittää aamukahvit, siis jos sattuu tuulemaan. Nyt voipi kysyä, kumpi tuki on tärkeämpi.

Käyttäjän pahis kuva
Samuli Pahalahti

Jos nyt kokonaisuutta halutaan ihan vilpittömästi katsoa, niin ensimmäisenä pitäisi tietenkin tarkastella demokratiaa, eli sitä systeemiä, joka jopa kannustaa tähän kuvatunlaiseen haitalliseen toimintaan.

Niin kauan kuin elämme demokraattisessa systeemissä, monimutkainen, taloudellisesti tehoton ja epäreilu tukiviidakko on osa elämäämme.

Käyttäjän roopeluhtala kuva
Roope Luhtala

Innovaatiotukien (kuten mm. Tekes-tukien) hyötyjen mittaamisessa on ongelmia, eikä mielestäni voida sanoa että ne ovat välttämättä hyödyllisiä. Tuilla on myös haitallisia vaikutuksia:

- Tukien vaikuttavuusarviot perustuvat tukeahakeneiden ja -saaneiden yritysten antamiin palautteisiin. Palautteet eivät kuitenkaan ole luotettava lähde, sillä yritysten kannattaa Tekesiä miellyttääkseen kertoa tukien olleen hyödyllisiä, jotta tukia myönnettäisiin seuraavanakin vuonna.

- Tekesin kannattaa myöntää tukia ensisijaisesti menestyville yrityksille, jotta se voi myöhemmin väittää yritysten menestyneen tukien ansiosta. Menestyvien yritysten tukeminen on kuitenkin usein turhaa, sillä ne saavat yleensä myös yksityistä rahoitusta. Ja vaikka Tekes osaisi valita voittajayrityksiä ja kohdistaa niille tukia, tämä ei tarkoita, etteivätkö nämä yritykset olisi menestyneet keskimääräistä paremmin ilmankin tukia.

- On kyseenalaista, lisäävätkö Tekesin myöntämät tuet lainkaan innovaatioiden määrää. Jotta tukia voisi hakea, kehitysprojekti täytyy osata kuvata tukihakemukseen, ja tässä vaiheessa innovaatio on tyypillisesti jo tehty. Tukien ainoa varma vaikutus on byrokratian lisääntyminen hakemusten täyttämisen ja käsittelyn muodossa.

- Tuet laskevat joidenkin yrittäjien motivaatiota. Yrittäminen on kilpailua toisia vastaan, ja yhteiskunnan tuet vääristävät kilpailua. Jos juoksukilpailussa myönnettäisiin etumatkaa hakemusten perusteella, moni kilpajuoksija lopettaisi kisoissa käymisen.

- Ilmaista rahaa jakavaa Tekesiä ei kannata kritisoida, sillä Tekes voi lopettaa kriitikkojen yritysten tukemisen. Tukipäätökset perustuvat Tekesin virkamiesten subjektiivisiin näkemyksiin.

- Yritysten täytyy Tekes-rahaa saadakseen kertoa Tekesin virkamiehille luottamuksellisia tietoja tuotekehitysprojekteistaan.

Ainoa keino mitata innovaatiotukien vaikutusta luotettavasti, ja ilman että korrelaatio ja kausaliteetti menevät sekaisin, olisi verrata kahta muuten samanlaista valtiota, joista toinen jakaa tukia ja toinen ei, ja mitata kummassa kansalaisten pitkän aikavälin hyvinvointi on korkeampi.

Käyttäjän markolilja kuva
Marko Lilja

Nyt on pakko kuitenkin antaa suositus tälle kirjoitukselle. Antero tekee tärkeää työtä ravistelemalla tuota perisuomalaista jäyhää "näin on tehty aina" kulttuuria.

Taistelu apteekkien monopolia vastaan on vielä kesken (ostin jo 90-luvun alussa briteistä tesco-aspiriinia ruokakaupasta). Maksoi murto-osan siitä mitä vastaava paketti maksoi suomessa. No, se on eri juttu se.

Suomi ei ole tässä veneessä yksin, vaan yksi vetovoimatekijä on valtion maksamat "investointituet".

Härskeimpiä tuen muotoja on RKP:n lempilapsi eli varustamotuet. Miljoonia uppoaa siihen, että varustamot saavat maksettua vastaavan kokoisia osinkoja RKP:n sisäpiiriin kuuluville omistajille.

Kassaltaan suomen rikkaimpiin kuuluva yhtiö Nokia saa TK-tukea jne.

Kyllä näihin tulee puuttua kovalla kädellä ja tukea oikeasti niitä yrityksiä jotka sitä tukea tarvitsevat.

Pauli Vahteran mainoista blogeista löytyy paljon ajattelemisen aihetta - myös yritystukien osalta.

http://blogit.iltalehti.fi/pauli-vahtera/2012/02/2...

ohessa pätkä Paulin blogia joka saa mut täysin raivon partaalle. Miten monta pk-yritystä näilläkin rahoilla olisi autettu kansainvälistymään. Nämä tuet valuvat suoraan osakkeenomistajien taskuun ja ovat suuryrityksille täysin merkityksettömiä miljardivoittojen rinnalla

"Nokia

Nokia oli totuttuun tapaan vuonna 2011 suurin Tekes-rahan saaja. Nokia sai avustuksia tai lainoja yhteensä 10,2 miljoonaa euroa ja verkkoyhtiö NSN 5,5 miljoonaa.

Seuraavaksi eniten Tekes rahoitti Metsoa, Stora Ensoa ja UPM:ää, jotka kukin saivat yli viisi miljoonaa euroa"

Kuuntelin eilen sattumalta eduskunnan kyselytuntia ja kiinnitin huomioita, että yksi kaveri kysyi hankalia ja ministeri Lintilä vastaukset olivat puolestaan polittista jargonia ja arvoltaan lähellä nollaa.

Jatka samaan malliin hyvää duunia.

Risto Salonen

Varustamotukia ainakin Ruotsin ja Viron laivoille voidaan surutta pienentää vaikka 100%. Ei tarvitse tukea suomalaisten viinan- ja palveluidenhakumatkoja. Jäisi ainakin osa alkoholiveroista Suomeen. Alkoholilain uudistustakin voisi miettiä silloin uudessa valossa.
Onko tarpeen joka vuosi kuljettaa Suomen väkiluvun verran ihmisiä Viron reitillä pelkästään Tallinkin laivoilla.

Käyttäjän hannuaro1 kuva
Hannu Aro

Tuulisähkö ei ole kannattava tapa tuottaa energiaa valtakunnan verkkoon. Valtiontalouden tarkastusvirasto alkoi asiaa selvittämään vasta nyt, vaikka asia on ollut päivän selvää alusta alkaen. Se on todistettu laskelmissa ja nyt tiedetään kokemuksen perusteella mitä muuta kaikkea terveys- ja ympäristövahinkoa tuulivoimalat aiheuttavat hiljaisessa luonnossa asutuksen lähellä.

Tuulisähkön tukijärjestelmä oli susi jo syntyessään, yksinkertaiset laskelmat todistivat tämän tosiasian. Verorahat ei ole poliitikkojen bisnekseen tarkoitettua rahaa, ne pitää käyttää yhteiskunnan ylläpitoon yleisen edun mukaisesti. Nyt se unohtui, ja tappiot tulevat kalliiksi.

VTV on antanut poliitikoiden jälleen kerran tehdä miljardien vahingot.
Miksei otettu opiksi ensimmäisestä teollisen koon tuulivoimalan haitoista, ja jos päättäjillä ei ole omasta takaa asiantuntemusta tehdä yksinkertaisia mittauksia ja laskelmia, niin apua saa asiantuntijoilta.

Käyttäjän velipekkamoisalo kuva
Veli-Pekka Moisalo

Yritystukien kohdentaminen murroskohtiin yrityksen kehitysprosessissa on ymmärrettävää. Kestämättömiä ovat ne tuet, jotka maksetaan säännöllisesti varsinkin yrityksille, joiden kannattavuus on kunnossa. Ilmainen raha tekee saajansa laiskaksi ja haittaa R&D-toimintaakin. Operatiivista toimintaa suunnitellaan liian monessa suomalaisyrityksessä jatkuvan julkisen tukirahoituksen varaan

Kirjoittaja ottanut esille tuiki tärkeän aiheen. Ensi viikon kokouksessaan Sipilän hallitus tekee jonkun symboolisen leikkauksen yritystukiin. Perusteena ikivanha selitys, että ilman tukia menetettäisiin vielä enemmän työpaikkoja, kun nyt YT-neuvotteluissa.

Käyttäjän lassinpalsta kuva
Lauri Turpeinen

Hyvä kirjoitus joskin vähän tekopyhältä haiskahtaa.
Näyttää poliittisesti olevan niin että mieluummin tukia ja avustuksia kuin kannattavia yrityksiä.
Kun tukien ja avustusten avulla perustetaan kilpailevia yrityksiä kannattaville yrityksille molemmat voi huonosti.
Yli 40 vuoden yrityskokemuksella vastustan ehdottomasti yritystukia ja avustuksia, loppujen lopuksi niistä ei ole mitään hyötyä, mitä kaikkea vahinkoa niistä on vaatii montakin omaa kirjoitusta, mutta maan tapa näyttää olevan että pahinta mitä voi olla on kannattava yritys joka maksaa veroja ja työllistää ihmisiä koska se yrittäjän pirulainen saa siitä myös jotain.
Kannattavaa ja veronmaksukykyä omaavaa yritystoimintaa tulee peräti harvoin tukien ja avustusten myötä, sen takia tuet ja avustukset on tärkeitä myös vasemmistolle.

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi

Tuulivoiman ja maataloustukien mekanismi on varsin selvä sekä syyt niihin ovat poliittiset tavoitteet tukea niitä. Niissä on ongelmansa, välillä olisi kuitenkin hyvä katsoa myös muita huonosti tunnettuja ja vaikutuksiltaan epselviä yritystukia. Kritiikistä huolimatta Tekes sentään seuraa asioita. Suuri harmaa alue on erilaiset rakenne-, alue-, investointi - ja vientituet.

Jo 2015 VATT ehdotti näiden tarkastelemiseksi mallia, mutta kaksi vuotta on mennyt ilman, että jotain tehtäisiin.

Kiitos Antero Vartia, että nostit asian keskusteluuun. Pari kertaa olen sitä yrittänyt laihoin tuloksin.

http://nikokaistakorpi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/23...

http://nikokaistakorpi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/23...

Käyttäjän bionavigaattori kuva
Veikko Hintsanen

Roope Luhtala

Hyviä kommentteja Tekesin toiminnasta.

Samantyylisiä konkreettisia kokemuksia Tekesistä viimeisen kymmenen vuoden ajalta.

Tekes on TEMmin kautta toimiva, selkeästi poliittisen ohjauksen alainen virasto.

Kymmen vuotta on Suomessa TEM/Tekes toiminut yhteistyössä LVM:n kanssa ja rakentanut poliittisiin päätöksiin soveltuvan aluehallinnon
Liikenteen, jota edustan, osalta se merkitsee , että kaikki mikä uhkaa nykyistä Suomi on saari liikennejärjestelmää; neljän liikennemuodon kehittämismallia; ei saa kehittämistukea.

Suomeksi em tarkoittaa että EU:ssa on sovittu 5 liikenne muodon liikenteen kehittäminen ja Suomessa toteutetaan 4 liikennemuotoa , jolle on rakennettu oma ELY alue - hallintonsa.

http://ec.europa.eu/transport/themes/strategies/20...
http://ec.europa.eu/transport/modes_en

eli liikenteen ja liikenneverkon ja niillä toimivien kuljetusvälineiden kehittäminen on päätetty poliittisesti neljälle liikennemuodolle(meillä ei sisävesiliikennettä tutkita ,analysoida eikä kehitetä ) jota LVM :ssä ja TEM:ssä hallinto toteuttaa.

Ongelma on vain se, että nyt em kymmen vuotta on poliittisesti toimittu vastoin EU:ssa sovittua ilmasto sopimuksen mukaista liikenne mallia.
Tuloksena niin Eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan(raportti 6/2013arvioiden mukaan kaksinkertainen logistiikan kustannus taso ) kuin World Bankin ( vuoden 2016 sija 15 kun vuonna 2012 olimme rankingissä sijalla 4) todellinen romahdus .

Mielestäni tulisi ajatella jopa sitä miten voitaisiin saada Tekesin hylkäämät projektit uudelleen poliittisesti riippumattoman professori/ ammatti henkilö taso arviointiin,
.
Uskon että niistä voisi löytyä todellisia helmiä joita tulisi kehittää.

Ihmettelen että edes vihreät eivät ole ottaneet omaan agendaansa liikenteen energiatehokkuuden lisäämistä liikennemuotojen valinnan kautta, vaikka öljypohjaisista poltto aineista noin puolet kuluu liikenteeseen ja siitä puolesta taas puolet raskaan liikenteen osuus jota EU:ssa edellytetään siirrettävän maanteiltä vesille ,ei kiinnosta edes vihreitä lainkaan.

tässä esimerkit malleista , ja vertailu Suomen mallista jolla logistiset kustannukset tekevät noin 15 miljardin extra loven verrattuna esim. Ruotsiin, ja jonka vaihtoehtomallin kehittämisiin Tekes ei ole suostunut, vaikka EU ja Saksan valtio ovat puoltaneet kehittämistä :

Eurooppalainen liikenne malli
http://www.infrastrukturnyheter.se/20161228/15830/...

Ruotsin hallituksen valitsema liikenteen kehittämismalli
http://www.regeringen.se/pressmeddelanden/2017/03/...

Ruotsin satamat em johdosta:
https://www.searates.com/maritime/sweden.html kartasta näette että
Tukholman ja Fredrikstadin välillä on 14 sisävesisatamaan jotka ovat jo niin sisämaan liikenteen kuin ulkomaan liikenteen satamia. joihin useisiin pääsee jopa 9000 tonnin aluksilla.

vs

Suomalainen kehittämismalli
http://www.talouselama.fi/uutiset/suomen-tavaravir...

Käyttäjän jannekejo kuva
Janne Kejo

Jos jotkut yksityiset yritykset eivät pärjää omin voimin niin kuolkoot pois. Ei niitä tarvitse veronmaksajien rahoilla pitää pystyssä.

8 Miljardilla eurolla vuodessa valtio voisi luoda paljon valtion omistamaa tuotantoa ja tarjota ihmisille ihan oikeita pysyviä työpaikkoja.

Risto Salonen

Ei enää valtionyhtiöitä.
Kekkosen aikana nähtiin, ketä niiden johtoon nimitettiin ja mikä oli tulos.
Sorsakin sai oman Valkonsa, josta jo Kivi kertoi Seitsemässä veljeksessä; tosin yksilmäisestä, mutta olivathan kuvaputketkin yksisilmäisiä.
Luovutaan mielummin tuista harkitusti ja maksetaan vaikka valtionvelkaa pois.

Käyttäjän hannuaro1 kuva
Hannu Aro

"Kun sähköt todella menevät poikki, niin myös vedenjakelu asuntoihin keskeytyy. Vesivarasto on poikkeustilanteessa tärkein yksittäinen asia, mutta muutkin tarpeet on huomioitava."

http://www.is.fi/kotimaa/art-2000005180556.html?re...

Eikä vieläkään ole Helsingissä tuulivoimapuistoja!

Käyttäjän ilmari kuva
ilmari schepel
Käyttäjän ZeiEizh kuva
Juha-Matti Hakala

Siinä Vartia on oikeassa että tukiaiset, in general, on pashaa. Oli se sitten yritystuki tai tuki jollekkin pienelle, ylikultivoituneen ryhmän, puuhastelulle.
Nyt kumminkin vahva tunne om, että kaikki muiden antamat ja suunnittelemat tuet on pashaa, paitsi virheiden.

Täytyy kumminkin muistaa, että yksi pahimmista yritystuista on Pekkarisen perheen ja Ville Niinistön käsialaa. Sen hyöty jo päätettäessä oli matemaattisesti ja ympäristöllisesti helposti kuitattavissa unelmahötöksi, mutta "asiantuntijapuolue" pääsi näyttää likaiset kynnenalusensa.

Jotta pystyy näkemään tulevaisuuteen on katsottava menneisyyteen. Tuntea päätösten historia.

Käyttäjän JanneSalonen11 kuva
Janne Salonen

Ville Niinistö onnistui oppositiosta haukkumaan aikaisemmin kannattamansa tuulitariffin liian suureksi samalla kun arvosteli hallituksen päättämää uutta tuulitukea liian pieneksi.
Tuulivoima saa siis samalla aikaa liikaa tukea JA sille pitäisi antaa vielä suunniteltua enemmän uutta tukea.

"Näitä lisää", hihqui Emma Karikin kun halasi TuuliWatin vieraana tuulivoimalaa joka sai silloin tuotantotukea noin 80 euroa megawattitunnilta.

MYös Antero Vartia on esittänyt lisää tukea uusiutuville energioille.

Käyttäjän StefanSundman kuva
Stefan Sundman

Kokonaisuutta kun tarkastellaan on myös syytä erottaa suorat tuotantotuet (kuten uusiutuvan sähkön tuotantotuki) ja veroleikkaukset (kuten energiavaltaisen teollisuuden osittainen energiaverojen palautus). Suomessa kohtuullistetaan kaikkein energiavaltaisimpien yhtiöiden energiaverotusta yritysten koosta tai sähkön kokonaiskulutuksesta riippumatta. Näin saadaan ko. yritysten energiaverot käytännössä lähemmäs samaa tasoa kuin niiden kilpailijoiden energiavero on muissa EU maissa. Leikkuri tarkastelee verorasitusta suhteessa arvonlisään, ei yrityksen kokoa tai kokonaissähkönkulutusta. Nämä yritykset maksavat siis edelleen myös energiaveroa, muiden verojen ohessa.
Jos tätä käytäntöä halutaan muuttaa on rehellistä puhua yhtiöiden verojen korotuksesta nykytasosta eikä valtion menojen leikkauksesta.

Käyttäjän ollisaarinen kuva
Olli Saarinen

Tuet valuvat luonnollisten mekanismien välityksellä usein muuanne kuin mihin ne on alunperin tarkoitettu. Arvostelin aikoinaan Mankalaperiaatetta minkä mukaan energiatuotannon voitto on mahdollista kuljettaa siirtohintana omistajan käyttöön. Kuitenkaan omistajat, metsäteollisuus ja muu raskas teollisuus eivät olleet järin kannattavia. Sen sijaan puunjalostusteollisuuden työntekijöillä ja metsänomistajilla oli panoksiinsa nähden korkeat tulot joten energian verotuki valui puun ja työn hintaan. - Metsänomistusta, missä on kyse perintönä ilmaiseksi onnenpotkuna saadusta pienestä tai suuresta lottovoitosta tuetaan monin eri tavoin, muun muassa siten, että raskas liikenne, kuten tukkirekat, ei maksa osuuttaan teiden ylläpidosta. Tieliikenteen kustannuksia käsitelleet työryhmät ovat jo kättelyssä saaneet ukaasin olla koskematta raskaan liikenteen maksuosuuksiin. (Satelliittiseurantaverotus tulisikin aloittaa raskaan liikenteen kilometreistä jotka määräävät tiestön perusrakenteen.)

Asumistuen valuminen tontinhintaan on esimerkki tuen väärästä kohdentamisesta. Pääkaupunkiseudulla asuminen ei kaipaa tukia, vaan investointeja kaavoihin ja yhdyskuntarakenteeseen jolloin sijoitusraha löytää kohteensa.

Kaikkein tärkein elinkeinotuista on ylläpitää perustutkimusta: kävin aikoinaan noin vuonna 1980 Otaniemessä teköälyluennoilla. Nyt kun tekoäly on oikeasti iskemässä lävitse on hyvä että joku on asiaa harrastanut (oma älyni ei riittänyt), mutta kyllä ala saisi ola vahvempikin. Samoin saamme olla kiitollisia että olemme kohtuuvahvoilla kvanttifysiikassa. Sen alan tutkimus tuskin on MTK:n tai EK:n prioriteettilistalla silloin kun isoja rahoja jaetaan puolueiden tukiriihissä.

Käyttäjän bionavigaattori kuva
Veikko Hintsanen

Olli
Hyvä huomio tyypillisestä LVM toiminnasta:
"Tieliikenteen kustannuksia käsitelleet työryhmät ovat jo kättelyssä saaneet ukaasin olla koskematta raskaan liikenteen maksuosuuksiin."

jatkan hieman:

Raskaasta maantieliikenteestä EU sopimusten mukaan tulisi siirtää puolet pitkän ja keskipitkän matkan volyymeistä(suorite: tonnikilometreistä )raide ja vesiliikenteen piiriin.

Tämä tarkoittaa LVM:n EUlle toimittamien tietojen mukaan vv 2011 ja 2014 , että lyhyitä kuorma autojen raskaan liikenteen tonnikm on ainoastaan 32,9% kaikista kuljetuksista.

Keskipitkiä/pitkiä /ylipitkiä on 67,1 % ja mitään muutosta ei ole vielä tapahtunut.

Tästä Suomea on huomauttanut vuonna 2015 EU tilintarkastustuomioistuin minkä edelleen ministeri Risikko toi esille LVM:ssä vuonna 2015.

Eli summa summarum : meillä olisi valtion toimesta aika alkaa suunnitella alueellisissa ELY keskuksissa niin ympäristö kuin liikenteen tehokkuus kysymysten takia, sitä miten maamme 67,1% raskaan liikenteen tonnikilometrejä siirretään 50% maanteiltä vesille.

Tämä EU sopimus on ollut voimassa jo vuodesta 2011.

Ongelma on, että poliittisin päätöksin on eduskunnassa päätetty TOISIN,

Meillä meillä on voimassa vuodesta 2012 alkaen em EU tavoitteita vastaan toimiva liikennepoliittinen selonteko, jossa tavoite on kasvattaa maantieliikennettä.

Sitä toteuttamaan olemme luoneet jo ennen EU liikennestrategian voimaantuloa ELY järjestelmän(niin liikenteen kuin ympäristö asian alue hallinnoksi9 jossa ei ole edes asiantuntijuus henkilökuntaa ( osa ELYjä ilman liikenteen ammattihenkilöstä, ja niissä missä on ,on ainoastaan maantieliikenteen alueelliset kehitys tehtävät , henkilökunta ja tietotaito käytettävissä) kyseiseen vertailuun eikä tarvetta suunnitteluun, koska toimitaan vastakkaisen -kotimaisen - liikennepoliittisen selonteon tavoitteissa.

Em tarkoittaa että LVM:ssä ei löydy tahtotilaa edes tuoda EU tavoitteita esille sen omaan hallintoon (Liikennevirasto,Trafi,ELY ja muut hallinnon haarat erityisesti TEM ,Tekes ja Finnvera) eikä asiaa ole tuotu mihinkään poliittisesti valittuihin parlamentaarisiin komiteoihin, joissa suunnitellaan liikenteen tavoitteita vastoin EU:ssa sovittua liikennestrategiaa.

Samoin mm ex pääministeri Aho työskentelee erillisen liikennevision parissa jossa 17.2.2017 pidetyn seminaari esitelmän mukaan työskenneltiin täysin ilman em EU tavoitetta.

EU liikennestrategia on kuitenkin yksi oleellinen osa eurooppalaista ilmastopolitiikkaa jolla pyritään 60% päästöjen pienentämisiin maantieliikenteen osalta vuoteen 2050 mennessä. Saa nähdä miten uusi parlamentaarinen liikenneverkko työryhmä asian kiertää,..

Käyttäjän ollisaarinen kuva
Olli Saarinen

Mielenkiintoisia tietoja Veikko! Itse en ole asiassa näin syvällä mutta ajattelen yleisesti ottaen että nimenomaan elinkeinoelämän tulisi kantaa kustannuksensa mistä seuraa kansantalouden terve rakenne. Näihin kustannuksiin voidaan liittää ympäristötekijä esimerkiksi hiiliveron tavoin. - Saksassa on voimassa kilometrivero raskaille ajoneuvoille. Jos tarkat ja viisaat saksalaiset ovat tämmöiseen päätyneet, niin miksei meilläkin kun Ollilan työryhmälläkin oli niin kova kiima järjestelmän rakentamiseksi. Näin löytäisimme oikeat maksajat siltaremonteille. Henkilöautot voidaan jättää polttoaineveron varaan kuten Saksassa odottamaan sähköistymistä ja biopolttoaineiden käytön kasvua.

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi

Silmiinpistävää ja valitettavan toistuvaa näissä yritystukikeskusteluissa on niiden keskittyminen pariin helposti hahmotettavaan ongelmalliseen tukeen. Pimentoon jää laaja joukko tukia, joiden perusteita ja vaikutuksia ei taida ymmärtää kovin moni olkoon ministeri, kansanedustaja tai tavallinen tallaaja.

Siksi niitä pitäisi oikeasti selvittää ja arvioida kuten VATT ehdotti. On huono peruste säilyttää homma ennallaan siksi, että se on monimutkainen ja vaikeasti hahmotettavissa. Ajan kuluessa Suomeen on muodostunut monimutkainen malli, joka pitää yksinkertaistaa.

Heli Ratokangas

Jos ottaisimme käyttöön jälleen Perustyömallin, joka meillä oli käytössä aina 1980-luvulle, rahallisia tukia ei tarvittaisi maassamme. Ei yrityksille, ei työttömille, ei muillekaan.

Meillä on n. 1.7 miljoonaa tuottamatonta työkykyistä ja työikäistä elätettävää tällä hetkellä työttömyyden ylläpidon vuoksi. Tästä aiheutuu n. 40 miljardin turhat kustannukset ja yhteiseen kakkuun jää kertymättä n. 110 miljardia euroa.

Tämän puutteen vuoksi kuvittelemme että tukemalla yrityksiä, ne tuottavat enemmän hyödykkeitä. On vain unohtunut että jonkun pitäisi ostaa ne hyödykkeet. Kun tukiin ja tuottamattomien elättämiseen tarvitaan suuri määrä veroja, tuotteiden hinnat ovat tuista huolimatta liian suuret jotta kauppa kävisi.

Perustyömalli saadaan palautettua käyttöön kun muutetaan työttömyysturvalaista pari kohtaa.

{2 luku, 1 §, Työttömänä pidetään henkilöä, joka ei saa, tai ei todennäköisesti tule saamaan, ammattinsa mukaisia kuukausituloja tulevalla kuukaudella.}

ja

{1 luku, 2 §, Työttömälle tarjotaan riittävä määrä työtunteja tehtäväksi ammattinsa mukaisella tuntipalkalla, jotta hän kuukausitulonsa saavuttavat ammattinsa mukaisen kuukausitulon. Siirtymäkaudella niin monta tuntia että työtön saa työnsä avulla riittävän toimeentulon.}

Tämän muutoksen jälkeen alkaa syntymään uusia, tuottavia työpaikkoja ja kaikki tuet voidaan pikkuhiljaa poistaa.

Energiaa taas saamme kun työllistämme työttömät rakentamaan lämpöenergian kausivarastoinnin. Voimme varastoida kesäisen auringon säteilyn graniittiseen kallioperäämme, samaan tapaan kuin saunan kiukaaseen. Varastointiaika on saunaillan sijasta muutama vuosi. Energia on silloin edullista (mehän maksamme jo kaiken aikaa työttömille), päästötöntä ja turvallista.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset