*

Ollaan fiksummin

Liikkumisen seuraava vallankumous

1990-luvulla Suomi avasi televerkot kilpailulle ensimmäisten maiden joukossa. Vapauttaminen mahdollisti Nokian nousun ja vei Suomen maailmankartalle. Nokian menestyksen myötä kansantalous kasvoi kohisten ja hyvinvoinnin kasvusta pääsivät nauttimaan kaikki suomalaiset.

Mitä jos olisimme antaneet lankapuhelinyhtiöiden ja kaapelinvalmistajien päättää, pitäisikö verkot avata kilpailulle? Alan yritykset olisivat todennäköisesti asettuneet siilipuolustukseen uusia kilpailijoita vastaan. Kuuntelemalla niitä, joiden turvattu asema olisi kehityksen äärellä ollut uhattuna, olisi meiltä jäänyt myös Nokian ihme kokematta.

Liikenne on nyt vastaavan murroksen edessä. Digitalisaatio, päästöjen vähentäminen ja kaupungistuminen ovat vain muutamia tekijöitä muutoksen taustalla. Jos vastaamme muutokseen rohkeasti, voivat hyödyt olla massiiviset. Jos jäämme kiinni vanhojen yritysten etujen puolustamiseen, saamme huonompia liikennepalveluja emmekä varmuudella pärjää maailmanmarkkinoilla.

Liikennelainsäädäntömme on peräisin lankapuhelinajalta. Hallituksen tuore esitys uudeksi liikennekaareksi pyrkii tuomaan sen digiaikaan. Mitä mahdollisuuksia liikennealan murros tuo Suomelle?

1. Suomi voi olla liikennealan globaalin murroksen ajuri. Liikennenormit on muutettava sellaisiksi, että ne mahdollistavat uudenlaisten liiketoimintamallien ja palveluiden syntymisen ja viennin. Liikennealan tulevaisuus koostuu suurelta osin tietojärjestelmistä ja sovelluksista. Sitä osaamista meillä suomalaisilla on! Syy, miksi Uberin kaltaisia valtavan suosittuja liikennesovelluksia ei ole keksitty Suomessa, on se, että nykyinen lainsäädäntö ajaa ensisijaisesti alan yrittäjien, ei kuluttajien asiaa. Uudet sovellukset pidetään tarkoituksella laittomina.

2. Liikkuminen muuttuu tehokkaammaksi. Yksityisautoa käytetään keskimäärin 5 % ajasta. Loput se seisoo parkissa, ruostuu ja vie tilaa. Matkustajia on useimmiten alle kaksi, työmatkaliikenteessä vain yksi. Yksityisautoilu tulee myös käyttäjälleen tarpeettoman kalliiksi. Onko tämän tapaisessa resurssien hukkaan heittämisessä järkeä - varsinkin, kun asiat voisi hoitaa fiksummin? Tulevaisuudessa liikenne toimii kuin Netflix; kuukausimaksua vastaan saamme oikeuden liikkua rajattomasti eri kulkuvälineillä. Tulevaisuudessa auton ostamisesta tulee monille yhtä mielekästä kuin nykyisin dvd-elokuvan ostaminen omaan hyllyyn pölyttymään.

3. Lisääntyvä kilpailu tuottaa uusia innovaatioita. Jokaisen halukkaan pitäisi voida ryhtyä taksi- tai tavarakuskiksi ja ennemmin vielä yrittäjäksi. Alalle pääsyn esteenä on paljon tarpeettomia normeja, joista mielettömin on alalla toimivien ammatinharjoittajien määrän säänteleminen. Tämä vähentää kilpailua, vaikka juuri sitä tarvitsemme lisää. Kilpailu pakottaa yritykset parantamaan palvelujaan ja keksimään uusia, mielenkiintoisempia sekä edullisempia ratkaisuja, joilla houkutella kuluttajat asiakkaikseen. Tämä on meidän kuluttajien etu.

4. Voimme saada liikenteen päästöt nollaan. Vuosisadan puoliväliin mennessä jokaisen auton on kuljettava päästöttömästi. Sähkö on liikenteen tärkein polttoaine tulevaisuudessa. Norja ja Hollanti ovat valmiit kieltämään polttomoottoriautojen myynnin tullakseen sähköisen liikenteen edelläkävijöiksi. Päästötön auto on välttämätön ympäristöteko, mutta sitäkin parempi olisi, jos autoja ei valmistettaisi seisomaan tyhjänä parkkiruutuun. Erityisesti luonto kiittää meitä, kun opimme käyttämään autokantaa tehokkaammin.

5. Kaupunkilaiset saavat kaupunkitilan takaisin. Kun liikenne muuttuu yksityisauton omistamisesta palveluksi, autoilta ja parkkipaikoilta jää tilaa tärkeämmille asioille. Kaupungeista voidaan rakentaa entistä yhteisöllisempiä, kun tila on taas kaupunkilaisten käytössä. Ajatelkaa, miltä kotikatunne näyttäisi, jos siellä ei olisi autoja parkissa.

Liikennemuotojen yksityiskohtainen sääntely ei ole enää tätä päivää. Jos lainsäädäntö estää asiakkaiden tarpeita vastaavien palvelujen syntymisen, on jossain menty vikaan. Uusi liikennekaari vie onneksi tilannetta parempaan suuntaan purkamalla normeja ja mahdollistamalla nykyistä useampien yrittäjien pääsyn liikennepalvelujen tuottajiksi.

Suomella oli rohkeutta televerkkojen avaamisessa ja sen suomasta menestyksestä saivat nauttia kaikki. Liikenteessä mahdollisuudet ovat huomattavasti suuremmat. Meillä on mahdollisuus tehdä uudet Nokiat ja olla se maa, joka tunnetaan liikenteen kehityksen edelläkävijänä. Kunnianhimoisen liikennekaaren hyväksymisestä olisi hyvä aloittaa.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

2Suosittele

2 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (13 kommenttia)

Käyttäjän buimonen kuva
Börje Uimonen

Tavallaan helppo suositella, mutta visiossa liikutellaan lähinnä henkilöä, jonka toimisto kulkee salkussa tai jumppakamat repussa.

Ihan oikean tavaran liikuttelu edellyttää myös toisenlaisia liikenneratkaisuja. Kuljetuspalvelujen ostaminen joka mökkireissua varten ei ole kovin realistinen vaihtoehto.

Raskaan rekkaliikenteen järjestäminen pitkien etäisyyksien maassamme sähkön varassa on vielä melko kaukainen haave.

Lisäksi kannattaa huomata, että yksilöllisen liikkumisen helpottuminen sähköisen robottiauton kuljettamana tulee olemaan melkoinen kuolinisku raskaan raideliikenteen puolella. Jos samalla tukitaan bulevardisoinnilla kaupunkien sisään- ja ulostulot, niin aiheutetaan massiivinen työpaikkojen ja palvelujen siirtyminen ulos kaupunkien keskustoista.

Vihreiden tulisikin lopettaa nykyisen keskitetyn joukkoliikenteen mantransa hokeminen ja siirtää katse siihen ihan oikeaan tulevaisuuteen, jota Anterokin osittain väläytteli.

Olli Kuhta

Liikkuminen muuttuu tehokkaammaksi kun myy oman autonsa ja käyttää liikkumiseen eduskunnan taksikorttiaan. Ihan huuhaata tuo auton sosialisointi-idea. Se toimii varmaan jossain Pohjois-Koreassa, jos valtio niin määrää, mutta ei Suomessa. Suomi kulkee pyörillä. Kaupunkilaisten kaupunkitilakin on ihan utopiaa, maalaiset tulevat stadiin määräilemään, missä saa autoilla ja missä ei.

Käyttäjän mikkonummelin kuva
Mikko Nummelin

On hyvä huomata, että iso raha liikkuu siellä missä autotkin.

Käyttäjän Jukka-PekkaKukkonen kuva
Jukka-Pekka Kukkonen

Miten sillä Nokialla nykyään menee?

Entä verkkoyhtiöt? Kaikilla sama hinta ja toimivuus on mitä on.

En käyttäisi esimerkkinä.

Mistä Antero "Puut Venäjältä" Vartia tiedät, että saat nyt huonompaa palvelua kuin tulevaisuudessa? Se kun ei edelleenkään ole uskon asia tai arvailujen. Liikenteen vapauttamisesta on tarjolla faktaa paljon esim. tuosta naapurimaasta.

Siellä toimii mm. Uber. 5000 kuskista 4000 ei maksa veroja. 5000 kuskista liki 2000 rikosrekisteri, 5000 autosta 150 käyttökiellossa. Lähde: DN

Innovaatiot? Edelleen suurinosa on yhden auton omistajia vapautetulla taksialalla. Konseptit ei ole muuttunut miksikään.

Käyttäjän VesaSorvoja kuva
Vesa Sorvoja

Tilasi venäläiset puunsa varmaan appsilla ja ne toimitettiin sähköautoilla vetäen.

Lars Kyykky

Vartian mieltymys sähköautoilun korostamiseen on ihan ok, mutta toivottavasti emme unohda, että biokaasulla liikkuvat autot on jo keksitty. Ne ovat käytännössä päästöttömiä ja toimivat erinomaisesti myös Suomen hankalassa ilmastossa. Samaa ei voi sanoa nykyisistä sähköautoista. Pääkaupunkiseudulla tankkauspisteitä on jo tiheästi ja kaasuasemia perustetaan ympäri Suomea. Mikä parasta: kaasua tehdään jätteistä, eikä kotimainen raaka-aine tule loppumaan. Siksi ihmettelen sähköautoilun yletöntä hehkutusta.

Käyttäjän SamiPanula kuva
Sami Panula

Miten tällainen haihattelija on voinut oikeasti pärjätä edes ravintola-alalla? Ei voi kuin ihmetellä. Tämä pohjoismainen hyvinvointimme perustuu sille, että kustannamme pääosan koulutuksesta ja terveydenhoidosta verovaroin. Sosiaaliturvamme on niin hyvä, että jopa kymmenet tuhannet seikkailijat tulevat toimimattomista, uskomuksiin perustuvista, yhteiskunnista siitä nauttimaan. Sellaiseen tarvitaan varoja, jotka kerätään meiltä kaikilta erilaisina veroina yms. Niitä ei näiltä Ubereilta yms saada kerätyksi. On toki olemassa ihan oikeaakin jakamistaloutta. Esimerkiksi facebookissa on kimppakyytiryhmiä jne, jotka ihan oikeasti ovat vain yksittäisen samansuuntaisen kyydin kulkemista toisen henkilön kanssa ja kulut jakaen. Siihen ei tarvita mitään 20% summasta vievää veroparasiittifirmaa tai kovempia hintoja, kuin laillisissa ja veronsa maksavissa takseissa.

Vertauksesi telealaan ei ole edes ontuva, vaan amputoitu. Nimenomaan sillä, että pohjoismaissa oli aikanaan suuret valtiolliset teleyhtiöt ja kaksi oman maansa teleyhtiön "suojeluksessa" olevaa laitevalmistajaa satiin aikaan NMT-verkko ja Nokian sekä Ericssonin huikea nousu. Nythän se on tehotonta, kun jokainen tekee oman verkkonsa ja niitä on sitten päällekkäisiä kolme kappaletta tässäkin maassa. Ynnäilisit joutessasi vaikkapa sitä, kuinka paljon sähköä ja luontoarvoja sillä säästyisi, jos vaikkapa kolmannes noista tukiasematolpista olisi jäänyt kokonaan rakentamatta. Ruuhkahuippuja vartenhan on hyvä olla varakapasiteettia (ihan niin kuin on takseissakin, ei ne kakki liiku 24/7) eikä verkon haltija pääse kiristämään asiakkaita moninkertaisilla hinnoilla edes ruuhka-aikaan (kuten rakastamassasi veroparasiittifirmassa tehdään).

Mitäpä jos sinun kuppiloihisi tupsahtaisi tuoppia täyttämään "öölivä"-apilla tilattu kundi, joka ottaa siitä 4€, joista eurolla maksaa sen kaljan kauppaan ja pistää 2,2€ omaan taskuun ja 80 senttiä lähettää "öölivä"-apin kehittäneelle veroparasiittiyhtiölle ulkomaille? Montakohan 7€ tuoppia, joista on verot, vakuutukset ja palkan sivukulut maksettu menisi kaupan? Toki ruuhkahuippuina voisi mennäkkin, jos tiskillä olisi jonoa ja "öölivä"-tyyppejäkin vähän tarjolla, kun pimeästi on tienattu niin hyvin, ettei tartte olla ikävinä kellonaikoina töissä. Öölivä-apin käyttäjät voivat sitten rahalla ohittaa jonossa ja maksaa tuopistaan kympin, josta 2 egee menis veroparasiitille, yksi kaljan hankintaan ja kaljan kuskaajalle pimeästi se 7€, joka olisi sinun hintasi veroineen ja kuluineen. Ja jos valitat, niin sehän on vaan jakamistaloutta. Tyypillä nyt "sattui" vaan olemaan 24-pack bisseä siinä ravintolasi edustalla. Sehän on vaan digiaikaa, kun siitä maksetaan ulkomaiselle veroparasiitille se 20%. Mitä siinä valitat, vanhan ajan dinosaurus. Ravintolamonopolin ja vanhentuneiden lakien jäänne.

Sähköautot tulevat, kunhan GM, VW, PSA jne autonvalmistajat ovat saaneet vanhnevaan polttomoottoriin sijoittamansa miljardit tuottamaan riittävästi. Sähkömoottori ei ole heidän intresseissään vielä vuosiin, ellei joku oikeasti merkittävän kokoinen markkina päätä polttomoottoriautojen myynnin kieltoa. Siis Kiina, USA, Venäjä, Japani, Korea, Saksa... Mutta kas kummaa. Juuri niissä maissa on paljon polttomottoreihin ja öljyyn sijoittaneita firmoja ja ihmisiä maksamassa paikallisten anteroiden vaalibudjetteja, niin eipä tällaista käännettä taida ihan heti tapahtua.

Käyttäjän raimoylinen kuva
Raimo Ylinen

Mitenkähän koko Suomi kaupungistuu? Todennäköisesti kaupunkien ulkopuolelle jää valtava alue lähinnä vapaa-ajan käyttöön. Minulle auto onkin merkinnyt vapaata liikkumista ja vapaa-ajan harrastusmahdollisuuksien valtavaa lisääntymistä. Kaikki ihmiset eivät halua elää pelkästään tiiviissä kaupungissa ja keskitettyjen liikennejärjestelmien alueella.

Mitä tulee digitalisaatioon, niin ikävä kyllä toimivat järjestelmät eivät synny hetkessä niin kuin asiantuntemattomat kuvittelevat. Kunhan nyt saataisiin edes terveydenhuollon järjestelmät toimimaan parin kymmenen vuoden aherruksen ja miljardien kustannusten jälkeen.

Käyttäjän mikkonummelin kuva
Mikko Nummelin

Tuossa visiossa on pahoja vikoja kauttaaltaan. Kohdissa 1 ja 3 suositaan taksiliikenteen sääntelyn purkamista, mikä tarkoittaa samalla sitä, että taksinkuljettajilta, joista merkittävä osa muuten on työntekijöitä eikä yrittäjiä, häviää riittävä toimeentulo ja taksipalveluiden saatavuus haja-asutusalueella heikkenee ja hinta nousee.

Yksityisautoja on myös Suomessa vaikea korvata palveluilla, koska liikkuminen haja-asutusalueilla ei oikein muuten luontevasti järjesty. Taksikyyti jokaista matkaa varten on niin kallista, että harvalla on sellaiseen varaa. On myös niin, että ihmisillä on tapana käyttää autojaan jokseenkin samoihin aikoihin, eli työmatkoillaan ja viikonloppujen ja juhlapyhien meno- ja paluuliikenteessä.

Käyttäjän Mikke410 kuva
Mikael Kaasinen

Liikennekaari ei ole muuta kuin hätäisesti kyhätty utopistinen visio. Toteutuessaan se romuttaa toimivat liikennejärjestelmät, mahdollistaa liikenneinfran myymisen ulkomaisille rahastajille ja aikaansaa massiivisen verotulojen romahduksen. Tämä tosin sopii bernerin agendaan, tässä korporaatiokommunistien luvatussa maassa ihan kaikki kotimainen halutaan korvata ulkomaisella, ja verotulot siirtää veroparatiisiin. Väite että nykyinen lainsäädäntö estäisi kehittämästä uusia ideoita on tuulesta temmattu. Suomi vain sattuu olemaan sen verran harvaan asuttu vähäväkinen maa, etteivät nämä uljaat visiot voi täällä toimia kuten tarkoitettu. Helsingin kantakaupungissa asuva lapseton hipsteri ei tätä hahmota...

Käyttäjän JaniHtnen kuva
Jani Hätönen

" Kilpailu pakottaa yritykset parantamaan palvelujaan ja keksimään uusia, mielenkiintoisempia sekä edullisempia ratkaisuja, joilla houkutella kuluttajat asiakkaikseen. Tämä on meidän kuluttajien etu."
Toivottavasti tämän Vihreät muistavat KAIKKIEN palveluiden osalta, myös terveyteen liittyvien.

Välillä vihreiltä tarjotaan ratkaisuksi kilpailua, välillä sosialismia.
Kun teitä äänestää, tietääkö mitä saa? Tuskin..

Käyttäjän olliripatti kuva
Olli Ripatti

Vartiassa on samaa valtiomiesmäisyyttä kuin Paavo Väyrysessä; kumpikaan ei alennu vastailemaan rahvaan kommentteihin.

Käyttäjän buimonen kuva
Börje Uimonen

Pääosa kommenteista taisi lähteä ajatuksesta, ettei Vartia hyväksyisi yksityisautoilua. Eihän siitä puhuta sanallakaan.

Blogi käsittelee liikenteeseen liittyvän sääntelyn purkamista ja kilpailun lisäämistä. Tämä on pääsääntöisesti hyvä asia niin kauan kuin toimitaan rehellisesti ja maksetaan verot. Julkisen liikenteen puolella ostajan tehtävä on huolehtia, että sovittu palvelutaso säilyy.

Jos taas pyritään lisäämään turhaa sääntelyä kuten Vihreät varsin usein haluavat liikenneasioissa tehdä, niin kilpailu logistiikkamarkkinassa väristyy.

Suomihan on edelleen holhous- ja sääntely-yhteiskunta numero yksi. Siinä rankingissa uudet innovaatiot ja bisnesmallit eivät voi kovin hyvin.

Vaikka päästöttömistä mainittiin sähköautot, niin vedyllä toimivat polttokennoautot taitavat sopia Suomeen jopa paremmin. Autojen perusteknologian kehittäminen on suurten autonvalmistajien käsissä. Suomesta voi tuolle alalle lähteä lähinnä mielenkiintoisia komponentteja kuten täysin digitaaliset kojelaudat. http://www.hs.fi/autot/a1441944210974

Mutta logistiset ohjausjärjestelmät ja vaikkapa laskuttaminen ym digitalisaatio ovat suomalaisille ihan ydinosaamista.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset