Ollaan fiksummin

Vihervasemmistolainen pommi

Viime viikolla Yle uutisoi tutkimuksesta, jonka mukaan tuulivoiman rynnistys sähkömarkkinoille laskee rajusti sähkön hintaa. Kokoomusmeppi Petri Sarvamaa kommentoi uutista kirjoittamalla, että halpa sähkö on viikon huonoin uutinen - suorastaan vihervasemmistolainen pommi.

Energiamarkkinoilla on tapahtumassa laaja murros, kun keskitetystä fossiilisesta energiasta siirrytään joustaviin ja ketteriin uusiutuviin. Tätä Sarvamaa ei kykene näkemään, vaan syyttää perinteisen tuotannon ongelmista tuulivoimatukia. Keskitetty fossiilinen energiantuotanto ei ole tullut tiensä päähän suinkaan tuulivoimatukien, vaan ilmastonmuutoksen vaatimusten ja energiateknologian kehityksen seurauksena. 

Sarvamaalle tiedoksi: tämä kehitys tulee jatkumaan. Fossiilisen energian hinta nousee ilmastotoimien myötä, kun taas teknologian kehitys ajaa uusiutuvan energian hintaa alas. Halvasta energiasta hyötyy erityisesti vientiteollisuutemme, samoin kaupan kustannukset laskevat. Kuluttajilla on enemmän varaa muuhun kuin sähköön.

On totta, että Suomessa tuulivoiman syöttötariffi on ollut tarpeettoman kallis. Kukaan ei osannut ennustaa valtavaa laskua tuulivoiman tuotantokustannuksissa tai sitä, että sähkön hinta putoaisi näin rajusti. Syöttötariffin ansiosta tuulivoimateollisuus saatiin kuitenkin liikkeelle myös Suomessa ja kuten Sarvamaa sanoo, se on laskenut sähkön hintaa.

Virheistä on tarkoitus oppia, ja uusi tukijärjestelmä voidaan toteuttaa aiempaa fiksummin. Sen sijaan, että Sarvamaa keskittyy parjaamaan mennyttä järjestelmää (joka on joka tapauksessa päättymässä), hänkin voisi esittää ratkaisuja siihen, miten pääsemme päästöttömään energiarjärjestelmään. Kaikkien eduskuntapuolueiden kansanedustajista koostuvan energiaremonttiryhmän teeseistä sopii ottaa mallia.

Mitä syöttötariffin tilalle? 

Huutokauppamenettelyn avulla saataisiin aina haluttu määrä uusiutuvaa energiaa ja löydettäisiin rajahinta, jonka avulla investoinnit lähtevät liikkeelle. Huutokauppamalli ei edellytä tulevaisuuden ennustamista samaan tapaan kuin tuulivoiman nykyinen syöttötariffijärjestelmä ja sopisi hyvin kaikkien uusiutuvan energian muotojen tukemiseen.

Sarvamaa väittää, että poliitikot ovat tukijärjestelmiä luodessaan hukanneet energiapolitiikan kovan ytimen. Uusiutuvaa energiaa edistäessään he ovat nimenomaan sen löytäneet: energiapolitiikan ytimessä tulisi olla energian huoltovarmuus, edullisuus ja päästöttömyys. Uusiutuvalla energialla tuetaan myös suomalaisia työpaikkoja ja talouskasvua, ei hukata miljardeja venäläiseen öljyyn, kaasuun ja nyt myös ydinvoimaan.

Tuulivoima ei ole myöskään kallista, kuten Sarvamaa väittää. Tuulivoima on tällä hetkellä halvin tapa tuottaa sähkö Saksassa ja Iso-Britanniassa - ilman valtion tukia, analysoi tutkimuslaitos Bloomberg New Energy Finance. Suomessa tuulivoima saa miljoonatuet, fossiilinen energia taas miljardituet vuosittain. Pelkästään verotukia kohdistuu energiantuotantoon ensi vuoden budjetissa 11 kappaletta, 2,1 miljardin arvosta. Jos tuulivoimatuet ketuttaa, olisi reilua vaatia myös esimerkiksi turpeen verotuksen korottamista muun fossiilisen energian tasolle - siis moninkertaiseksi nykyisestä.

Meillä on yhteiset pohjoismaiset sähkömarkkinat. Emme voi estää läntisiä naapureitamme satsaamasta uusiutuvaan energiaan, joka laskee hintaa myös meillä. Emme myöskään halua estää yrityksiämme ostamasta halpaa sähköä Ruotsista. Jos Sarvamaa ei saa kollegoineen päätettyä päästöille riittävää korkeaa hintaa, jää vaihtoehdoksi sopeutuminen uuteen tilanteeseen, jossa sähkö on jatkossakin halpaa. Sarvamaan blogissa viihdyttävää onkin, että saimme nähdä päivän, kun halpa sähkö on kokoomuspoliitikon mielestä huono uutinen. Ehkä Sarvamaan seuraava kirjoitus käsittelee sitä, kuinka rikkaiden veroja tulisi nostaa.

 

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

5Suosittele

5 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (54 kommenttia)

Matti Kolehmainen

Eihän näin harhaista kirjoitusta kestä "Erkkikään". Turpeen pienempää verotusta käsitellään tukena! Vai vielä muka kuluttajat hyötyvät alhaisemmasta tuulienergian hinnasta.Ensin kuluttajilta ryöstetään veroina heidän rahansa tuulihömpälle ja sitten ilkutaan, että myympä sulle nyt sitten vähän halvempaa sähköä. Ja tana muka uutta tukijärjestelmää kirjoittaja kehittelee kun samaan hengenvetoon elvistelee tuulivoiman olevan halvin sähköntuotantomuoto.Tulkoon realismi ja ajakoot nämä haihattelijat historian sontatunkiolle!

Käyttäjän JaakkoAalto1 kuva
Jaakko Aalto

On tämä hyvä esimerkki harhaanjohtamisesta. Eihän kyseisen tutkimuksen mukaan sähkön hintaa suinkaan alenna tuulisähkön halvat tuotantokustannukset vaan vahvasti suventoidun sähkön dumppaaminen verkkoon. Sama vaikutus saataisiin aikaan dumppaamalla verkkoon millä tahansa tavalla tuotettua subventoitua sähköä, jonka kustannukset on peritty veronmaksajilta, ei käyttäjiltä. Itse asiassa menetelmä on sama, millä edesmenneessä Neuvostoliitossa pidettiin leivän hinta halpana, kansa köyhänä ja tavarat poissa kauppojen hyllyiltä.

Juhani Kahela

Lämmittää ilmaa Kaivopuistossa, jotta voi myydä viinaa asiakkaille. Energiatehokasta toimintaa? Sitä ei tee riistokapitalisti vaan viherstalinisti Vartia. Noin tekopyhää toimintaa ei kestä Erkkikään, mutta viherstalinist Vartia kestää.

Tapani Lahnakoski

On totta, että hyödymme, ainakin vielä, Tanskan ja Ruotsin tuulivoimatuista. Oma tuotantomme on onneksi vielä niin pientä, että se ei pysty kilpailua vääristämään.

Saksassa ja Tanskassa kotitalouksien sähkö maksaa tuplasti meihin verrattuna, tuuli- ja aurinkovoiman "ansiosta". Hirveillä tukiaisilla tuetaan naapurien sähkönhintoja, kun tuulee. Sähköä lahjoitetaan ilmaiseksi naapureihin, kun se on typerän lainsäädännön takia pakko ostaa tuulimylläreiltä. Tätä on vihreä markkinaehtoinen tuulivoima.

Jatkuvasti saa lukea tätä täysin järjetöntä väitettä, että fossiilisia ja ydinvoimaa tuetaan meillä paljon enemmän kuin tuulivoimaa. Linkissäsi ei ole mitään tukea näille energiamuodoille, veroja kylläkin. Raskaan teollisuuden sähköveron alennus ei ole tuki voimaloille vaan teollisuudelle, ihan sama, millä tavalla se on tuotettu, myös tuulivoiman voit siis katsoa saavan tätä "tukea", jos niin haluat tulkita, muiden tukien lisäksi.

Myös Saksassa teollisuus saa tätä samaa tukea. Lasketko ollenkaan tätä tukea tuulivoimalle ja aurinkovoimalle siellä? Tämä kun lisätään suoranaisiin tukiin, niin sakemannien tuet nousevat uusiutuville tähtitieteellisistä vielä aivan uusiin sfääreihin.

Käyttäjän mukitalo kuva
Veikko Mäkitalo

Vartia ja Aalto ovat pettymyksiä vihreitten kaksilahkeisten osalta. Oden lopetettua Kahiluoto-Jokin ja Emma Kari ovat ottaneet piiskurin paikat ja ovat esillä kaikissa kissanristiäisissä höpöttelemässä. Sinällään harmi, koska vihreydessä olisi varmaan aivan säällisiäkin agendoja ajaa ja ensinmainitut eivät nyt ihan pahvipäitä ole. Niinistö on nössö ja alun vahvan esiintymisen jälkeen (puheenjohtajana) muuttunut vittumoiseksi mieheksi katsoa ja kuunnella. Vartialla olisi ollut jopa puheenjohtajaksi aineksia , mutta taisi juna mennä. Seuraava puhjoht on Emma Kari, joka on niin rohkea, että päivikodin ovikin on 4 metrin päässä VOK:ta, että sillälailla.

T Piepponen

Suomi nousuun omien sanojensakin mukaan "onnellisuuden kuplassa" eläneen, päin naamaa valehtelevan suihkuseurapiirijätkän valehtelulla.

Valitettavaa on ettei teille voi suoraan sanoa mitä teistä ajattelen. Tai ajatellaan.

Käyttäjän seppoviljakainen kuva
Seppo Viljakainen

Antero hyvä, eihän voi olla niin , että Sinä valveutuneena kansanedustajana uskoit sen uutisen olevan totta ; jopa YLE tajusi erehdyksensä ja lopetti valheen levittämisesn.

http://seppoviljakainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/2...

Tässä yksi kommenttini ko. ketjussa :

"Tässä ko. tapauksessa ei edes tuo Aalto-yliopiston tutkija väitä noin päättömiä kuin Yle:n toimittaja suustaan päästää.

Tässä on kyseessä aivan puhdas ja totaalinen väärinkäsitys toimittajan osalta.

Ei Ville Niinistö, Oras Tynkkynen tai kukaan muukaan ikivihreä toimija tai tutkija päästä suustaan tämän tason sammakoita : "Sähkön hinnasta katoaa reilusti yli puolet lähivuosina, kun tuulivoima yleistyy"..." tuulivoima pienentää vuotuista sähkölaskua 70% vuoteen 2020 mennessä ""

Käyttäjän seppoviljakainen kuva
Seppo Viljakainen

Kopio osasta Kaj Luukon kirjoituksesta :

https://planeetta.wordpress.com/2015/04/17/antero-...

"Ajattelemisen aihetta

Vuonna 2015 – Antero Vartia:

Me tiedämme jo nyt, että juuri uusiutuva energia lyö itsensä läpi. Tämä tapahtuu, sillä paikallisesti tuotettu uusiutuva energia on monin paikoin jo nyt halvinta tarjolla olevaa energiaa. Tulevaisuudessa uuden teknologian hintaetu vain kasvaa. Tämä murros on nopea ja laaja-alainen; meitä kuluttajia on paljon ja innostumme varmasti itse tuotetusta energiasta samalla tavalla kuin aikoinaan innostuimme kännyköistä.

Vuonna 1976 – Amory Lovins:

Äskettäinen tutkimus osoittaa, että suurimmaksi osaksi tai kokonaan aurinkoenergiaan perustuva energiajärjestelmä voidaan rakentaa Yhdysvalloissa käyttäen yksinkertaisia, kokeiltuja ja jo nyt taloudellisesti kannattavia tai liki kannattavia ratkaisuja.

Vuonna 1916 – New York Times:

Olemme todistaneet, että aurinkovoima on jo päiväntasaajan seudulla kaupallisesti kannattavaa ja ihmiskunta voi saada auringosta loputtoman paljon energiaa."

Käyttäjän minavaan kuva
jouko viitala

Kun vihreillä on tälläiset "asiantuntijat", niin todella on hyvä asia, etteivät he hallituksessa ole. Suomen talous ei sitä kestäisi.

Minua on jo pitkään ärsyttäneet nämä kirjoittajat, jotka eivät omia blogejaan ja niihin tulevia vastauksia kommentoi. Ilmeisesti he kuvittelevat jumalaista totuutta kirjoittavansa!

Petri Muinonen

Huoltovarmuuden ja sähkönjakeluverkon kapasiteetin kannalta on vain positiivista, että siirrytään uusiutuviin energianlähteisiin ja hajautetumpaan pienempien tuotantoyksiköiden verkostoon.

Turvehan on uusiutuva energianlähde ja sellaisena ansaitsee kevyemmän verotuksen kuin fossiiliset polttoaineet. Kuten jo niin moni on edellä todennut, kevyempi verotus ei ole tukea energiantuotantomuodolle.

Se, mihin viittaat "menneenä järjestelmänä" ei ole sitä tukien maksatuksen kannalta katsoen: takuuhintaa maksatetaan tuulivoimatoimijoille vielä vuosikaudet. Fiksuimmat heistä tekivät vielä satojen miljoonien arvoiset "iltalypsyt" kirjauttamalla hakemuksensa viime hetkellä ennen määräajan umpeutumista.

Huutokauppamalli on ihan validi tapa asettaa sähköntuotannon tukitaso, kiva että otat sen tässä esille. Tasapuolisuuden nimissä tosin samanlainen sähkövoiman tukitason määräytyminen voitaisiin aloittaa myös turvetta ja puuta käyttävien lämmöm ja sähkön yhteistuotantolaitosten tukemiseksi. Uusiutuvia lähteitähän nekin hyödyntävät.

Juha Vesamäki

Kyllä minä rinnastaisin turpeen uusiutuvuuden samaan kategoriaan kuin tuulisähkön hintaa alentavan vaikutuksen, molemmat ehkä voidaan osoittaa laskennallisesti paikkansa pitäviksi mutta todellisuus on toinen.

Petri Muinonen

"mutta todellisuus on toinen"

Eli millainen? Ettei turve uusiudu, vai? Se, ettei oma elinikä riitä sitä osoittamaan puoleen tai toiseen, on huono argumentti, kun tieteellisellä tutkimuksella saadaan turpeen uusiutumisen aikaskaala melkoisen tarkasti määritetyksi.

Eri asia sitten on, keksitäänkö turpeesta vapautetuille alueille muuta käyttöä kuin uusiosoistumiselle altistaminen

Tapani Lahnakoski Vastaus kommenttiin #67

Taitaa turvetta kasvaa meillä energiasisällöltään vuosittain ainakin kymmenkertainen määrä siihen nähden, mitä poltamme kivihiiltä.

Juha Vesamäki Vastaus kommenttiin #69

En toki kiistä etteikö turve uusiutuisi mutta uusiutuu hyvin hitaasti. Itse lasken uusiutuvaksi vain sellaisen polttoaineen jota voidaan hyödyntää ihmisiän aikana muutamaan kertaan, eli puut. Jos turvesuo kaivetaan "pohjia myöten" niin siihen kun se uudestaan palautuu hyödynnettäväksi kulunee hieman aikaa.

Tapani Lahnakoski Vastaus kommenttiin #70

En tarkoittanutkaan, että suot pitäisi ruopata, mutta jos meillä olisi oikeanlaiset neuvottelijat, voisimme saada päästöoikeuksia soidemme turpeen klasvusta ja polttaa halpaa hiiltä, joka maksaa nyt 7,5 € /MWh, aika halpaa.

Mutta neuvottelijammehan valitaan ympäristöministeriöstä, jonka porukka tunnetaan ja avustajikseen palkkaavat "asiantuntijat" Greenpeacesta ja WWF:stä. Nämä tullaan taas kustantamaan myös Pariisin ilmastokokoukseen riemulomalle. Samoin kävi Liman kokouksessa.

Helsinki on nyt sulkemassa vihreässä johdatuksessa maailman puhtaimmat yhteiskäyttövoimalat ja tilalle tulee ties mitä. Puulla korvaavat tulevat käyttämään öbaut kymmenen kertaa kalliimpaa polttoainetta ja valtion tukiaiset päälle. Ja kaikki tämä vaatii vähintään miljardi-investoinnit.

Tapani Lahnakoski Vastaus kommenttiin #72

Tähän jatkoksi, että kuukkeli ei löytänyt tietoja Suomen delegaatiosta Pariisin ilmastokokoukseen. Vai olinko huono kuukkeloinnissa? Löyttäkö kukaan muu? Olisi kiva tietää, montako Greenpeacen jäsentä sinne tällä kerralla lähetetään veronmaksajien piikkiin.

Delegaation pitäisi ilman muuta olla julkista tietoa.

Käyttäjän herrakeronen kuva
Jiri Keronen

Viittaamasi tutkimuksen mukaan sähkön hintaa laskee verovaroin subventoitu sähkön tuottaminen, ei itse tuulivoima. Tämä alentunut hinta kompensoituu kasvaneilla veroilla. Vihervasemmistolainen pommi on siis kansalaisten verovarojen siirtäminen yksityisille suuryrityksille.

Käyttäjän pekkakorvenniemi kuva
Pekka Korvenniemi

On tiedetty jo ainakin sata vuotta, että aurinko säteilee päiväntasaajalla päivällä teholla, joka on reilusti yli kilowattin jokaiselle neliömetrille. Se miten sitä voidaan käyttää sähkön tuotantoon riippuu täysin tieteen ja teknisen kehityksen tuomasta osaamisesta valmistaa talteenottavia aurinkopaneeleja ja vastaavia yhä halvempaan hintaan.Tämä kehitys jatkuu yliopistoissa ja yrityksissä. Vihreällä liikkeellä ei tässä kehityksessä ole nähdäkseni mitään erityisansiota, josta se voisi oikeasti ylpeillä. Mutta vaaleissahan pärjää populisti kuin populisti.
Hassahtanutta on myös vedota tuulivoimasta puhuttaessa Britanniaan ja muiden tuulisten merenrannikkojen maihin.
Suomessa on kolme maantieteellistä perusasiaa, jotka pitää täällä huomioida:
1. Meillä sähkön kulutus on maksimissa talvella, jolloin taas tuuli- ja varsinkin aurinkoenergian saatavuus on minimissään. Säätövoima talvella on kivihiilellä ja öljyllä tuotettua kaikkein saastuttavinta energiaa.
2. Ydinvoima ei aiheuta kasvihuonepäästäjä, ja Suomessa on turvalliset olosuhtteet ja osaaminen sen käyttöön.
3. Meidän olisi viimein syytä päästä eroon sähkön ostamisesta Venäjältä. Tätä edellyttävät mm. ympäristönsuojelu- ja huoltovarmuusnäkökohdat.

Käyttäjän seppoviljakainen kuva
Seppo Viljakainen

"3. Meidän olisi viimein syytä päästä eroon sähkön ostamisesta Venäjältä. Tätä edellyttävät mm. ympäristönsuojelu- ja huoltovarmuusnäkökohdat"

Ihan vain näin tekninen korjaus : olemme jo vuosia olleet siinä tilassa, että ostamme - meillähän on vähintään 2000 MW:n tehovaje- ostosähkömme lähes kokonaan Ruotsista ; Ei enää Venäjältä kuten voit alla olevasta Fingrid:in sivulta todeta : Ruotsista reilut 2000 MW ja Venäjältä 58 MW.

http://www.fingrid.fi/fi/sahkomarkkinat/voimajarje...

Tämän huomautuksen teen , jotta voisitte panna omaan arvoonsa ruotsalaisten kommentit ydinvoiman kannattamattomuudesta jne ; Ruotsilla on ylijäämää sähkön tuotannossa yllin kyllin ; heillä on hätä , mihin he sen dumppaavat, kun Suomeen valmistuu muutama perusvoimaa tuottava yksikkö ja meidän ostosähkön tarve tippuu.

Kirjoitin joskus asiasta vähän ´kieli poskella´:

http://seppoviljakainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/1...

Käyttäjän vylitalo kuva
Ville Ylitalo

Jos sähköä tarvitaan enemmän talvella kuin kesällä, ydinvoima heikentää tilannetta koska se tuottaa aina saman verran sähköä paitsi silloin kun on rikki tai huollossa. Esimerkiksi viime talvena yksi reaktori oli pitkään rikki. http://www.ksml.fi/uutiset/kotimaa/ts-olkiluoto-2n...

Suomihan on liittoutunut 80-vuodeksi tiiviiseen energiayhteistyöhön sotaa käyvän Venäjän kanssa solmittuaan yhteisen ydinvoimalahankkeen.

Käyttäjän ZeiEizh kuva
Juha-Matti Hakala

Maa planeetta Ylitalolle:

Eli tasainen tuotto on huonompi, kuin ei tuottoa ollenkaan? :) :)

Aurinko paistoi Helsingissä marras-tammikussa, 3 kuukautta, yhteensä 30h. Marraskuussa Kuopiossa yhteensä 12 minuuttia.
Ydinvoimaloiden käyttöaste Suomessa on kumminkin yli 90%.

Käyttäjän seppoviljakainen kuva
Seppo Viljakainen

"Jos sähköä tarvitaan enemmän talvella kuin kesällä, ydinvoima heikentää tilannetta koska se tuottaa aina saman verran sähköä"

Ville, olen vuosien varrella lukenut kaikenlaisia perusteluja eri sähköntuotantomuotojen puolesta ja vastaan, mutta tämä perustelu oli minulle aivan uusi : siis perusvoiman heikkous on sen tasainen sähköntuotanto.

Onhan Ville Sinulle selvä, miten sähköverkko toimii ; perusvoima, säätövoima, varavoima jne?

Tässä näet tuulituotannon Suomessa :

http://www.fingrid.fi/fi/sahkomarkkinat/kulutus-ja...

Laitappa aloituspäiväksi vaikkapa 9.10.2015 ja jollet itse ymmärrä nauraa, niin näytäppä tämä kuvio jollekin sähkön ammattilaiselle ja kerro, että meillä on politiikkoja , jotka ihan tosissaan selittävät tämän olevan tulevaisuuden sähköntuotantomuotomme , naurusta ei tule loppua, takaan sen.

Tämä ei ole sitten kannanotto ydin- tai minkään muunkaan voiman puolesta / vastaan tai kannanotto tuohon turvallisuuspoliittiseen näkökantaasi.

Käyttäjän vylitalo kuva
Ville Ylitalo Vastaus kommenttiin #20

No, jos perustellaan, että talvella tarvitaan enemmän energiaa, silloin tasainen energiantuotanto ei vastaa tarpeeseen. Se on matemaattista päättelyä. Eihän tässä energiamouhotuksessa tosiaan juuri loogista ajattelua löydy, pikemminkin vaikuttaa uskonnolliselta :D

Käyttäjän JouniHalonen kuva
Jouni Halonen

Kyllä kait ydivoimaloidenkin tuotantoa säädetään ja kun on useampi reaktori, niin tehoa on helppo säätää seisottamalla jotakin reaktoria. Kesällä lämpimämpi merivesi jo yksin aiheuttaa joidenkin prosenttien tehon pudotuksen lauhdutuspaineen ja -lämpötilan nousemisen kautta.

Tapani Lahnakoski Vastaus kommenttiin #26

Meriveden lämpötila ei vaikuta mihinkään muuhun kuin lauhdutusveden määrään. Mitä lämpimämpi meri sitä enemmän pumpputehoa tarvitaan.

Turbiinien tulo- ja lähtölämpötilat eivät muutu mihinkään. Miksi niitä muutettaisiin?

Käyttäjän heikkitoivonen kuva
Heikki Toivonen Vastaus kommenttiin #27

"Meriveden lämpötila ei vaikuta mihinkään muuhun kuin lauhdutusveden määrään."

Tämä on itseasiassa väärin. Kuten Jouni Halonen totesi, lauhdutus- eli meriveden lämpötila määrää lauhdutinpaineen, johon matalapaineturbiinien läpi kulkeva höyry paisuu. Mitä kylmempi merivesi, sitä alhaisempi paine ja sitä enemmän tehoa turbiini tuottaa. Esim. Loviisan suuruusluokkaa 260 MW olevan turbiiniyksikön osalta ero on muistaakseni luokkaa 10-20 MW.

Tapani Lahnakoski Vastaus kommenttiin #29

Kiitos korjauksestasi. Ajattelin, että lauhdutusveden tehtävä on tiivistää vesihöyry nesteeksi eikä muuta. Onko kyse tämän tiivistämisen nopeudesta, joka vaikuttaa turbiinin lähtöhöyryn paineeseen?

Käyttäjän heikkitoivonen kuva
Heikki Toivonen Vastaus kommenttiin #31

Toki lauhdutusveden tehtävä on tuo, mutta sivutuotteena/-ominaisuutena saadaan lauhdutusveden lämpötilan mukaan vaihteleva paine turbiinilta poistuvalle eli lauhduttimeen tulevalle höyrylle.

Asian voi ajatella vaikka niin, että kuvittelee ensin lauhdutusveden lämpötilaksi vaikkapa +25 astetta ja turbiinikoneikolta saataisiin tehoa ko. lämpötilassa 250 MW. Kuvitellaan sitten yhtäkkinen muutos lauhdutusveden lämpötilassa +2 asteeseen. Nyt lauhduttimelta turbiinille kantautuu tieto "nyt voit paisua alempaan paineeseen" eli turbiinin läpi kulkeutuva höyry voi paisua pidemmälle ja luovuttaa paisuessaan siten enemmän energiaa turbiinin siivistöille. Turbiinikoneikko saattaisi uudessa lauhdutinlämpötilassa tuottaa vaikkapa 270 MW.

Ja tuon alhaisempi lämpötila - alhaisempi paine yhteyden taustalla on kaasuille ja siten myös höyrylle tuttu yhteys eli lämpötilan kasvaessa paine kasvaa ja vastaavasti pienentyessä paine alenee.

Käyttäjän kajluukko kuva
Kaj Luukko Vastaus kommenttiin #31

Lämpövoimakoneen teho määräytyy aina käytettävissä olevan lämpötilaeron perusteella, jonka merkitys on tavallaan sama kuin vesivoimalan putouskorkeus. Turbiiniakselille jää tulevan ja lähtevän höyryn sisältämän energisisällön erotus, ja sitä kasvattaa lähtevän höyryn lämpötilan pudottaminen. Tulolämpötilaahan ei voi nostaa.

Kaasuturbiineissa vaikutus on vielä paljon dramaattisempi kuin höyrykoneissa.

Tapani Lahnakoski Vastaus kommenttiin #39

Tuon ymmärsin kyllä, mutta luulin, että turbiinin tulon ja lähdön lämpötilaero voidaan säätää vakioksi jäähdytysveden virtausnopeutta muuttamalla.

Käyttäjän heikkitoivonen kuva
Heikki Toivonen Vastaus kommenttiin #40

Olet Tapani tuossa oikeassa ainakin ajatuksen tasolla, sillä virtausnopeus lauhduttimessa ja sinänsä missä tahansa lämmönsiirtopinnalla vaikuttaa todella merkittävästi lämmönsiirtoon/-siirtokertoimeen. Nyrkkisääntö on, että mitä suurempi virtausnopeus, sitä suurempi (konvektiivinen) lämmönsiirtokerroin.

Tuskin vain on kovin lukuisa määrä syitä sille, miksi siirryttäessä kesästä talveen sähköntuottaja haluaisi kompensoida lauhduttimen lämmönsiirtoa pienemmäksi virtausnopeutta tarkoituksellisesti pienentämällä - pyrkiäkseen siis pitämään turbiinin tehontuoton vakiona. Lähtökohtaisesti aina pyritään hyötymään kylmien talvien tarjoamista harvoista eduista.

Tapani Lahnakoski Vastaus kommenttiin #43

Kiitos Heikki. Tuotahan minäkin ajattelin, että onko kyseessä muna vai kana.
Kesällä energiantuottoa halutaan pienentää, joten lämpötilaeroa pienennetään, mikä tapahtuu jo lauhdevesien lämmetessä automaattisesti.

Voimmeko siis päätellä, että meillä kylmien vesien alueella, ydinvoima on taloudellisempi kuin lämpöisemmillä?

Käyttäjän heikkitoivonen kuva
Heikki Toivonen Vastaus kommenttiin #45

Eipä mitään :) Nämä on usein juuri muna vai kana -tyyppisiä pähkinöitä, kun pyrkii selvittämään asioiden perimmäiset syy-seuraus suhteet. Ja tosiaan noin voi päätellä; kylmemmillä alueilla ydin- tai minkä tahansa lauhdutusvoimalaitoksen sähköntuotantohyötysuhde on korkeampi kuin lämpimällä alueella sijaitsevan samanlaisen voimalaitoksen.

Tapani Lahnakoski Vastaus kommenttiin #46

Kiitos Heikki! Puhumattakaan yhteiskäyttövoimaloista näillä leveysasteilla, joissa puu kannattaa jalostaa ihan muuhun käyttöön kuin energiaksi ja ydinvoima on erittäin järkevää ja myös kivihiili ym. voimaloissa on meillä opittu hyödyntämään esimerkillisellä tavalla.

Käyttäjän heikkitoivonen kuva
Heikki Toivonen Vastaus kommenttiin #39

Palautit mieleen ajatuksen Carnot'n lämpökoneesta: :) Noinhan se menee.

Käyttäjän JouniHalonen kuva
Jouni Halonen Vastaus kommenttiin #27

Hyvin olette pohtineet lauhdutinasiaa. Tässä itse sylttytehtaalta entisen opettajani ja muutenkin mukavan ja rauhallisen hepun pohdintaa asiasta.

http://www.tvo.fi/news/101

Käyttäjän vylitalo kuva
Ville Ylitalo Vastaus kommenttiin #26

Jos ydinsähkön hinta on jo normaalisti moninkertainen muihin tuotantomuotoihin nähden, kuinka kalliiksi se tulee, jos 10 miljardin myllyjä seisotetaan tahallaan?

Käyttäjän ZeiEizh kuva
Juha-Matti Hakala Vastaus kommenttiin #28

LUTn mukaan ydinvoima on halvin vähäpäästöinen primaarienergia. Vain hiukan halvinta, ei primaarienergia=tuulivoimaa, kalliimpana.

Ei niitä seisottamalla säädetä, vaan sauvaa nostamalla ja laskemalla.

Käyttäjän vylitalo kuva
Ville Ylitalo Vastaus kommenttiin #33

No kuinka kalliiksi tulee aivan järjettömän kalliin laitoksen tehojen heikentäminen sauvaa nostamalla ja laskemalla? Eiköhän kuitenkin ole realismia, että erittäin suuret rakennusvaiheen kustannukset ja tappiot aiheuttanut voimala pidetään täysillä kunnes se hajoaa, jotta saataisiin edes jotain hyötyä siitä?

Käyttäjän ZeiEizh kuva
Juha-Matti Hakala Vastaus kommenttiin #35

Ei se hintaa halvenna, se on selvä. Kukaan ei tiedä, kuinka paljon se vaikuttaa hintaan, mutta ei ainakaan laskevasti.

LUT laski tuulivoiman 25 vuoden käyttöiällä ja ydinvoimalan 40 vuoden käyttöiällä. Kun nykyiset ydindynamot rakennetaan 60-80 vuodeksi, niin raskaalla mutkien oikomisella 80v puolitehoista voimalaa on sama kuin 40v täysiä ajava. Eli sama hinta per kWh, ja 60v käyttöiällä neljänneksen kalliimpaa.

Käyttäjän pekkakorvenniemi kuva
Pekka Korvenniemi Vastaus kommenttiin #35

Oiottava taas hiukan. Jos kysymys on väärä, ei auta että vastaus on oikein.
Oikea tuotantostrategia Suomessa, jos ilmaston suojelemiseksi hyväksytään ydinvoima osana kokonaisratkaisua, olisi seuraavan tapainen:
Perusvoiman tuotanto on suurelta osin ydinvoimaa. Ne voimalat pidetään tasaisesti käytössä kesät talvet, mutta huoltoseisokit reaktori kerrallan tehdään luonnollisesti lämpimänä vuodenaikana. Tuulimyllyjä ja aurinkosähköä meillä ei ole,jos niitä ei tueta. Toki olemassaolevat kannattaa hyödyntää niin kauan kuin ne kestävät. Uusien tuulimyllyjen rakentamisessa olisi suoran kannattavuusongelman lisäksi hinnoiteltava mekittävät maisemahaitat.
Kotimaista puuta polttavia voimalaitoksia kannattaa tuontia korvaavina ja tasaisesti työllisyyttä ylläpitävinä suosia peruskuorman tuotannossa ydinvoiman rinnalla. Perus- ja säätövoimana voidaan käyttää jatkossa myös yhdyskuntajätteen polttoa, koska sen polttaminen on joka tapauksessa agendalla ja nykylainsäädännöllä kannattavaa. Näiden etuna ovat myös alhaiset sähkön siirtokustannukset, jos laitokset rakennetaan lähelle asutuskeskuksia.
Vesivoimaa käytetään toki edellisiä korvaavana, jos vaihtoehto on ylijuoksutus. Vesistöjä tulisi käyttää kuitenkin ensisijaisesti säätövoiman tuotantoon. Vettä tulisi voida varastoida ja säästää kovimpien pakkasten ajalle, jolloin sähkön hinta on korkeimmillaan. Vesivoimaloiden ajaminen on pienin kustannuksin automatisoitavissa ja sen kiinteät kulut ovat siksi alhaiset.Säätövoimana se korvaa saastuttavaa öljy/kivihiilisähköä, jonka tuottaminen on erittäin kallista pääoma- ja kiinteiden palkka- yms. kulujen takia, koska laitokset käyvät (ilmaston suojelemiseksi) vain hupppukulutuksen aikoina apusäätövoimana.
Vaihtoehto fossiilisia polttaville voimaloille toissijaisena säätövoimana on tuontisähkö, jonka saatavuus ei kuitenkaan huoltovarmuuden kannalta ole riittävän varmaa. Sen kokonaisvaikutus ilmastokuormitukseen ja kauppataseeseen pitää toki myös huomioida - etuna tai haittana.

Käyttäjän JouniHalonen kuva
Jouni Halonen Vastaus kommenttiin #28

Jos olen oikein ymmärtänyt, niin jo nykyisiä reaktoreita seisotetaan vuorollaan huoltoseisokkien vuoksi ja nimenomaan vähäisen kysynnän aikaan eli kesällä. Mitä enemmän reaktoreita, niin parempi säädettävyys kysynnän mukaan. Tämä ei päde tuulivoimaan kuin alaspäin, koska tuulia ei voi säätää tuulemaan kysynnän mukaan.

Käyttäjän joukokoivula kuva
Jouko Koivula

Pekka Korvenniemi - olipa hyvä juttu, etenkin kun vielä mainitsit, että:
2. Ydinvoima ei aiheuta kasvihuonepäästäjä, ja Suomessa on turvalliset olosuhtteet ja osaaminen sen käyttöön.

Kumpa vielä opittaisiin hyödyntämään ydinvoiman lämmöntuotto, esim. Helsingin energiatarpeisiin.
Ja jossain vaiheessa pitäisi lopettaa turvajärjestelmien turvajärjestelmien turvajärjestelmien vaatiminen, kun eivät vaatijat näytä edes ihan tietävän mahdollisia potentiaalisia vaaroja ja niiden todennäköisyyksiä esim. Suomen olosuhteissa.

Tapani Lahnakoski

Hyvinhän se näyttää tuulivoima kannattavan Britanniassa, vai mitä?

"UK Wind Industry Collapses as David Cameron Slashes Subsidies for Wind Power."

http://stopthesethings.com/tag/uk-wind-power-subsi...

Käyttäjän ZeiEizh kuva
Juha-Matti Hakala

Tuki Iso-Britanniassa loppuu 2016, huhtikuussa. Siihen loppuu "kannattavan" tuulivoiman rakentaminen.

http://www.theguardian.com/environment/2015/jun/18...

Tällä hetkellä tukipolitiikka on tämän näköinen.
http://ichef-1.bbci.co.uk/news/624/media/images/70...

Tapani Lahnakoski

On se merkillistä, että Britannia pystyy lopettamaan tuulimyllytuet tykkänään, mutta Suomessa ei pystytä tekemään mitään. Ilmeisen hyvin pekkaroitu syöttötariffi ilman mitään nepotismia.

Lienee maan tapa, että poliitikot eivät tästä edes puhu puolta sanaa.

Käyttäjän auvorouvinen kuva
Auvo Rouvinen

nin ei tuulivoima tarvii mitään syöttötarifia jos uskotaan markkinatalouteen. korjataan vaan verotusta niin et alv korvautuu hiilidioksidiverolla asteittain. ensteks 4% alv alas ja tilalle vastaava summa hiiliverolla. sit vuosittain 2% alvia alas.

1. verotuksesta tulee ennakoitavaa
2. hiilen hinta nousee ensin hitaasti (jää aikaa muokkaa tuotanto infraa)
3. hiili alkaa kallistua exponetaalisesti kun tietty raja ylittyy

=> pieni muutos verotukseen ja meillä on markkinaehtoinen hiilineutraali talous kymmenen vuoden kuluttua ilman mitään tukia.

Tapani Lahnakoski

Puuttui enää laskelma tuon prosessin aiheuttamasta energialaskun noususta, vai onko sillä mitään väliä?

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck

Puuttuu siitä myös selitys sille, miten lineaarinen alvin lasku johtaa hiilen exponentiaaliseen kallistumiseen.

Käyttäjän koskela kuva
Matti Hemmi

Antero Vartio palannee takaisin eksyneiden hakemiseen. Siinä olisi omimmillaan, totaalisen hukassa itsekkin.

Käyttäjän markok kuva
Marko Kivelä

Odotan niitä valituksia jossa protestoidaan, että vihreät ovat paha asia koska tuulivoima laskee sähkön hintaa. Ja ympätään yhteen, että vihreät kannattavat tuulvoimaa, eli kannattavat sähkön hinnan alennusta.

Ikävä kyllä, että Tanskan ja Ruotsin tukiaiset uusiutuville ovat tuon sähkön hinnan alennuksen varsinaisena syyllisenä... Eli Ruotsin ja Tanskan energiatukiaiset vaikuttavat epäsuorasti myös Suomeeen. Toki tuulivoiman yksikkökustannuksillakin on vaikutuksensa.

Käyttäjän valpperi kuva
petteri ritala

Todistaisitko, että sähkön kokonaishinta veronmaksajalle alenee.

Käyttäjän HannuHillo kuva
Hannu Hillo

Halvasta energiasta hyötyy erityisesti vientiteollisuutemme, sanotaan tekstissä. Vientimme kulkee edelleen valtaosin merikuljetuksina. Siellä ei voida mennä kuitenkaan takaisin purjelaivoihin, jotka eivät aikoinaan talvella kulkeneetkaan. Sähkökäyttöinen rekkaveturi on vuosia sitten esitelty, mutta teille sitä ei näytä saadun liikenteeseen.
Tuulivoimaakaan ei ajeta verkkoon sillä määrällä, joka hyvissä tuulioloissa siitä saataisiin, ja johon aina vedotaan kapasiteetista keskusteltaessa. Käyttäjätaholla on tajuttu, että myllyjen huoltokustannukset tulevat vastaan, jotka ovatkin yllättävän kovat.

Käyttäjän bionavigaattori kuva
Veikko Hintsanen

Hannu .
VAlitettavasti on todettava että meidän vienti ja tuonti yritysemme eivät ole kyenneet käyttämän hyödyksi halpaa energiaa, kun meillä on logistiikan kustannukset kaksinkertaiset verrattuna kilpailijamaihin ks Edusukunnan tulevaisuusvaliokunta /UPM vientitiedot/World BAnk LPI jne...) , koska emme ole noudattaneet EU liikennestrategiaa vaan eduskunta ja hallitus ovat järjestäneet maamme logistiikan maantie –raide liikenteeseen perustuvaan -kestävän kehityksen ja EUssa sovitun vastaisesti - niin että metsäteollisuuden raaka aine hankinta aluekartelli vaatimukset ovat toteutuneet, erityisesti vuodesta 2007 alkaen .

hyvä esimerkki logistiikan tarpeellisuudesta nähtiin viime viikon maaseudun tulevaisuus lehden artikkelista

http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/vilje...

Siinä kerrottiin miten Viljantuottajat ovat kyenneet iskemään nyt todella oikeaan paikkaan pitääkseen viljan hinnan oikealla tasolla.
Bioraaka aine energia / Puuntuottajat eli metsänomistajat eivät ole kyenneet sitä tekemään;

He eivät ole kyenneet puolustautumaan metsäteollisuuden kartellilta eikä valtion kartellin omistajille vuodesta 2007 alkaen rakentaa logistiikkaa, jossa on kyseiset laivakuljetusmahdollisuudet raaka aineen myyntiin ovat käytännössä torpatut ( Vuonna 2007 KTM(nykyisin TEM) tutkimuksessa no 16/2007 sivulla 24 toteaa että :

”Biojalostamo on, tietyissä olosuhteissa, uhka metsäteollisuuden raaka-ainehuollolle. Se on uhka, mikäli sitä hallitaan metsäklusterin arvoketjun ulkopuolelta ja mikäli Suomessa murretaan metsäklusterin logistiikkaketju. ” )

sillä että on muutettu kaikessa hiljaisuudessa Suomen liikennepolitiikka EU liikennestrategian vastaiseksi virallisesti tämä tapahtui vuonna 2012. Käytännössä se tarkoittaa että oikeudessa tuomittua kartellia voitiin käytännössä jatkaa maantieliikenteen taloudellisen hankinta alueiden mukaan jätettyjen ja sijoitettujen metsäteollisuuden tuotantolaitosten välillä niin että päälinjan mukaan Stora hallinnoi Saimaan vesistö aluetta ja muut muualla Suomessa. Tärkeimmän säilyessä . Metsäteollisuus saa raaka aineensa ilman bioenergialaitosten kilpailua raaka aineesta, siten bioenergia tuotanto voidaan pitää samalla metsäteollisuuden 100% kontrollissa.

Vrt. edellämainittua metsä raaka aineen myyntimahdollisuuksiin mikäli Keitele Päijänne alueelle –kuorma autojen sijaan -pääsisi Ruotsin mallin mukaan jopa 9000 tonnin metsäproomu hakemaan puuta rannikolle ja/ tai ulkomaille – tilanteessa jossa hinnat ovat paremmat Suomalaisen kartellin maksamiin kanto hintoihin….

Ensimmäinen virallinen ”torppaus” vuoden 2007 asetetuin tavoittein tapahtui Jyväskylän energian vesiliikenne kehittämisten Keitele Päijänne alueen laiva ajatuksen torppauksella (noin 30 miljoonan tuki jäi saamatta väylästön parantamisiin _mm kolmen sillan nostoon –suunnitelman ollessa noin 11000 me vrk kuljetus ) .

Jolla päätöksellä jätettiin metsä raaka aine käytännössä nyt suuresti esiin tulleelle UPM biotehtaalle joka sai heti 158 miljoonaa maantielogistiikan parantamisiin, ja vesiliikenne edelleen ”pannassa
ks. oheinen liite jossa Ruotsin vastaava vesitiekehittäminen:

http://www.vesitiet.org/#!services3/cs5h
esitelmät 22.1.2015
ohessa lisätietoa asiasta

more to read from container / minicontainer / EU el-trucking requirements
http://www.iff.fraunhofer.de/content/dam/iff/en/do... as from page 16

From the vessel that has been invented in Finland for above transport needs and developed with Fraunhofer institute in Germany.

http://mallioikeus.prh.fi/mallinet/mayksi.htx?maid...

https://www.ptj.de/lw_resource/datapool/_items/ite...
pages 165-179

Additional data from the inland transport subject

(http://ec.europa.eu/transport/themes/strategies/20...

http://www.eca.europa.eu/Lists/ECADocuments/INSR15...

http://ec.europa.eu/dgs/secretariat_general/eu2020...

http://www.keskisuomi.fi/filebank/1305-saaristosem...

http://kareliaklubi.com/KareliaKlubiLehti/011/023.pdf

http://media.wix.com/ugd/9247af_9a8d90b050fb44af8d...

http://media.wix.com/ugd/9247af_9a5331030c0f4897af...

http://smu-fi-bin.directo.fi/@Bin/bae6191a48dbfcab...

https://aaltodoc.aalto.fi/bitstream/handle/1234567...

http://www.e-lass.eu/en/Documents/SouthamptonJan20...

+++

Eli mikäli olisimme lähteneet vuoden 1968 jälkeen ,sen sijaan että rakensimme kestävän kehityksen vastaisesti maantiekaukokuljetusketjua sisämaasta rannikolle Suomi on saari , Ruotsin nearest port is best port sijaan niin ,emme olisi tilanteessa jossa esim. Helsinkiin ei saada taloudellisesti bioraaka ainetta kotimaasta vaan saisimme ympärivuotisesti bioraaka ainetta sisämaasta myös rannikolle niin Kotkaan kuin Helsinkiin

Toimituksen poiminnat