Ollaan fiksummin

Maabrändileikkaus

 

Eduskunta käy tänään ajankohtaiskeskustelun ulkopolitiikasta. Perussuomalaisten astuttua hallitukseen Suomen ulkopoliittinen linja on kiistatta muuttunut monessakin asiassa, mutta erityisesti maailman heikoimpien auttamisen suhteen: kuten klisee kuuluu, samalla vastustetaan turvapaikanhakijoiden auttamista ja vaaditaan leikkauksia kehitysyhteistyöhön, jolla ihmisiä autettaisiin paikan päällä. 

Hallitus on leikkaamassa kehitysyhteistyöstä yhdellä kertaa 43 prosenttia. Leikkaukset ovat massiivisia ja äkillisiä. Käytännössä ne tarkoittavat sitä, että Suomen kehitysyhteistyöstä valtava osa – olipa sen toteuttajana Suomi itse, YK tai järjestöt - joudutaan ajamaan alas pikavauhtia. Jo saavutetut tulokset ovat vaarassa. Pitkään rakennetuista kumppanuuksista joudutaan sanoutumaan irti ilman siirtymäaikaa. 

Suomi on virallisen liturgian mukaan sitoutunut saavuttamaan 0,7 prosentin tavoitteen, mutta putoaa ensi vuonna noloon 0,35 prosenttiin. Norja, Tanska ja Ruotsi puolestaan ovat jo kauan sitten ruksanneet nollaseiskan to do -listaltaan.

Tähän mennessä Suomi on tunnettu luotettavana ja aikaansaavana kumppanina. Nyt maineemme maailmalla on jo kärsinyt, puhumattakaan niistä miljoonista ihmisistä, joiden elämää Suomen kehitysyhteistyövaroilla on parannettu.

Samaan aikaan maailma tarvitsee kunnianhimoisen ilmastosopimuksen. Raha ratkaisee Pariisissakin, jossa tätä sopimusta sorvataan joulukuussa. Me rikkaat maat olemme luvanneet kehitysmaille 100 miljardia dollaria ilmastorahoitusta vuodessa vuoteen 2020 mennessä, mutta emme ole lähelläkään sitä. Suomi siirtyi oman osuutensa maksamisesta taas askeleen kauemmaksi, kun hallitus päätti antaa päästökauppatulot kehitysmaiden sijaan teollisuudelle.

Miksi hallitus toteuttaa näin vastuutonta ja itsekästä politiikkaa? Kehitysyhteistyöleikkaukset eivät ole järkeviä edes omalta kannaltamme. Sen minkä leikkaamme kehitysyhteistyöstä saamme maksaa maahanmuuton kustannuksissa. Samalla aiheutamme täysin turhaa inhimillistä kärsimystä tai emme ainakaan tee voitavaamme sen poistamiseksi.

Suomen on turha esittää olevansa mukana edistyksellisten, ihmisoikeuksista välittävien maiden joukossa, jos teot ovat puheiden vastaisia. Maailmanpolitiikassa tekemämme asiat liittyvät toisiinsa ja muodostavat muiden maiden yritysten ja potentiaalisten asiakkaiden mielessä sen kuuluisan maabrändin. Sitä ei tehdä brändityöryhmissä, vaan oikeilla teoilla. Päätös leikata kehitysavusta ei ole pelkästään hallituksen vastenmielisin, vaan myös lyhytnäköisin päätös.

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

NäytäPiilota kommentit (2 kommenttia)

Käyttäjän SepSaa kuva
Seppo Saari

'Maabrändileikkaus' on marginaalinen asia, josta kohkataan lähinnä oppositiopolitiikan osana. Todellisuudessa Suomen maabrändi on erinomainen - ihme kyllä - vaikka on saanut pitkäaikaisia kuhmuja lähinnä talouden puolelta "historian huonoimman hallituksen" jäljiltä.

Suomalaisena en olisi tuosta marginaalisesta asiasta huolissani, sillä sen esitteleminen on suurta ja neuroottista suomalaisessa mediassa ja somesssa. Suomella on edelleen maailmalla luotettavan, rauhantahtoisen, modernin, tasa-arvoon pyrkivän ja kohtalaisen peruskoulutuksen maan maine.

EU:n vahvistamat kriisit - joissa Suomi on mallioppilaana mukana - rasittavat Suomea lähinnä pitkittyneenä elintason laskuna, mistä taas ollaan omituisen vähän huolissaan, siis Suomessa, mutta silloin tällöin sitä ihmetellään eri puolilla maailmaa., kun Nokia kaatui, PISA-etu osoittautuu häilyväksi, maan taantuma, työttömyys ja ns. nousun odotus ovat jäljessä muusta Euroopasta jne.

Käyttäjän puppek kuva
Tuomas Karhunen

"Jo saavutetut tulokset ovat vaarassa."

Eli työ on tekohengitystä, jonka vaikutukset lakkaavat heti rahoituksen loppuessa.

Toimituksen poiminnat