Ollaan fiksummin

Tällä kertaa kaikki on toisin

Nykyinen talouskurimus muistuttaa paljon tilannetta, jossa olimme 90-luvun alussa. Meillä on käytössämme kiinteä valuuttakurssi, joka on taloudellemme liian vahva. Liian vahvaksi valuuttakurssi ei muodostunut itsestään, vaan ongelma on pitkälti kotikutoinen: romahdusta edeltäneessä nousuhuumassa annoimme palkkojen nousta liikaa. Tämä on luonnollisesti nostanut yritysten kustannuksia, jonka johdosta suomalaisilla vientiyrityksillä on vaikeuksia kilpailla esimerkiksi ruotsalaisia vastaan - myyväthän he samaa tuotetta edullisempaan hintaan.

Mutta yksi merkittävä ero meillä on 90-luvun lamaan verrattuna. Tällä kertaa devalvaatio ei ole korjaamassa ongelmiamme. Tätä rahapoliittista vaihtoehtoa ei yksinkertaisesti ole. Koska devalvaation mahdollistamaa joustoa ei ole, on jousto haettava muualta. Käytännössä se tarkoittaa työvoimakustannusten alentamista. Työvoimakustannuksia on hankalaa ja lähes aina kivuliasta laskea. Mutta jos ne eivät alene, löytyy jousto sen jälkeen kasvavasta työttömyydestä. Työttömyydestä, joka on joustona ylivoimaisesti kalleinta ja epäreiluinta.

Työn tekemisen ja teettämisen tulee kannattaa aina

Suomesta ei puutu tekemätöntä työtä. Meiltä puuttuu työpaikkoja. Valtiontalouden tasapainon kannalta tarvitsemme työpaikkoja yksityiselle sektorille. Sinne niitä syntyy vain, jos työllistäminen on yritykselle taloudellisesti kannattavaa. Tämän tulisi olla itsestään selvää, mutta se ei sitä aina ole. Toisaalta elinkeinoelämän puolustajienkin on syytä muistaa, että myös työn tekemisen tulisi olla aina kannattavaa. Nykyään se ei sitä aina ole ja syynä ei ole liian korkea sosiaaliturva vaan jäykän järjestelmän kannustinloukut.

Suomi voi parantaa yritysten kilpailuasetelmia pidättäytymällä palkankorotuksista seuraavien vuosien ajan. Tämä tie on kuitenkin hidas, ja ehdimme aiheuttamaan paljon kurjuutta ennen sitä (josta pahimmillaan tulee kroonista). Vaarana on, että muutkin maat pidättäytyvät palkankorotuksista, jolloin kilpailuasetelma ei parane ollenkaan. Pelottava ajatus on sekin, että Suomen talous ei lähde nousuun, mutta Euroopan piristyvä talous vetää korot nousuun. Jos meillä ei tässäkään tilanteessa ole kilpailukykyä, romahtavat investoinnit nykyisestäänkin.

Sipilän hallitus yrittää ratkaista ongelmaa ja hallituksen tavoitteet ovat perustellut. Valittuihin ratkaisuihin liittyy kuitenkin ongelmia. Taakka ei jakaudu tasaisesti ja liian moni siistiä sisätyötä tekevä, joiden kokonaispalkassa lisillä on olematon merkitys, ei ole mukana kantamassa vastuuta ollenkaan. Suurin ongelma on, että kiristykset kumuloituvat kohtuuttomiksi aloilla, joilla tehdään pitkää päivää normaalin työajan ulkopuolella.

Oikeudenmukaisin jousto työnantajamaksuista

Kiinteän valuuttakurssin järjestelmässä tulopolitiikan merkitys kansantaloudelle on huomattavasti suurempi, kuin mitä se on erityisesti kelluvan kurssin järjestelmässä. Siksi myös opposition ja ay-liikkeen on tunnustettava, että kun devalvoituminen ei enää tarjoa ratkaisua, on työvoimakustannukset yksinkertaisesti saatava alas. Tilanne on poikkeuksellisen haastava, sillä työvoimakustannusten alentaminen pahimmillaan laskee kokonaiskysyntää ja aiheuttaa taloudelle tuhoisan deflaatiokierteen.

Työvoiman kustannuksia voidaan alentaa oikeudenmukaisemmin, kunhan pidetään huoli reilusta taakanjaosta. Deflaation riskit voidaan välttää, kun valtio varmistaa, että maassa tehdään riittävästi uusia investointeja. On myös olemassa keino alentaa työvoiman kustannuksia palkkoja alentamatta: työnantajamaksujen alentaminen. Näin Sipilän hallitus toimiikin laskiessaan työnantajan sosiaaliturvamaksua. Painotus työnantajamaksujen laskussa voisi olla huomattavasti nykyistä suurempi. Raimo Sailaksen ajatuksia mukaillen on perusteltua kysyä, kannattaako meidän kerätä eläkerahoja nykyiseen tapaan, jos se aiheuttaa ylimääräistä työttömyyttä? 


Mitkään ratkaisut eivät ole kivuttomia. Jos työnantajamaksuja lasketaan, nekin pitää rahoittaa jotenkin. Mielestäni fiksuinta olisi tehdä se verottamalla kulutusta eli arvonlisäveroa korottamalla. Tätä ei kuitenkaan voi eikä saa tehdä ilman, että perustulo on osa ratkaisua. Muutoin arvonlisäveron korottaminen kurittaa liikaa pienituloisia.

Rakenteellinen kriisi keskellä suhdannekriisiä



Kilpailukyvyn palauttaminen ei riitä pelastamaan Suomea, mutta se auttaisi ratkaisevasti tämän hetken ongelmiin. Yhteiskunnan selviämisen kannalta on välttämätöntä, että teemme päätöksiä, joissa huomioimme työmarkkinoiden valtaisan muutoksen ja työn uuden luonteen. Valtaosa nykyisistä työpaikoista tulee katoamaan hyvin pian. Uusia syntyy tilalle, mutta nekin kokonaan uusille aloille. Jäykät työmarkkinat aiheuttavat helposti saman ongelman kuin kiinteä valuuttakurssi: jos joustoa ei ole, kasvaa työttömyys. Erilaiset tilanteet kaipaavat erilaisia ratkaisuja. Sen vuoksi meidän tulee kehittää paikallista sopimista koskevaa lainsäädäntöä ja pitää huoli, että yrittäjyydelle ja pienyritysten työllistämiselle on entistä enemmän tilaa.

Euroalueen kriisi saattaa olla suhdannekriisi. Suomen talouskriisi on kuitenkin rakenteellinen. Elvyttämällä emme löydä tietämme ulos. Edessä on rajuja muutoksia, sillä rakenteisiin koskeminen sattuu aina. Nyt pitääkin löytää mahdollisimman oikeudenmukainen, tasapuolinen ja tehokas tapa muuttaa rakenteita. Muutokset kannattaa kuitenkin tehdä nyt, sillä huomenna se on yhä vaikeampaa.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

14Suosittele

14 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (32 kommenttia)

Matias Härkönen

Talouspuoli on sinulla selkeästi paremmin hallinnassa kuin nuo ilmastohömpöt, joten suosittelut lähti jälleen. Oikeastaan olen iloinen, että Vihreilläkin on joku joka tajuaa talouden realiteetit.

Käyttäjän SepSaa kuva
Seppo Saari

Puuttuu enää kansanedustajalta harvinainen lause:
"EMU:sta irroittautuminen on pieni askel Suomelle, mutta jättiharppaus kilpailukyvylle!" :-)

Käyttäjän hexu980 kuva
Heikki Aukee

Helppo ajatella EMU-eroamisen olevan ratkaisu, mutta rehellisyyden nimissä pelkästään siihen tyytyminen on paluu 70-luvun todellisuuteen. Maailma ja meidän talousympäristömme on muuttunut noista ajoista. Siksi meidän on pakko korjata työmarkkinoidemme toiminta ettei kilpailukyvyttömään tilaan enää ajauduttaisi uudestaan ja uudestaan. EMU:sta eroaminen olisi puolinainen ratkaisu, ja vaatisi joka tapauksessa työmarkkinareformin kylkeensä. Euro-kriitikot eivät muista, että ay-toiminta pystyy torpedoimaan oman valuutan edut melko pitkälle.

Rationaalista on ensin korjata työmarkkinat, mikä voisi tarkoittaa esimerkiksi moniportaista sopimusmallia.

1. liittotason TES pohjalla, mitä noudatetaan jos alempaa sopimusta ei ole
2. yritystason sopimusoikeus
3. tehdastason sopimusoikeus
4. työntekijätason sopimisoikeus

Jo tuolla saataisiin Suomi melko pitkälle euro-kelpoiseksi. Lisäksi pitää miettiä myös työnantajamaksujen jakoa ja kaikkia muita työllisyysesteitä ja miettiä ratkaisuja niihin ongelmiin.

Esimerkiksi pitäisi pyrkiä eroon viikonloppulisistä ja siirtyä lisillä elämisen sijaan korkeampaan peruspalkkaan. Näin saisimme työllisyyttä ylös.

Työntekijän tulonmuodostumisen rakenteen uudistamisessa pitäisi ottaa huomioon myös perustulo. En pidä helppona rastina uudistamista ollenkaan, mutta yksinkertaisuuteen pitäisi pyrkiä työnantajien näkökulmasta työllistämisen helpottumiseksi.

Olisi ay:kin tehtävä miettiä noita asioita myös työllisyysnäkökulmasta, eikä vain jumiutua tulonjakotaisteluun ja kaiken vastustamiseen. Selvästikin heiltä puuttuu osaamista ja tietoa, vaikka luulisi heilläkin ekonomisteja töissä olevan. Miksi heitä ei kuunnella?

Reino Jalas

"Siksi meidän on pakko korjata työmarkkinoidemme
toiminta ettei kilpailukyvyttömään tilaan enää ajauduttaisi
uudestaan ja uudestaan."

Mitäs ne keinot taas olikaan? Sellaisia joihin saadaan Hakaniemen liitotkin mukaan niitä uusia tuulia toteuttamaan.

Euro-kriitikot eivät muista, että ay-toiminta pystyy
torpedoimaan oman valuutan edut melko pitkälle.

No ei ne vaan pysty torpedoimaan!! Ei yhtään sen enempää kuin 1950...2002 vuosinakaan pystyi. Kelluva valuutta korjaa itse itseään koko ajan, kuten Ruotsista nähdään.

Vuosien 2000...2007 ylisuuret suomalaiset palkankorotukset olisi nyt jo nollattu, alentuneen markkakurssin kautta.

Käyttäjän buimonen kuva
Börje Uimonen

Teoriassa näin, mutta AY-liike tuskin antaa hallitukselle sen kaipaamaa työrauhaa. Nopea kulutuksen leikkaaminen aiheuttaa myös nopean vajoamisen taantumaan. Taloustiede ei suosittele leikkauksia taantuman aikana.

Sipilän kannattaisi tyytyä nollalinjaan yksityisellä puolella ja ryhtyä karsimaan julkisen puolen tehtäviä kovalla kädellä. Niistähän hallitus vastaa. Markkinat jaksavat odottaa näitä vaikutuksia jos ne vaikuttavat varmoilta ja riskittömiltä.

Käyttäjän susijumala kuva
Henri Alakylä

Taloustieteen osalta olet oikeassa. Mutta vihreiden hallituskaudella Suomi meni mukaan ns. talouskurisopimuksen automaattiseen oikaisusopimukseen (six-pack ja two-pack).

Ne ovat kirjoitettu nyt Suomen lakiin.

Mitä me voisimme julkiselta poistaa? Maahanmuuttoviraston? ELY-keskukset? TE-toimistot? Tasa-arvovaltuuston?

Vai...

Poliisin? Palolaitoksen? Julkisen terveydenhuollon? Julkispuolen opettajat?

Käyttäjän markok kuva
Marko Kivelä

Maataloustuet? Tein leikkimielisen kirjoituksen niistä toisaalla...
http://blogbook.fi/markokivela/jattimainen-harppau...

Käyttäjän susijumala kuva
Henri Alakylä Vastaus kommenttiin #13

Njoo, onhan se todettava, että täällä kasvaa kaksi satoa vuodessa ja Suomessa ainokainenkin voi olla kiven alla (kuten nyt tänä kesänä kävi ilmaston lämmettyä niin reippaasti.)

Tämän vuoksi olisi ehkä mielekkäämpää EU:ssa allokoida tarkemmin se, mitä kenenkin kannattaisi tuottaa.

Mutta vielä on se, etten ole enää lainkaan varma siitä, miten EU nyt tästä useiden kriisien keskellä suoriutuu.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #14

Allakoida, hyvä ajatus! Järkevä työnjako kilpailun sijaan.

Käyttäjän DanielMalinen kuva
Daniel Malinen Vastaus kommenttiin #13

Maahanmuuttoviraston?

Valvoo ja hoitaa hoitaa kaiketi suomesta ja suomeen tapahtuvaa muuttoliikennettä.

ELY-keskukset?

Tarkoittaisi pitkälti teiden yksityistämistä, tietullin käyttöön ottoa ja vapaan liikkuvuuden rajoittamista. Siksi ELY-keskuste ei ole ulkoilutettu.

TE-toimistot?

Julkinen te-toimist pyörii asiakkaileen ilmaseksi. Tarjolla on toki monia maksullisia työnvältys ja vuokratyö fitmoja.

Tasa-arvovaltuuston?

Tasa-arvo maksu? Mitä muuten tuo valtuusto tekee? Valvooko se että tasa-arvo toteutuu ihmistenn välillä sukupuoleen, ikään, ihonväriin, ja rahapussiin katsomatta?

Poliisin?

Tilalle turvallisuus yhtiö joka puolustaa vain sopimuksen tehneitä maksavia asiakkaita? Rahastaa vakuutus yhtiöitä?

Palolaitoksen?

Samakuin poliisissa

Julkisen terveydenhuollon?

Tarjolla on jo yksityisiä terveyspalveluita mutta ne eivät ole hintansa takia huono-osaisten saavutettavissa.

Julkispuolen opettajat?

Julkinen koulu tarjoaa pyrkimykseltään tasa-arvoista opetusta kaikille. Yksityinen koulu ja lukukausimaksut epätasa-arvoistaisivat entisestään vai miksi suomen ilmaista koulutusta sitten niin kehutaan.

Käyttäjän hexu980 kuva
Heikki Aukee

" Taloustiede ei suosittele leikkauksia taantuman aikana. Sipilän kannattaisi tyytyä nollalinjaan yksityisellä puolella ja ryhtyä karsimaan julkisen puolen tehtäviä kovalla kädellä. "

Noin tietysti on, mutta samalla unohdetaan mikä tarkoitus näillä toimilla on ja mitä olemme tekemässä laskiessamme kysyntää. Tavoitteena on yleisen kustannustason alentaminen ja palkkatason heikentäminen viennin vetämään saamiseksi ja työllisyyden parentumiseksi. Liian korkea kustannustaso (palkat+hinnat) on viennin esteenä. Jotta tuo voidaan korjata, hyväksymme BKT:n alentumisen.

Meidän ei kuitenkaan pidä tuijottaa BKT:tä vaan mitä konkreettisesti taloudessa tapahtuu. Kysyntävaikutuksesta BKT tulee alenemaan, mutta taloudellinen toiminta lisääntymään! BKT on arvoa eikä leipää mitä syömme. Tilastokasvu tulee perässä kun oikeat varsinaiseen ongelmaan vaikuttavat toimet on saatu tehtyä ja ne alkavat vaikuttamaan.

Palkkatason alentumisella on myös hintatasoa alentava vaikutus mutta sekin tulee perässä. Lisäksi valtio on luvannut veronalennukset työtulovähennyksiin pienituloisille. Tämä kompensoi kysynnän alentumista.

Palkansaajat sanovat tulojen siirtyvän työnantajien taskuun eikä työllisyys parane palkkoja alentamalla. Eikö ay:n pitäisi vaatia paikallista sopimista, että niitä vaatimuksia voidaan alkaa esittämään siellä missä palkankorotusvaraa on. Näin ajattelisin.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Tosiaankin, perustavanlaatuinen vika on sellaisessa koneessa joka sakkaa ellei jatkuvasti polttoaineen kulutusta lisätään.

Jukka Laine

Hallitus pyrkii saamaan yksityiset investoinnit liikkeelle. Kuten kaikki tietävät valtio voi vain velkarahalla laittaa investointeja liikkeelle. Kassa on tyhjä, niin pelottava ajatus kuin se onkin.

Vartia puhuu täyttä asiaa. Suomi ei pelastu lakkoilemalla vaan vastuunkannolla ja yksilöiden uhrauksilla. Tässä sodassa Suomen voi pelastaa vain työlaisarmeija ja yksituumaisuus. Tarvitaan viisas johto ja sijoittajia jotka haluavat uskoa Suomeen. Suomen pitää myydä nyt itsensä sijoittajille. Lakko on kaikkein huonon keino siihenkin. Suomi tuote ei mene kaupaksi uhittelemalla vaan nöyrällä työnteolla.

Maailmantaloudenkin tilanne on horjuva. Eurooppa on rakennekriisissä, Kiina finanssikriisissä, öljymaat öljykriisissä, USA:ssa veikataan pörssiromahdusta ja deflatorinen lama uhkaa maailmantaloutta. Vain EKP pitää meitä pystyssä tällä hetkellä. Lakko ja uhittelu omasta valta-asemasta kuulostaa vastuuttomalta touhulta jos ihan suoraan sanotaan.

Soinin lempikolumnisti vie totuuden äärelle. Vientitalous Suomen uhat ovat suurempia kuin ay-liikkeen valta-asema. Edessä on valtava uhkien vuoristo suomalaiselle työlle. Vaikka lama köyhdyttäisi rikkaita, niin Suomesta menee silti lisää työpaikkoja, kun vienti hyytyy entistä pahemmin. Itse tätä tilannetta ei kannata ainakaan pahentaa enää.

http://www.taloussanomat.fi/jan-hurri/2015/08/26/n...

Käyttäjän PauliLaasonen kuva
Pauli Laasonen

Miksi ihmeessä Suomessa on maksettu näin isoja ylityö ja pyhäpäivä lisiä ? Tietääkö joku toista maata jossa on näin isot. Miksi muuten palokunnan työpaikkoja pidetään raskaina kun siellä pystyy tekemään 24 tuntia putkeen ei millään muulla alalla edes saa tehdä niin pitkää päivää ja sillä porukalla on eniten sivutoimia. kumpiko rasittaa tätä työn raskaan raatajaa enemmän.

Käyttäjän raffu kuva
Rafael Rantala

Täydellinen aloitus, plussat siitä:
"
Nykyinen talouskurimus muistuttaa paljon tilannetta, jossa olimme 90-luvun alussa. Meillä on käytössämme kiinteä valuuttakurssi, joka on taloudellemme liian vahva. Liian vahvaksi valuuttakurssi ei muodostunut itsestään, vaan ongelma on pitkälti kotikutoinen:
"

Omaa tyhmyyttään Suomi otti euron käyttöön vaikka verokkimaat ymmärsi pysyä poissa ja nyt taaperretaan samassa mallissa ja samoissa virheellisissä korjaustoimissa, jotka pitkitti 90-luvun lamaakin mutta sieltä sentään omalla valuutalla päästiin pois. Nyt ei ole näkyvissä mitään mikä sen mahdollistaisi. Joku järjetön Kreikan pumppumalli, jolla haalittaisiin velkaeuroja tms. ennen euron lopullista hajoamista voisi toimia, pitää vaan myöntää, että olemme se Euroopan köyhä ja ottaa mallia maista jossa maksumoraali on jo hukattu, kannattaa katsoa ostovoimaa per kapita jne.

Nyt AY-liike vielä ampuu itseään jalkaan eikä takuusti kukaan ajatteleva voi ymmärtää mitä hyötyä on perjantailakkoilusta muuta kuin köyhdyttää lakkoilijaa edelleen.. no, samaan menee kuin mamupolitiikka eli sitä itseään päin..

Samoin kuin yksikään kommentti, jossa viitataan kansainvälisiin sopimuksiin: että mutta mutku josko vaan , antaa vaan ymmärtää, että kyseinen poliitikko ei ole ajan tasalla tai on liian laiska tekemään asioiden eteen mitään. Edellinen hallitus oli varsinainen super-esimerkki tästä. Nyt Orpolla samoja piirteitä eli Kataisen jalanjäljissä vatuloinnissa. Muut sentään tsempanneet johdonmukaisilla päätöksillä ja toivottavasti ymmärtävät, että pieni parku kuuluu myös muutoksiin.

Käyttäjän hexu980 kuva
Heikki Aukee

Suomi otti euron käyttöön eikä voi enää devalvoida. Ei kuitenkaan ole totta ettei meillä ole ulospääsyä. Sisäinen devalvaatio ei ole niin rankka kuin numeroista voi päätellä. Pitää vain tiedostaa mitä keneltäkin vaaditaan, ymmärtää mitä tulee tapahtumaan ja uskoa sisäisen devalvaation toimivuuteen.

Meillä on pelkkiä hyviä asioita edessä. Palkat on laskettava, bruttokansantuotekin laskee, valtion ja kuntien menot laskevat, hinnat tulevat laskemaan, ja lopputuloksena vienti piristyy. Nuo kaikki yhdessä ovat hyviä asioita. Sisäisestä devalvaatiosta seuraavat huonot puolet ovat enimmäkseen tilastotiedettä, kun taas hyvät puolet ovat todellisuutta.

Ei todellakaan ole helppoa saada ihmisiä ymmärtämään, että se mikä näyttää pahalta, on hyvä asia eikä todellisuudessa köyhdytä läheskään meitä niin paljon kuin tilinauha väittää ja bkt kyykkää.

Käyttäjän perkelix kuva
Martin-Éric Racine

Osuva analyysi.

Eduskunnan ratkaisu on kuitenkin erittäin huono, sillä ehdotetut leikkaukset osuvat lähinnä pienituloisiin.

Järkevämpänä olisi jäähdyttää ja/tai leikata *vain* yli 3000eur/kk TES:n ja VES:n bruttotulojen palkansaajien palkat. Tätä pienemmät palkansaajien palkat tulisi antaa kiipeä tasolle jolla kulutus uudelleenkäynnistyisi.

Myös asumistuen nostaminen tasolle joka tosiasiallisesti vastaa nykyajan vuokratasoa mahdollistaisi tukien saajien kuluttamista. Huomionarvoisena on, että sosiaaliturvan ainoa tuki joka ei toimi kuten pitää on nimittäin asumistuki; muut tuet ovat vaikkakin vaatimattomia toimivia. Ainoastaan asumistuki on täysin riittämätön kattamaan osansa elinkustannuksia: summat ovat pahasti jääneet vuokrahintojen kehityksen jäljessä, minkä lisäksi laskentatapa pohjautuu absurdisuuksiin kuten bruttotulo ja omavastuuosa. Edellisen johdosta tarveharkinta perustuu osittain rahoihin joita eivät ole tuen saajan käytössä, jälkimmäisen johdosta taas summa jää vielä enemmän vaille vuokrakuluja.

Käyttäjän TuureParkkinen kuva
Tuure Parkkinen

"Valuuttakurssimme ei ole taloudellemme (paljoakaan) liian vahva - vaan reaalikorkotasomme on nykyisille säästöhaluille liian korkea (: Se on liian korkea myös Saksalle, Alankomaille ja Belgialle. Näidenkin taloudet ovat sisäisesti epätasapainossa, eikä ole kestävää että sitä jatkuvasti kompensoidaan ulkoisella epätasapainolla, eli vaihtotaseylijäämillä.
http://tuureparkkinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/202...
http://tuureparkkinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/196...

Käyttäjän DavenAki kuva
Daven Aki

Markka takaisin niin monet talouden ongelmat ratkeaisi kerralla, ja luontokin kiittäisi pitkällä juoksulla.

-turha kulutus pienenisi kun ulkomainen krääsä kallistui markan heikentyneen arvon takia.

-lähituotanto/maatalous elintarvikkeissa elpyisi, kun suomalainen ruoka olisi halvempaa.

-matkailu ulkomaille ja turha ilmakehän saastuttaminen vähenisi, kun viikko aurinkorannalla ei olisikaan enää halvempi kuin viikko kotimaisessa kylpylässä. Sisäinen matkailuala elpyisi myös paljon.

-turismi meille päin nousisi roimasti ja toisi paljon työtä ja rahaa koko maahan.

-perustarvikkeiden tuotanto palaisi suomeen jo olemassaoleviin tyhjiin tehtaisiin takaisin, ja orjatyövoimalla toimivien aasialaisten tehtaiden saastuttaminen vähenisi saman verran.

-halventuneen markan jälkeen suomen kaltainen korkean teknologian maa voisi helposti päästä paljon paremmin Eko-markkinoille kilpailukykyisin hinnoin. Vaikkapa jättimäisin panostuksin aurinkopaneelituotantoon/tutkimukseen, joka tulee olemaan seuraava kultamunia muniva hanhi.

...listaa voisi jatkaa vaikka kuinka paljon vielä, mutta puhelimella näpyttely on liian työlästä.

Pointti nyt käy varmasti selväksi, joten kysynkin Anterolta, että miksi ihmeessä Vihreät ei ole ehdottoman Euro-eron kiihkeitä kannattajia, kun sillä tavalla saataisiin aikaan kaikkein suurin leikkaus hiilijalanjälkeemme mitä voi kuvitella?

Jopa se, että homma osoittautuisi totaaliseksi munaukseksi, ja suomi taantuisi takaisin aikaan "suo, kuokka, ja Jussi", olisi riemuvoitto luonnolle.
Mieluummin jättäisin lapsilleni pienen omavaraisen maatilan, kuin sen "hyvinvointiyhteiskunnan" jota kohti tällä hetkellä mennään.

Nykysuomen ihanuus on täysi illuusio.

Käyttäjän roopeluhtala kuva
Roope Luhtala

"Mielestäni fiksuinta olisi tehdä se verottamalla kulutusta eli arvonlisäveroa korottamalla."

Kannattaisi ehkä mielummin korottaa maapohjan kiinteistöveroa, kuten taloustieteilijät suosittelevat. Arvonlisäveron korottaminen vähentää vaihdantaa ja heikentää työnteon kannustimia, maapohjan veron korottamisella taas ei ole haittavaikutuksia.

Osoitteesta: http://www.soininvaara.fi/2010/12/28/verotyoryhman...

"Työryhmä toistaa sen, että suurin osa ekonomisteista pitää maapohjan kiinteistöveroa hyvänä verona, koska se ei vaikuta käyttäytymiseen eikä nosta maanvuokria. Rakennusten kiinteistövero sen sijaan alentaa kannustinta rakentaa ja siten nostaa rakennusten hintoja/vuokria."

Käyttäjän mikamustonen kuva
Mika Mustonen

Blogistin hyvän kirjoituksen perusteella suosittelisin hänelle harkintaa puolueen vaihdosta - kokoomus olisi mielestäni paras vaihtoehto - siellä on paljon 'vihreästi' ajattelevia nuoria, jotka kuitenkin samalla ymmärtävät talouden lainalaisuudet.

Suomen vihreiden jäsenistöstä suurimmalle osalle oikea puolue olisi vasemmistoliitto. Blogisti ei selvästikään kuulu tuohon porukkaan.

Jore Puusa

Kirjoittajat kiertävät tuottamattomuuden todellisia syitä, joista painavin on ilmapiiri työpaikoilla. Pahin asia, jonka uusi työntekijä tai työnhakija voi tehdä on omata substanssiosaaminen, olla innovatiivinen, iloinen, kekseliäs ja sopivasti erillainen. Sellaiset ihmiset pyritään tuhoamaan mahdollismman nopeasti sekä koulussa että työpaikoilla.
Tuo on perussyy - miksei maa etene. Se ei etene pelon ja vihan ja kateuden takia.
Kirjoittajat tietänevät tuon, mutta kaikki tietävät - ettei sille voi mitään ja siksi käännellään niitä kiviä, joiden alta joku on jo löytänyt jotain. Se on turvallista mutta turhaa.
Samaan aikaan ihmiset ovat toivottomia ja surullisia ja masentuneita. Eivät sellaiset ihmiset mitään tuottavuuden nousua saa aikaan, vaikka heitä kuinka ruoskittaisiin.

Matias Härkönen

En tiedä missä sinä olet ollut töissä, mutta juuri tuollaisia työpaikoille kaivataan. Toki jos on jo valmiiksi sellainen asenne kuin sinulla, niin voi olla vaikeaa olla innovatiivinen.

Jore Puusa

Ei kaivata. Voin taata sen. Olen kuvannut yli 8500 haastattelua vuodesta 1972. Kun toimittaja lähtee, purkaa haastateltava murheensa kuvaajalle ja aina sen ensimmäisenä on kiusaaminen tai mitätöinti.

Jore Puusa

Lue tarkemmin. Minulla oli käänteistarkoitus lauseessa "pahin asia jota"...sarkasmia siis. Sorry etten selventänyt.
Olen itse työtön (eläkeputkessa) koska olen aina halunnut työnanatajan parasta, enkä ymmärtänyt haluta vain omaa parastani. Sellainen ei sovi suomalaiseen työyhteisöön. Olen oman alueeni suvereeni osaaja. Sellaisen seuraus on suomessa tyly. ja sen sanomisen julki....sen seuraus vasta tyly onkin.
Täällä ei saa osata mitään, eikä missään tapauksessa olla onnellinen siitä että osaa ja sanoa sen.
Sairas maa.

Mika Lehtonen

Itse asiassa Jorelta todella hyvä huomio. Valtiolla, raksoilla, lastentarhoissa, sairaaloissa. Kaikkialla törmää tuohon samaan: "laitostumiseen". Negatiivisuus ja vain omista asioista huolehtiminen tarttuu yllättävän nopeasti.

Jore Puusa

Luova ihminen tuhotaan työpaikalla noin kahdessa kuukaudessa. Tätä vastaan pitää taistella. Mutta suomalaiset tuntien ja hierakian tarpeeseen nähden se ei onnistu. Meillä on paha aivovuoto. Kyymenet ja sadat älykkäät nuoret kuukaudesta toiseen. He menevät maihin joissa substanssiosaaminen ja innovointi ratkaisevat. Maihin joissa hyväksytään erillaisuus ja ilo työnteossa. Ee olemme kuolleita ja meidät haudataan muutaman vuoden päästä. Vain kuollut kala ui myötävirtaan.

Jouni Peltoniemi

Hyvä alku, mutta olisin odottanut vähän islantilaisempaa jatkoa. Vai tahallasiko vain provosoit?

Kyllähän me tiedämme, että raha on velkaa, ja syntyy vain siitä, että joku pankista lainan ottaa. Valtiovelka luo valtiorahan, eikä sitä ole koskaan tarkoitettukaan pois maksettavaksi, vaan ikuisesti kertämään. Ennen itsenäisillä mailla oli oma keskupankki, joka kätevästi saattoi näitä lainoja antaa sisältä käsin, mutta euroaikana ei enää ole. Euro on puhtaasti liikepankkipohjainen raha. Ainoa tapa saada uutta rahaa on ottaa velkaa ukomaisilta liikepankeilta. Velkaantuminen on pakollista, ja velkaantumisaste aina vähintään 100% rahakannasta. Yritys maksaa velat pois hävittää vain rahan ja tuhoaa talouden. Leikkaukset velkaantumisen pysähdyttämiseksi eivät siten auta velkaantumiseen yhtään mitään, BKT putoaa ihan samassa suhteessa, paitsi jos deflaatiokierre saadaan käyntiin, niin kaikki romahtaa vieläkin lujempaa ja koko maa luisuu ulkomaalaisomistukseen. Koko tämä lamakin luultavasti johuu vain siitä, että paniikissa velanotto kollektiivisesti lopetettiin. Tai jokuhan tämän paniikinkin tarkoitukselle lietsoi ja siitä kovasti hyötyy.

Jos me välttämättä haluamme eurossa jatkaa, niin ainoa mitenkään järkeä lähentelevä keino on unohtaa leikkaukset ja elvyyttää hillittömästi niin että saamme koko kansan töihin. Elvyytysrahalla voimme ottaa käyttöön perustulon, laittaa vanhusten hoidon loistokuntoon, ratkaista monet ympäristöongelmat, parantaa teitä ja muuta infrastruktuuria, uudistaa hallinnon, luoda Suomesta todellisen tieteen ja koulutuksen suurvallan, ja parantaa maailmaakin.

Tosin edelleenkin jäämme ulkomaisten pankkiirien käskyläisiksi ja joudumme nöyrinä kuuntelemaan luokittajia, IMF:ää ja muuta rahavaltaa. Tästä päästään irti vain omalla rahalla.

Erkki Krogerus

Suomessa puhutaan liian paljon kilpailukyvystä ja mitä valtio tekee rankaisee köyhiä. Rikkaat ja yritykset kiertävät veroja. Miksi virolaisia autoja on työmaat täynnä. Eivät virolaiset Suomeen veroja maksa Lex Ollila mahdollisti ulkolaisten asiantuntijoiden alemman vreotuksen jolla ulkolaiset yhtiöt voivat kiertää veroja ja teetttää työt ulkolaisilla työn tekijöillä. Miksi SDP painatti vaalimonisteensa virossa. Miksi valtio antaa intialaisen yhtiön hoitaa viisumianomukset miksi valtio antoi puhelinpalvelu. JOS TURKISSA ULKOMAALAINEN PERUSTAA YRITYKSEN TÄMÄN TÄYTYY PALKATA VIISI TURKILAISTA JOKAISTA ULKOMAALAISTA KOHTAAN. MIKSI TURKISSA VOIDAAN TEHDÄ NÄIN??? OLLILAT JA MUUT YRITYSJOHTAJAT OVAT SAANEET POLITIIKOT AIVOPESTYÄ, ETTÄ ULKOMAINEN HYVÄ. JOKAINEN OLISI PYSTYNYT ELOPIN TYÖHÖN HÄNKIN OLI NÄITÄ ASIANTUNTIJOITA JOIDEN EI TARVINNUT MAKSAA SUOMALAISTEN VEROJA.

KAIKEN LISÄKSI VALTIO AVUSTAA YHTIÖITÄ EIKÄ ANNA MITÄÄN VELVOTTEITA YHTIÖILLE EIKÄ NIIDEN OMISTAJILLE. ESIMERKKEINÄ WÄRTSILÄ. OUTOKUMOU, OUTOTEC

Käyttäjän MarkkuJrvinen1 kuva
Markku Järvinen

On asioita, joihin ei kosketa. Liikunnalle halutaan varata v.2015 talousarviossa 189 M€. V.2007 se oli 101,4 M€.
Lastensairaalalle kerättiin 30 M€ kansalaisilta. Valtio ja HUS lahjoittivat 80 M€. Kaksi suomenruotsalaista säätiötä lahjoittivat hankkeeseen 300.000 €. Vuonna 2017 nämä kaksi säätiötä saavat sairaalan omakseen ja ryhtyvät keräämään verovapaata vuokraa valtiolta (HUS:lta). He määräävät vuokran suuruuden. Säätiön johtajien palkat ovat tietenkin tähtitieteellisen kohtuullisia.
New York ja Lontoon pormestarien vuosipalkat ovat 172000€ ja 177000€ vastaasti. J-Kylän Markku Andersson 203 000€, Hgin Pajusen 201000€ (http://www.iltalehti.fi/verot/2014110318803989_vr....). Rahaa riittää tuhlattavaksi vaikka kuinka.
Nyt on paljastunut, että ministeri Anne Berner (Uusi Lastensairaala 2017 -tukiyhdistyksen puheenjohtaja ja säätiön hallituksen jäsen)
työskentelee ministerihommiensa lisäksi johtotehtävissä veroparatiisiyhtiössä, jonka toimintaan liittyy verosuunnittelua. Oman ilmoituksensa mukaan hän on toimesta eronnut, mutta Yle on tarkistanut viime perjantaina (11.9.2015) Luxemburgin kaupparekisteristä, että Berner kuuluu yhä yhtiön hallitukseen (http://www.hs.fi/talous/a1442285057484).

Kaikkien Kaveri

Kyllä on porukka pihalla oikeesta maailmasta. Otetaan esimerkiksi Neste. Päivätyöntekijä, koneasentaja, joka herää usein öisin puheluihin, on kiire, nyt töihin. Aina mennään. On sovittu perheviikonloppu, menee laitos alas, töihin. Menet aamulla töihin, kysytään, sopisiko pari yövuoroa, nyt on kiire. Aina on joustettu. Se raha mitä näistä menetetyistä ajoista maksetaan, on täysin ansaittu, ja siitä ei luovuta. Se aika on myös pois perheeltä. Oletteko ajatelleet, että jos nämä typerät ehdotukset menee läpi, kukaan ei tee enää ylitöitä. Minulla ei ole mitään työnantajaani vastaan, mutta nämä tulisivat maksamaan pelkästään öljyalalla miljoonia. Paikallinen sopiminen on toiminut tähänkin asti monessa paikassa, edellä mainuttu hyvä esimerkk. Yleensä se on vaan työntekijä joka joustaa, mutta siitä pitää maksaa.

Toimituksen poiminnat