Ollaan fiksummin

Yhteiskuntasopimus 2.1

Kun yhteiskuntasopimus kaatui elokuussa, olin oikeastaan huojentunut. Ajatus siitä, että vientiyritysten ja palkansaajien edunvalvojat saisivat sovittua tarvittavista muutoksista, joilla yhteiskunnan painavat ongelmat ratkaistaisiin, tuntui lähinnä väärältä. EK:n ajaman tuottavuuden kanssa yhteiskuntasopimuksella ei ollut mitään tekemistä ja työajan pidennyksissäkin oli kyse lähinnä palkanalennuksista. Vastaavasti, kun ay-liikkeen tehtävänä on ollut työelämässä jo olevien aseman puolustaminen, oli vaikea nähdä, miten ratkaisusta tulisi kokonaisuuden kannalta toimiva. Yhteiskuntasopimus tuskin olisi ratkaissut yrittäjien, työttömien, pätkä- sekä silpputyöläisten ja freelancereiden ongelmia, vaikka juuri he ilmentävät sitä, mitä tulevaisuus tuo työmarkkinoille hurjaa vauhtia tullessaan.

Suomi on tylsässä jamassa. Ei siksi, että meillä olisi liikaa velkaa, vaan siksi, että meiltä puuttuu valonkajo tämän ennätyspitkän tunnelin päästä. Rakenteemme ovat teolliselta aikakaudelta ja menotkin opimme mitoittamaan aikana, jolloin taloutemme oli keinotekoisen vahva mm. euron rakenneongelmien takia. On perusteltua sanoa, Suomella menee huonosti, koska työpaikoista on pula eikä työllistäminen ole riittävän kannattavaa. Myös huoltosuhteen heiketessä huomisen maksukyvystäkin on syytä olla huolissaan.

Miten korjata ongelmat? Jos asiaa tarkastellaan yhtään pidemmällä aikavälillä, ovat tärkeimpiä ratkaisuja panostukset koulutukseen, tuotekehitykseen, joustaviin työmarkkinoihin sekä reiluun markkinatalouteen. Sipilän hallitus halusi puolestaan löytää ratkaisut, jotka vaikuttaisivat nopeammin. Tiesin odottaa vaikeita päätöksiä, mutta olin yllättynyt, kun pidin monia ehdotettuja ratkaisuja ennemmin hyvinä kuin huonoina.

Sunnuntailisä, jota ei saa, koska ei ole töitä

Sunnuntai on päivistä paras. Sään salliessa ihmiset ovat liikkeellä ja erityisesti kesäinen Helsinki on yhteisöllisyydessään upea. Miten on kuitenkin mahdollista, että ihmisiä täynnä olevassa kaupungissa useimmat ravintolat ovat suljettuina? Syynä on sunnuntain tuplapalkka. Kun ravintoloiden liiketulos on hyvässäkin ravintolassa korkeintaan 15% liikevaihdosta ja palkkakustannukset 30% liikevaihdosta, ei vaadi montaa päässälaskua ymmärtääkseen, että palkkakustannusten tuplaaminen ei kannustamaan avaamaan ovia. Ja ravintolat eivät ole ainoita, jotka pitävät ovensa säpissä.

Sunnuntain tuplapalkka on jäänne ajalta, jolloin tehtiin kuusipäiväistä työviikkoa. Tällä aikakaudella sunnuntaikorvauksen suuruutta on vaikea perustella; sen suuruus johtaa siihen, että työtä tehdään vähemmän - aikana, jolloin meillä on huutava pula työpaikoista. Sunnuntaikorvaus on myös epäoikeudenmukainen, sillä se ei jakaudu koskaan tasaisesti työntekijöiden kesken. Fiksuinta olisi poistaa koko sunnuntaikorvaus ja nostaa kuukausi- tai tuntiansioita niin, että palkansaajan kuukausitulot pysyisivät ennallaan. Tämä poistaisi sunnuntaiseen työllistämiseen liittyvän kannustinloukun kerralla ilman palkkatason alentumista.

Ylityökorvauksen puolittaminen on kinkkisempää. Yhä harvempi työpaikka kaipaa tasaista tahtia, vaan projektit lisääntyvät. Välillä yrityksillä on enemmän kysyntää, välillä vähemmän. Liian korkeat ylityökorvaukset syövät joustovaraa ja saattavat johtaa siihen, että työtä ei kiireelläkään kannata teetättää. Toisaalta ylityökorvauksen laskeminen saattaa johtaa siihen, että yritykselle on kannattavampaa ylityöllistää nykyiset työntekijät uuden palkkaamisen sijaan. 

Ylityökorvauksille on selkeät perustelut, mutta sitäkin enemmän kaipaan lisää joustoa työaikoihin. Joustoa tavalla, joka huomioi tasapuolisesti myös työntekijän tarpeet. Ylityökorvauksen puolittaminen on reilua vain, jos työntekijällä on aito mahdollisuus kieltäytyä ylitöistä tai saada lisää vapauksia muuhun työvuorosuunnitteluun.

Palkkakustannukset alas palkkaa alentamatta

Loppiaisen ja helatorstain muuttaminen palkattomiksi vapaapäiviksi ovat mielestäni kohtuullisia päätöksiä, vaikka en tarkalleen tiedäkään, mitä se tarkoittaa käytännössä. Myös julkisen sektorin lomien lyhennys varsinkin 38:sta päivästä 30:een on perusteltu, vaikkakin varmasti harmillinen päätös. Jos nämä lomat katsotaan riittäviksi yksityisellä sektorilla, on niiden oltava riittäviä myös julkisella puolella. Jos saavutetuista eduista ei olla missään valmiita luopumaan, on korjausta nykyongelmiin turhaa edes tavoitella. Tässäkin keskustelussa on syytä pitää mielessä, että valtion talous on kroonisesti ja merkittävästi alijäämäinen, eikä helpotusta ole tiedossa.

Päätöksistä paras on työnantajan sosiaaliturvamaksun alentaminen 1,72 prosenttiyksilöllä. Kun työnantaja palkkaa työntekijän, ei palkkauspäätöksessä paina työntekijän brutto- tai nettotulot. Ratkaisevaa on työntekijästä koituva kokonaiskustannus. Työnantajamaksut nostavat työntekijästä koituvia kustannuksia ja ovat nimestään huolimatta käytännössä veroja. Laskemalla työnantajamaksuja teemme työllistämisestä edullisempaa laskematta työntekijän käteen jääviä tuloja. (Ylipäätään työn verottaminen on typerää. Tulevaisuudessa uskon työn verotuksen laskevan merkittävästi ja kulutusverojen kasvavan. Kulutusveroja voidaan nostaa oikeudenmukaisesti, kunhan meillä on perustulo.) 

Päätöksistä kyseenalaisin on työntekijän sairaspäivien korvaustason alentaminen. Kun Ruotsissa siirryttiin palkattomaan sairaspäivään, sairaspäivät vähenivät. Syynä saattaa olla se, että ihmiset menevät töihin myös sairaina. Toisaalta kyse saattaa olla siitä, että turhat poissaolot vähenevät.

Sairaspäivämuutoksella ei varmaankaan tavoitella sitä, että vilunkipeli halutaan estää. Kyse lienee pikemminkin siitä, että sairastumisesta koituvia kustannuksia jaetaan tasaisemmin työnantajan ja -tekijän kesken. Yhä useammin työnantaja on pieni yritys ja työntekijän sairastuminen on yritykselle hyvin kallista: sairastuessa joudutaan yleensä kutsumaan joku muu töihin ja maksamaan myös tälle palkkaa. Työt viivästyvät ja kustannukset kasvavat. Jos hallituksen ratkaisu helpottaa yrityksiä työllistämään lisää ihmisiä, on ratkaisu mahdollisesti perusteltu.

Koska edellä mainitsemani ongelmat aiheuttavat eniten ongelmia pienituloisille, miettisin sekä tulorajoja, jonka alle ansaitsevilla ei olisi karenssia sekä yrityskokoa, jossa riittävän suuri yritys kattaisi sairauspäivien kustannukset nykyiseen tapaan. Lisäksi on tärkeää pitää huoli, että palkattomia sairauspäiviä voi kuukaudessa olla korkeintaan kaksi kappaletta.

Vain oikeudenmukaiset ratkaisut ovat hyviä

Kun hallitus ilmoitti, että se tiedottaa uusista ratkaisuista yhteiskuntasopimuksen tilalle, odotin sen tarjoavan samoja julkisuudessa olleita kelvottomia ratkaisuja työajan pidennyksistä ja palkanalennuksista. Olin aidosti yllättynyt, että kaikki hallituksen ratkaisut eivät ole mielestäni ollenkaan niin huonoja - ja tiedän, että tässä eroan oman puolueen linjasta. Tärkeimpänä työkalupakissa oli työnantajamaksujen leikkaaminen, sillä se saattaisi aidosti parantaa työllisyyttä leikkaamatta ihmisten ansioita. Hallituksen muut ratkaisut ovat kovempia, ja niiden perimmäinen ongelma on, että ne eivät jakaudu oikeudenmukaisesti kohdistuen selvästi enemmän naisiin ja pienituloisiin. Jos hallitus haluaa pitää oikeudenmukaisuudesta kiinni, sen tulee kompensoida esimerkiksi hoitoalan tulomenetyksiä nostamalla peruspalkkoja. 

Hallituksen ratkaisut olisivat huomattavasti paremmin perusteltavissa, jos meillä olisi toimiva perustulo. Kivuliaat ratkaisut sattuvat eniten pienituloisiin. Perustulon avulla taakanjako voitaisiin jakaa oikeudenmukaisemmin. Parasta olisikin, jos hallitus ottaisi perustulon osaksi ratkaisuaan. Silloin voisimme puhua aidosti uudesta yhteiskuntasopimuksesta.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

22Suosittele

22 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (79 kommenttia)

Matias Härkönen

Harvinaista, mutta olen pitkälti samaa mieltä. Etenkin julkisen sektorin lomien leikkaus on erinomainen valinta.

Käyttäjän JarmoNevalainen kuva
Jarmo Nevalainen

Koskeeko muuten lomien lyhennys kansanedustajia?

JPK Jäntti

Kansanedustaja ei ole työsuhteessa vaan luottamustoimessa 24/7 vuoden ympäri, kuten ulkoministerikin.
Kansanedustajien "lomat" ovat vain heidän itse itselleen sopimia järjestelyjä. Tarvittaessa ovat siis ympäri vuoden istumassa.

https://fi.wikipedia.org/wiki/Luottamustoimi

Käyttäjän HannuSiivonen kuva
Hannu Siivonen

Perussuomalaiset kansanedustajat ainakin ovat aina vapaalla.

Käyttäjän mikkokokko kuva
Mikko Kokko

Ministereillä on tietääkseni lomat. Kansanedustajilla ei.

Käyttäjän OutiMara kuva
Outi Mara

Miekii komppaan! Paljon hyviä pointteja!

Käyttäjän JarmoNevalainen kuva
Jarmo Nevalainen

Osaako joku nyt kertoa miten työllisyys paranee kun ostovoimaa leikataan?
Ymmärtääkseni blogisti on itse yrittäjä? Perustelut ovat hyvin argumentoituja niinkuin blogistilla aina.

Se mikä jää uupumaan on ratkaisu. Ratkaisu Suomen näivettymisen pysäyttämiseen.

Ratkaisu on oma kansallinen valuutta. Sen avulla voitaisiin rahoittaa työtä ja taloudellista toimeliaisuutta Suomeen. Näin ihmiset saisivat töitä ja sitä kautta ostovoimaa ja sitä kautta talouden kiinni leikanneet pyörät lähtisivät pyörimään.

Käyttäjän tuukkalampela kuva
Tuukka Lampela

Perustulo osana Yhteiskuntasopimus 2.1:tä lähes kaiken korjaavana työkaluna olisi kaikkein helpointa rahoittaa omalla valuutalla; euron jäsenenä perustulon (saatika muunkaan yhteiskunnan kehittämisen) rahoittaminen alkaa vaikuttaa jopa mahdottomalta.

Oman valuutan lisäksi keskusteluun tulisi nostaa yksityisten pankkien vaiettu rahanluontioikeus (tähän ratkaisuna esim. talousdemokratia), jonka mm. Englannin Vihreät ovat jo ottaneet poliittiseen ohjelmaansa (1). Milloin Suomen vihreät ottavat suurimman yksittäisen yhteiskunnallisten ongelmiemme syyn korjaamisen asialistalleen? :) Punavihreistä Li Andersson on jo näyttänyt lupaavaa esimerkkiä kansanäänestysehdotuksellaan (2) (olkoonkin että ärsyttää kun eivät Vasemmistoliitossa osaa nöyrtyä yhteistyöhön Väyrysen kanssa).

(1) http://positivemoney.org/2013/09/green-party-passe...

(2) http://www.uusisuomi.fi/kotimaa/103094-li-andersso...

Käyttäjän kainiemelainen kuva
Kai Niemeläinen

Millä tavalla ostovoimaa ollaan leikkaamassa?

Palkkakustannusten alentaminen alentaa tuotantokustannuksia ja sitä kautta alentaa hinta-, vuokra- ja muita kustannuksia. Vuonna 2007 ja 2009 tehdyillä isoilla Tupo-ratkaisuillahan meidän taloustaantumamme pohja rakennettiin: silloin ensin sairaanhoitajat saivat hyvän palkankorotuksen, joka seuraavassa Tupossa nollattiin jakamalla sama korotus kaikille palkansaajille. Tupossa sovittu palkkakustannus jakaantui palkansaajien maksettavaksi kuluttajahintojen nousun kautta. Näin ollen korotuksilla ei saatu kuluttajahintojen nousun takia ostovoiman kasvua, mutta palkkakustannusten kasvu hyydytti kilpailukykymme suhteessa muihin kansainvälisiin toimijoihin.

Kansallisella valuutalla voidaan toki suhmuroida: alennetaan työntekijöiden ansioita alemtamalla valuutan arvoa ilman, että rahamääräinen ansio alenisi. Devalvaatiot olivat loistava apu aina, kun talous oli alamaissa. Kelluvalla valuutalla tätäkään keinoa ei toki ole ja kiinteäkurssinen valuutta antoi edelliselläkin kerralla liikaa valtaa valuuttapelureille.

Käyttäjän JarmoNevalainen kuva
Jarmo Nevalainen

Taloustaantuman pohjaa alettiin rakentaa jo 1985. Saatiin 90-luvun pikalama aikaiseksi ja siitä toivuttiin koska devalvoitiin, kellutettiin ja Nokian ihme.

Euro on valuutta ilman valtiota ja sitä käyttäivistä maista ainoastaan Saksa todella hyötyy siitä, muille se on riippakivi.

Kuluttajahintojen nousu johtuu pitkälti suomen hullusta järjestelmästä jossa kaksi toimijaa määrittä pitkälti kaiken. K ja S määrittää pitkälti 70% suomalaisten kulutuksesta.

Kelluva valuutta on siitä hyvä että se hakee arvonsa markkinoilta sillon se hakeutuu aina oikeaan arvoonsa suhteessa maan suoritus ja kilpailukykyyn.

Käyttäjän kainiemelainen kuva
Kai Niemeläinen Vastaus kommenttiin #26

K:n ja S:n, yhtä hyvin kuin L:nkin myyntihintojen katetarre määräytyy osittain työntekijäkustannuksista. Työnkustannukset näkyvät jokaisella tuotantotasolla, niin alkutuotannossa, valmistetuotannossa kuin lopullisessa kaupan myyntihinnoittelussa.

L voi myydä halvemmalla kuin S ja K myös Suomessa, johtuen kaupan valikoimasta: valikoidut tuotteet eivät vaadi palvelutasoa, joten kauppa tulee toimeen neliö- ja volyymimäärällä mitattuna vähemmällä henkilöstöllä kuin S ja K.

Mutta kun vertaat, kuinka paljon halvemmalla L:n tuotteet saa Saksassa tai Tanskassa, saat todellisen kuvan siitä, kuinka paljon Suomen työntekijäkustannukset lopulta vaikuttavat kuluttajahintoihin saakka.

Tuo sama työntekijäkustannuksen hintaero toimii vientiyritystemme esteenä.

Käyttäjän ilarikiema kuva
Ilari Kiema Vastaus kommenttiin #30

Yllä siis väitetään, että L:n kassa saisi Tanskassa euroina pienempää tuntipalkkaa kuin Suomessa. Väite olisi erittäin helppo tarkastaa vertaamalla tanskalaisen ja suomalaisen L:n työntekijän palkkakuitteja, mutta työnantaja ei todennäköisesti toivo tällaista. Tanskassa palkkakustannukset ovat kokonaisuudessaan paljon korkeammat kuin Suomessa. (Ludvig L. ei muuten ollut perustaja vaan perustaja S. osti häneltä nimen käyttöoikeuden 1 000 saksanmarkalla.)

Käyttäjän JarmoNevalainen kuva
Jarmo Nevalainen Vastaus kommenttiin #30

Vähittäistavarakauppa on mitoitettu lähes 15 miljoonan ihmisen tarpeisiin (v2012). Liian iso valikoima aiheuttaa kuluja ja hävikkiä. Koska isoja toimijoita on vain kaksi niin katteet pyörivät 30-70% riippuen tuotteesta.

Kauppias ei kuitenkaan pääse tästä megasammosta pääse nauttimaan koska keskusliike nostaa vuokria ym. kuluja sillä sekunilla kun näyttää hyvältä kauppaan kannalta.

Sitten nämä asiakaslehdet, bonuskortit ym ym ym.

Käyttäjän JaakkoAalto1 kuva
Jaakko Aalto

Työllisyys paranee kun kustannukisa leikataan siten, että kilpailukyky ulkomaisiin toimijoihin nähden paranee, jolloin kotimaisen tuotannon asema paranee. Tämän pitäisi näkyä ennen muuta viennissä, mutta myös kotimaisessa kulutuksessa.

Käyttäjän FreeThinking kuva
Jukka Heikkinen

Paljon kipeitä päätöksiä, joilla toivottavasti Suomen kilpailukyky ja suomalaiset saadaan terveemmäksi. Hyvin olet jäsentänyt ja ymmärrettävällä tavalla, jolloin näihin ratkaisuihin voi kohtalaisen hyvin yhtyä.

Kulutusveroja joita oikeudenmukaisesti kasvattamalla (tulevaisuudessa), uskot saatavan tuloveroja lisää valtiolle. Ehkä näinkin, mutta missä menee se oikeudenmukaisuus. Peruskulutushyödykkeiden verottaminen ei pitäisi missään tapauksessa olla itsestäänselvyys. Enemmän pitäisi satsata niin sanotun haittakulutuksen puolelle eli tupakat, viinat, makeiset ehkä jopa matkustaminen. Ja terveellistä elämäntapaa ylläpitäviä hyödykkeiden verotusta on ehkä jopa laskettava.

Janne Suuronen

Hyvä kirjoitus.

Ja olen itsekin kallistumassa perustulon kannalle, kunhan sen koko on riittävä ja sillä tosiaan korvataan nykyistä tarpeetonta lippuslappussääntöshowta. Joku 500 euron kokoinen perustulo vain lisäisi yhteiskuntamme kokonaisbyrokratiaa ja toimii ajatustaan vastaan.

Käyttäjän minavaan kuva
jouko viitala

Jos perustulo tulisi, niin miten pitäisi menetellä tilanteessa, jossa holtittomasti rahaa käsittelevä olisi kuukauden ansionsa vaikkapa viikossa hävittänyt. Menisikö hän entiseen tapaan sossuun? Olisiko yhteiskunta niin kova, että sanoisi kyseessä olevan henkilön oma asia. Hänhän olisi jo tukensa saanut. Vai pitäisikö, jollekin maksaa tuo perustulo päivittäin?
Keskustelematon asia, en ainakaan kenenkään ole nähnyt asiaa käsittelevän"

Käyttäjän RalfKarlsson kuva
Ralf Karlsson

Mutta ei tuon henkilön rahankäsittely varmasti ole ollut esimerkillistä sossu/kelarahoillakaan vai mitä. Ja jos toimeentulotuki/vuokratuki/työmarkkinatuki menee lyhentymättömänä paikallisen pubin kassaan niin ei niitä saa lisää vaikka kuinka selittäisi. Edesmennyt hyvä ystävä oli alkoholin takia tuollaisessa kierteessä ja aina pyytämässä vippiä.

Käyttäjän buimonen kuva
Börje Uimonen

Jos hallituksella ei olisi taakkaanaan niin pahoja puolueiden puheenjohtajien uskovaisuuden tuomia lisärasitteita, niin loppiainen ja helatorstai olisi saatu siirrettyä lauantaille. Siitä olisi ollut paljon suurempi hyöty kuin niiden siirtymisestä palkattomaksi vapaapäiväksi. Nykyinen työviikot katkaiseva pyhä haittaa normaalia yritystoimintaa paljon enemmän kuin niistä maksettava palkka.

Yhden sairaspäivän karenssi tuo flunssapotilaat avokonttoreihin ja muihin yhteisiin työtiloihin. Kaikkien työteho laskee aivan turhien sairastumisten myötä. Yhden karenssipäivän kustannussäästö työnantajalle voi tarkoittaa 10-20 sairaspäivän lisäkulua.

Suht oikeistolaisesti ajattelevana olen enemmän tyytyväinen kuin pettynyt muutoksiin, joilla suomalaisen työn kilpailukykyä parannetaan.

Valitettavasti raju kuristuspolitiikka johtaa samalla kotimaisen kysynnän leikkaantumiseen ja laman jatkumiseen. Kreikan ongelmista ei ole sittenkään vielä opittu tarpeeksi.

JPK Jäntti

Loppiaisen ja heltorstain osalta tässähän on selvä paikallisen sopimisen paikka: yritykset ja henkilökunta voisivat sopia, että ollaan töissä tuolloin ja ansaitaan palkkaa.

Käyttäjän buimonen kuva
Börje Uimonen

Taitaisi nykyisessä ja tulevassa laissa mennä sunnuntailisille.

Käyttäjän Taukovihko kuva
Timo Kilpiäinen

Paikallista sopimista ei voi tehdä, jos on pakottava laki olemassa.

Sehän tässä se isoin ongelma on, kun valtio säätää mistä saa sopia.

Käyttäjän bvalonen kuva
Birgitta Valonen Vastaus kommenttiin #22

Työttömän näkökulmasta korporaatiot säätävät mistä saa sopia.

Käyttäjän SepSaa kuva
Seppo Saari Vastaus kommenttiin #25
Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno Vastaus kommenttiin #66

Sitten vaan jäseneksi korporaatioon, vaikuttamaan.

Käyttäjän bvalonen kuva
Birgitta Valonen Vastaus kommenttiin #75

Olen ollut pääluottamusnainen (ja hetken kuulunut puolueeseenkin). Mukana on liian paljon alistamista.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno Vastaus kommenttiin #76

No älä alista. Äläkä alistu. Ulkopuolella ainakaan et vaikuta mihinkään.

Käyttäjän JuhaKajander1 kuva
Juha Kajander

Ja minkä takia lauantaiksi? Mihin perustuu tämä työnantajajärjestöjen halu määräillä kirkollisten pyhien ajankohtia? Ja miksi Börje komppaa?

Käyttäjän buimonen kuva
Börje Uimonen

Voihan noiden kristillisten pyhienkin suhteen ottaa sen näkökulman, että jokainen uskontokunta saa pitää muutaman palkattoman vapaapäivän silloin kun haluaa, mutta muiden ei tarvitse sen takia jäädä pois töistä.

Käyttäjän JuhaKajander1 kuva
Juha Kajander Vastaus kommenttiin #54

Tarkoitin lähinnä, ettei juhlapäivän tarvitse olla vapaapäivä. Tai jos haluaa viettää pyhäpäivää vapaapäivänä, niin sekin onnistuu, jos se sopii työnantajalle. Lauantaiksi siirtäminen tarkoittaisi, että valtio määräisi, milloin Suomen evankelisluterilainen kirkko viettää pyhiään. Muut yhteisöt tekevät mitä haluavat.

Käyttäjän jennitamminen kuva
Jenni Tamminen

Mielenkiintoinen kirjoitus. Teimme siitä muuten myös uutisenkin: http://www.uusisuomi.fi/kotimaa/111942-samppanjaba...

Käyttäjän JarmoNevalainen kuva
Jarmo Nevalainen

Ja miten tämä rahoitetaan? Helposti mutta se malli ei ole maan johdolle mieluinen vaihtoehto.

Käyttäjän ilarikiema kuva
Ilari Kiema

Suomalaisen työn kansainvälinen hintakilpailukyky ei ole huono, ja vaikka olisi, se ei siitä mitenkään paranisi, että kaupan alan ja julkisen sektorin pienipalkkausten työntekijöiden todellista ansiotasoa oleellisesti alennetaan. Kotimainen kulutus ja verotulot toki alenevat "säästöjä" vastaavasti.

Kaikki alat eivät ole samanlaisia, joten niillä ei tarvitse olla samoja sääntöjä. Ravintola-alalla sunnuntaikorvausten poisto ja muutenkin vapaa sopiminen olisi paikallaan ja toisi lisää työpaikkoja. Jollakin toisella alalla, jossa työtä joka tapauksessa tehdään ympäri viikon, viikonloppuansio voi olla puolet koko palkasta ja peruste sille, että koko työtä yleensä voi ja kannattaa tehdä.

Hallitus on puhunut paikallisesta sopimisesta, mutta nyt se haluaa kieltää vapauden sopia paremmin. Työlainsäädäntö on sitovaa sen takia, että on haluttu suojella heikompaa osapuolta eli työntekijää. Nyt hallitus kääntää tämän päälaelleen. Vähemmästäkin ay-liike ja oikeusoppineet raivostuvat.

Rolle Törnroos

Näyttää vahvasti siltä, että järjen käyttö on monissa paikoissa ehdottomasti kielletty.
Blogistin esittämä esimerkki ravintoloiden sunnuntaiaukiolosta on kuvaava. On tullut tavaksi, että työntekijät oikein kalastavat sunnuntaitöitä siksi, että palkka on niin paljon parempi, kuin arkena. Nämä tuplapalkkasäännökset on otettu käyttöön silloin, kun ne sopivat ja kun ei ollut niin paljon aloja, jotka toimivat sunnuntaisin, mm. vähittäiskauppa. Nyt on aika toinen ja se vaatii vanhojen systeemien muutoksen. Nyt hallitus otti aika varovaisen askeleen kohti nykyaikaa, kun sunnuntailisä alennettiin 75 prosenttiin. On aika itsekästä, kun SAK nostaa hirveän älämölön niin pienestä asiasta, kun tavoitellaan uusia työpaikkoja.

Jorma Harkonen

Mahtaakohan kirjoittaja itse kokea olevansa oikeassa puolueessa?

Käyttäjän susijumala kuva
Henri Alakylä

Anteron olen todennut jo aikoja sitten järkimieheksi, joten kyllä häntä vihreissä tarvitaan.

Olen jopa muutamalle tuntemalleni vihreiden äänestykseen taipuvalle helsinkiläiselle sanonut, että jos aikovat äänestää vihreitä niin sitten Anteroa. :)

Käyttäjän hexu980 kuva
Heikki Aukee

Justiinsa noin, viikonlopun lisistä pitäisi päästä eroon ja liksa muuten vähän korkeammaksi ettei ansiot laske.

Ei sunnuntai ole mikään juhlapyhä josta pitäisi pitää kiinni nykyaikana. Sunnuntait ovat päivistä viheliäisimpiä vapaapäiviä. Kaikki paikat suljettu eikä mitään tapahdu missään. Jos jollekin rukoilu on tärkeää, sitä voi harjoittaa ihan minä päivänä hyvänsä ko päivä siihen pyhittäen.

Viikonlopun vapaista kiinni pitäminen on sitä vanhaa ay-vustustusta kaikella mahdollisella mieleen tulevalla perusteella, olipa peruste totta tai ei. Yhteiset vapaat perheille on varmasti tärkeitä, mutta yhtä lailla 30% kotitalouksista on sinkkutalouksia. Edelleenkin työvuoroista voidaan sopia paikallisesti, jos lyhynnetyistä työpäivistä on voitu sopia.

Käyttäjän JarmoNevalainen kuva
Jarmo Nevalainen

Jos ihmisellä on 1000 € käytettävissä tai 900 €. Kummassa tapauksessa hän kuluttaa enemmän?

Käyttäjän hexu980 kuva
Heikki Aukee

" Justiinsa noin, viikonlopun lisistä pitäisi päästä eroon ja liksa muuten vähän korkeammaksi ettei ansiot laske. "

Mikä tuossa on mahdotonta ymmärtää? En keksi miten työntekijöiden palkka laskisi jos lisien luopumisen jälkeen työnantajan palkkakulut eivät laskisi yhtään.

Käyttäjän JarmoNevalainen kuva
Jarmo Nevalainen Vastaus kommenttiin #27

Luuletko että työnantajapuoli suostuu mihinkään korotuksiin? Jos luulet niin mihin perustat luulosi? Solidaarisuuteen?

Työnantajapuoli on kauan jo halunnut lisätä kierroksia sisäisen devalvaation rattaisiin, tämä on vasta alkua, kohta tuulee ja kovaa.

Käyttäjän hexu980 kuva
Heikki Aukee Vastaus kommenttiin #42

"Luuletko että työnantajapuoli suostuu mihinkään korotuksiin? Jos luulet niin mihin perustat luulosi? Solidaarisuuteen?"

Työntekijäliitot vastustavat, eivät muut.

Käyttäjän VelluHeino kuva
Vellu Heino Vastaus kommenttiin #53

Väitätkö nyt tosiaan,että työntekijäliitot vastustavat palkkojen korotuksia? No johan pomppas..

Käyttäjän pasipulkkinen kuva
Pasi Pulkkinen

Perustulo... Kyllä, ja mahdollisimman nopeasti koska kansalaisien kokema solidaarisuus kanssakansalaista kohtaan on rapautumassa, monestakin syystä Eikä vähiten eurokriisin vuoksi.

Käyttäjän valpperi kuva
petteri ritala

Nyt olisi Vihreiden aika rummuttaa vielä enemmän tuota perustuloa, aika ja puolueetkin alkavat olla sille nyt valmiita.

Ja toiseksi Vihreiden esityksessä on kansallinen tulorekisteri, sehän on mielestäni huippuidea, sillä päästäisiin pitkälti eroon näistä kannustinloukuista.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno

"Sunnuntai on päivistä paras. Sään salliessa ihmiset ovat liikkeellä ja erityisesti kesäinen Helsinki on yhteisöllisyydessään upea. Miten on kuitenkin mahdollista, että ihmisiä täynnä olevassa kaupungissa useimmat ravintolat ovat suljettuina? Syynä on sunnuntain tuplapalkka. Kun ravintoloiden liiketulos on hyvässäkin ravintolassa korkeintaan 15% liikevaihdosta ja palkkakustannukset 30% liikevaihdosta, ei vaadi montaa päässälaskua ymmärtääkseen, että palkkakustannusten tuplaaminen ei kannustamaan avaamaan ovia. Ja ravintolat eivät ole ainoita, jotka pitävät ovensa säpissä."

Suomessa on nykyään enemmän ravintoloita kuin KOSKAAN KOKO HISTORIAN AIKANA. Kaamea tilanne, eikö? Ja yksikään niistä ei kannata, ihan sunnuntailisien takia!

Ammattikokin peruspalkka on noin 10,50/h. Paljonko sitä pitäisi laskea, että ravintolayrittäjälle kelpaisi? Miksi yrittäjä itse ei ole sunnuntaina töissä ja jätä arkipäiviä halvemmille, palkatuille?

Jos ei tuota tarjotuilla hinnoilla, eikö kannattaisi nostaa hintaa? Se kun on sitä kapitalismia ja markkinataloutta. Ja jos asiakkaat eivät korotettua hintaa halua maksaa, eikö kannata lopettaa? Se(kin) on sitä kapitalismia ja markkinataloutta.

Sen sijaan se, että 5,5 miljoonan asukkaan Suomessa oletetaan, että persaukisilla palkoilla voidaan ostaa persaukista palkkaa saavien kokkien töitä namipalkkaa nauttivien ravintolayrittäjien ravintoloista sunnuntaisin, EI OLE sitä kapitalismia ja markkinataloutta.

Ei kai tuo niin kovin vaikeaa ole ymmärtää?

PS: Millä tuntipalkalla itse tekisit sunnuntaitöitä ravintolan keittiössä?

Käyttäjän kainiemelainen kuva
Kai Niemeläinen

Ammattikokin tuntipalkka on 10,50. Sillä kokki tekee työtä maanantaista perjantaihin klo 7-18 välisenä aikana. Työpaikkalounasta tarjoaville ravintoloille tämä on tietenkin ihan OK. Lounashinnoittelussa tämä näkyy tietenkin myös.

Jos ravintola toimii vapaa-ajan ravintolana, kokki tarvitaan ensisijaisesti töihin iltaisin ja viikonloppuina. Kokki tekee samaa työtä, mutta kellonajan takia kokille on maksettava puolitoista tai kaksinkertaista palkkaa.

Esität hassuja kysymyksiä: ravintola ei voi hinnoitella tuotteitaan sunnuntaisin kaksinkertaisiksi. Kysyntä tyssäisi hinnoitteluun.

Palkkakustannukset näkyvät suoraan myös tuotteiden ja palvelujen hinnoissa: kun palkat laskevat, laskevat myös palvelujen ja tuotteiden hinnat. Ostovoima ei tuosta juurikaan muutu.

Oli ihan käsittämätöntä työmarkkinapolitiikkaa kompensoida sairaanhoitajien lakkouhkailulla saavuttama suuri palkankorotus kaikille palkansaajille seuraavalla tupo-kierroksella. Palkankorotukset siirtyivät kuluttajahintoihin ja ostovoima ei kasvanut ollenkaan. Kun kaikille annetaan yhtä paljon, kukaan ei saa itse asiassa mitään. Kateus ei siis kannata.

Markkinataloudesta vielä: eikö markkinataloutta parhaimmillaan olisi se, mitä kysyit viimeisessä lauseessasi? Mitä, jos kilpailutettaisiin kokkeja ravintolan keittiön ulko-ovella: se joka sunnuntaina tekee halvimmalla, saisi sunnuntaiksi töitä.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno

Tämä oli sieltä hauskimmasta päästä kommenttejasi. Et taida tietää ravintoloiden palkkauksesta mitään. No, ei tiedä suurin osa muistakaan ravintolatoimesta kirjoittavista.

Miksi ruoan hinta tuplaantuisi, jos kokin palkka tuplaantuu? Koominen ajatus, mistä tuon tempaisit?

Esittämäsi markkinatalousidea on todellakin toteuttamisen arvoinen. Sitä käytetään mm. Intiassa ja Bangladeshissä ja positiiviset vaikutukset heijastuvat koko kansantalouteen; elintasossa selvä ero Suomeen.

Käyttäjän nita kuva
Nita Hillner

Kerrankin olen samaa mieltä kanssasi :)

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno

Eikö tunnukin hyvältä olla kerrankin oikeassa? ;P

Käyttäjän Pekka Toivonen kuva
Pekka Toivonen

On kiva, että tulevaisuudessa ravintolat ovat sunnuntaisin auki, mutta siellä ei saa sitten tapella, koska poliisia ei tahdo löytyä ja sairaalakin taitaa olla työvoimapulan vuoksi käytännössä suljettu.
Pakottamalla työmaalleen käsketyt eivät liioin yleensä uhku työhaluja.

Suo siellä, vetelä täällä.

Käyttäjän kainiemelainen kuva
Kai Niemeläinen

On tulossa tupokierros ennen näiden lakien voimaanastumista. Sairaanhoitajien, poliisien ja päivystystyöntekijöiden palkkausta tullaan tarkentamaan vastaamaan uutta tilannetta. En usko esimerkiksi sairaanhoitajan kokonaispalkkatason juurikaan laskevan.

Nykyinen lisäkäytäntö on vienyt ojasta allikkoon: kun hoitajille joudutaan maksamaan iltalisää klo 18:n jälkeen, ilta- ja yövuoroissa olevan henkilöstön määrä on ajettu minimiin. Aamu- ja päivävuoroissa on sitten porukkaa enemmän ja nämä vuorot hoitavat suurelta osin myös ilta- ja yötoimet. Vanhusten hoidossa tämä näkyy siten, että osastoilla yövaipat vaihdetaan asukeille klo 16 mennessä. Seuraavan kerran aamulla klo 7:n jälkeen.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno

Bingo!

Ja kenen edun mukaista tuo on? Kuka hyötyy siitä, että sairaanhoitajia ei palkata sopimushinnoilla riittävää määrää töihin klo 18:a jälkeiseksi ajaksi?

PS: Rahaa kyllä olisi, Suomessa on tällä hetkellä rahaa enemmän kuin koskaan aiemmin historian aikana.

Käyttäjän kainiemelainen kuva
Kai Niemeläinen Vastaus kommenttiin #37

Tätä rahan määrää sinä kyllä jaksat toitottaa: Kerro minulle, miksi rahaa joudutaan lainaamaan koko ajan enemmän ja enemmän, jos meillä olisi rahaa enemmän kuin koskaan historian aikana? Miksemme vain maksaisi velkojamme pois sillä rahalla, mitä meillä on enemmän kuin koskaan aikaisemmin?

Jos raha, mitä meillä on enemmän kuin koskaan aiemmin, on velkarahaa, onko MEILLÄ rahaa ylipäätään?

Velkaahan meillä toki on kyllä enemmän kuin koskaan aikaisemmin.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno Vastaus kommenttiin #43

Rahaa joudutaan lainaamaan siksi, että sitä ei haluta verottaa yhteiseen käyttöön niiltä, joilla sitä on. Ei kai tuo nyt mikään uutinen ole edes sinulle?

Käyttäjän kainiemelainen kuva
Kai Niemeläinen Vastaus kommenttiin #44

Rahaa olisi, jos vain valtio sen veroilla itselleen keräisi? Kuinka pitkäjänteiseksi arvioisit valtion toimet, jos se kiristäisi verotusta, jättäisi rakennemuutokset tekemättä ja korottaisi verotuksen sille tasolle, että valtion menot katettaisiin verokertymällä?

Kulutusveroprosenttien nostaminen aiheuttaa kulutustottumusten muutoksia, tuloverotuksen nostaminen nostaa työnkustannuksia ja sitä kautta aiheuttaa työttömyyttä ja se taas puolestaan kohottaa verotuspainetta entisestään. Yritysveron nosto vie yritykset ja verotulot muualle. Ja aina tulonsiirrot kuluttajilta valtiolle hyydyttää markkinoita.

Lopulta voimme nostaa tuloveroprosentin sataan eikä verotuloja kertyisi yhtään.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno Vastaus kommenttiin #47

Jänteen pituus olisi satoja vuosia.

Muu viestissäsi on höpöhöpöä. Tietoa luulojesi tilalle täältä: http://jheyno.puheenvuoro.uusisuomi.fi/152551-kans...

Käyttäjän FreeThinking kuva
Jukka Heikkinen Vastaus kommenttiin #44

Ja kuinkahan niitä lainoja sitten jatkossa maksetaan. Ottamalla lisää lainaa, vai verottamalla jotain sellaista mistä ei vielä kukaan tiedä. Jonkun ne velat on maksettava. Vähän ansaitsevat ja työttömät vai tuloeroja kasvattaneet kansalaiset. Kysymys ei ole siitä ketkä siihen pystyisivät vaan ketkä siihen olisi halukkaita. Vai olisiko tässäkin pakonpaikka?

Käyttäjän kainiemelainen kuva
Kai Niemeläinen Vastaus kommenttiin #37

Ja tuohon kysymykseen, kuka siitä hyötyy, ettei klo 18 jälkeiseksi ajaksi palkata nykyisillä sopimushinnoilla, vastaan: Sinä siitä hyödyt. Ja minä. Ja kaikki muutkin veronmaksajat, jotka rahoitamme vanhusten hoitamisen.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno Vastaus kommenttiin #51

Mitä nuo vanhusten sukulaiset sitten valittavat, että äidit ja isät makaavat likaisissa vaiapoissaan läpi yön? Kaikki öiset potilaat vanhuk Lapsellisiako ovat, kun eivät tajua hyötyvänsä - ja potilaathan eivät maksa veroja, vaippa kun ei katso ikää...

Kaikki potilaat vaipoissaan eivät muuten ole vanhuksia tai veroa maksamattomia muista syistä. Siellä voit olla jokin päivä sinäkin. Kauniita unia, hyötyinesi...

Käyttäjän AnssiUuhiniemi kuva
Anssi Uuhiniemi

Muuten samaa mieltä blogistin kanssa, mutta tuo sairauslomakäytännön muuttaminen Ruotsin mallin mukaiseksi saattoi olla harkitsematon, sillä ymmärtääkseni tuo Ruotsissa on johtanut sairauslomien merkittävään pidentymiseen(=lisäkuluja yrittäjille) ja lahden toisella puolella onkin jo hallitustasolla huolestuttu julkisesti sosiaaliministerin suulla tästä kehityksestä.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno

Nou hätä! Mitään ei ole vielä päätetty, kyse on Sipilän toiveunista. Asioista päätetään eduskunnassa, ja siellä kannattaa pitää silmällä, kuka äänestää mitä. Puolueista viis, vain edustajilla on ääni.

Käyttäjän jojalonen kuva
Jussi Jalonen

Ei kai kukaan voi olla näin vieraantunut todellisuudesta kuin Vartia? Sunnuntailisät eivät ole vain sunnuntailisiä, vaan ne ovat kiinteä osa ihmisten kokonaisansioita, ja etenkin matalapalkka-aloilla ne ovat merkittävässä roolissa.

Totta kai sunnuntailisistä voidaan luopua, jos meikäläinen kulttuuri on kehittynyt siihen suuntaan, että sunnuntailla ei ole enää mitään erityistä maagista merkitystä (sama pätee näihin arkipyhiin). Mutta ei siinä voi silloin sitä sivuuttaa, että se merkitsee de facto palkanlaskua ja iskee lujasti sellaisiin ihmisiin, jotka tekevät aina töitä, ja joiden ansiotasosta parhaimmillaan kolmannes koostuu niistä pyhälisistä. Näitä ovat esimerkiksi suojelualan, pelastusalan ja hoitoalan työntekijät.

Sanalla sanoen, ei sunnuntailisiä voi oikeudenmukaisesti poistaa, ellei niitä jotenkin korvata. No hyvä, pisteet siitä, että Vartia sentään huomasi tämän itsekin. Mutta _niinhän nimenomaan ei nyt tehdä_.

Ja jos tämän päälle joku ihan vakavalla naamalla alkaa kirjoitella, että pyhälisien takia Helsinki on sunnuntaisin ikävän mälsä kaupunki kun raflat eivät ole auki, niin hänen prioriteettinsa ovat kyllä niin päin helvettiä kuin olla ja voi.

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck

"Totta kai sunnuntailisistä voidaan luopua, jos meikäläinen kulttuuri on kehittynyt siihen suuntaan, että sunnuntailla ei ole enää mitään erityistä maagista merkitystä (sama pätee näihin arkipyhiin)."

Osaatko loogisesti perustella sunnuntain erityisasemaa lauantaihin verrattuna? Minä en ainakaan sekuläärissä yhteiskunnassa siihen pysty.

Muistan ihmetelleeni sunnuntailisiä silloin kun olen niistä viimeksi nauttinut 1990 (ja suurella kiitollisuudella vastaanottanut). Kauhea poru syntyi, jos eivät sunnuntait menneet listassa tasan. Tulkitsin sen silloin selvänä merkkinä siitä, että korvaus oli muidenkin mielestä selvästi uhrausta suurempi. 25 vuotta sai odotella lainsäätäjän heräämistä.

Käyttäjän MirjamiParant kuva
Mirjami Parant

Helsingissä on oltava kahvila- ja ravintolatarjontaa kaikkina viikonpäivinä varhaisesta aamusta myöhäiseen iltaan.

Matalapalkkaiset työntekijät tarvitsevat ilta- ja viikonloppulisät. Muutoin heidän toimeentulonsa ei riitä asumiseen ja ruokaan.

Onko tämä yhtälö liian vaikea ymmärtää?

Käyttäjän SepSaa kuva
Seppo Saari

Vartijalta varsin perusteltuja näkökohtia ja eri kanteilta tarkasteltuina. Jos emme kykene "ajattelemaan toisin", uudet haasteet ovat ylivoimaisia.

Jos sanotaan, ettei ole mitään pyhää, siitä pillastuvat nekin, joille mikään ei ole pyhää. Toisaalta moni vanha toimintatapa työmarkkinoilla näyttää olevan pyhää, vaikka työpaikat menisivät alta, ja tämä maa, joka jo nyt 'seisoo', pysäytetään kokonaan.

Toivottavasti tämä Vartian puheenvuoro otetaan vastaan pohdittavaksi myös kriittisen opposition puolella.
Suomen ongelmat eivät ratkea pelkästään kohdistamalla vihapuhetta ja -toimia, jotka voivat tuhota maan selviämistä syvistä kriiseistään. Niitä on ikävä kyllä kuulunut muutamien järjestöjen nokkamiesten ja -naisten lausumista.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno

Eniten riesaa aiheuttava uskonnollinen pyhä on tietysti sunnuntai, 52 kpl vuodessa, eikä minkäänlaista rationaalista perustetta.

Pois moinen. Töitä joka päivä ja niin kauan, kun valveilla ollaan.

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck

No, kohtuus kavalluksessakin. Pitäydytään nyt toistaiseksi viisipäiväisessä, Eihän sitä nyt kaikista saavutetuista kerralla luovuta.

Käyttäjän ilarikiema kuva
Ilari Kiema

Tässä sunnuntailisiin keskittyneessä keskustelussa nyppii valtiokeskeinen yhdenmukaisuuspolitiikka: Joko kaikilla toimialoilla kuuluu olla sadan prosentin korvaus tai sitten ei kellään suunnilleen mitään.

Uutispuolella lukee "Samppanjabaarin omistaja oman kokemuksensa pohjalta" - ei ole poistettu (lonkero maksoi 8,50). Ei mainitun oman kokemuksen pohjalta voi vaatia hoitajien, lehdenjakajien ja partioautojen poliisien ansioiden oleellista alentamista. Kansanedustaja Vartia voisi vaatia ja lobata oman toimialansa erityispiirteet huomioon ottavaa lainsäädäntöä, kuten DEHOGA tekee Saksassa.

(Samppanjanbaarin konsepti ja käyttöaste vaikuttaa heikolta. Mä voin tulla jonkun sopivan kaverin kanssa pitämään sitä kesäkaudella lauantain ja sunnuntain välillä iltakuudesta vähintään aamukuuteen. Ei tarvitse maksaa sunnuntailisää, ei välttämättä liksaa ollenkaan jos asiakkaat oppii antamaan tippiä. Muita paikallisen sopimisen kysymyksiä toki saattaa ilmetä.)

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck
Käyttäjän VelluHeino kuva
Vellu Heino

Jostain syystä Porissa on ravintolat auki sunnuntaisin... Ehkä ette osaa siellä Helsingissä vai eikö tule _riittävää_ katetta?

"On perusteltua sanoa, Suomella menee huonosti, koska työpaikoista on pula eikä työllistäminen ole riittävän kannattavaa."

Tuosta riittävyydestä tahtoisin tiedustella enemmänkin..mikä on riittävä kannattavaa? Heittäkää jotain lukuja...20%,30%,40% ?Voidaan sitten miettiä miksi onkaan niin kallista.

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck

Uskoisin yrittäjien olevan todella tyytyväisiä 10% ja tanssivan onnesta jos pääsee 15% kannattavuuteen. Realismia lienee 0-10%. Miksi kysyt, pitäisikö mielestäsi yrittäjän kantaa työllistämisen riski hyvyyttään (mikä ei valitettavasti liene tavatonta)?

Käyttäjän VelluHeino kuva
Vellu Heino

Tulen kysymään tätä vielä muutamaankin otteeseen,kun viimeks kysyin näillä palstoilla,niin itse yrittäjänä toimiva vastasi riittäväksi katteeksi 30%.

Revihän siitä realismia.

Äläkä aseta minulle sanoja suuhuni,en ole ottanut vielä kantaa siihen mitä sen katteen pitäisi olla. Olen kuitenkin vain kiinnostunut näkemyksestä mitä sen pitäisi olla ja teen sitten siitä johtopäätöksen onko se millään tavalla mahdollista pysyä ikuisesti edes yli 10%:ssa. Sitä sopii ihan miettiä mihin se johtaa nopeastikkin,jos se pitää olla 30%.

No näemmä ainakin siihen,että voidaan sanoa työntekijöiden olevan kalliita.

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck Vastaus kommenttiin #70

En asettanut sanoja suuhusi, en väittänyt sinun sanoneen yhtään mitään.

Nyt menin ymmälleni. Kysyit kannattavuudesta, mutta nyt puhutkin katteesta? Siihen ei pysty mitään yleistävää edes arvaamaan, olisiko alasta riippuen 30-100%, jotta siitä saa sitten palkat ja muut kulut maksettua.

Käyttäjän VelluHeino kuva
Vellu Heino Vastaus kommenttiin #71

Ei kai käyttökatteesta enään mitään kuluja makseta?

En hoksannut,että kannattavuudesta puhuttaessa puhutaan ilmeisesti pääoman tuotosta. Luulin,että työntekijän palkkaamisen kannattavuudesta puhuttaessa puhutaan sen käyttökatteesta. My bad.

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck Vastaus kommenttiin #78

Arvostan kun myöntää julisesti mokanneensa, hatunnosto sille.

Tuo käyttökate on taas uusi termi, oletiin edellisessä vastauksessani sinun tarkoittaneen brutto- tai myyntikatetta. Käyttökatteesta lähtee kyllä vielä poistot, arvonalennukset, rahoituskulut sekä verot. Kaksi ensin mainittua ovat toki laskennallisia eriä jo aimmin tehdyistä maksuista mutta vähentävät liiketoiminnan tulosta yhtälailla kuitenkin.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno Vastaus kommenttiin #70

Tuossa nyt pitää taas vähän noista termeistä pyytää huolehtimaan:

Myytikate, käyttökate, voitto ja sijoitetun pääoman tuotto ovat kaikki ihan eri asioita.

Ei ole olemassa mitään "pitäsi olla". Ei prosentit määräytyvät kilpailussa, ja käytännössä sijoitetun pääoman tuotto tilanteessa, jossa ei ole erityisiä kilpailunrajoituksia, on nykyisin 4 - 8 % välillä. Myyntikate taas on aivan eri juttu, se on ravintoloissa 60-70 % välillä ja esim. lähikaupassa 20 % tienoilla.

Pääoman tuotto jää kaikissa kuitenkin tuohon mainitsemaani välimaastoon.

Käyttäjän MattiTaneliVilhunen kuva
Matti Vilhunen

Hyvä Yrittäjä Antero
Jos hallituksen esitys menee läpi sellaisenaan ja toteutuu. Miten teidän firmassa maksetaan ylityökorvaukset tulevaisuudessa. Kaikille +75% joka on yläraja tai ei kenellekkään yhtään mitään koska alarajaa ei ole. Näin vihjasit kirjoituksessasi mutta haluaisin siihen varmistuksen. Tai olisiko houkuttelevaa se että hyville tyypeille voisi maksaa noin 50% korotettuna ja muille 0? Eikö olisikin mukava työkalu kouluttaa työntekijöitä. Mitäköhän yhdenvertaisuuslaki sanoo sellaisesta menettelystä tai ILOn sopimukset joita Suomi on myös ratifioinnut. No turha niitä on murehtia.

Ps. Stadissa on muuten todella paljon ihan ruokaravintoloita auki myös sunnuntaisin nykyisilläkin ehdoilla. En myöskään ole törmännyt hirveään tungokseen sunnuntaisin ravintoloissa. Mistäköhän ne asiakkaat taiotaan niihin ravintoloihin myös sunnuntaina maksamaan työntekijöittesi palkat vaikka vaan ovatkin tulevaisuudessa +0...75% välillä normaalista. No ei varmaan osalla kansanosalla ole ravintoloihin varaa kun halpuutatte heidän peruspalkasta 25....100% sunnuntailisistä.

Ps. On muitakin toimialoja/töitä kuin se missä sinä Antero toimit, mutta on inhimmillistä että ihminen tarkastelee asioita vain omasta lähtökohdastaan.

Mikko Leinonen

Hankala uskoa että kirjoittaja todellakin vaikuttaa Vihreissä. Tässähän on käytetty omia aivoja eikä ole annettu puolueen ideologian tai omien ennakkoluulojen rajoittaa ajatuksia. Kun jokaisessa puolueessa olisikin ihmisiä, jotka pystyisivät loogiseen ajatteluun vapaana ideologiansa kahleista, olisi meillä hienosti toimiva velaton yhteiskunta.

Toimituksen poiminnat