Ollaan fiksummin

Nollavero nollapäästöille

Autoilun verotus koskee suurta osaa kansasta. Ei olekaan ihme, että perussuomalaisten lupaus ennen vaaleja laskea autoveroa sai suuren suosion. Hallitusohjelmassa autoveroa pudotetaan 200 miljoonalla eurolla, ajoneuvoveroa taas hilataan ylöspäin 100 miljoonalla. Nyt hallitus on antanut eduskunnalle esityksensä, miten tämä konkreettisesti tehdään.

Hallituksen edustajat ovat mielellään korostaneet, että esitys laskee nimenomaan pienipäästöisten autojen verotusta. Veroale ulottuu kuitenkin myös keskipäästöisiin autoihin. Omituista on myös se, että suurimmat alennukset sekä prosentuaalisesti että absoluuttisesti menevät pienipäästöisille, eivät nollapäästöisille autoille. 

Nollapäästöisillä autoilla pitäisi olla nollaverot. Tämä koskisi sekä biokaasu- että sähköautoja, joilta voitaisiin poistaa auto- ja ajoneuvoverot vaikka heti ensi vuoden budjetissa, jos niin haluttaisiin. 

Erityisesti sähköautojen verokohteluun olisi viimein aika saada muutos. Nollavero olisi selkeä signaali autoilijoille, että öljynkäytöstä luopumisessa ollaan tosissaan ja että sähköautoilua halutaan tukea. Muu maailma on jo menossa sähköautoihin. Ne ovat hyötysuhteeltaan tehokkaita, ja latauspisteiden rakentaminen on verrattain helppoa. Biopolttoaineet pitäisi säästää sellaisiin ajoneuvoihin, joiden sähköistäminen on toistaiseksi hankalaa, kuten raskas liikenne.

Toimivia esimerkkejä sähköautoilun edistämisestä löytyy paljon. Norja aloitti vuonna 2012 joukon toimenpiteitä, joiden ansiosta maassa on nyt eniten sähköautoja per asukas maailmassa. Tänä vuonna Norjassa joka viides uusi auto on sähköauto, eikä ihme: sähköautot on vapautettu arvonlisäverosta, autoverosta ja vuotuisesta tieverosta. Ne eivät maksa tietulleista tai pysäköinnistä ja latauspisteiden käyttö on ilmaista. Sähköautot saavat myös ajaa bussikaistalla välttääkseen ruuhkia. 

Huhtikuussa Norjassa ylittyi 50 000 sähköauton raja, joka oli etujen asettamisen tavoitteena. Suomessa täyssähköautoja on Trafin tilastojen mukaan alle 600.

Kaikki Norjan toimet eivät ole käyttökelpoisia Suomessa. Esimerkiksi sähköautojen oikeus ajaa bussikaistalla on aiheuttanut ruuhkia joukkoliikenteelle, ja arvonlisäveroa emme pysty nollaamaan EU-lainsäädännön vuoksi. Selvityksissä on myös huomattu, että sähköauton käyttäjät ovat lisänneet auton käyttöä joukkoliikenteen kustannuksella, koska se on niin edullista. Liiallistakin tukemista pitää välttää. 

Keinoja sähköisen liikenteen edistämiseen kuitenkin löytyy, jos sitä vain halutaan edistää. Esimerkiksi liikenneministeri Anne Berner on suhtautunut myönteisesti ns. Hollannin malliin, jossa lasketaan nollapäästöisten autojen kuluja työsuhdeautoina. 

Myös Ruotsin hallitus on päättänyt nopeuttaa siirtymistä päästöttömään liikenteeseen, ja on budjetoinut vuodelle 2016 bonuksia sähköautoon siirtyville sekä tukea sähköbusseille. Saksa taas on asettanut määrällisen miljoonan sähköauton tavoitteen vuoteen 2020 mennessä. Tavoitteeseen pyritään mm. nelinkertaistamalla sähköautojen pikalatauspisteiden määrä ja tarjoamalla ilmaista pysäköintiä.

Lopuksi on hyvä muistuttaa, että sähköistä liikennettä ei tarvitse edistää vain päästövähennysten vuoksi. Sähköautot ovat vain yksi osa uuden teknologian, energian ja digitalisaation tuomaa murrosta. Sähköinen liikenne liittyy älykkään sähköverkon, energian varastoinnin, robottiautojen ja liikkumisen uudenlaisten palveluiden kehittämiseen. Tästä kokonaisuudesta syntyy suuri osa suomalaisten tulevista työpaikoista ja talouskasvusta.  

Joten: Ministeri Berner, miten olisi nollavero sähköautoille?

 

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

2Suosittele

2 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (25 kommenttia)

Käyttäjän jlinjama kuva
Jussi Linjama

En nyt ihan suinpäin olisi luokittelemassa sähköautoa nollapäästöiseksi. Sitä kun voi pysähdysten aikana ladata vaikkapa savuavalla aggregaatilla joka käyttää polttoaineenaan verotonta polttoöljyä. Jos taas töpselistä sähköä otat, niin sen päästöt vaihtelevat hetkittäin, mutta eivät koskaan ole lähelläkään nollaa:

http://www.fingrid.fi/fi/sahkomarkkinat/voimajarje...

Käyttäjän JaakkoAalto1 kuva
Jaakko Aalto

"En nyt ihan suinpäin olisi luokittelemassa sähköautoa nollapäästöiseksi".

Aivan oikein. Ei sillä ole merkitystä, missä ne päästöt syntyvät vaan sillä kuinka suuret ne ovat. Sähköautojen päästöt syntyvät voimaloissa ja oman lisänsä tuovat myös sähköverkon siirtohäviöt.

Tapani Lahnakoski

Tavalliseen tapaan vihreät unohtavat muutaman oleellisen asian. Ensinnäkin nollapäästöisiä autoja ei ole olemassakaan. Tietenkin taas on kyse vain hiilidioksidipäästöistä vanhaan malliin.

Sähköautoissa on muitakin ongelmia kuin latauspisteiden vähyys. Latauksen kesto on aivan liian pitkä pitkillä matkoilla. 60kWh:n akuston lataus kestää monta tuntia tehokkaalla 3-vaiheliitännälläkin.

Akkujen kesto etenkin meidän oloissamme on vielä arvoitus. Lähtökohtana on, että monen sadan kilon akuston pitää vaihtaa auton elinikänä ainakin kerran, oletettavasti kaksikin. Ongelmajätettä syntyy hirveät määrät. Osan varmaan pystyy kierrättämään.

Kokemukset näistä autoista ovat hyvin pienet, kun niihin näköjään on voinut rynnätä paljon pienemmällä testauksella, mitä perinteiset autot ovat vaatineet. Esim. akkujen riskit pahoissa kolareissa on jätetty "kenttätestien" varaan.

Kaupunkiliikenteessä kannatan kyllä sähköbussien reipasta lisäämistä, en kuitenkaan hiilidioksidipäästöjen vähentämisen takia, vaan ihan oikeiden saasteiden.

Käyttäjän mikkonummelin kuva
Mikko Nummelin

Sähköautojen lisäksi jotkut ovat fantasioineet uusiutuvien energiamuotojen tuottaman sähköenergian varastoimisesta akkufarmeihin. Onko tällaisissa skenaarioissa huomioitu mahdollisia loppuunkulutettujen akkujen kierrätyskustannuksia ja ympäristöongelmia akkuhapoista, raskasmetalleista ja muista akkuihin tyypillisesti kuuluvista osista?

Käyttäjän KimmoSainio kuva
Kimmo Sainio

En tiedä väritätkö tahallaan vai tietämättömyyttäsi, mutta ei nuo esille nostamasi asiat oikeita ongelmia ole.

http://plugit.fi/fi-fi/article/infrastruktuuri/tes...

Latausaika sellaiselle 300 km matkalle voi olla puolisen tuntia kuten linkistä voit lukea. Totta taas on se että latauspisteitä on toistaiseksi vähän. Vähän siis Suomessa, Norja on kokonaan toinen tuossakin suhteessa.

Akkujen kestosta ei tietenkään voi olla kokemuksia tässä vaiheessa, mutta jotain kertonee esim. Teslan 8 vuoden takuu niille. Huom. sähköautoissa taas ei vastaavasti ole öljynvaihtoja, öljypumppuja, vesipumppuja, jne kuluvia osia, joten on oletettavaa että huoltokustannukset ovat itse asiassa murto-osa polttoainekäyttöisten vasstaavasta.

Pelottelet turhaan myös kolariasialla. KOskaan histopriassa yksikään polttoainekäyttöinen auto ei ole saanut yhtä korkeita pisteitä turvallisuustesyteissä kuin Tesla.

Käyttäjän optimisti kuva
Juhani Niinipuu

Miten se palvelee Suomen taloutta, että auto- ja ajoneuvoverolla kerättävästä 1,8 miljardin tulosta leikataan merkittävä siivu pois? Polttoaineveropotista puhumattakaan? Kuka tästä hyötyy ja kuka kärsii?

Käyttäjän ilarikiema kuva
Ilari Kiema

Täyssähköautoille ja ladattaville hybrideille maksetaan ministeriön energiatukea. Tukea maksetaan ainoastaan yritysten leasingilla hankkimista autoista, ja se voi olla 30 prosenttia kuukausittaisesta leasing-vuokrasta kolmen vuoden ajan. Tuki on oletettavasti paljon enemmän kuin kyseisistä autoista menee auto- tai ajoneuvoveroa. Tukea maksetaan esim. Porschen lataushybridistä, jonka keskikulutus saksalaisen autolehden testissä oli 13 litraa bensaa sadalla kilometrillä.

Sähköauto on kiistatta hyvä kaupungeissa, koska se ei liikkuessaan aiheuta minkäänlaisia päästöjä kaupunki-ilmaan. Energiantuotanto tietysti aiheuttaa tuotantotavasta riippuen, mutta yleensä tuotanto on tehokkaampaa suurissa yksiköissä.

Maantielle tai moottoriteille esimerkiksi kertakiihdytteinen Tesla ei oikein sovellu, koska se lopettaa kiihtymisen ja pudottaa huippunopeutta jos tietokone arvioi kulutuksen olleen liian suurta (vaikka akuissa riittäisi virtaa tai matkan pää häämöttäisi).

Käyttäjän jojalonen kuva
Jussi Jalonen

Sitä autoveroa kerätään maanteiden kunnossapitämiseksi eikä pelkästään päästöjen takia. Vai kulkeeko se Teslasi ilmassa?

Jani Moisio

Sen verran että. Biokaasu autoksi voi muutamalla tonnilla kuka tahansa muuttaa polttomoottorisen autonsa. Bensiinimoottorisena käyttää nimeksi bensaa käynnistymisvaiheessa kylmänä ja diesel moottori tarvitsee 25% diiselimoottori seokseen jotta kipinätön räjähtäminen on mahdollista.
Muuten biokaasulla kulkeva auto on hiilidioksidi neutraali. Siis tuottaa palatessaan hiilidioksidia saman verran tai jopa vähemmän mitä on orgaanisena aineena itseensä sitonut. Ja kun ns biokaasu poltetaan aiheuttaa se ilmastoon lämpiämis paineita vähempi kun se että se pääsisi kaasua vapaasti ilmakehään. Siis parempi moottorin kautta palaamalla kun suoraa mätäntymisen tapahtuessa hallitsemattomasti ilmakehään.
Siksi onkin typerää että biokaasu autosta pitää maksaa käyttövoima veroa. Vielä typerämpää on se että kaasuautoksi rekisteröity ajoneuvo päästömitataan bensiiniä polttoaineena käyttäen vaikka maksetaan kaasusta johtuva käyttövoima vero. Typerää ja lyhytnäköistä verottaa kaasuautoa. Varsinkin kun tankkausverkko valtakunnallisesti on melko suppea ja veron myötä kaasun käyttö mielekkyys putoo ja tankkaus asemien rakennus halu heikkenee.

No mikään ei Ole niin tyhmä kun ihminen....paitsi kateellinen tai mustasukkainen ihminen...

Käyttäjän Timoteus kuva
Timo Huolman

A: ei ole olemassa nollapäästöisiä autoja, esimerkiksi Nissa Leaf kulutus hiilisähköllä ladattuna vastaa noin kymmentä bensiinilitraa sadalla kilometrillä.

B: Jo lähes nollaverosta on hankala ottaa eniten pois, niin euroina kuin prosenttiyksikköinäkin.

C: Sähköauton veroton hinta on lähes kymmenkertainen vastaavaan bensiiniautoon nähden, sähköauto on ja pysyy kalliina vaikka sille verojan sijaan maksettaisiinkin tuhansien tukia.

D: Sähköauto ei menesty Suomen talvessa.

Käyttäjän HannuValtonen kuva
Hannu Valtonen

Lillukanvarsia liikenteessä.

Mikäli kyseessä on ihmisen, tai tavaran rahtaaminen paikasta A paikkaan B, niin sopii unohtaa kulkuneuvo nimeltä auto aivan tyystin ainakin päästöhengessä.
Enkä aseta kilpailuun ihmisen kahta alinta liikutteluelintä, jalkoja, enkä myöskään polkupyörää, vaikka ne ovatkin erinomainen valinta.

Kaupunkitaajamissa pitää pistää koko arkkitehtuuri ja logistiikka uusiksi. Liikennevirrat on suunniteltava liikkuville väylille. Erikseen tulee rahtiväylät ja ihmisen väylät, joskin on myös yhteisiä väyliä. Väylät voivat olla maan alla, maan päällä jopa kerroksittain. Käyttövoimana tullee olemaan sähkö. Olkoot sitten miiluvoimaa, tuulivoimaa, tai aurinkovoimaa. Tähän uskon monikertaisesti verrattuna johonkin ....in robottiautoon.

Maaseutu on luku erikseen, mutta sinnekin löytyy muita ratkaisuja, kuin pelkästään auto.

Käyttäjän JaakkoAalto1 kuva
Jaakko Aalto

"Maaseutu on luku erikseen, mutta sinnekin löytyy muita ratkaisuja, kuin pelkästään auto".

Kuten traktori ja hevonen. Oliko muita vartenotettavia?

Käyttäjän HannuValtonen kuva
Hannu Valtonen

Hevosen ja härät hyväksyn polkupyörän ja jalankulun rinnakkaislisukkeiksi.

Kiskot uusiokäyttöön ja lisää kiskoja. Kiskoille resiinat, kiskobussit ja muut kiskokulkineet. Sähkövoimalla mennään tietenkin, elleivät neljä raajaamme piisaa vauhtinälkäisille.

Mihin traktoreita tarvitaan. Nehän keksittiin verottajan harmiksi ja talonpojalle liikatulojen jemmailuun.

Ja arvaas mitä tästä kaikesta seuraa. Turistia tunkee rajalle niin, että rajavartijat pitää vähintäin triplata keräämään maahannousumaksuja.

Käyttäjän JaakkoAalto1 kuva
Jaakko Aalto Vastaus kommenttiin #18

Unohda ne kiskot. Näillä väentiheyksillä ne ovat maaseutuliikenteeseen nykyistä laajemmassa mitassa älytön ratkaisu. Kalliit väylät, raskas kalusto, jäykät aikataulut, pitkät matkat asemille. Epätaloudellisempaa, epämukavampaa ja epäekologisempaa ratkaisua maaseutuliikenteeseen on vaikea keksiä yrittämälläkään.

Käyttäjän DanielMalinen kuva
Daniel Malinen Vastaus kommenttiin #19

Hjunat kulkevat pääosin säköistetyillä kiskoilla ja yhäuseampa reittiä on sähköistetty (sähköistetyllä kiskolla voi seistä avojaloin ja misei vaikka virtsata selliseen -turvalliseksi testannut myytinmurjat). Sensijaan VRn lakkautettavia vuoroja ollaan korvaamasa diselmoottoroiduilla linkeilä, eikä reittejä olla suikaan vielä kilpailuttamassa uusille junille.

Käyttäjän HannuValtonen kuva
Hannu Valtonen Vastaus kommenttiin #19

Huomaa Jaska, minä visioin kevyttä raideliikennettä. Tarkoitin siis kevyttä raideväylää kevyelle taakalle, mutta taajalle liikennöinnille. Voihan ne kulkujohteet riippua vaikka teiden yläpuolella autoilijoiden harmiksi.

Miksi aikataulut ovat jäykät. Jäykät tekee jäykkiä, joustavaa oivallusta löytyy aivan varmasti. Laiskuudelle ei mahda mitään.

Suositan sulle kovasti tarkempaa vertailua kumipyörä- ja ratapyörien välillä pelkästään fyysisenä ilmiönä ja kulutuksena.

Epämukava on yksikkö, jolle ei ole tarkkaa määritettä, ei ainakaan yhteismitallista. On melko ikävä elämä, jos pyrkii aina vaan välttelemään epämukavaa.

Käyttäjän JaakkoAalto1 kuva
Jaakko Aalto Vastaus kommenttiin #24

Suosittelen pientä laskuharjoitusta tuon kevyen mutta taajaan liikennöidyn raideverkon rakentamis- ja käyttökustannuksista. Suomen väestö- ja tiestökartan tarkastelu osoittaa hyvin pian tuon koko Suomen kattavan ratikkaverkon idean täydellisen absurdiuden, mikäli sellaisella tähdätään edes siedettävään palvelutasoon. Mutta jos et usko, voithan tehdä vaikka entisen Keski-Suomen läänin kattavan alustavan suunnitelman karkeine kustannus- ja palvelutasoarvioineen. Jään kiinnostuneena odottamaan tuloksia.

Käyttäjän HannuValtonen kuva
Hannu Valtonen Vastaus kommenttiin #26

Jaska hyvä, nyt esität tilannetta VR monopoolikustannuskertymien valossa. Eihän syöttöliikennettä voida toteuttaa pendoliineilla, eikä ratikoilla. Lähennetään aatoksia monineuvokulkimilla, joita voidaan ajaa sekä radalla, että maantiellä. Helpottaa huomattavasti joustavuuden suhteen Keski-Suomen läänin tiestön kannattavuuslaskelmissa.

Venttaas tovi, kun kaivan ton laskutikun ja karttalehden ullakolta.

Käyttäjän DanielMalinen kuva
Daniel Malinen

Eikös biokaasuautoisa ole biopäästöt kuten vetyä ja metania? No mutta anyway, sähköauton bensa- tai diselautoa korkeampi autoverotus on mielestäni outo ratkaisu. Korkeampi hinta tietysti luo markkinamielessä laadukkuus ja niinsanottua luksus arvo mutta eikö edes tavallista autoa pienempi veroprosentti tai miksei nollavero olisi sähköauton myynnin lisäämisen ja luonnon kannalta järkevämpi rakaisu?

Tomi Koivisto

Antero on usein analyyseissään vain poliittisesti/ideologisesti suuntautunut, ei todellista tietämystä, muutakuin nätti naama"ja se puhuukin niin ihanasti" noh, näillä meriiteillähän sinne eduskuntaan jengiä äänestellään.

Käyttäjän HennaKupsala kuva
Henna Kupsala

VW-skandaalin jälkeen suhtaudun varsin kriittisesti päästöperusteisiin verohelpotuksiin, mikäli minkäänlaista huijaamismahdollisuutta on olemassa. Autoteollisuuteen ei voi enää luottaa. Sähköautojen hankintaa olisi hyvä tukea verohelpotuksin. Merkityksensä silläkin, millä sähkö on tuotettu.

Käyttäjän HannuValtonen kuva
Hannu Valtonen

Taisin taannoin vinkata päästöpolitiikan vekkulien temmellyskentäksi. Niinhän se menikin.

Olisi vaan otettu polttoainevero vihreeksi lypsylehmäksi ja nimenomaan progressiivisena. Karkeasti mallinnettuna: " Ensimmäinen jakso 1000,-€ perusverolla ja siitä eteenpäin nousevalla progressiolla. Ammattikäytössä sama linja, kuin maataloudessakin.

Ei koskaan, ei mitään verohelpotuksia sähköautoille, eikä mitään tukia muillekaan käyttäjäryhmille. Sähköä tulee töpselistä ja se maksaa yksityiselle suht saman verran riippumatta siitä, millätavboin sähkö on tuotettu, paitsi että pientä kisaa käydään eri toimittajien välillä.

Käyttäjän OlliLeino kuva
Olli Leino

Nykyinen autoveron pienennys oli pelkää näpertelyä ja Persujen lepyyttämistä. Autovero olisi pitänyt poistaa kokonaan, kuten Ruotsissa jo aikoja sitten tehtiin. Saksa on autoilun ykkösmaa Euroopassa, eikä sielläkään ole naurettavaa ja typerää autoveroa.
Autoveron voi korvata helposti ja myös siten, että se tuottaa valtiolle myös enemmän verotuloja. Virossakin ollaan Suomea edellä, eikä siellä ole edes harkittu autoveroja. Siksi Suomeen tuodaan sieltäkin nykyään paljon autoja. Saksasta on tuotu kymmeniä tuhansia käytettyjä autoja Suomeen ja sakuilla on ollut varmaakin hymyt herkissä.

Käyttäjän Timoteus kuva
Timo Huolman

On Saksassa autovero ja kallis vero onkin, ostamisyhteyden sijaan se peritään auton omistamisesta ja kasvaa nopsaan auton vähänkään ikääntyessä, siksikin saksalainen auto on käytettynä niin halpa, että niitä raahataan Suomeen.

Suomessa verotus on sekä että, Saksan malli kasvattaisi autoilun kustannuksia merkittävästi, Saksassa malliin on päädytty autoteollisuuden tukemiseksi, keinotekoisesti on saatu aikaiseksi, että tulee halvemmaksi paalata säännöllisin väliajoin, tehdä ja ostaa kokonaan uusi, halpaa se ei silti ole,
ympäristön ja luonnonvarojen kannalta systeemi on kestämätön.

Toimituksen poiminnat