*

Ollaan fiksummin

Ilmastopolitiikka tarvitsee kunnianhimoloikan

Julkaistu Kauppalehdessä 31.3.2016

 

Olemme tottuneet kuulemaan, että ilmastonmuutoksen torjuminen on kallista ja haittaa kilpailukykyämme. Huonoina taloudellisina aikoina ei ole varaa panostaa puhtaaseen teknologiaan.

Tämä ei voisi olla kauempana totuudesta. Onneksi suomalaiset yrityksetkin sen tietävät. Fortum on vaatinut EU:ta kiristämään ilmastotavoitteitaan Pariisissa viime vuoden lopulla solmitun kansainvälisen ilmastosopimuksen siivittämänä. Suomalaisten suuryritysten koalitio Climate Leadership Council, joka edustaa lähes puolta Helsingin pörssin arvosta, on niin ikään vaatinut päättäjiltä tehokkaampaa ilmastopolitiikkaa. Ja hyvä niin, sillä kunnianhimoisempi ilmasto- ja energiapolitiikka on myös elinkeinoelämän etu.

Ilmastonmuutoksen torjuminen ei todellakaan ole kallista verrattuna vaihtoehtoon. Kansainvälisen uusiutuvan energian järjestön mukaan tehokas panostaminen puhtaaseen energiaan tulisi vuosittain 4 200 miljardia euroa halvemmaksi kuin jatkaminen nykyiseen malliin. Tämän verran enemmän maksaisi korjata esimerkiksi voimistuvien myrskyjen, huonojen satojen ja rannikkoalueiden hukkumisen aiheuttamat vahingot. Inhimillisistä kustannuksista puhumattakaan.

Uusiutuva energia on yhä useammin kannattavampi sijoitus kuin fossiilinen. Monin paikoin uusi aurinko- tai tuulisähkö on jo nyt edullisempaa kuin fossiiliseen tuotantoon investoiminen. Uusiutuvan energian hinnat tulevat vauhdilla alas samalla, kun esimerkiksi uutta öljyä on haettava yhä vaikeammista ja kalliimmista lähteistä.

Ilmastonmuutoksen torjuminen on paitsi välttämätön pakko, myös valtava mahdollisuus. Viime vuonna puhtaaseen energiaan investoitiin Bloombergin mukaan globaalisti ennätykselliset 329 miljardia dollaria. Kansainvälinen energiajärjestö IEA arvioi, että investointien tulisi tästä vielä nelinkertaistua vuoteen 2040 mennessä, jos haluamme pitää ilmastonmuutoksen kurissa. Suurimman osan kasvusta pitäisi tapahtua energiatehokkuudessa.

EU:lla on tässä vielä paljon tehtävää. Kun muu maailma lisää puhtaan energian investointeja, EU:ssa ne ovat laskeneet vuodesta 2011 alkaen. Kiina investoi puhtaaseen energiaan neljä kertaa meitä enemmän suhteessa bruttokansantuotteeseen ja ohitti EU:n hiljattain myös per capita -investoinneissa.

Pariisin ilmastosopimuksessa maailman maat sopivat pyrkivänsä rajoittamaan ilmaston lämpenemisen 1,5 asteeseen. Tavoite on vielä aiempaa kahta astetta kunnianhimoisempi. On selvää, että nykyisellä politiikalla EU tai Suomi eivät ole kulkemassa tätä kohti. Kaunis kansainvälinen tavoite ei riitä, jos sitä ei panna toimeen.

EU:ssa pohditaan nyt, miten Pariisin tuloksiin tulisi reagoida ja miten ne vaikuttavat unionin vuoteen 2030 tähtääviin ilmastotavoitteisiin. Suomessa työ- ja elinkeinoministeriö tekee parhaillaan uutta ilmasto- ja energiastrategiaa. Nyt on tuhannen taalan paikka miettiä politiikkaa uudelleen.

Energiamurros on jo täydessä käynnissä, ja kilpailu puhtaan energian kansainvälisillä markkinoilla käy kuumemmaksi. Meillä ei ole varaa juuttua vanhaan ajatteluun, jonka mukaan EU olisi ilmastonmuutoksen torjunnan ainoa veturi ja maksumies. Se aika tuli ja meni, nyt koko maailma liikkuu puhtaan energian suuntaan. Kysymys on siitä, liikkuuko se tarpeeksi nopeasti vaarallisen ilmastonmuutoksen torjumiseksi. Ja kysymys on siitä, millaisen siivun EU haluaa kasvavista puhtaiden energiaratkaisujen maailmanmarkkinoista. Kilpailukykyloikan lisäksi tarvitsemme kunnianhimoloikan ilmastopolitiikassa.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (15 kommenttia)

Käyttäjän NikoSillanp kuva
Niko Sillanpää

No mikäpä siinä, investoidaan/elvytetään toki, kysyntälamahan euroalueella on. Eikä killinkiäkään vastikkeettomana tulonsiirtona EU:n rajojen ulkopuolelle tähän asiaan liittyen.

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro

Elvytetään mieluummin kotimaassa! Suomella on jo osaamista monella uusiutuvan energian alueella, sensijaan, että uusiutuvan energian tuottamiseen käytetään miljardikaupalla euroja ostamalla ulkomaista teknologiaa, voidaanko satsaamalla kotimaiseen tuotekehitykseen ja tuotantoon saada kotimaista teollisuutta ja vientituotteita alelle?

”Mikrobeilla on tuotettu öljyä korvaavia materiaaleja sekä kemikaaleja. Vedyn ja hiilidioksidin avulla kasvatus onnistuu pimeässä reaktorissa.
Suomessa kasvatettiin pekiloproteiinia 1970–1980-luvuilla sulfiittisellun jäteliemessä. Kotieläimille tarkoitetun pekilon kasvatus laantui samaan tahtiin kuin sulfiittisellun tuotanto. Pekiloviljelyä viritellään uudelleen. VTT tutkii kasvatusta ruohosta puristetulla mehulla.” 30.03.2016 08:00 http://www.savonsanomat.fi/teemat/tiede/Pime%C3%A4...
”Yhteyttäminen on ainoa luonnonmukainen mekanismi poistaa hiilidioksidia ilmakehästä. Ilmastoraportoinnin on jo aika oppia tunnistamaan kasvien hiilensidonta.” http://www.hs.fi/mielipide/a1459394651322

Käyttäjän seppoviljakainen kuva
Seppo Viljakainen

Kunnialoikan tarvitsee...todella:

Hiljaisuudessa kehittämäni kuntopyörägeneraattorin prototyyppi on jo testausvaiheessa.

Jos miljoona suomalaista polkee 100W:n teholla kahden tunnin ajan sähköä verkkoon joka päivä , saadaan vuositasolla sähköä hulppeat 73000MWh.

Tuo sähkömäärä kattaisi noin 40000 kerrostalokaksion vuoden sähkön kulutuksen.

Käyttäjän jlinjama kuva
Jussi Linjama

Asiaan on helpompikin ratkaisu. Jos lapsi syö 10 omatekoista jäätelöä päivässä ja talon ainoa lehmä kuolee, looginen ratkaisu on lopettaa jäätelön syöminen eikä yrittää lypsää lammasta vastaavan maitomäärän saamiseksi. Tietysti siitä itkua syntyy, mutta ei se mikään maailmanloppu ole.

Kuntopyörällä pääsee vuoteen 1910 (tosin langattomien lennättimien ja hehkulamppujen toteutus onnistuisi nykyisin huomattavasti pienemmällä sähkömäärällä).

Vuonna 1920 käytettiin sähköä jo 290 GWh, 1950 4 000 GWh ja 1970 22 000 GWh. Vielä vuoden 1980 taso (40 000 GWh) pystyttäisiin tuottamaan pakon edessä huomattavankin vihreästi ja omavaraisesti. Nykyisen kertakäyttökulttuurin ruokkimiseen kestävällä tavalla ei ole olemassa toimivia ratkaisuja ja se on varmasti tiedossa kaikilla osapuolilla.

Käyttäjän gavia52 kuva
Juha Vesamäki

Ilman muuta energiantuotannossa pitäisi siirtyä mahdollisimman puhtaaseen ja tehokkaaseen tuotantotapaan, ja pienenä vinkkinä siitä mikä se olisi olkoon vihjaus aakkostosta. Sen alkukirjain on paremminkin siellä aakkosten loppupäässä, ei ainakaan se ensimmäinen eikä se ala teellä niinkuin Tauno.

ps. Öökään se ei oikein voi olla, se kun on vähän suttuista.

Käyttäjän markok kuva
Marko Kivelä

Historiassa on useampia kertoja lamaa nujerrettu mittavalla asevarustelulla, olisiko nyt aika yrittää vastaavaa jollain aidosti hyödyllisellä tavalla, kuten globaalilla energiasiirtymällä puhtaampiin tuotantomuotoihin. EU voisi näyttää tässä esimerkkiä luomalla EKP:n setelirahoituksen avulla mittavan energiainvestointiohjelman jonka tavoitteena olisi koko eurooppalaisen energiantuotannon uudistaminen mahdollisimman moderniksi, tehokkaaksi ja puhtaaksi. Itse energian tuotannon lisäksi kannattaa panostaa niin energian jakeluverkkoihin kuin myös energian kulutuksen minimointiin niiltä osin kun se on mielekästä (mm sähkölämmityksen vaiheittainen korvaaminen lämpöpumpuilla ja esimerkiksi kunnallisen valaistuksen uusiminen ledipohjaiseksi).

Käyttäjän gavia52 kuva
Juha Vesamäki

"Historiassa on useampia kertoja lamaa nujerrettu mittavalla asevarustelulla, olisiko nyt aika yrittää vastaavaa jollain aidosti hyödyllisellä tavalla, kuten globaalilla energiasiirtymällä puhtaampiin tuotantomuotoihin."

Tuosta alusta me olemme samaa mieltä mutta siitä millä se puhdas energia tuotetaan olemme luultavasti eri linjoilla.

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

"uudistaminen mahdollisimman moderniksi, tehokkaaksi ja puhtaaksi"

Eli ydinvoimaloita joka niemenotkoon ja saarelmaan. Vältetään kuitenkin ranskalaisia, ovat vähän hitaita rakentaa.

Käyttäjän markok kuva
Marko Kivelä

Elämme vuodessa 2016 emme 1956.

Käyttäjän gavia52 kuva
Juha Vesamäki

"Elämme vuodessa 2016 emme 1956."

Näin se valitettavasti on, ja energian kulutus on aivan toisella tasolla kuin kuusikymmentä vuotta sitten, ja tuskinpa se kulutus seuraavankaan kuudenkymmenen vuoden kuluessa laskee vaan jatkaa nousuaan.

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

Tuulimyllyt taas ovat 1600-luvun teknologiaa.

Käyttäjän markok kuva
Marko Kivelä

On yhtä mielekästä verrata nykyistä tuulimyllyä 1600-luvun vastineeseen kun verrata roomalaista kaleeria nykyisiin sotalaivoihin. Ja vastoin uskoasi, tuulimylly ei ole vihreä patenttiratkaisu energian tuotantoon, se on vain yksi monista vaihtoehdoista. Jatkossakin energiantuotantoon tullaan tarvitsemaan useita erilaisia tuotantomuotoja.

Käyttäjän gavia52 kuva
Juha Vesamäki

"On yhtä mielekästä verrata nykyistä tuulimyllyä 1600-luvun vastineeseen kun verrata roomalaista kaleeria nykyisiin sotalaivoihin. "

On niissä hieman yhtäläisyyksiä, nykyisissä ja entisissä tuulimyllyissä, kaleereissa ja sotalaivoissa ei niinkään niitä löydy, yhtäläisyyksiä. Tuulimyllyt toimivat ennen tuulella, ja toimivat edelleen, kaleereita liikuteltiin etupäässä lihasvoimin ja osaaa myöskin tuulella mutta ne sotalaivat, tai ainakin osa niistä, kulkevat sillä ydinvoimalla.

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

"On yhtä mielekästä verrata nykyistä tuulimyllyä 1600-luvun vastineeseen"

Aivan, tuulimyllyt pyörivät aiemmin tukematta, nykyään ei yhtäkään myllyä pystytettäisi ilman valtion tukia.

Martti Luoto

Käsittääkseni suurin osa lentotukialuksista ja sukellusveneistä ovat ydinkäyttöisiä. Eli pienet ydinvoimalat sopivat ainakin joillekin hajautetuksi energialaitoksiksi. Korjatkaa jos olen väärässä. Tietysti tuulivoiman voisi valjastaa tukineen näihin aluksiin? Purjeveneethän ovat aika puhtaalla energialla toimivia?
https://fi.wikipedia.org/wiki/Ydink%C3%A4ytt%C3%B6... Linkki ydinkäyttöisiin jäänmurtajiin.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset