Ollaan fiksummin

Enemmän sunnuntaivuoroja

Oletko koskaan ihmetellyt, miksi ravintolat ovat kiinni sunnuntaisin - päivänä, jolloin ihmisillä olisi eniten aikaa käydä niissä syömässä? Vastaus on ilmeinen: sunnuntain kaksinkertainen palkka tekee liiketoiminnasta helposti kannattamatonta ja sen vuoksi monet ovet pysyvät säpissä.

Sunnuntaista moni työntekijä saa itselleen välttämättömän lisäansion, jota ilman tulot jäisivät auttamatta liian pieniksi. Sunnuntailisien leikkaaminen saattaakin kuulostaa siltä, että tässä halutaan kyykyttää muutoinkin pienituloista ja ahtaalla olevaa palkansaajaa. Asia on kuitenkin päinvastoin. Sunnuntailisällä tarkoitetaan hyvää, mutta tosiasiassa se estää uusia työtilaisuuksia syntymästä ja siten toimii erityisesti työttömiä vastaan. Monet ovat huolissaan ravintolan plokkarista, kun meidän tulisi olla myös huolissamme siitä työttömästä, joka kaipaa mahdollisuuksia työskennellä plokkarina.

Kun puhumme uusien työpaikkojen luomisesta, niin tässä se kaikista tärkein lähtökohta: yksityiselle sektorille ei uutta työpaikkaa synny, jos työllistäminen ei ole taloudellisesti kannattavaa. Tämä ei muuksi muutu, vaikka minustakin tuntuu toisinaan kohtuuttomalta, että kovaa tulosta tekevät yritykset eivät pelkästään jätä rekrytoimatta, vaan myös irtisanovat ihmisiä.

Sama lähtökohta on ymmärrettävä myös sunnuntailisän kohdalla: jos ravintolan avaaminen tuottaa suuremmat tappiot kuin ovien suljettuna pitäminen, ovet pysyvät kiinni. Suljetuista ovista ei hyödy kukaan. Siinä jäävät palvelut tarjoamatta, tulokset tekemättä ja ennen kaikkea työntekijän palkka sunnuntailisineen saamatta.

Pyhäpäivistä ja poikkeuksellisista työajoista on täysin perusteltua vaatia ja maksaa korkeampaa palkkaa. Kysymys kuuluu, miksi lainsäätäjä on päättänyt, että nimenomaan sunnuntaista pitää maksaa juuri kaksinkertaista palkkaa? Eikö esimerkiksi poliisin työssä kaksinkertainen palkka olisi paljon perustellumpaa maksaa lauantailta, jolloin työ on todennäköisesti haastavampaa?

Sunnuntailisät eivät myöskään jakaudu oikeudenmukaisesti. Sunnuntain kaksinkertaisesta palkasta hyötyvät vain ne, jotka sattuvat sunnuntaivuoron saamaan. Näin tuottoisia vuoroja ei jaeta jokaisella työpaikalla tasapuolisesti. On myös perusteltua kysyä, onko oikeudenmukaista, että lähinnä viikonloppuisin työtä tekevät opiskelijat saavat samasta työpanoksesta huomattavasti suuremman korvauksen kuin ne, jotka tekevät töitä viitenä päivänä viikossa. Vähiten sunnuntaivuoroja jaetaan työttömille, jotka tarvitsisivat niitä kaikista eniten.

Miten toteuttaa muutos?

Sunnuntain lakisääteisestä kaksinkertaisesta palkasta tulisi luopua. Se olisi myös toteutettavissa niin, että nykyisiltä työntekijöiltä ei keskimäärin leikata yhtään. Tässäkin kannattaa luottaa markkinoihin ja erityisesti ammattiyhdistysliikkeen neuvotteluvoimaan. Jos sunnuntaikorvausta vähennetään, peruspalkkaa nostetaan kompensoimaan menetys. Sunnuntaikorvauksen lakisääteisestä pakosta luopuminen ei myöskään poista sunnuntaikorvauksia työehtosopimuksista; se antaisi lähinnä tilaa järkevämmille ratkaisuille.

Ennen kuin laki ajettaisiin läpi, olisi ehdottomasti tehtävä kunnolliset vaikuttavuusarvioinnit siitä, miten muutos kohtelisi eri ihmisryhmiä. Kyse on pienestä lakimuutoksesta, mutta monien elämässä hyvin merkittävästä asiasta.

Työpaikkoja syntyisi muuallekin

Sunnuntailisän pienentäminen loisi työpaikkoja muillekin aloille, sillä jos työllistäminen on kannattavaa, työtä yleensä myös tarjotaan. Toki voidaan perustellusti sanoa, että hyvässä yhteiskunnassa tarvitaan yhteisiä vapaapäiviä. Olen tästä samaa mieltä, mutta sen hinta on mielestäni kohtuuttoman kova työttömyyden ollessa näin korkealla. Esimerkiksi perheiden yhteinen aika voidaan turvata myös sillä, että työntekijällä on yksipuolinen oikeus kieltäytyä sunnuntaityöstä niin halutessaan. Joka tapauksessa ne, jotka haluavat, että sunnuntai on yhteistä vapaa-aikaa, sanovat samalla, että he eivät halua ihmisten tekevän töitä sunnuntaisin, edes työttömien.

Mahdollisesti valtaosa tämän kirjoituksen lukeneista on yhä sitä mieltä, että lakisääteisestä sunnuntailisästä ei tule luopua, sillä se on heikossa asemassa olevan etu. Teiltä kysyn Heikki Pursiaisen sanoin: jos lakisääteiset päiväkohtaiset lisät ovat fiksu tapa auttaa köyhiä, niin miksi emme ota käyttöön keskiviikkolisää?

---


Edit 21.7.2016: Sain puhelun toimittajalta, joka ihmetteli, mitä hyötyä muutoksesta on, jos sunnuntaikorvaus kompensoidaan kokonaisuudessaan nostamalla peruspalkkaa. Niiden yhtiöiden osalta, jotka ovat normaalisti auki seitsemänä päivänä viikossa ei muutosta tapahdu ja kustannukset pysyvät ennallaan. Hyöty syntyy niiden yhtiöiden osalta, jotka olisivat nykyisen kuuden päivän sijaan auki seitsemänä päivänä viikossa.

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

4Suosittele

4 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (81 kommenttia)

Käyttäjän hexu980 kuva
Heikki Aukee

Kokemukseni mukaan sunnuntaityö on 50% vähemmän rasittavaa ja 100% paremmalla liksalla. Mikään tuossa ei kohtaa.

Aiemmin Helsingissä asuneena monesti kiroilin kiinni olevia ravintoloita lauantaisin puolen päivän aikoihin. Kun itselle kaikki päivät ovat saman arvoisi, ei päivää tullut tarkistettua kaupungille lähtiessä. Olisiko tuohon tarjontavajeeseen tullut jo korjaus. Vaikutelmaksi jäi, että pelkkä lauantain lisäkorvaus pitää ovia kiinni. Jos ei H:gissä, niin muualla kyllä.

Käyttäjän JouniJoneViitanen kuva
Jouni Viitanen

Ravintola-alalla ei makseta lauantaista yhtään enempää, kuin maanantaista tai tiistaistakaan.

Käyttäjän hexu980 kuva
Heikki Aukee

No hyvä tietää. Varmaankin niin oli myös 90-luvulla. Palkat ihan ilman lisiäkin liian korkealla kiskottu. Nokian nousukaudella tarjoilijatkin ajattelivat palvelusektorin tuottavuutensa kasvaneen samassa suhteessa.

Ravintolapalveluiden muuttuminen Suomessa Viron tyyppiseksi vaatii ainakin kaksi elämää ennenkuin Mac Donalds -kulttuurista päästään eroon. Markkinat on kyllästetty ei työvoimaa vaativalla tarjonnalla, jolloin palveluihin perustuvan toiminnan on vaikea löytää tilaa ja saada toimintaa kannattavaksi. Syy tähän tilanteeseen ajautumiseen on sama kuin mikä tehokkaasti estää muutosta työllistävämpään suuntaan.

Pekka Heliste Vastaus kommenttiin #3

Virossakin maksetaan sunnuntailisää, kuten useimmissa Euroopan maissa

Käyttäjän JouniJoneViitanen kuva
Jouni Viitanen Vastaus kommenttiin #3

Tarjoilijan/kokin palkka on n. 1500€/kk/netto. Tämä siis vakituisella henkilökunnalla. Osa-aikaisia eli ns extroja on ravintola-alan työntekijöistä 35%. He eivät tienaa edes tuota 1500€/kk käteen.
Paljonko mielestäsi pitäisi vielä palkkaa alentaa?

Käyttäjän MariHuohvanainen kuva
Mari Huohvanainen

Ei pidä paikkaansa ainakaan hoitoalalla. Sama määrä asiakkaita/potilaita kuin arkena, mutta täytyy pärjätä useamman hoitajan pienemmällä miehityksellä.

Reijo Jokela

Tuossa blogistin teoriassa on vain yksi "pieni" valuvika. Vaikka sunnuntaikorvaukset poistettaisiin, niin kansalaisten ostovoima ei muutu mihinkään. Eli ei synny uutta kysyntää. Nuo työpaikat jotka tuolla lisien poistolla "syntyvät" ovat poissa muusta kulutuksesta, joten kokonaisvaikutus on plus miinus nolla. Tästähän juuri saatiin näyte, Kauppojen aukiolojen vapauttaminen ei lisännytkään (jokainen täysijärkinen tiesi sen jo ennen uudistusta) kansalaisten kulutusta, mutta kulut nousivat. Nyt sitten itketään sunnuntaikorvauksista. On totta , että nuo ravintolat ovat usein kiinni sunnuntaisin, mutta ovatko meidän poliitikomme jo tosiaan näin totaalisen lahjattomia, että ei keksitä mitään muuta ratkaisua, kuin aina tämä palkkojen alennus.
Miten olisi esimerkiksi tuolla ravintolapuolella sunnuntaimyynnin vapauttaminen alv:stä? Jospa edes kerran tämä arkadianmäen päivähoitokerho lähtisi joltakin muulta pohjalta kuin palkkojen leikkaamisesta.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Ei siinä ole valuvikaa lainkaan, ei pientä ei suurta. Asia on juuri niin kuin blogisti kirjoittaa.

Valuvika on omassa suomalaisessa ajattelussasi, jossa kaikki maailmassa on annettua ja muuttumatonta eikä minkäänlaisia heijastusvaikutuksia huomioida. Yleinen talouden vireytyminen, tapahtukootpa se sitten mitä kautta tahansa, on aina omiaan lisäämään työllisyyttä ja sitä kautta kokonaiskysyntää ja sellainen saa aikaan spiraalin ylöspäin.

Kauppojen aukioloaikojen vapauttamien oli hyvä askel oikeaan suuntaan ja kauppojen myynti on kasvanut tänä vuonna. Jos siihen lisäksi olisi liitetty sunnuntailisistä luopuminen, niin vapaita aukioloaikoja hyödynnettäisiin kaupan sektorilla vielä ponnekkaammin. Monissa maissa maailmassa sunnuntai on jo pitkään, ellei kautta aikojen, ollut suurin ostospäivä kaikilla mahdollisilla kaupan ja palvelun sektoreilla.

Reijo Jokela

Lisäkysyntää ei synny ilman ostovoiman lisäystä.
Mielenkiintoista olisi myös nähdä miten tämä idea myydään lääkäreille, hoitajille, palomiehille ja poliiseille.
Kyllä kirjoituksesta huomaa, että kirjoittaja on mennyt mukaan ravintolabisnekseen.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka Vastaus kommenttiin #9

Lisäkysyntää voi hyvin syntyä ilman ostovoiman lisäystä, sillä kaikki yhteiskunnassa eivät suinkaan käytä tällä hetkellä kaikkia rahojaan ostamiseen. Ja juuri se lisäkysyntä lisää työllisyyttä ja sitä kautta yhteiskunnan kokonaisostovoimaa ja sitä kautta jossain vaiheessa myös palkkatason yleistä kehitystä.

Reijo Jokela Vastaus kommenttiin #11

Pitää paikkaansa, mutta onko sunnuntaislisien poistaminen se, joka nuo kukkaron nyörit avaa. Jos se kysynnän lisätys tulee kerran tuolta, niin paljon tehokkaampi keino olisi silloin esimerkiksi tuo alvin poisto sunnuntailta. Verotulothan jäävät saamatta, mutta sen korvaa parantunut työllisyys ja tuloista maksettavat verot, kun kerran tileillä makaavat rahat saadaan kiertoon. Ei tarvitse pienipalkkaisten tuloista leikkaamalla kannusta hyvätuloisia kuluttamaan.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka Vastaus kommenttiin #12

Periaatteessa kannatan kyllä verojen alentamista yleisesti, mutta en aloittaisi ALV:lla tai sunnuntaivapailla ALV-päivillä. Sellainen ylläpitää edelleen mielikuvaa siitä, että sunnuntai on jotain erikoista. Moinen pitäisi työelämässä unohtaa tyystin ja yhteiskunnan olisi hyvä pyöriä 24/7 periaatteella. Niinkuin useissa maissa pyöriikin.

Mieluummin alentaisin kuluttajien tuloveroa, mikä myös olisi oiva keino työllistämiskustannusten ja palkankorotuspaineiden pienentämiseksi.

Reijo Jokela Vastaus kommenttiin #14

Viestiin 12.
"yhteiskunnan olisi hyvä pyöriä 24/7 periaatteella".
Tuolloinhan Vartian idealta putoaa pohja. Silloin ihmisillä ei ole sunnuntaisin mitenkään poikkeavasti aikaa käyttää palveluja. Tuo 24/7 kuullostaa kiletämättä hyvältä ajatukselta, mutta miten se käytännössä toimisi? Eikös ongelma ole tällä hetkellä kysynnän puute, eikä tuotantoresurssien puute.

Käyttäjän CarolusLinden kuva
Carolus Linden Vastaus kommenttiin #12

Ei kai ole tarkoitus poistaa sunnutailisää muualta kuin laista. Kun ei ole lakisääteistä minimpalkkaa, voisi kai arvioida, että samoin perustein ei tarvittaisi lakisääteistä sunnutailisää.
Siihen, että kenenkään tulot eivät vähenisi lakisääteisen sunnutailisän poistamisen johdosta,voidaan vaikuttaa sopimusteitse ja lainmukaisen siirtymäajan avulla.
Alv:n poistaminen yhdellä alalla yhden päivään kohdalta ei vaikuta kovin sujuvalta ratkaisulta. Parempi olisi alentaa kaikkea arvonlisäveroa. Valtiovarainministeriössä ja muuallakin varmaankin on laskentakapasiteettia,jota voidaan käyttää arvioitaessa alv:m alentamisen vaikutuksia. Tosin poliittisten tahojen asennoituminen voi olla alv:n alentamisen esteenä.

Pekka Heliste Vastaus kommenttiin #62

Ravintola-siivous- kaupan alalla työntekijän neuvotteluiden on toivoton.

Työntekijä on helposti korvattavissa.

Työntekijäliitot ovat heikkoja järjestäytymisaste on alhainen,liitot köyhiä eikä jäsenillä ole juurikaan säästöjä. Kykyä työtaisteluun ei ole.

Poliitikotkaan eivät suojele heidän etujaan kuten he suojelevat virkamiesten etuja

Niinpä työnantaja voi sanella työehdot yksipuolisesti

Pienituloisia suojelee vain lainsäädäntö
Jos sekään

Käyttäjän EeroPyykkl kuva
Eero Pyykkölä Vastaus kommenttiin #11

Ostovoimahan ei siis lisäänny, vaan laskee juuri niillä joiden ansioissa pyhälisät jotain merkitsevät. He ovat myös pääsääntöisesti niitä, jotka käyttävät kaikki tulonsa peruskulutukseen. Kaupat ja baarit välttyvät ruuhkilta.

Käyttäjän RalfKarlsson kuva
Ralf Karlsson

"Sunnuntain lakisääteisestä kaksinkertaisesta palkasta tulisi luopua. Se olisi myös toteutettavissa niin, että nykyisiltä työntekijöiltä ei keskimäärin leikata yhtään. Tässäkin kannattaa luottaa markkinoihin ja erityisesti ammattiyhdistysliikkeen neuvotteluvoimaan. Jos sunnuntaikorvausta vähennetään, peruspalkkaa nostetaan kompensoimaan menetys. Sunnuntaikorvauksen lakisääteisestä pakosta luopuminen ei myöskään poista sunnuntaikorvauksia työehtosopimuksista; se antaisi lähinnä tilaa järkevämmille ratkaisuille."

Palkkakustannukset siis olisivat yhtä suuret kuin ennenkin niinkö? Where´s the beef then? Kuutena päivänä viikossa auki olevaassa ravintolassa, auki vaikkapa 11:00 -22:00 että saa varhaiset lounastajat ja melko myöhäiset a la carte asiakkaat illalla palveltua, on jyvittänyt sali- ja keittiöhenkilökuntansa sen kuuden päivän aamu-ja iltavuorojen mukaan koska tuskin siellä on ylisuuri henkilökunta josta yhtäkkiä voidaan irroittaa vuoroja sunnutaille. Tämähän tarkoittaisi että ravintola joutuu palkkamaan muutama henkilö lisää jotta saadan syteemi toimimaan myöskin sunnuntaina eikö niin? Sehän on sinänsä ihan suotava kehitys.Lisää henkilökuntaa tarkoittaa kuitenkin lisää palkka- ja sivukustannuksia ja suunnuntaimyynti on hyvä jos vappupäivä osuu sunnuntaille, äitien päivä on takuuvarma myyntipäivä mutta muuten se kysyntä sitten vaihtelee sään, jääkiekon mm-ottelujen, ym mukaan. Helsingissä joku paikka saattaisi toimiakin mutta tuskin asiakkaita riitäisi kaikkiin ravintoloihin sunnuntaina sielläkään. Heinäkuussa ei sitten ole kuin satunnaiset turistit ja jotkut ravintolatyöntekijät joilla on viikonloppu vapaata ja tuhlaavat tippirahansa. Pienemmissä kaupungeissa ei edes turisteja.

Pekka Heliste

"Yleinen talouden vireytyminen, tapahtukootpa se sitten mitä kautta tahansa, on aina omiaan lisäämään työllisyyttä ja sitä kautta kokonaiskysyntää ja sellainen saa aikaan spiraalin ylöspäin."

'Juttusi on MUnchausenin juttuja, jos lompakossa ei ole tässä kuussa enempää rahaa kuin edellisessä niin ei osvoi ostaa enempää elleivät hinnat laske.

Se, että on virkeämpi ei lisää rahan määrää

Jokainen ihminen tekee ostopäätöksen niissä rajoissa kuin lompakko antaa myöten.

Tietysti ihmisellä, jolla ei ole raliteetit hallinnassa niin voi olla kuvitelmia ja hän voi tehdä pantomiimiostoksia

Käyttäjän SilviaKoski kuva
Silvia Koski

Ei kannata unohtaa turisteja. He tuovat rahaa maahan. Viikonloppulomia viettäville turisteille kelpaisi varmasti paremmat aukioloajat. Antero kirjoittaa asiaa.

Reijo Jokela

En jaksa uskoa, että turistit nytkään ovat sunnuntait syömättä.
Toisaalta täälläpäin saa kyllä sunnuntaina syötyä ulkona, jos haluaa. Kyllä ruokapaikkoja on auki.

Pekka Heliste

Helsingissä on arkisin n 100000 asikasta enemmän kuin viikonloppuisin.Tämä johtuu työpaikkaylijäämästä.

Eivät he aja jostain Klaukkalsta Helsinkiin syömään etenkään kun työnanataja ei tue viikonloppusyömistä

Tuota 100000 asiakkaan vajetta eivät satunnaiset 2000 turistin risteilijät täytä

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka Vastaus kommenttiin #35

"Tuota 100000 asiakkaan vajetta eivät satunnaiset 2000 turistin risteilijät täytä"

Kyllä Helsingissä kesäaikaan puhutaan kymmenistätuhansista turisteista ja vaikka hekään eivät "100000 asiakkaan" vajetta täyttäisi lukumäärältään, niin se olisi askel oikeaan suuntaan, semminkin kun turisteilla on tapana hyödyntää enemmän ravintolapalveluja kuin tavallista arkea viettävillä suomalaisilla.

Joku kirjoitti, että "kyllä ne turistit sunnuntaisin kuitenkin syövät" ja toki niin, pakkohan se on. Mutta he syövät halvemmalla ja käyttävät vähemmän rahaa niin syömiseen kuin muihinkin "huvituksiin", joita ei ole silloin saatavilla. Lisäksi se tahraa Suomen mainetta turistikohteena. Saman logiikan mukaanhan ravintolat voisivat olla joka päivä suljettuina, koska ihmiset syövät joka tapauksessa. Kyllä palvelutarjonnan parantaminen on aivan oleellisessa asemassa liiketoiminnan lisäämisessä.

Käyttäjän MarjukkaAronen kuva
Marjukka Aronen

Ravintoloita on auki sunnuntaisinkin ja turisteja on Suomessa muinakin päivinä. Turismista tienaavassa Espanjassakin on siesta-aikaan puljut kiinni turistien tarpeista huolimatta.

Käyttäjän IrmaAsikainen kuva
Irma Asikainen

Puhut nyt pelkästään ostovoiman tuomasta lisäarvosta sunnuntainaukioloihin, mutta et ajattele ollenkaan sitä, että se saattaisi siirtää sitä ostovoiman käyttö pois joltakin muulta sektorilta ja tuoda sen ravintolapalveluden hyödyksi. Nyt meillä mennään johonkin muualle, kun ravintolat ovat kiinni ja syödään siellä se nakkisämpylä ja ranskikset, kun muuta ei ole tarjolla ja mennää kotiin nälkäisinä ja haalitaan siellä jotain kasaan, että saadaan kupumme ravituiksi.
Entäpä jos tämä kaikki saatisikin ravintoloiden hyödyksi? Ihmiset voisivat harrastusten ohessa käydä syömässä hyvin ja säästäisivät aikaa muille toimille, sen sijaan, että ahtavat pupuuruokaa kiireessä ja tuhlaavat siihen osan kalliista laatu-/vapaa-ajastaan.
Ehkä se ei kolahtaisi heti, mutta näin someaikana asiakkaat kyllä lytäisivät pian tiensä avoinna oleviin ravintoloihin. Mutta kyllä sen ruoan lladun pitäisi myös puhua puolestaan.
Sehän toimisi myös hyvänä tapaamispaikkana ystäville ja vaikka koko suvulle, millä saatisiin taas tätä perheiden yhsessä viettämää aikaakin lisättyä.
Ehdottomasti hyvä ajatus.

Käyttäjän hexu980 kuva
Heikki Aukee

" Puhut nyt pelkästään ostovoiman tuomasta lisäarvosta sunnuntainaukioloihin, mutta et ajattele ollenkaan sitä, että se saattaisi siirtää sitä ostovoiman käyttö pois joltakin muulta sektorilta ja tuoda sen ravintolapalveluden hyödyksi. "

Kyllä minä ajattelen, että jos kulutusvoimani makaa pankkitilillä, koska tarjonta on vähäistä, niin ei se sieltä tililtä lähde kiertoon. Jos joku laittaa 100 kulutukseen lisää, se kasvattaa ostovoimaa.

Toiseksi on myös rahan kiertonopeus, mikä vaikuttaa kansantalouden tasolla. Jos puuttuvan palvelutarjonnan takia raha siirtyy kädestä käteen vain kerran kuukaudessa, ei se kovin paljoa työllistä. Jos taas palveluita on tarjolla, ja näin ollen ihmiset voivat tyydyttää tarpeitaan, sama raha ehtii työllistämään useampia tuon kuukauden aikana.

Investoinnit velaksi lisää ostovoimaa markkinoilla. Mitä enemmän ihmisten palvelutarpeita päästään tyydyttämään, sitä enemmän tarvitaan myös investointeja ja uutta rahaa kiertää taloudessa.

Lisäksi on myös niin, että kilpailun rajoitusten vapauttaminen mahdollistaa työllisyyden kohoamisen. Yksi apteekkari kylällä tarkoittaa 100.000 e. tuloja/v. apteekkarille, mutta kaksi apteekkia samassa kylässä vain 50.000 e. tuloja/v. apteekkareille. Kumpikin apteekkari elää. Molemmat tarvitsevat kassatyöntekijän seisomaan kassakoneen takana. Eikä se kassatyöntekijän palkka tuossa tilanteessa puolitu, vaikka semmoistakin välillä väitetään.

Ay:n nolla-summa-ajattelu ja väittämät ei mielestäni pidä paikkaansa. Toivottavasti edellinen on paikkansa pitävää, kun en tiedä tal.tieteen opintojen puuttuessa minulta. Joku varmaankin korjaa, jos väärin ajattelen.

En ollenkaan käsitä, että jos sovin pomoni kanssa haluavani tehdä työtä su-to, niin miksi minun pitäisi saada sunnuntailisää. On työntekijän etu, jos hän saa enemmän vapauksia vaikuttaa työn tekemiseen. Pomoni saattaa olla ihan tyytyväinen, eikä se ole työntekijöiltä pois. Putiikki olisi ehkä muussa tapauksessa kiinni kalliin työvoiman hinnan takia, ellen voisi tästä järjestelystä sopia, kuten nyt ei voi.

On työntekijöiden etu, että heillä on enemmän työpaikkoja tarjolla, ja voivat vaikuttaa omiin työehtoihinsa omien tarpeidensa mukaan, eikä ay-liittojen pakkosaneluun pakotettuna ja jonkun toisen mielihalujen mukaiseen järjestelyyn pakotettuna.

Esimerkki:
Minulle työnantaja ilmoitti säännöllisiksi työpäiviksi ma-ke ja kiinteät työtunnit, kuten työelämän pykälänikkarit oli joskus jossain päättänyt noudatettavaksi työpaikallani yleisen käytännön mukaisesti. Tein pomolleni ehdotuksen, että käyn töissä silloin kun työt sitä edellyttää, mutta muuten saan vapaasti valita työpäiväni ma-pe -välillä.

Tämä lisäsi omaa vapauttani, sairaslomapäivät nollautuivat, tuottavuuteni parani kun palkkaa ei tarvinnut maksaa turhasta seisoskelusta. Myöhemmin kaikessa hiljaisuudessa aloin tehdä talvisin ylitunteja ilman ylityökorvausta ja ilman palkkaa. Kesällä pidin ylitunnit vapaana kesäloman yhteydessä. Pari kuukautta lomaa kesällä projektien muutenkin seisoessa ja talvisin pidin parin viikon talviloman silloin kun itse halusin.

Mitä tästä muut työntekijät ajattelivat. Olivat minulle samaan aikaan kateellisia järjestelyn minulle tuomista eduista ja totesin etteivät suostuisi itse siihen, että kiinteät vapaapäivät heiltä otettaisiin pois, ja ettei lisätunteja korvattaisi talvella rahana, vaan yksi yhteen vapaana palkan kuitenkaan laskematta.

Esimerkkini koski kiinteää työaikaa ja kuukausipalkkaa. Sama on mahdollista tuntityöntekijöilläkin, jos työpaikan yksilölliset olosuhteet voidaan ottaa huomioon. Ei muuten.

Pekka Heliste Vastaus kommenttiin #64

Kehitys on ollut päinvastainen. Kun ennen kylällä oli yksi apteekki niin kilpailutilanteessa ei jää yhtään.

Näinhän on käynyt kyläkaupoille.
Ennen kotikylän oli kolme kauppaa,nyt ei enää yhtään.
Ei vaikka väkimäärä on kasvanut ja ostovoima moninkertaistunut

Käyttäjän IrmaAsikainen kuva
Irma Asikainen Vastaus kommenttiin #65

Mietipä, mistä moinen kehitys johtuu? Mennään edelleen kohti kannattavampia yksiköitä. Pienen kyläkaupan työvoimakustannukset kokonaisbudjetista muodostavat liian suuren osan, että sen toiminta näillä palkoilla kannattaisi. Ei se ole sen vaikeampi yhtälö. Varsinkin nämä pidemmäta aukioloajat heikentäisivät näillä palkanlisillä kannattavuutta kohtuuttomasti. Saattaisi hyvinkin olla, että näitä pieniä yrityksiä syntyisi enemmän, jos palkkakustannukset olisivat kohtuullisissa rajoissa. Pnakkien määrä laski ihan niiden omaa hulluutta, kun joka nurkalla piti olla kaikkien ryhmittymien, toinen toistaan upeammat konttorit sylikkäin ja niitä oli todella ympätty joka niemen notkoon ja saarelmaan, eikä niissä rakennettaessa säästelty, eikä hintalappuja kyselty. Olin nimittäin muutamassa projektissa mukana.
Eli kyllä se vaan aina tuo kannattamattomuus tulee eteen jossain muodossa, jos ei ole kaikki kamarit lämpimänä, kun näitä hommia tehdään.

Pekka Heliste Vastaus kommenttiin #64

Työajan joustot ovat vanha keksintö. Minulla oli liukuva työaika jo 70- luvulla ja saatoin tehdä kortilla viikon sisään tai ottaa viikon lomaa,jonka tein myöhemmin

Työajan joustosoppareita teimme kesällä 12-10 tuntista työpäivää ja talvella pidimme lomaa

Kaikki aivan virallisesti ja lakien mukaan

Suomessa on suuri vapaus sopia työajoista. Mutra harva yritys/ esimies tuntee asian ja osaa sopia

Käyttäjän hexu980 kuva
Heikki Aukee Vastaus kommenttiin #66

" Mutra harva yritys/ esimies tuntee asian ja osaa sopia "

Niin'in. Työntekijät eivät tajua senkään vertaa. Ja tästähän ei ole pelkästään kysymys.

No mistä on kysymys. Kun Vartia puhuu kannattavuuden huomioimisesta, alkaa AY-liitot jauhaa joustojen olevan jo mahdollisia. Nämä ovat täysin kaksi eri asiaa, mutta eihän propagandassa olla työntekijöiden etua ajamassa, vaan liittojen asemaa työpaikoilla säilyttämässä.

Niin kauan kuin on näitä lisiä, ei ole niitä työpaikkoja joita ilman olisi. Ja niin kauan kuin on yleissitovuuksia ja alan työehtosopimuksia ym., mennään niiden mukaan, ollaan työttömänä. Eikä edes tiedetä mitä voitaisiin sopia.

Kenelläkään kun ei ole aikaa ja viitseliäisyyttä alkaa niitä pilkkuja tulkitsemaan liittojen sopimuksista. Ei sen enempää työntekijöillä kuin työnantajilla. Niiden sopimusten tulkitsemiseen tarvitaan juristi, kun ei niitä muuten kukaan ymmärrä. Jokin suuryrityksellä tai SAK:lla on tarvittavat resurssit, mutta ei pikkufirmoilla tai sen työntekijällä.

Raivostuttavinta noissa omissa sopimuskäytännöissäni muuten oli, että pomojen vaihtuessa piti samat asiat käydä aina uudelleen läpi. Aloin lopulta sanomaan järjestelyn perustuvan suulliseen sopimukseen ja keksimään itse lisää uusia "pykäliä". Niin kauan kuin ne palvelivat itseä ja työnantajaa, minua kyllä uskottiin.

Sekin koettiin, että henkilöstöosastolla alettiin vatuloimaan miksi maksetaan palkkaa henkilölle joka ei ole työpaikalla ihan samassa hengessä kuin fakki-idiootit työntekijäliitoissa. Mikään vakiintuneesta käytännöistä ja sopimuksista poikkeava järjestely on täysin mahdoton tajuttavaksi. Ymmärretään työntekijöiden tapaan vain omasta näkökulmasta heikennykset suhteessa työehtosopimuksiin, tajuamatta itselle saatavia hyötyjä.

Käyttäjän IrmaAsikainen kuva
Irma Asikainen Vastaus kommenttiin #64

Entäpä, jos lähdetäänkin liikkeelle siitä ajatuksesta, että vapautetaan aukioloajat, poistetaan palkan lisät kaikilta osin ja annetaan ihmisten käydä ostoksilla silloin, kun he haluavat ja tarjotaan vaikkapa ravintoloille mahdollisuus olla auki, milloin ne haluavat ja ihmisilille mahdollisuus tehdä työtä silloin, kun he haluavat ja sillä hinnalla, mikä kulloinkin on tarjolla. Vapautetaan tämä tilanne kaikilta osin ja jätetään kysynnän ja tarjonnan lain varaan ja katsotaan mihin tämä kehitys ilman hemmetin moisia rajoitteita johtaa. Minä kannatan ihmisten itsemääräämisoikeutta, enkä jaksaisi millään tätä älytöntä saannösten ja lakien viidakkoa. Vai pelkäättekö sistä, että siinä laiskat ja osaamattomat putoaisivat kelkasta sensijaan, että nykyään heitä pidetään ahkerien ja osaavien kustannuksella liittojen toimesta väkisin työnantajan riesana. T
ähänhän se saattaisi parhaimmillaan johtaa. Herääkin kysymys, että kuka näitä rajoituksia ja määräyksiä oikeastaan tarvitsee? Ei kukaan muu kuin se luuseri joka ei muuten työmarkkinoilla pärjäisi.

Käyttäjän hexu980 kuva
Heikki Aukee Vastaus kommenttiin #68

Niin pitäisikin luopua. Ihmiset hyötyisivät työntekijöiden puolella ja työnantajien puolella. Propaganda vakuuttaa nyt Suomen olevan sopimusyhteiskunta, mutta eihän täällä sovi muut kuin työmarkkinakorporaatioiden juristilauma asioista. Kaikilta muilta se on tavalla tai toisella estetty, tai muusta syystä mahdotonta.

Tulee mieleen, että koulussa voisivat opettaa mukuloita käymään itse omat sopimusneuvottelunsa.

Käyttäjän mukitalo kuva
Veikko Mäkitalo

Metallissa oli ainakin ennen vastaava rakenne: jos viikkotunnit oli täynnä launtai 8 tuntia 50% ja sitten loput 100 %. Sunnuntaina kaikki tunnit 200% ja lisäksi viikkolepokorvaus sunnuntaina tehdyistä tunneista joten viikkotunnit täynnä niin sunnuntaina nelinkertainen tuntipalkka (300 %). Arvaa oliko sunnuntaisin työhaluttomia tekijöitä vai maailman tappiin asti notkuvia rautakouria?

Käyttäjän lueskelija kuva
Teuvo Valkonen

Veikko näköjään tunsi työaikalain. Koski muitakin kuin rautakouria. Liekö nykyisin lakia muutettu? Ongelmana työnantajilla oli ainakin kiinteistönhuoltoalalla lakisääteisten ylitöiden teettäminen yli lain määräämien rajojen ja innokkaat ylityöntekijät. Muistelee tässä yx ex työsuojeluvaltuutettu.

Käyttäjän mukitalo kuva
Veikko Mäkitalo

Riitti hyvin. kun alkoi pukata paperia seisokin jälkeen suunnitellulla tavalla, maksetut palkat lisineen olivat miltei olematon seikka 70- ja 80-luvulla. Nyt taitaa olla hieman tiukemmat kriteerit teettää ylitöinä remontteja.

Jukka Mäkinen

Noinhan se oli telakoillakin. Käyttöönottomiehillä oli jo toukokuussa vuoden sallitut ylityötunnit täynnä ja lisäanomus vetämässä. Siihen oli opiskelijan hyvä tulla painamaan. Vapusta heinäkuhun putkessa kaikki pyhät ja kaks viikonloppua kolmesta arkiylkkyjen lisäksi. Niin ja silloin oli vielä tapana että toukokuussa telakka meni lakkoon aina pejantaisin puolelta päivin maanantaihin saakka, veneenpohjankraappaulakoiksi niitä sanottiin. Opiskelijapoika sai aina luotamusmieheltä luvan olla rikkurina, koska palovaaran ja lämmityksen vuoksi piti jonkun olla vahdissa.

Opintotukea ei niillä ansioilla koskaan saanut. Eipä jäänyt velkaakaan.

Käyttäjän eskovirri kuva
Esko Virri

Samaa on täälläkin puhuttu Keskustan piirissä. On hyvä, että meillä on nyt pääosin rohkea ja toimintakykyinen hallitus joka purkaa normeja askel kerrallaan. Sunnuntailisien osalta olisi tärkeä päättää paikallisesti yrittäjien ja työntekijöiden välillä toimintatavoista, ilman kankeita yleissitovia sopimuksia ja lakeihin kirjattuja käytäntöjä. Ay-liikkeelle asia ei kuulu eikä sen tulekaan kuulua.

Vihreiden kanssa ei olisi onnistunut näin kykenevän hallituksen muodostaminen. Toivotan kuitenkin Vartialle onnea puolueensa korjaamisessa, vaikka en siihen uskokaan. Mikäli koet asian toivottomaksi, tervetuloa johonkin oikeaan puolueeseen kuten Keskustaan (varmasti myös Kokoomus hyötyisi ajatuksistasi).

Pekka Heliste

Kauppapiikojen ja tarjoilijoiden neuvotteluasema on niin heikko, että työnantaja vain pyyhkäisee lisät pois.

Keskusta ja Kokoomus ajavat vain virkamiesrälssin etuja. Lääkäreiltä ja sairaanhoitajat ovat sen verran vahvassa työmarkkina-asemassa , että voivat olla lakossa vaikka seitsemän viikkoa

Keskusta ja Kokoomus hyökkäävät aina heikoimpien kimppuun

Käyttäjän paavonevalainen kuva
Paavo Nevalainen

Tuli yksi pohjoismainen elementti mieleen eli tasa-arvo. Jos enemmistöllä on viikonloppu vapaata, niin miksei myös kaupan ja palvelualoilla? Kun kauppa on kiinni, se kertoo, että myyjienkään ei tarvitse olla silloin töissä. Lähelläni on edelleen kauppa, jonka aukioloajat ovat perinteiset, ja työntekijät ovat ylpeitä siitä, että lapset ja perheasiat voi hoitaa kuten "muut ihmiset".

Viikonloppu on arvokasta aikaa. Emme voi synnyttää täydellistä palveluyhteiskuntaa, siihen maamme on ehkä liian pieni ja harvaan asuttu. Ehkä joudumme piankin palaamaan normaaleihin aukioloaikoihin yksinkertaisesti siitä syystä, että yrittäjillä ei ole varaa pitää puotia auki kellon ympäri (mm. sähkönkulutus kasvaa, huolto ja osa tavaratoimituksista voidaan tehdä kaupan ollessa tyhjä asiakkaista jne).

Olisi hienoa, jos jokin kauppaketju profiloituisi eettisesti. Seuraavassa iskulauseita:
-meillä palvelee onnellinen myyjä
-meillä on luonnolliset aukioloajat
-meidän asiakkaamme eivät ole zombieita ja vampyyreja
-opi survival -ajattelua varautumalla viikonloppuun ja
pitkiinpyhiin jo viikolla!

Kari Vannemaa

Mites on, voisivatko kansanedustajatkin pitää istuntoja lauantai-iltaisin ja sunnuntaisin? Silloinhan teillä olisi hyvää aikaa, eikä se olisi pois oikeilta töiltä?

Käyttäjän jojalonen kuva
Jussi Jalonen

"Oletko koskaan ihmetellyt, miksi ravintolat ovat kiinni sunnuntaisin?"

No en, koska teen ruokani kotona.

Eivätkä ihmiset sunnuntaisin syömässä käy, vaan lauantaisin. Sivumennen, täällä Tampereella raflat ovat kiinni maanantaisinkin, ja se ei ole palkasta kiinni.

Käyttäjän eskovirri kuva
Esko Virri

Yrittäjävetoiset paikat ovat yleensä kiinni maanantaisin ja auki sunnuntaisin, koska leipä ei tule varmasti pöytään kannettuna toisin kuin duunareille vaan myös asiakkaat pitää huomioida. Vapaapäiviä kuitenkin tarvitsee joskus yrittäjäkin, vaikka julkinen sektori sitä ei tunnu tajuavan.

Pekka Heliste

Älä viitsi, vilkaisepa vaikka eat.fi sivuilta sunnuntaina missä kapakassa keittiö on auki

Kyllä ne ovat ketjuja, jotka pyörivät palkkatyövoimalla

Käyttäjän jojalonen kuva
Jussi Jalonen

"Yrittäjävetoiset"? Siis täällä Tampereella nykyisin S-ryhmän omistama Tillikka on kiinni sunnuntaina _ja_ maanantaina.

Koita nyt Virri joskus käydä oikeassa maailmassakin välillä. Se, mistä ravintola repii katteensa ovat arkilounaat ja lauantai-illat. Eihän tässä Vartian avauksessa mistään muusta ole kyse kuin siitä, että hänen mielestään koko maailman pitää pyöriä ravintolayrittäjän ympärillä, koska hän itsekin sattuu omistamaan raflan.

Jukka Mäkinen Vastaus kommenttiin #55

Jos niillä menee Tillikassa kaksi päivää pesuun ja kuivaamiseen, kun siivotaan pyttipannut lattioilta lauantai-illan jälkeen.

Käyttäjän eskovirri kuva
Esko Virri Vastaus kommenttiin #55

Ketjumestoista en hirveästi tiedä, enkä ymmärrä miksi porukka käy hinta-laatusuhteeltaan erittäin huonoissa paikoissa syömässä. Siis juuri noissa S-syöttölöissä. Kai sillä hintaa on varaa joskus maksaakin, kun ruoka minkä taso ei juuri Unicafesta (2,60 euroa opiskelijalle) maksaa 10 kertaa enemmän.

Suosin itse pienempiä ja laadukkaita paikkoja, ovat yleensä yrittäjävetoisia tai muutaman ravintolan ketjuja max. Mutta olenkin "elämästä vieraantunut" kun arvostan hyvää ja kohtuuhintaista ruokaa.

Olli Keskinen

Missä ravintolat ovat kiinni sunnuntaisin? Jännä kun en ole törmännyt vielä yhteenkään ravintolaan mikä olisi kiinni sunnuntaisin. Tosin en ole käynyt fine dining paikoissa, joten en osaa sanoa niistä mitään. Mutta jos ravintola on kiinni sunnuntaina niin kenties se kertoo siitä ettei kohdeyleisöä ole tarpeeksi liikkeellä sunnuntaisin palvelemassa hyvätuloisia snobeja. Eiköhän tämä hallitus ole jo ihan tarpeeksi potkinut pieni ja keskituloista _suomalaista_.

Käyttäjän tomiketola kuva
Tomi Ketola

Mä olen jo vuosikausia toivonut että sunnuntailisä olisi mahdollista ottaa korotetun palkan sijasta lisävapaana. Myös työnantajalle tämä sopisi mutta valitettavasti muualla meiltä kysymättä päätetyt pykälät sen kieltää.

Niinpä olen kieltäytynyt sunnuntaihommista ellei suorastaan ole pakkotilanne. Ammattialallani on niin että työntekijöitä voidaan myös käskeä eikä halukkuuksia tarvi kysellä. Siksipä on niin paljon lähtijöitä ja pula osaajista.

Elämä ei ole pelkkää tienaamista vaan aikaa perheen ja harrastusten parissa.

Mikään raha ei voi korvata menetettyä aikaa. On tietty niitäkin joille voi.

Reijo Jokela

"Mä olen jo vuosikausia toivonut että sunnuntailisä olisi mahdollista ottaa korotetun palkan sijasta lisävapaana. Myös työnantajalle tämä sopisi mutta valitettavasti muualla meiltä kysymättä päätetyt pykälät sen kieltää".
Tällaiset idioottimaiset jäykkyydet olisivat ne joista tulisi päästä eroon, eikä itse sunnuntailisä.

Käyttäjän JanneJuuso kuva
Janne Juuso

Tämä kysymys on aika moniuloitteinen. Itse teen vuorotyötä 2a+2i+2y+4 vapaata. Vapaat sattuu joskus keskelle viikko ja joskus viikonlopulle. Vuorotyö itsessään on aika rasittavaa niin fyysisesti, terveydellisesti kuten myös sosiallisesti kun harrastukset, lasten koulu, kanssakäyminen muiden ihmisten kanssa on poikkeavaa normaalia päivävuoroa tekevien kesken. Onko tuo lisä sitten sunnuntailta tai joltain muulta päivältä on merkityksetön sinäänsä tai se että miten sitä lähdettäisiin muuttamaan jotta se olisi tasapuolisempi kaikille. Itse kyllä pidän Sunnuntaita hyvänä päivänä ja onhan siihen kyllä perustekkin meillä 24/7 pyörivän teollisuuden vuorotyöntekijöillä. Meillä työ on tuotantoon perustuvaa työtä ja päiväpaikkoja yleisesti on hyvin vähän tarjolla joten jos ei halua sunnuntaisin tehdä töitä niin vaihtoehdoksi jää irtisanoutuminen ja jääminen mahdollisesti työttömäksi. Ei voi tehdä vuorotyötä omien työaikamieltymysten mukaan vaan työaika perustuu vuorokalenteriin joka on tasapuolinen jokaista vuorotyöntekijää kohtaan.

Juhani Piri

Hyvin sanottu siellä takarivissä!

Esimerkiksi ei minulla ole mitään mahdollisuuksia ottaa tällä hetkellä vuorotöitä vastaan. Sunnunntailisät olisi ehkä ainoa lisäntulonlähde normi arkeen, jotka nekin jäisi tekemättä koska ei vaan pysty.

Sunnuntailisien poistaminen tarkoittaa sitä, että ne jotka pystyvät olemaan 24/7 työmaalla elämää sen kummemmin haittaamatta pienemmällä palkalla, niin sinne ne tekee ko vuorot. Lapsiperheet, yksinhuoltajat jne. luopuu varmasti mielellään vuoroistaan vaikkakin perheen elättämiseen jää vähemmän rahaa, ei ole sen arvoista enään.

Vaarana voi toki myös olla potkut lapsiperheellisille jos ei halua tehdä niitä v-loppuja ilman ylimääräistä korvausta.. On se kuitenkin aikamoinen rasite niin henkisesti kuin fyysisesti vuorotyöt ja v-loput perheellisenä. Pitäis hoitaa muitakin asioita kuin sen työnantajan edellyttämät jutut.

Risto Laine

Voi olla että tälläiset toimenpiteet ei luo työpaikkoja, se vain helpottaa yrittäjää taloudellisesti, muuta hyötyä siitä ei ole.

Vuoden lopussa saadaan hiukan tilastoa siitä, miten aukiolo aikojen rukaaminen on luonut uusia työpaikkoja.

Aika moni on joutunut rukaamaan sulkemisajan tuntia aikaisemmaksi, ei ole asiakkaita ja se on huonoa businesta. Tässä vain sellainen huomio täältä hämeenlinnasta.

Yleisesti kun kuuntelee yrittäjiä, niin toisilla menee ihan kohtuullisesti ja taas toisilla erittäin huonosti. Ala kohtaista tämä on ja ostovoima on aika heikoilla kantimilla nykyään.

Terveisin ent. yrittäjä

Pekka Heliste

"Miten toteuttaa muutos?

Sunnuntain lakisääteisestä kaksinkertaisesta palkasta tulisi luopua. Se olisi myös toteutettavissa niin, että nykyisiltä työntekijöiltä ei keskimäärin leikata yhtään. Tässäkin kannattaa luottaa markkinoihin ja erityisesti ammattiyhdistysliikkeen neuvotteluvoimaan. Jos sunnuntaikorvausta vähennetään, peruspalkkaa nostetaan kompensoimaan menetys. Sunnuntaikorvauksen lakisääteisestä pakosta luopuminen ei myöskään poista sunnuntaikorvauksia työehtosopimuksista; se antaisi lähinnä tilaa järkevämmille ratkaisuille."

Heh , vihreiltä puuttuu työkokemus, kansanedustajan työ ei anna valmiuksia ymmärtää työelämää

Työmarkkinat eivät ole tavallinen markkina, jossa kikki ovat samassa asemassa

Työmarkkinoilla asema riippuu tulotasosta-Lääkäri voi olla lakossa seitsemänkin kuukautta, hänellä on varaa lakkoilla ja kun jätrjestäytymisaste on liki 100 % niin järjestöllä on voimaa.Ja kuten lääkärilakko osoitti niin myös poliittista voimaa, yksikään kansanedustaja ei uskaltanut arvostella lääkäreitä eikä syyttänyt avainaseman väärinkäytöstä

Tarjoilija on aivan eri asemassa, matala järjestäytymisaste ja pienet tulot takaavat sen, ettei heillä ole varaa lakkoilla

Ja työnantaja tietää sen, joten työnantaja voi pyyhkäistä sunnuntailisän pois ilman ,että sitä pitää mitenkään korvata eikä mitään lakkoilua synny

Köyhän etuudet ovat aina se lain takaama minimi ja Vartia haluaa poistaa sen

Vartia on esimerkki elämästä vieraantuneesta kansanedustajasta

Käyttäjän Keijo Lindgren kuva
Keijo Lindgren

Ravintola-ala on heikko esimerkki sunnuntaityöstä keskustella.
Ravintolat toimivat runsaasti vuokratyövoimalla ja kuka tietää mitä palkkaa esim tarjoilija saa hetken rupeamasta?
Kaupan kassoita en tiedä mutta...

Pekka Heliste

Vartiankin motiivi on vain leikata pienituloisimpien tuloja, jos palkat säilyvät entisellään niin ei ravintolahinnat laske ja kun asiakkaitten ostovoima pysyy ennallaan niin ainoa tulos on, että työ jakaantuu tasaisemmin, mutta uusia työpaikkoja ei synny

Jos taas toteutuu se, että sunnuntailisä poistuu eikä sitä korvata niin siinä tapauksessa ravintolahinnat laskevat ja voi syntyäkin uusia työpaikkoja

Yksi sunnuntailsiän poiston peruste oli matkailu, kun 2000 laivaturistia yrittää sunnuntaina etsiä avoinna olevaa ravintolaa

Mutta viikonloppuisin Helsingin keskustasta puuttuu 40000 asiakasta ja jos otetaan mukaan koko Helsinki niin 100000 asiakasta.

Sitä vajetta eivät satunnaiset laivamatkustajat paikkaa

Kaulusköyhät kun tekevät viisipäiväistä työviikkoa ja Helsnkiin tulee muualta töihin n 100000 ihmistä. He tsukin tulevat sunnuntaina syömään työpaikalleen , etenkään kun työnaantaja ei tue vapaapäiväruokailua?

Tehokkaampi ravitoloiden työllistäjä olisi seitsenpäiväinen työviikko kaulusköyhälistölle, silloin lounasasiakkaita riittäisi

Pekka Heliste

Eikä sunnuntailisä ole suomalinen keksintö, sitä maksetaan yleiseti Euroopassa mm Virossa

Jostain syystä viron kapakoilla on varaa maksaa sunnuntailisää ?

Pekka Heliste

Ja kun vilkaisee, mitä ravintolat ovat auki sunnuntaisiin niin yllätys yllätys ne ovat ravintoloita, joita pyöritetään palkkatyövoimalla

Sen sijaan yrittäjävetoiset ravintolat ovat kiinni eli asiaa on tulkittava niin , että yrittäjä haluaa viettää sunnuntain perheen kanssa

Käyttäjän KimmoSainio kuva
Kimmo Sainio

Koko sunnuntain pyhäpäivätouhu on kirkollista perua ja tasapuolisuuden vuoksihan muslimiveljillemme ja juutalaisillekin kuuluisi perjantaista tuplapalkka.

Eli joko annetaan perjantaistakin lisiä muslimeille tai sitten poistetaan turhat lisät.

Pekka Heliste

Juutalaisten pyhäpäivä eli sapatti on lauantai

Käyttäjän kosonenjuhapekka kuva
Juha-Pekka Kosonen

A.Vartia = synonyymi J.Vartiaiselle.

Tervemenoa Islantiin oikeisiin töihin.

Miksi kukaan ei pohdi sitä, miten työllisyyttä oikeasti kohennettaisiin?

Täällä jokainen idiootti hakee sisäistä devalvaatiota, eli ostovoiman leikkauksia.

Tilanteessa, jossa ostovoimaa tulisi kohentaa rutkasti.

Nostetaan ALV:n alaraja 50 000 euroon ja johan alkaa tapahtumaan. Ihmiset saavat mahdollisuuden ja alkavat yrittämään.

Ilman ostovoiman leikkaamista.

http://blogit.iltalehti.fi/pauli-vahtera/2016/05/2...

Erkki Kelloniemi

Vartian ehdotuksen ideana on laskea työntekiköiden palkkoja suuremman liikevoiton ulosmittaamiseksi. Miksi Vartia ei tarkastele liiketoiminnan kokonaisuutta ? Siellä on muitakin kustannuseriä, kuin niiden palkat, jotka pitävät pyörät pyörimässä. "Työmies on palkkansa ansainnut", mutta onko yrittäjä tehnyt kotiläksynsä?

Ja sitten on vielä pienyrittäjien agdinko suurten ketjujen hallitsemassa markkinassa.
Eikö ravintola-alan pienyrittäjien, kotimaisten elintarviketuottajien ja työntekijöiden pitäisi toimia yhteistyössä ylikansallisia polkuhintayrityksiä vastaan ?

Vihreänä kokoomuslaisena Vartian on tietenkin osallistuttava EKn masinoimaan muodikkaaseen idelogiseen sotaan työntekijöiden kukkaron ryöstämiseksi. Vartian kannattaisi muistaa ettei sinne ole kätketty mitään Graalin maljaa, josta voisi ammentaa jatkuvasti kasvavia liikevoittoja. Menestystä pitää etsiä asiakkaiden muuttuvista tarpeista. Kotimaisten asiakkaiden tarpeet vähenevät samassa suhteessa, kun niiden palkkatulot ja siten ostovoima pienenee.

Käyttäjän KankaanpJyrki kuva
Kankaanpää Jyrki

On aika erikoista, että yrittäjänä blogisti ei ymmärrä, että lauantai- ja sunnuntailisät ovat ensisijaisesti HAITTAkorvauksia työskentelystä silloin, kun muilla on vapaata. Yhteiskunta elää kuitenkin ma-pe 8-16 syklin mukaan. Lähes kaikki harrastustapahtumat (varsinkin joukkuelajeissa) sijoittuvat arki-iltoihin ja viikonloppuihin. Varsinkin perheellisille viikonlopputöistä on erittäin suurta haittaa. Myös sosiaaliset tapaamiset painottuvat ymmärrettävästi viikonloppuihin. Jos haittalisät viikonlopuista poistetaan, niin voi oikeasti olla hankalaa saada ketään työskentelemään silloin.

Tuota saavutettua säästöäkään en oikein ymmärtänyt, kun Vartian ehdotuksen mukaan palkkakulut pysyvät kuitenkin samana. Ei ole vaikeata nähdä, että ajatuksen takana on pitkän tähtäimen suunnitelma nollakorotusten avulla laskea reaalipalkkaa, kun haittalisistä luovuttaisiin.

Käyttäjän PasiRipari kuva
Pasi Ripari

Itselle tulee heti vaikutelma muista motiiveista, näin löyhää (Vartian) analyysia lukiessa. Pitkän kaavan mukaan jaaritellaan marginaaliryhmistä ja sivuutetaan lukuisat jo moneen kertaan esillä olleet argumentit asiasta. Olin pettynyt huomatessani kirjoittajan olevan kansanedustaja.

Onneksi kommentointi pelastaa.

Pekka Heliste

Ravintola-ala kuuluu vielä aloihin, joissa jylläävät huijariyrittäjät.

Eli lakisääteistenkin palkkojen/sotujen saanti on onnenkauppaa

Helsingissä TE-keksus tutki siivous-ja ravintolayrityksiä ja vain n 1/3 osa maksoi edes lakisääteiset palkat/maksut

Ja 1/3 syyllistyi törkeisiin lainimlyönteihin

Käyttäjän RaunoLintunen kuva
Rauno Lintunen

Ei näytä porvareille kikyt ja kakut riittävän. Nyt hyökätään jo suoraan palkanlisien kimppuun.

Palkanlisät ovat korvaus työntekijälle haitallisesta työstä ja epäsäännöllisestä työajasta. Eivät suinkaan rangaistus työnantajalle.

Jos lisät siirrettäisiin vaikkapa 2018 peruspalkkoihin, alkaisivat jo seuraavana vuonna peruspalkkojen laskuvaatimukset. Miksikö? No siksi, että peruspalkat olisivat liian suuret kilpailijamaihin verrattuna!

Käyttäjän AnuRoininen kuva
Anu Roininen

Itse olen töissä pienessä liikkeessä, jossa työskentelen sunnuntaisin 4 tuntia. Saan työstä siis normipäivän palkan (8 tuntia), en sen enempää. Työssäni on ehdotonta, että teen viikonloppuja vähintään kaksi kertaa kuussa. Ei minulta kysytä haluanko. Jos alkaisin vaatia viikonloppuja vapaaksi, olisi se kenkä persiille. Eli tuplapalkka on varsin kohtuullinen korvaus siitä, että joudun aina tekemään viikonloppuvuoroja, halusin tai en. Se on korvaus siitä sosiaalisen elämän menetyksestä, kun muut ovat vapaalla, minä olen töissä. Vaikka kuinka Vartiainen sanoo, että etuuden poisto kompensoitaisiin palkassa, niin miten se käytännössä tapahtuisi tuntityöläisen osalta? Työnantajat eivät maksa yhtään enempää kuin on pakko.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Tällainen voidaan ratkaista sopimusvapauden laajentamisella. Voisi työnantaja jatkossakin maksaa sunnuntaikorvausta erikseen, mutta hänellä ja työntekijällä olisi oikeus sopia asiasta myös toisin.

Omalla kohdallasi olisi hyvin mahdollista vain korottaa tuntipalkkaasi kaikilta työtunneilta sen verran, että se kompensoi nuo nyt maksettavat sunnuntailisät, koska kommentistasi ymmärsin, että sunnuntaityö on hyvin säännöllistä ja siihen liittyvät tunnit ovat aina ennalta tiedossa.

Käyttäjän AnuRoininen kuva
Anu Roininen

Yleensä tällaisissa sopimisasioissa on työntekijä aina aika heikoilla. Yleensä asiat sovitaan sopivaksi työnantajalle, jos "neuvottelu"varaa on. Ja kuka sitä tuntipalkkaa korottaisi, jos sekin on vapaaehtoista? Kaupan alalla palkka on muutenkin hyvin pieni.

Pekka Heliste

Tai työnaantaja ilmoittaa, että suntislisät on lopetettu

Mitäpä työntekijä voi tehdä ?

Pekka Heliste

Työaikalaki edellyttää, että vuorolistat ovat nähtävissä hyvissä ajoin. Onneksi sitä ei ole jätetty työnantajan hyväntahtoisuuden varaan

Käyttäjän AnuRoininen kuva
Anu Roininen Vastaus kommenttiin #57

No joo, sitä kun kaksi ihmistä pyörittää kauppaa, niin vuorot elää todella paljon. Hyvin usein olen joutunut menemään juurikin vaikka sunnuntaina töihin, kun toinen työntekijä on sairas, tai lapsi on sairas. Eikä tämä kyllä näy palkassa millään tavalla. Ja sitten vielä siitä vähästä oltaisiin pois ottamassa. Koska kun ei ole tarvetta, ei työaikakaan ole täysi. Eli teen n.70-80% täydestä työajasta. Miten tässä pitäisi oikein elää ja voida hyvin, kun palkka ei tällaisenakaan riitä. Mietipä myös asiaa tältä kannalta Antero Vartia.

Käyttäjän HaapakoskiPasi kuva
Haapakoski Pasi

Työmäärän lisääminen tai ylimääräisen työn korvausten laskeminen tuskin parantaa tuottavuutta, jos työ maistuu puulta.
Esimerkkinä Kreikassa haastattelemani tarjoilija, jonka identtisen siskon luulin tekevän hotellilla iltavuoroa. Kyseessä oli sama aurinkoinen asiakaspalvelija, joka tekee neljä tuntia aamulla ja saman illalla. Hän sanoi tekevänsä työtä seitsemänä päivänä viikossa ja 10kk putkeen. Olin melkein sanaton ja sanoin vain hänelle: ja yhä hymyilet.
Kerroin meidän viikkotuntimääristä/vuosilomista ja kuinka totisia torvensoittajia me usein olemme.
"Ei ole olemassa arvotonta työtä, kun sen oikein oivaltaa"
Toivottavasti pystymme madaltamaan kynnystä työpaikan tai alan vaihtamiseen työuran varrella, että työ alkaa maistumaan ja tulos kaikkiin suuntiin kohenee.

Käyttäjän vilenin kuva
Aimo Remes

Ihmettelen sitä ettei Blokisti perusta ravintoloita jtka olisivat sunnuntaisinkin avoinna.

Jukka Mäkinen

Osoittaa vain luovuuden puuteta yrittää poistaa sunnuntailisät.
Paljon näppärämpää olisi poistaa sunnuntait.
Siirrytään kuusipäiväiseen viikkoon, maanantaista lauantaihin.

Jos viikkotyöaika pidetään edelleen samana, samalla saadaan vuotuinen työtuntimäärä ja tuottavuus kasvamaan huimat 17%.
Siinä jää Sipilän loikat kirkkaasti toiseksi.

Käyttäjän AnttiMikkola1 kuva
Antti Mikkola

Mikä ravintola on ollut kiinni sunnuntaisin? Lounasravintolat saattavat olla, mutta ne nyt noudattavat muutenkin perustyöaikoja. Tavalliset a la carte ruokaravintolat kyllä ovat avoinna.

Käyttäjän johannasirenkaplas kuva
Johanna Sirén-Kaplas

Sunnuntain pitäisi olla suojelukohde.

Sunnuntai on nimittäin lepopäivä. Lepopäiväksi sen määritteli taho - Jumala -, joka ymmärsi, että ihminen ei ole kone vaan nimenomaan ihminen. Taho, joka tiesi, että "Herran siunaus rikkaaksi tekee, ei oma vaiva siihen mitään lisää" (Sananlaskut 10:22).

Sunnuntain pyhittäminen lepopäiväksi on syvällinen hiljaisuuden hetki, jota vasten touhua täynnä oleva arki muodostaa tervetulleen vastakohdan.

Tämä ymmärrettiin tässä maassa vielä joitakin kymmeniä vuosia sitten.

Kun kirkot olivat täynnä, olivat sairaalat tyhjempiä. Kun ihminen ehti rauhassa kohdata itsensä ja Jumalansa, hänen ei tarvinnut juosta näitä pakoon - keskelle pyörinää ja hyörinää, piiloon ostamisen ja myymisen oravanpyörään ja vilinään.

Sunnuntain halventaminen markkinapäiväksi häivyttää sitä kristillistä perintöä, jonka turvin Suomi aikoinaan rakentui. Ymmärrettiin, että raha ei ole koko totuus eikä ihmisarvo riippuvainen rahasta. Oli muutakin kuin raha. Sunnuntai erillisenä pyhäpäivänä auttoi huomaamaan tämän, pysäytti.

Selvää toki, että sairaaloissa sairaat hoidettiin sunnuntaisinkin ja navettatyöt tehdään nekin yhä tänä päivänä myös sunnuntaisin. Eikä siinä ole mitään väärää.

Ei toki siinäkään, jos joku haluaa rahastaa kuluttajia myös sunnuntaisin ja nämä siihen riemumielin suostuvat. Nykyinen lainsäädäntö sallii mainosvalot kaikkina vuorokaudenaikoina, viikon jokaisena päivänä. Sähköä saa töpselistä eivätkä luonnonvarat lopu milloinkaan. Meidän jälkeemme vedenpaisumus.

Kulutukseen tulevan rahan määrä on kuitenkin sama, kulutettiinpa se sitten sunnuntaina tai maanantaina kuten tässäkin ketjussa on todettu. Mutta ihminen kuluu nopeammin loppuun, jos hän ei saa välillä levätä.

Perheiden on todettu voivan sitä paremmin, mitä useammin perheenjäsenet ehtivät kohdata toisensa ruokapöydässä, omassa keittiössä. Siinä oman kodin seinien suojassa perheenjäsentenvälinen ajatustenvaihto suojelee lapsia, sanoo Keijo Tahkokallio kirjassaan "Kotipesän lämpöä etsimässä".

Kotipesän lämpö löytyy kotoa.

Käyttäjän AkiTernt kuva
Aki Terentjeff

Ruotsissa on jo kauan ollut käytäntö että viikonloppuja tekee eri henkilökunta, ne ketkä haluaa tekee viikolla ja ne ketkä haluaa tekevät viikonlopputyötä, Yritys ei saa yhtään parempia hintoja sunnuntaisin, joten miksi maksaa moninkertaisia palkkojakaan Sunnuntaina.

Suomessa paljon suurempi ongelma kuin Sunnuntaipalkka on se että meidän omat rahat kerätään pois enne jo kun ehdimme edes käyttää niitä ja siksi ostovoima on pirun alhaalla verrattuna Ruotsiin.

Suomessa kerätään autoveroina pois meidän omaa rahaa, se ei siis kierrä kulutukseen, vaa kerätään valtion kassaan pois kuleksimasta. Samoint apahtuu asuntolainojen lyhennyksille jotka kerätään pankkeihin, sekään raha ei auta taloutta eikä kierrä. Nyt puhun siis isoista summista jotka PUUTTUU arjen taloudesta ja kulutuksesta. Ei pankit ja valtio luo hyvinvointia vaan yritykset ja kuluttajat sen luo kierrättämällä rahaa. Yksi sunnuntailisä on siinä aika pieni suolaraha joka tuottaisi hyvinvointia enemmän jos se investoidaan yrityksiin ja sitäkautta työpaikkoihin, siitä nääs verottaja ottaa taas ison osan ja se näivettää taloutta.

Saman tien voitaisiin antaa koko palkka jo valtiolle jos se kerran on niin tärkeää kerätä valtion kassaan sitä rahaa ja poistaa kiertävä raha kulutuksesta. En ymmärrä. Vapaassa maailmassa ei valtio KERÄÄ kaikkia rahoja pois IHMISILTÄ, tosin jos äänestäjät on kerta toisen jälkeen niin tyhmiä että äänestää näitä ilkkakanervia aina takaisin, niin silloin se on ansaittua tyhmyyttä.

Pekka Heliste

Mikään laki ei kiellä yritystä perimästä sunkunrailis

Se voi olla esim kiinteä lisä per lasku

Ruotsissa työntekijöillä on laaja myötämääräämisoikeus ja veto-oikeus työnantajan päätöksiin.

Niinpä Ruotsissa työnantajan on pakko neuvotella.

Suomessa työnantajalla on vain kuulemisvelvoite, neuvotella ei tarvitse.

Pekka Heliste

Mikään laki ei kiellä yritystä perimästä sunkunrailis

Se voi olla esim kiinteä lisä per lasku

Ruotsissa työntekijöillä on laaja myötämääräämisoikeus ja veto-oikeus työnantajan päätöksiin.

Niinpä Ruotsissa työnantajan on pakko neuvotella.

Suomessa työnantajalla on vain kuulemisvelvoite, neuvotella ei tarvitse.

Teppo Teräs

”Teiltä kysyn Heikki Pursiaisen sanoin: jos lakisääteiset päiväkohtaiset lisät ovat fiksu tapa auttaa köyhiä, niin miksi emme ota käyttöön keskiviikkolisää?”

Keskiviikkolisät on hyvä idea sinänsä, mutta sinulle vihjeeksi että Pursiainen on yrityseliitin propagandatorvekseen palkkaama henkilö, joten hän ei todennäköisesti ole tuollaista esitystä todissaan sanonut. Pursiaista siteeraamalla annat myös itsestäsi varsin ihmisvihamielisen ja suorastaan köyhien ihmisten puutetta halventavan kuvan. Suosittelen käyttämään suurempaa harkintaa politiikkona, kannnattaa tarkistaa aina henkilön taustat ennen siteeraamista.

Käyttäjän HeidiSipil kuva
Heidi Sipilä

En jaksanut lukea kaikkia kommentteja, MUTTA tämä asia koskee kaikkein eniten hoitotyöntekijöitä ja he taas kiittäisi.

Toimituksen poiminnat