*

Ollaan fiksummin

Sen lauluja laulat, kenen leipää syöt

Kirjoitin energiapolitiikasta blogin, joka sai paljon huomiota keränneen vastineen. Päätin oman blogini näihin sanoihin: ”Kun kuulette seuraavan kerran jonkun puhuvan, että tuulivoima tai aurinkovoima on kannattamatonta, miettikää kenen etuja he ajavat. Se on varmaa, että he eivät aja teidän etuanne.”

Teidän on hyvä tietää, että vastineen kirjoittaja on Helenin työntekijä.  

Vanha energiateollisuus pelkää poliitikkoja. Poliitikoilla on valta pakottaa tällä hetkellä miltei monopoliasemassa olevat energiayhtiöt kilpailemaan uusien teknologioiden kanssa. Koska panoksena on kymmeniä miljardeja euroja, myös totuus on joutunut rahan jyräämäksi. Meille väitetään, että vanhat energiantuotantomuodot eivät ole korvattavissa uusiutuvilla. Tämä ei ole totta. Teknologia on olemassa ja se on toimivaa. Uusiutuviin siirtyminen olisi kansantalouden kannalta äärimmäisen kannattavaa. Poliitikkojen olisi vihdoin aika katsoa totuutta silmiin ja tehdä tarvittavat päätökset.

Tarvitsemme riippumatonta tietoa

Energiapolitiikkaan liittyen löytyy miljoonia lukuja ja käppyröitä, joihin perustuen kuka tahansa asiansa osaava asiantuntija voi perustella maallikolle melkein mitä tahansa. Kun Kaj Luukko sanoo vihreiden olevan väärässä, sanoo hän silloin myös Suomen johtavien asiantuntijoiden olevan väärässä. Muutosta saattaa olla vaikea nähdä energiayhtiön sisältä. Siksi oletan, että Kaj Luukko ei selvästikään edes ymmärtänyt blogini ydintä takertuessaan yksityiskohtiin. On päivänselvää, että maailmalla on käynnissä energiamurros, joka tulee mullistamaan energiamarkkinat perinpohjin.

Poliitikon ei pidä takertua yksityiskohtiin, vaan päinvastoin hahmottaa suurempia kokonaisuuksia ja ymmärtää siitä olennainen. Hyvän poliitikon ei myöskään pidä tietää kaikesta kaikkea, vaan hän tukeutuu päätöksissään parhaiden sekä riippumattomien asiantuntijoiden näkemyksiin.

Yritysten edustajien ja lobbareiden sijasta kuuntelen energiakysymyksissä mieluummin  esimerkiksi teknillisen fysiikan professori Peter Lundia tai tulevaisuuden tutkimuksen professori Markku Wileniusta. Ja sen sijaan, että yrittäisin kauppatieteilijänä ja eduskuntavaaliehdokkaana vakuuttaa teidät energiajärjestelmien murroksesta, päätin olla suoraan yhteydessä heihin. Pyysin professoreja lukemaan blogit läpi ja vastaamaan muutamaan kysymykseen. Annetaan heidän puhua.

Teknillisen fysiikan professori Peter Lund

1. Ovatko perinteiset energiayhtiöt Suomessa poikkiteloin energiamurroksen kanssa? Jos ovat, miksi?

Energiamurroksen syvyyttä ei ehkä ole vielä sisäistetty oikein kaikissa energiayhtiöissä. Kysehän on teknologisesta vallankumouksesta. Schumpeterilaista ajattelua mukaillen, uusi teknologia korvaa (tuhoaa) vanhan ja lopputulos on parempi kuin aiemmin.

Sen sijaan että jarrutetaan väistämätöntä evoluutiota, energiayhtiöiden kannattaisi rohkeasti vain tarttua uusiin mahdollisuuksiin, joita murroksessa avautuu. Teollisessa vallankumouksessa lammaspaimenet olivat suurimmat häviäjät, energiavallankumouksessa vanhoilliset energiatoimijat.

2. Mitäs sitten kun ei tuule eikä paista?

Saman kysymyksen voisi tehdä seuraavasti: mitä tehdään jos iso voimala putoaa pois verkosta tai jos sähkön kulutus vaihtelee? Sähköjärjestelmä on lähtökohtaisesti suunniteltu vastaamaan kulutuksen vaihteluihin. Määrättyyn pisteeseen saakka voidaan siis käyttää hyödyksi olemassa olevaa joustavuutta, kun aurinkoa tai tuulta lisätään. Jos mennään suuriin tuuli- tai aurinko-osuuksiin, niin silloin pitää tuoda kuvaan paljon enemmän joustavuutta ja älyä. Esimerkiksi älyverkot, kulutuksen joustomekanismit, kaasumoottorit, sähkökauppa Pohjoismaissa, energiavarastot, sähköautot, yhteisajo lämpöjärjestelmän kanssa jne. Nykytietämys maailmalla on, että uuden energian tuotannon vaihtelut voidaan hallita hyvin.

Aalto-yliopistossa olemme laskeneet, että tarkasteltaessa Helsingin (HELEN) kaukolämpö- ja sähköjärjestelmää kokonaisuutena, voisi 60% kaikesta sähköstä tulla tuulesta ilman mitään säätöongelmia (Lund, P.D., Clean energy systems as mainstream energy option, Int. J. of Energy Research (2015)). Tässä tapauksessa lämpöjärjestelmä, jossa on paljon inertiaa, toimii puskurina. Erilaiset energiaverkot ja niiden yhdistäminen tuuli- ja aurinkovoiman lisäämisessä olisi meillä iso valtti muihin maihin verrattuna.

3. Onko ydinvoima edullisempaa kuin uusiutuvat? Tukeeko valtio jotenkin ydinvoimaa?

Ydinvoiman hinta on kimurantti kysymys, koska siihen saattaa liittyä valtion tukia, jotka ovat itse asiassa kilpailulainsäädännön vastaisia. Englannissa hallitus antaa ydinvoimalle yli 100€/MWh (35 vuotta) takuuhinnan, jota pidetään pohjahintana ydinvoimalle.  Mutta Fennovoiman ydinvoimalan tarjoushinta on puolet tästä. Todennäköistä on siis, että Venäjän valtio ja OL3:n kohdalla Ranskan valtio tukevat omistamiensa yhtiöiden toimintaa. OL3 ylittää lähes 6 miljardilla tarjoushinnan ja jos todellinen hinta tulisi suomalaisten maksettavaksi, olisi talous täysin kuralla. Tätä kautta markkinat vääristyvät. Jos ydinvoimaa rakennetaan markkinaehtoisesti, pystyisi tuuli- tai biovoima kilpailemaan sen kanssa ilman tukia. Voi vain miettiä miten Suomen suuret energiapäätökset olisivat muuttuneet, jos ydinvoiman hinta olisi ollut oikea.

Joku voi sanoa, että on vain hyvä että ulkomainen valtio maksaa suomalaisten energiaratkaisut. Silloin unohtuu, että tällaiset julkiset tuet ovat itse asiassa turmiollisia omalle teollisuudellemme ja omille kotimaisille energiaratkaisuille. Sama tilannehan on telakkateollisuudessa, jossa Suomi ajaa reilua peliä. Samaa pitäisi ajaa nyt energiassakin.

4. Laskeeko uusiutuvien hinta vielä, vai ollaanko esimerkiksi aurinkosähkön hinnassa pohja jo saavutettu?

Uusien energiatekniikoiden esiinmarssi on vasta alussa, niiden innovaatiopotentiaali on suuri, jota kautta hinta tulee vielä varmasti alas. Aurinkosähkön kohdalla arvioidaan, että paneelien hinnat voisivat puoliintua jopa alle kymmenessä vuodessa. Vihreä puhdas sähkö tulee ajan myötä varmasti halvemmaksi kuin vanha energia.

Kunhan saadaan erilaiset hallinnolliset esteet ja kilpailunrajoitukset sähkömarkkinoilta poistettua, on aurinkosähkö jo nyt kustannukseltaan kuluttajan maksaman sähkönhinnan tasolla.

5. Miten uusiutuvien rakentaminen vaikuttaa sähkön markkinahintaan?

Sähkömarkkina toimii siten, että käyttökustannuksiltaan halvimmat tuotantomuodot käytetään ensin. Aurinko- ja tuulivoimalla ei ole polttoainekustannuksia, niiden marginaalihinta on käytännössä nolla, jota kautta ne priorisoituvat aina vapailla markkinoilla. Mitä enemmän näitä on käytännössä, sitä alemmas sähkön markkinahinta tulee. Hinta voi jopa mennä negatiiviseksi, kuten Saksassa on jo käynyt kun tuulee tai paistaa paljon. Paljon tuulta ja aurinko on myrkkyä vanhoille voimayhtiöille, koska hyöty valuu kuluttajille. Ansaintalogiikka onkin iso kysymys energiayhtiöille tällaisessa murroksessa, joka ei ratkea ilman innovatiivista ajattelua.

6. Miten käy talouden, jos lopetamme fossiilisten polttamisen, emmekä rakenna lisää ydinvoimaa?

Uudet innovaatiot ja tekniikat luovat uusia työpaikkoja ja talouskasvua. Vanhaan panostaminen vie työpaikat ja johtaa talouden negatiiviseen kierteeseen. Jos panostamme kotimaisiin energiaratkaisuihin ja –teknologiaan kuten uusiutuviin lähteisiin ja tehokkaaseen energian käyttöteknologiaan, jotka ovat todellisia vahvuusalueisiimme ja joilla myös maailman markkinat kasvavat humisten, olemme ratkaisemassa monta yhteiskunnan megaongelmaa yhtä aikaa: työpaikat, talous, energiaturvallisuus, ilmasto ja ympäristö sekä kohtuuhintainen energia. Talous kiittää kun panostamme uuteen.

Tulevaisuuden tutkimuksen professori Markku Wilenius

1. Tutkit pitkiä syklejä. Mistä merkeistä voi päätellä, että energiajärjestelmän globaali muutos on alussa?

On hyvä huomata, että kyse ei ole pelkästään energiasta, vaan kyse on teollisen yhteiskunnan siirtymisestä uuteen vaiheeseen. Ja niin kuin aikaisemminkin, vaiheiden välissä on kriisi, kuten finanssikriisi nyt. Kuten aina ennenkin, kun uusi sykli alkaa, nousevat tietyt teknologiat ja niiden sovellukset nostamaan talouden tuottavuutta. Tällä kertaa juuri uudet energiateknologiat ovat niitä, joiden tehtävä on kasvattaa talouden resurssitehokkuutta. Katsotaanpa vanhaa, meillä vieläkin vallitsevaa vanhaa energiateknologiaa. Sen tuottavuuskehityksen huippu ajoittui sotien jälkeisille vuosikymmenille. Ydinvoima on erinomainen esimerkki energiateknologiasta, joka ei ole pystynyt uusiutumaan ja tästä syystä se tänä päivänä on paitsi vanhaa teknologiaa, myös kehittyneille markkinoille aivan liian kallista. Kilpailukyvyssä se on hävinnyt pelin. Tätä tosiasiaa muistuttamaan meillä Olkiluodossa rakennetaan tällä hetkellä maailman kalleinta mausoleumia.

Teollisen kehityksen historiassa energia ja kommunikaatioteknologiat kulkevat käsi kädessä. Fossiilisen energiateknologian ja modernin kommunikaatiojärjestelmän samanaikainen kehittyminen viime vuosisadan alussa ei ole sattumaa. Kun kommunikaatioteknologiassa murros on jo tapahtunut, energiapuolella se on vasta tuloillaan. Kommunikaatioteknologioissa suunta on ollut pitkään selvä. Jatkuvasti mennään kohti yhä hajautetumpaa järjestelmää. Energiateknologiat seuraavat väistämättä perässä, koska se tarkoittaa korkeampaa tehokkuutta ja älykkäämpiä ratkaisuja.

On surkeaa huomata, että vahvalla yhteiskunnan tuella rakennettu vanha järjestelmä haraa väistämätöntä muutosta vastaan ja hidastaa näin yhteiskunnan uusiutumista ja uusiin mahdollisuuksiin tarttumista. Me olemme täydellisiä hölmöjä, jos tässä tilanteessa asetumme puolustamaan vanhaa.

2. Mihin muihin teknologiamurroksiin vertaisit energiajärjestelmien murrosta?

Parhaiten energiamurros vertautuu juuri digitaaliseen murrokseen. Digitalisaatiossa mennään kohti palveluita, jotka ovat hajautetumpia ja räätälödympiä. Sama muutos on myös energiajärjestelmissä edessä. Suunta on täydellisen selvä. Sama koskee myös muitakin sektoreita: oli sitten kyse hisseistä tai autoista, palvelujen osuus arvonlisäyksestä kasvaa koko ajan. Kun palvelut ovat ne jotka taloudessa kasvavat tulevaisuudessa, on päivän selvää että tämä tarkoittaa älykkäitä energiajärjestelmiä, joiden ympärille energiatuotteet rakennetaan.

Puhuminen energian hinnasta yksin määräävänä tekijänä on tässä maailmassa täysin absurdia. Se olisi suunnilleen sama kuin esittää, että veden hinta olisi yhteiskuntamme kehitystä keskeisesti määräävä tekijä.

Maailma mullistuu ja me emme halua seurata sitä sivusta

Ihmiset eivät lakkaa tarvitsemasta sähköä, lämpöä ja liikettä. Fossiilisten polttaminen loppuu vääjäämättä. Se tarkoittaa, että energia tuotetaan tulevaisuudessa uudella tavalla.

Me tiedämme jo nyt, että juuri uusiutuva energia lyö itsensä läpi. Tämä tapahtuu, sillä paikallisesti tuotettu uusiutuva energia on monin paikoin jo nyt halvinta tarjolla olevaa energiaa. Tulevaisuudessa uuden teknologian hintaetu vain kasvaa. Tämä murros on nopea ja laaja-alainen; meitä kuluttajia on paljon ja innostumme varmasti itse tuotetusta energiasta samalla tavalla kuin aikoinaan innostuimme kännyköistä.

Vanha energiateollisuus pelottelee suomalaisia yhä sillä, että valot sammuvat, kun tuuli tyyntyy ja aurinko laskee. Näiden syvälle juurrutettujen uskomusten vuoksi hidastamme kotimarkkinoiden syntymistä ja menetämme joka vuosi asemiamme energiateknologian nopeasti kasvavilla maailmanmarkkinoilla. Mitä pidempään odotamme, sitä vaikeampaa mukaan on päästä.

Peli ei kuitenkaan ole vielä menetetty. Voimme yhä rakentaa parempaa tulevaisuutta. Meidän pitää nopealla aikataululla tarttua toimeen ja kirjoittaa uudet pelisäännöt energiamarkkinoille. Poliitikoilla on tämä valta. Siksi meidän tulee tarttua toimeen. Ja kun me sen teemme, toivon poliitikkojen aloittavan työnsä kuuntelemalla riippumattomia tutkijoita vanhan energiateollisuuden työntekijän sijaan.

 



Peter Lund:
TkT Peter Lund on Aalto-yliopiston teknillisen fysiikan professori. Tulevaisuuden energian parissa 35 vuotta. Lukuisia kansainvälisiä asiantuntijatehtäviä, eurooppalaisten energiaohjelmien ohjausryhmissä, EU:n energianeuvonantajaryhmän ent pj, Euroopan Tiedeakatemioiden energiayhteistyön pj, EIT:n neuvonantaja. Koordinoinut kansallista uuden energiatekniikan tutkimusta, energia- ja ympäristö-SHOK tiedeneuvoston pj. 500 julkaisua, kouluttanut 30 tohtoria, kahden tiedelehden toimittaja. DI ydin-tekniikasta ja reaktorifysiikasta (80), TkT uudesta energiatekniikasta (84), London Business School (89).
http://physics.aalto.fi/wp-content/uploads/2014/07/PD-LUND_2014.pdf

Markku Wilenius:
VTT Markku Wilenius Turun yliopiston Tulevaisuuden tutkimuksen professori. Hän on väitellyt ilmastopolitiikasta vuonna 1997 ja toiminut pitkään Turun kauppakorkeakoulun tulevaisuuden tutkimuksen professorina. Hän toimi vuonna 2007-2009 saksalaisen finanssijätti Allianzin strategisen tutkimuksen johtajana. Hän on viimeisissä tutkimuksissaan keskittynyt talouden pitkiin aaltoihin ja tehnyt yhteistyötä suomen metsäteollisuuden ja finanssialan kanssa. Hänet on nimetty Euroopan Komission tutkimus- ja innovaatio-osaston asiantuntijaksi.

https://www.utu.fi/fi/yksikot/ffrc/yhteystiedot/henkilokunta/Sivut/markku-wilenius.aspx



 

Uusin The Economist kertoo uusiutuvien räjähdysmäisestä kasvusta:  http://www.economist.com/news/international/21647975-plummeting-prices-are-boosting-renewables-even-subsidies-fall-not-toy

Aurinkopaneelit laskevat sähkön hintaa Saksassa:

http://cleantechnica.com/2012/02/09/solar-pv-reducing-price-of-electricity-in-germany/

Fennovoiman edellinen veturi E.ON suuntautuu kokonaan uusiutuvien markkinoille:

http://reneweconomy.com.au/2015/e-on-ceo-future-energy-world-is-based-on-renewables-and-customer-solutions-95964

Deutche Bank aurinkosähkön hinnan kehityksestä:

https://www.db.com/cr/en/concrete-deutsche-bank-report-solar-grid-parity-in-a-low-oil-price-era.htm

Deutche Bank kertoo, että aurinkosähkö on saavuttanut verkkopariteetin useissa maissa:

https://www.db.com/cr/en/concrete-deutsche-bank-report-solar-grid-parity-in-a-low-oil-price-era.htm

IRENA: uusiutuva energia monin paikoin edullisempaa kuin fossiilinen:

http://www.irena.org/News/Description.aspx?NType=A&mnu=cat&PriMenuID=16&CatID=84&News_ID=386

Lappeenrannan teknillisen yliopiston vertailu sähkön tuotantokustannuksista:

http://www.lut.fi/uutiset/-/asset_publisher/h33vOeufOQWn/content/sahkon-tuotantokustannusvertailu-–raportti-ilmestyi

Bloomberg uutisoi, että fossiiliset eivät enää pärjää uusiutuville:

http://www.bloomberg.com/news/articles/2015-04-14/fossil-fuels-just-lost-the-race-against-renewables

Fraunhofer arvioi aurinkosähkön hinnan kehitystä:

http://www.agora-energiewende.org/fileadmin/downloads/publikationen/Studien/PV_Cost_2050/AgoraEnergiewende_Current_and_Future_Cost_of_PV_Feb2015_web.pdf

Ja viimeisenä Kaj Luukon blogi:

https://planeetta.wordpress.com/2015/04/14/vihreiden-etu-ei-ole-kenenkaan-etuni/

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

5Suosittele

5 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (60 kommenttia)

Matias Härkönen

Otsikko sopii hyvin kirjoitukseen, kun olet valinnut kaksi professoria, joiden mielipiteet sopivat omaan kuvaan ja joiden mielipiteistä on muutenkin pitkään keskusteltu ja kiistelty.

Itse vastineeseen et paljoa ottanut kantaa. Muuta kuin tuomalla esiin kirjoittajan työpaikan.

https://planeetta.wordpress.com/2015/04/14/vihreid...

Käyttäjän AnteroVartia kuva
Antero Vartia

Nimeä kaksi suomalaista professoria, jotka kiistävät Lundin ja Wileniuksen näkemykset, niin päästään vertailemaan.

Käyttäjän teresammallahti kuva
Tere Sammallahti

Titteleilläkö tätä keskustelua käydään vai argumenteilla? Koko vastineesi rakentuu argumentum ad auctoritatemille.

Käyttäjän juholaatu kuva
Juho Laatu

Tässä taisi olle kyse siitä, oliko Kaj Luukko oikeassa kommenteissaan (https://planeetta.wordpress.com/2015/04/14/vihreid...). Unohdetaan name dropping ja puhutaan itse asiasta. Ehkä kerrot missä kohdissa hän on mielestäsi oikeassa ja missä väärässä. Asiakysymysten kuittaaminen ja selvästi ajatuksella ja asiantuntemuksella kirjoitettujen kommenttien tuomitseminen pelkästään ihmisen työpaikkaan viittaamalla, ilman mitään perusteluita, on aika halpa temppu.

Käyttäjän mikkottaavitsainen kuva
Mikko Taavitsainen

Aloitetaan vaikka professoreista Satu Viljainen ja Kalevi Kyläheiko.

http://ilmastorealismia.blogspot.fi/2015/03/vaalie...

Käyttäjän ilkkahyttinen kuva
Ilkka Hyttinen Vastaus kommenttiin #25

Mikko,

ja tarkoitushakuisuudet vain jatkuvat - eivät heidän ns. toteamuksensa nosta heitä kovinkaan paljon korkeammalle kansan mutuyleistyksistä, kun kerran "talvella ei paista eikä kesällä tuule" ja pienvoimalat ovat jotain aivan muuta kuin "karvalakkihinnoissa"...

Moisista jarrutelmistakin huolimatta tuuli- ja aurinkoenergian hinta laskee ja saatavuus vain paranee, etc., kun taas ydinvoiman energian hinta vain kohoaa ja tarkoituksenmukaisuus entisestäänkin heikkenee...

Käyttäjän ilkkahyttinen kuva
Ilkka Hyttinen

Matias,

ko. kirjoittaja käyttää juuri osoittamaasi metodia etsimällä yksittäisiä, tarkoitushakuisia käppyröitä, lukuja ja asiasta irtireväistyjä osatotuuksia - tutustu sinäkin aiheeseen vähän syvällisemmin, lukemattomin tieteellisin ao. tietolähtein - etsipä monenko professorin, tutkijan tutkimustuloksia löydät? - eli yritä kumota edes aluksikaan:

Ovatko epävihreät oman uskonsa lahko? :

http://ilkkahyttinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/1920...

Käyttäjän seppoviljakainen kuva
Seppo Viljakainen

Antero

Alla näet tuuli/aurinkovoiman super-maan Saksan sähköntuotto luvut:

https://www.energy-charts.de/power_inst.htm

Saksan sähkötehon-tarve on n. 70 GW, tuuli/aurinkotehoa on n. 70 GW.

Jaakko, kysy itseltäsi ja läheisiltäsi : miksi Saksa ei sulje säteileviä ydinvoimaloitaan ja hiukkaspäästöillä sairastuttavia hiilivoimaloitaan?

Jouni Valkonen

Saksan tavoite on sulkea ydinvoimalat vuoteen 2023 mennessä. Hiilivoima ajettaneen Saksassa, kuten muuallakin euroopassa, alas vuoteen 2025 mennessä.

Kun otetaan huomioon hiilivoiman kustannukset ympäristölle ja yhteiskunnalle saastuttamisen muodossa, niin huomataan että hiilivoima on kallein tapa tuottaa sähköä – myös kalliimpaa kuin aurinkosähkön tuotanto ja varastoiminen akkuihin. Ydinvoima sen sijaan on toiseksi kallein tapa tuottaa sähköä, mutta ei sekään pärjää aurinkosähkölle + akuille, koska aurinkosähkön lähituotannosta jää kalliit sähkön siirtokustannukset kokonaan pois yhtälöstä.

Käyttäjän seppoviljakainen kuva
Seppo Viljakainen

Tavoite ja tavoite..ja nurkan takana odottavat hyper-super - akut ja taas kerran kuulen korvissani U2:n laulun sanat "How long must we sing this song".

En ole ottamassa kantaa ydin/hiilivoiman puolesta tai vastaan, se on aivan toinen keskustelu.

Tekninen totuus - ei poliittinen mielipide tai mielihalu - on , että NYT v. 2015 tuulivoimalla ei voi korvata mitään muuta sähköntuotantomuotoa l. kaikki tuulivoima-asennukset ja tuet ovat hukkaan heitettyjä miljardeja, jotka olisi voitu käyttää esimerkiksi noiden super-hyper-akkujen kehitystyöhön.

Tuulivoimaloiden liittäminen sähköverkkoon on yhtä järjetöntä kuin myydä autoja ilman renkaita : odotamme vain, että aivan kohta joku pyörät keksii.

Tapahtuuko - ja aivan varmasti se joskus tapahtuu- tuo sattumavoimien varastoinnin teknis/taloudellinen varastointimullistus viiden tai viidenkymmenen vuoden päästä jää nähtäväksi.

Heti sen jälkeen pystytämme tuulivoimalan joka niemeen ja notkoon ja saarelmaan.

Käyttäjän ilkkahyttinen kuva
Ilkka Hyttinen Vastaus kommenttiin #5

Seppo,

#42, #43 - "Tekninen totuus - ei poliittinen mielipide tai mielihalu - on , että NYT v. 2015 tuulivoimalla ei voi korvata mitään muuta sähköntuotantomuotoa l. kaikki tuulivoima-asennukset ja tuet ovat hukkaan heitettyjä miljardeja," - etpä voi mutuluuloinesi pahemmin erehtyä asiasta!

Karoliina Auvinen

Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun FinSolar-hankkeessa on tehty tuoreita aurinkoenergian hinta- ja kannattavuustarkasteluja. Ne osoittavat, että aurinkolämpö ja -sähkö ovat Suomessa nykyisin kannattavia kun aurinkoenergialla korvataaan esim. ostosähköä tai öljyä. Lisätietoja: http://www.finsolar.net/?page_id=1365

Käyttäjän seppoviljakainen kuva
Seppo Viljakainen

Karoliina

Ei yritystoiminnassa tarvita korkeakouluja kertomaan toimijoille mikä on kannattavaa ja mikä ei.

Jos joku toiminta on taloudellisesti kannattavaa l. tuottaa voittoa sijoitetulle pääamalle , on sinne rahaa saatavilla heti biljoonia euroja.

Näin on esimerkiksi järjettömällä yhteiskunnan tuella synnytetyssä tuuli/aurinkovoimahypetyksessä, josta lähivuosina tullaan tekemään puistattavia dokumentteja : miten lähes koko manner saatiin tällaiseen huijaukseen mukaan.

http://seppoviljakainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/1...

Jouni Valkonen

Olkiluoto kolmonen vaati ranskalaisten veronmaksajien tukea viisi miljardia euroa. Mitä tällä sitten saatiin? 10 vuoden myöhästyminen on maksanut ja tulee maksaa suomalaisille sähkön kuluttajille noin 5 miljardia euroa, koska sähkön hinta Suomessa on noin 5 % korkeampi kuin mitä se olisi ollut jos olkiluoto kolmonen olisi valmistunut ajallaan. Lisäksi 1600 megawatin sähkön tuotannon vaje on pääasiassa korvattu tuontisähköllä, joka suoraan vahingoittaa Suomen kansantaloutta.

Saksassa sen sijaan teollisuuden sähkö on jo euro-alueen halvinta ja esimerkiksi UPM keskittää tuotantoaan Saksaan. Tuosta käppyrästä nähdään teollisuussähkön laskeva trendi vuoteen 2013 saakka ja viime vuonna teollisuussähkön hinta Saksassa vajosi jo Ranskan alapuolelle:

http://energytransition.de/files/2014/07/60develop...

Käyttäjän Veli kuva
Veli Karimies Vastaus kommenttiin #18

Miksi muuten pidät vertailukelpoisina Suomessa totaalisen epäonnistunutta ydinvoimalahanketta Saksan energiewendeen? Mikset vertaa jonkun onnistuneen ydinvoimalahankkeen vaikutuksia Saksan energiewendeen? Pitäisikö ydinvoiman kannattajien ruveta nyt vertailemaan jonkun muun maan onnistuneita ydinvoimahankkeita Suomen tuulivoimahankkeisiin? Olisiko tämä mielestäsi rehellistä vertailua?

Jouni Valkonen Vastaus kommenttiin #53

Minulle ei nyt tule mieleen viimeajoilta onnistuneita ydinvoimahankkeita länsimaista. Joten Olkiluotoa ja Flamanville ovat jotakuinkin ainoa vertailukohta mitä ydinvoima maksaa tänään.

Ydinvoimassa on se ikävä puoli, että mitä pidemmällä ydinvoimateknologia on kehittynyt, sitä kalliimmaksi se tulee, koska paljostuu enemmän ja enemmän turvallisuuspuutteita. Esimerkiksi juuri vähän aikaa sitten paljastui että Flamanvillen ja Taishanin rakenteilla olevissa EPR:ssä on käytetty reaktoriastiassa väärää teräksen seosta, jolloin se tekee teräsrakenteesta liian hauraan. Nyt arvotaan että mitä tälle tehdään, koska sitä ei voida korjata purkamatta koko reaktoria.

Tämäkin virhe rakenteissa paljastui vain sen takia että me tunnetaan ydinvoimateknologiaa niin hyvin. 1970-luvulla kukaan tuskin olisi sitä huomannut. Tämän vuoksi 1970-luvulla ja 1980-luvulla rakennetut "onnistuneet" voimalaprojektit eivät kelpaa oikein vertailukohdaksi. Ja ylipäänsä silloinkin todellisten kustannusten arvioiminen on lähes mahdotonta, koska ydinvoimaprojektit olivat silloin tiukasti valtiovetoisia projekteja.

Käyttäjän Veli kuva
Veli Karimies Vastaus kommenttiin #54

Sinulle ei tule, muttet taida edes tietää mitä keskimäärin yhden gigawatin teho ydinvoimalla tuotettuna maksaa. Eikö tämä olisi sellainen mukava keskiarvo, joka ottaa huomioon sekä epäonnistuneet, että onnistuneet projektit ja eikö juuri tämä olisi sellainen luku johon verrata?

Mitä olet muuten mieltä siitä, että tämä erittäin pahasti epäonnistunut ydinvoimahanke, Olkiluoto 3, maksaa vähemmän kuin vastaavan määrän sähköä tuottavien tuulivoimaloiden rakentaminen optimaalisissa olosuhteissa?

Jouni Valkonen Vastaus kommenttiin #67

Luulen että olen perillä asioista harmiksesi varsin hyvin. Sen sijaan epäilen varsin vahvasti että oletko sinä perillä paljonko maksaisi sata prosenttia uusiutuvaa sähköä, joka on pääosin tuotettu tuuli- ja aurinkovoimalla?

Entä, oletko tietoinen uusiutuvan energiateknologian ennustettavista kehitystrendeistä? Eli paljon arvelisit aurinkopaneelien ja akkujen hintojen putoavan seuraavien 10 vuoden aikana. Entä paljon arvelisit että tuulivoiman hinta putoaa seuraavien 10 vuoden aikana?

Sellainen hauska kysymys kanssa mihin luulen että et osaa vastata. Hyväksyt varmaan että tuulivoima painaa sähkön markkinahintaa alaspäin, koska tuulivoiman marginaalikustannus on syöttötariffin takia hyvin tukevasti negatiivisen puolella. Sitten miten ajattelisit: säästääkö saksalainen teollisuus (kulutus >100GWh vuodessa) halvemman sähkön myötä sähkölaskussa enemmän kuin mitä saksalaiset maksavat tuulimyllyilleen tuotantotukea?

Nämä kysymykset on aika perusasioita mitä pitäisi tietää, jotta pystyisit muodostamaan aiheesta mielipidettä.

Käyttäjän auvorouvinen kuva
Auvo Rouvinen

tosta kinasta päästäs helposti. annataan rakennuskielto arevan prjektille koska se ei o valmistunut ajallaan (iltalehden arvion mukaan toi sekoilu on maksanut kuluttajille 3 miljardia kohonneena sähkön hintana. mä väittäsin et kymmenen)

koska ydinvoimala ei enää uhkaa pien tuotantoa, alkaa investoinnit. meiä o tavote päästä hiilineutraaliksi ja se onnistuu helpoiten verotuksella.

muutetaa niin että alv pois ja tilalle hiilivero. koska verotukses pitää olla ennakoitavuutta, tehdää ekan 4% alv lasku, sit 2% vuoteen kunnes alv o nolla, hiilivero tuottaa 100% sen tuloista.

tosin noin pitkälle ei tartte mennä koska 1% palkkakustannusten lasku alentaa 1% työttömyyttä. elikkä 24% takaa meille täystyöllisyyden.

siitä seuraa veronmaksupohjan laajeneminen eli veroasteen lasku.

syntyy automaattisesti sekä vihreä, tukea kaipaamaton energiasektori että palvelualan duunia. vaikuttaa hiukka ihmeeltä? sitä se onkin. katos mä oon kommari ja siks tiedän kuinka kapitalismin saa toimii. (kommarit o niit jotka johtaa kiinaa, siel talous kasvaa 10% vuoteen)

Käyttäjän teresammallahti kuva
Tere Sammallahti

Se, että vastineen kirjoittaja on Helsingin Energian työntekijä on itse asiassa meriitti kirjoittajalle, hänen kun voidaan katsoa olevan ammattilainen energia-alalla. Aatteellisesti tuulivoimatuottajien etuja ajavan puolueen samppanjaosaston ykkösmieheltä taas ei voida odottaa asiantuntemusta.

Muutenkin, nämä keskustelut käydään argumenteilla, ei titteleillä. Lund on aivan samanlainen lobbari kuin kuka tahansa muukin energiateollisuudessa valitsemalleen eturyhmälle verotukea ajava taho eikä hänen sanansa paina keskustelussa sen enempää kuin kenenkään muunkaan.

Esimerkiksi Lundin "Saman kysymyksen voisi tehdä seuraavasti: mitä tehdään jos iso voimala putoaa pois verkosta tai jos sähkön kulutus vaihtelee" argumentti on typerä. Aurinko laskee joka ilta ja pystymme varmuudella sanomaan, että Suomessa ei paista eikä tuule merkittävästi ison osaa vuotta. Isot voimalayksiköt taas eivät Suomessa tuosta noin vain "putoa pois verkosta".

Aika hurjaa, käyt keskustelua puolueesi puoluetoimiston propagandistien ja yliopiston professorien kautta. Itse et osallistu keskusteluun etkä argumentointiin millään tavalla.

Käyttäjän auvorouvinen kuva
Auvo Rouvinen

muutama vuosi sitten, pahimmilla pakkasilla putos verkosta viis ruottalaista ydinvoimalaa pahimpien pakkasten aikaan. huoltokatkos joka maksoi kuluttajille hesarin mukaan 5 miljardia kohonneena sähkön hintana. (oli muistaakseni 2010)

kalifornian sähköpula enronin aikaan johtu siit että melklarit ajo voimaloita alas vedättääkseen hintaa.

eli kyllä niitä tippuu ja joku tekee tilin.

on paljon helpompi sulkea yksi ydinvoimala kun miljoona aurinkopanelia. taikka 500 sähkö+kaukolämpö voimalaa.

Käyttäjän teresammallahti kuva
Tere Sammallahti

Minä kun luulin, että puhuimme Suomen energiantuotannosta. Olenko eksynyt väärään keskusteluun vai miksi vetoat Ruotsiin?

Ne miljoona aurinkopaneelia eivät joka tapauksessa tuota kunnolla, kun on pilvistä, yö tai muuten vain pimeää. Ydinvoimala tuottaa säästä tai päivänajasta huolimatta.

Käyttäjän auvorouvinen kuva
Auvo Rouvinen Vastaus kommenttiin #14

ööh kun ne o samas sähköpörssis. tai ainakin sillon oli. hinta pamahti suomessa taivaisiin.

oon tosta nujunnu 22.02.2010 kansalaiskeskustelussa.

Käyttäjän teresammallahti kuva
Tere Sammallahti Vastaus kommenttiin #41

Ei ruotsalaisista ydinvoimaloista tule suomalaisia sillä, että ne ovat samassa sähköpörssissä. Eikö huolesi ruotsalaisten ydinvoimaloiden luotettavuudesta ole ennemminkin argumentti sen puolesta, että Suomeen pitäisi rakentaa lisää omaa ydinvoimaa? Ruotsalaisethan voivat vaikuttaa pörssisähkön hintaan myös vesivoimaloillaan, vastustatko sillä verukkeella myös suomalaista vesivoimaa?

Käyttäjän ilkkahyttinen kuva
Ilkka Hyttinen Vastaus kommenttiin #14
Käyttäjän ilkkahyttinen kuva
Ilkka Hyttinen

Tere,

juu ko. Helenin "ammattilainen" laulelee laulujaan näköjään myös yhtiötään vastaan - ei ihme, että täytyy laukoa ns. puskista:

”Suvilahden aurinkovoimala on hieno osallistava oivallus”:

Suvilahden aurinkovoimala on saanut Energiateollisuuden Kestävän kehityksen foorumin kunniamaininnan Vuoden ilmastoteko 2015 -kilpailussa.
Kestävän kehityksen foorumin mukaan aurinkovoimala on hieno osallistava oivallus ja kustannustehokas ratkaisu aurinkosähkön lisäämistä ajatellen.

Koko kilpailun voiton vei Turku Energian ilmastoystävällinen energiapaketti.

Suomen suurin aurinkovoimala valmistui Suvilahteen maaliskuussa 2015. Sen 1188 paneelia tulevat tuottamaan vuodessa yhteensä 275 megawattituntia aurinkosähköä. Voit seurata aurinkovoimalan tuotantoa reaaliajassa täällä.

Aurinkovoimalan paneelit vuokrattiin nimikkopaneeleina, joista kuka tahansa pystyi hankkimaan omansa ja saa jatkossa paneelin tuottaman sähkön käyttöönsä. Nimikkopaneelit myytiin loppuun muutamassa päivässä. Parhaillaan suunnittelemme seuraavaa aurinkovoimalaa."

http://blogi.helen.fi/suvilahden-aurinkovoimala-on...

Aika hurjaa, itselläsi ei ole esittää yhtäkään vertaisarvioitua tutkimustulosta alalta - aloita omat tutustumisesi - ajatuksella - aiheeseen vaikkapa täältä:

Ovatko epävihreät oman uskonsa lahko :

http://ilkkahyttinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/1920...

"Suomessa ei paista eikä tuule merkittävästi ison osaa vuotta." - ja siksikös pisäisikin hävittää kaikki tuuli- ja aurinkovaoimalat kannattamattomina?!! no sinäkinhän toistelet tässäkin vain hyvin yleistä mutu-uskoa "Talvella ei paista eikä kesällä tuule" ...

"HS Näköislehti: Sähköä voi säilöä
Jos tuuli- ja aurinkovoiman käyttöä halutaan lisätä, sitä pitää pystyä varastoimaan:

Au­rin­ko- ja tuu­li­voi­man tuo­tan­to li­sään­tyy maail­mal­la. Sak­sas­sa on ra­ken­net­tu puo­les­sa­tois­ta vuo­des­sa yh­den Ol­ki­luo­don voi­ma­lai­tok­sen ver­ran au­rin­ko­voi­maa."

http://www.hs.fi/paivanlehti/27022015/tiede/S%C3%A...

Aurinkoenergia Suomessa:

http://www.lut.fi/uutiset/-/asset_publisher/h33vOe...

http://www.lut.fi/uutiset/-/asset_publisher/h33vOe...

Aurinkoenergian asiantuntijoita Suomessa :

LUT:n aurinkoenergian asiantuntijat ovat sitä mieltä, että käytännössä on lisättävä ihmisten tietoisuutta mahdollisuuksista hyödyntää aurinkoon perustuvaa energiaa.

http://www.lut.fi/uutiset/-/asset_publisher/h33vOe...

Asiantuntijat:

http://www.lut.fi/yhteistyo-ja-palvelut/medialle/a...

”Kannatan tuulivoimaa, mutta en omalle takapihalleni”
- Asukkaiden asennoitumisesta tuulipuistohankkeisiin ; Pro gradu -tutkielma/Jemina Laitinen:

https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/1...

Aurinko- ja tuulivoima ovat tulevaisuudessa halvimmat energiamuodot:

http://www.lut.fi/uutiset/-/asset_publisher/h33vOe...

Käyttäjän teresammallahti kuva
Tere Sammallahti

Hassua että satuit kirjoittamaan, kun niitä lukuja juuri julkaisin: http://blogbook.fi/teresammallahti/uusiutuva-energ...

Se, että Suvilahden voimala on saanut jonkin palkinnon, ei kerro siitä tuon taivaallista. Suvilahden voimalan sähkö maksaa kuluttajalle enemmän kuin normaali sähkö.

En löytänyt tekstisäsi ensimmäistäkään argumenttia, vaan lähinnä väittämiä ja toteamuksia siitä, mitä mieltä joku näistä asioista ehkä on.

Käyttäjän ilkkahyttinen kuva
Ilkka Hyttinen Vastaus kommenttiin #57

Tere,

sekään mutusi ei kumoa itse aurinkovoimankin teknistaloudellista vääjäämätöntä kehitystrendiä. Miksi tuijottelet vain tuohon Suvilahden voimalaan, etkä tutustu lainkaan itse laajaan kokonaisuuteen? - aiheesta n- blogiani ja lukematon määrä linkkejä - olet valitettavasti ulapalla kuin ... - ei pelkkiin väittämiin - sekä tieteellisiin että käytännön tuloksiin - nimenomaan tuulivoimasta. - Jos asiat ovat jo muualla monen tieteilijän voimin todistettu, ei uutta ruutia tarvitse enää keksiä eikä kehitellä.

Käyttäjän Viljamikinnunen kuva
Viljami Kinnunen

Pitkälti samaa mieltä Teren kanssa ja aivan erityisesti keskustelun käymisestä argumenteilla eikä titteleillä, mihin Vartia ei ihan täysin pysty.

Mutta kommenttiisi: "Isot voimalayksiköt taas eivät Suomessa tuosta noin vain "putoa pois verkosta""

Kehottaisin googlaamaan vaikkapa "Olkiluoto pysähtyi" tai "Loviisa pysähtyi", Viimeisen 10 vuoden ajalta löytyy kymmeniä uutisia suunnittelemattomista seisokeista. Ja tuo on mielestäni ihan oikeasti keskitetyn energiantuotannon suurimpia ongelmia.

Käyttäjän teresammallahti kuva
Tere Sammallahti

Juu, tietysti kaikki on mahdollista ja siksi on hyvä olla olemassa varavoimayhteydet naapureihin. En nyt tiedä löysinkö kymmeniä, mutta ainakin joitain seisokkeja. Tarkoitukseni oli verrata ydinvoimaloita näihin uusiutuviin, joista aurinkovoima seisoo ennustettavissa olevan ajan ja ajankohdat vuosittain siinä, missä tuulivoima seisoo ennustettavissa olevan ajan, mutta ennustamattomin ajankohdin.

Ydinvoimaloiden käyttöaste Suomessa on niin kova, että vetoaminen niiden mahdollisiin suunnittelemattomiin seisahtumisiin alkaa olla lillukanvarsiin takertumista.

Jokainen seisokki on toki ongelma, mutta ydinvoima on silti melko kirkkaasti luotettavinta vähäpäästöistä, kun kokonaiskuvaa katsotaan.

Käyttäjän esamttl kuva
Esa Mattila

"Poliitikon ei pidä takertua yksityiskohtiin, vaan päinvastoin hahmottaa suurempia kokonaisuuksia ja ymmärtää siitä olennainen"

Jos näin on, niin kehottaisin ymmärtämään Saksan esimerkistä, että ydinvoima korvataan hiilivoimalla, ei aurinkoenergialla. Tai tiesithän sinä sen. Mutta et halua puhua siitä.

Jouni Valkonen

Jos sinua Saksan tilanne kiinnostaa, niin suosittelen että luet Miikka Salon tuoreen kirjan "Energiakäänne: Saksan ja Suomen energiapoliittiset valinnat"

http://www.visili.fi/fi/uutiset/2015/04/tilaa-tai-...

Siinä on ihan tutkittua tietoa siitä mihin saksalainen energiapolitiikka perustuun. Tutkittu ja faktaperustainen tieto on hyvin erilaista kuin mutut ja mielikuvat.

Vuonna 2014 Saksan hiilidioksidipäästöt olivat matalimmat muistaakseni 25 vuoteen. Lisäksi lisääntynyt hiilivoiman osuus johtuu käytännössä siitä, että uusiutuvien, erityisesti aurinkosähkön, tuotanto on erityisesti syönyt säätöön käytettyn kalliin maakaasuun osuuksia. Juuri kuukausi sitten Saksassa suljettiin lopullisesti vuonna 2010 käyttöön otettu huippumoderni maailman korkeimmalla, yli 60 %:n hyötysuhteella maakaasusta sähköä tuottava voimala, koska uusiutuvat söivät sen kannattavuuden.

Käyttäjän MikkoKotiranta kuva
Mikko Kotiranta

Olen ollut Pete Lundin luennolla ja en ymmärrä miehen ajatuksia juurikaan. Hänen mielestään Helsingin energiantuotannon voi ratkaista rakentamalla n.6000 tuulimyllyä Helsingin rannikolle. Sopii yrittää minun puolesta. En asu Helsingin rannikolla. Sen sijaan harmittelisin pihlajasaaren menetystä tuulienergialle.

Antero haluaisi sivulauseessa selvästi Mattolaituri ravintolansa eroon valtakunnanverkosta? Miksi. Luulisi hänen yrittäjänä ymmärtävän että asiakkaat arvostavat jäitä skumppakulhossa enemmän kuin kylmää merivettä. Merivettä jota Antero kantaa ämpäri kerrallaan kävelyalueen ylitse. Antero mielellään myös tuo vaikka hevosella skumppapullot jäähtymään mereen. Fossiilisia polttoaineitahan ei pitänyt jatkossa hänen mielestään tuoda.

Käyttäjän ZeiEizh kuva
Juha-Matti Hakala

Kajn syyttäminen lobbaamisesta on minusta sangen kummallista. Helen tekee 61% hiilellä energiaa ja sähköstä 20% on ydinvoimasta.
Lisäksi hän on töissä pelletti-puolella, joten jos hän lobbaisi työpaikan puolesta, niin se olisi hiili ja pelletit, eikös?

Sitävastoin Lundhan on ammatti-lobbari.
"Raportin on kirjoittanut suomalaisista energia-alan asiantuntijoista koostuva työryhmä(Lund, Lovio ym.). Tutkijat ovat tehneet raportin virkatyönä. Työryhmän sihteerin Oskari Nokso-Koiviston työn ovat rahoittaneet kiinteistötekniikan palveluyhtiö Caverion, Ammattiliitto Pro, sijoitusyhtiö Taaleritehdas ja energiayhtiö St1. Kukin organisaatioista hyötyisi energiapolitiikan uudistamisesta."
http://www.taloussanomat.fi/.../kova-ehdotus.../20...

"Uusiutuviin siirtyminen olisi kansantalouden kannalta äärimmäisen kannattavaa. Poliitikkojen olisi vihdoin aika katsoa totuutta silmiin ja tehdä tarvittavat päätökset."
Lund sanoi, että Fennovoiman 500 työpaikkaa pitäisi korvata 50 000 uusiutuvan työpaikalla. Jos vaikka Fennovoiman palkkakustannus per kWh olisi 0,1c. niin sama sähkömäärän teko 50 000 työpaikalla maksaisi siis sata kertaa enemmän per kilowattitunti. Ei mitään järkeä.

Lundin ja Wileniuksen vastaukset on niin ympäripyöreää unelman luomista, ettei siihen pääse kiinni, kun siinä ei oikeastaan sanota mitään. Hienoja sanakäänteitä ja toivekuvien luontia.
"Teollisessa vallankumouksessa lammaspaimenet olivat suurimmat häviäjät" :)

LUND:"Aalto-yliopistossa olemme laskeneet, että tarkasteltaessa Helsingin (HELEN) kaukolämpö- ja sähköjärjestelmää kokonaisuutena, voisi 60% kaikesta sähköstä tulla tuulesta ilman mitään säätöongelmia "
Paperissa on oletus, että näin voisi olla, mikäli HELEN ylläpitää nykyiset nopeat hiiliturbiinit ja osuuden vesivoimastaan säätönä. Hinnastakaan ei puhuta mitään. :)
http://onlinelibrary.wiley.com/doi/10.1002/er.3283...

LUND:"Ydinvoiman hinta on kimurantti kysymys, koska siihen saattaa liittyä valtion tukia, jotka ovat itse asiassa kilpailulainsäädännön vastaisia. Englannissa hallitus antaa ydinvoimalle yli 100€/MWh (35 vuotta) takuuhinnan, jota pidetään pohjahintana ydinvoimalle. Mutta Fennovoiman ydinvoimalan tarjoushinta on puolet tästä. Todennäköistä on siis, että Venäjän valtio ja OL3:n kohdalla Ranskan valtio tukevat omistamiensa yhtiöiden toimintaa. OL3 ylittää lähes 6 miljardilla tarjoushinnan ja jos todellinen hinta tulisi suomalaisten maksettavaksi, olisi talous täysin kuralla."
Hinkley C:n "strike price" vedetään jonkinlaiseksi tyyppiesimerkiksi siitä mitä ydinvoima maksaa (totta kai, onhan se isoin saatavilla oleva luku) niin olisiko sitten älyllisesti rehellistä ottaa samasta lähteestä myös pohjahinnat uusiutuville? Ja ne kai on ne pohjahinnat myös kotimaisille uusiutuville samalla lailla?
Maatuulivoima: ~135 €/MWh
Merituulivoima: ~225 €/MWh
Iso aurinkovoima: ~175 €/MWh
Dedikoitu chp biomassa: ~180 €/MWh
Aalto/vuorovesi: 445 €/MWh

LUND:" Aurinkosähkön kohdalla arvioidaan, että paneelien hinnat voisivat puoliintua jopa alle kymmenessä vuodessa. Vihreä puhdas sähkö tulee ajan myötä varmasti halvemmaksi kuin vanha energia."
Vaikka paneelit olisivat ilmaisia, varastointi maksaa. Esim. akut. Tällä hetkellä akut maksaa 300 taalaa per kWh. Jos haluat akut talven OKTn 10 000kWhn kulutuksen takeeksi, niin akut maksaisi 3 miljoonaa. Vaikka akun hinta alenisi 90%, niin silti hinnaksi jäisi 300 000 taalaa. 30 vuoden investointi, $10000 vuosi, puolet vuoden sähköstä, tarkoittaisi hinnaksi 50USc/kWh.

LUND:"Sähkömarkkina toimii siten, että käyttökustannuksiltaan halvimmat tuotantomuodot käytetään ensin. Aurinko- ja tuulivoimalla ei ole polttoainekustannuksia, niiden marginaalihinta on käytännössä nolla, jota kautta ne priorisoituvat aina vapailla markkinoilla. Mitä enemmän näitä on käytännössä, sitä alemmas sähkön markkinahinta tulee. Hinta voi jopa mennä negatiiviseksi, kuten Saksassa on jo käynyt kun tuulee tai paistaa paljon. Paljon tuulta ja aurinko on myrkkyä vanhoille voimayhtiöille, koska hyöty valuu kuluttajille. Ansaintalogiikka onkin iso kysymys energiayhtiöille tällaisessa murroksessa, joka ei ratkea ilman innovatiivista ajattelua."
Totta, mutta miten sen voi laskea kuluttajan iloksi, että maksamme ensin ~7c syöttötariffia ja sitten vielä 5c sähkön hintaa. Yhteensä 13c/kWh. Fennovoiman tuottajahinta on alle 5c/kWh ja siitä osakasyhtiölle myyntikatetta 30% niin voitaisiin ostaa sitä sähköä 8c/kWh.

LUND:" Uudet innovaatiot ja tekniikat luovat uusia työpaikkoja ja talouskasvua. Vanhaan panostaminen vie työpaikat ja johtaa talouden negatiiviseen kierteeseen. Jos panostamme kotimaisiin energiaratkaisuihin ja –teknologiaan kuten uusiutuviin lähteisiin ja tehokkaaseen energian käyttöteknologiaan, jotka ovat todellisia vahvuusalueisiimme ja joilla myös maailman markkinat kasvavat humisten, olemme ratkaisemassa monta yhteiskunnan megaongelmaa yhtä aikaa: työpaikat, talous, energiaturvallisuus, ilmasto ja ympäristö sekä kohtuuhintainen energia. Talous kiittää kun panostamme uuteen."
Jos kaikki menisi kuin elokuvissa.

Se minusta on ansiokasta, että Vartia on tunnustanut oman asiantuntimuksensa rajoittuneisuuden ja kysynyt asiaa kahdelta eri alan professorilta.

Jouni Valkonen

Juha-Matti Hakala kirjoitti: "Vaikka paneelit olisivat ilmaisia, varastointi maksaa. Esim. akut. Tällä hetkellä akut maksaa 300 taalaa per kWh. Jos haluat akut talven OKTn 10 000kWhn kulutuksen takeeksi, niin akut maksaisi 3 miljoonaa. Vaikka akun hinta alenisi 90%, niin silti hinnaksi jäisi 300 000 taalaa. 30 vuoden investointi, $10000 vuosi, puolet vuoden sähköstä, tarkoittaisi hinnaksi 50USc/kWh."

Ei uusiutuva energia tarvitse kuin noin 12-120 minuutin tarpeisiin akkujen varastointikapasiteettia. Tällöin päästään kulutusjouston ja maalämmön hyödyntämisen kanssa noin 60-90 prosenttiin tuuli- ja aurinkovoimaa. 12 minuutin puskuri riittää noin 60-70 prosenttiin tuuli- ja aurinkovoimaa, kun 120 minuutin puskuri riittää noin 80-90 prosenttiin tuuli- ja aurinkovoimaa.

Loppu on helppo hoitaa puuhakkeella (missä saatavilla) ja/tai synteettisellä polttoaineilla.

Tuo 12-120 minuutin puskuri sen sijaan voidaan toteuttaa helposti ja nopealla aikataululla (vuoteen 2020 mennessä) hajautetuilla akuilla sekä sähköautoilla. Aurinkosähkön varastoiminen akkuihin tuli kannattavammaksi myöhempää käyttöä varten kuin sen syöttäminen verkkoon Saksassa jo vuonna 2013. Globaalisti koko muu maailma saavuttaa hajautettujen akkujärjestelmien pariteetin vuoteen 2020 mennessä.

Käytännössä suurin hidaste hajautettujen akkujärjestelmien yleistymiselle tällä hetkellä on ettei ole vielä kunnollista Smart Grid infrastruktuuria, joten sähköverkko-operaattori ei kykene vielä kontrolloimaan etänä kotitalouksien asentamia hajautettuja akkujärjestelmiä.

Eli käytännössä uusiutuvien tiellä on enää vanhanaikainen infrastruktuuri sekä vanhanaikaiset asenteet. Sekä ehkä kaikkein tärkeimpänä, saavutettujen etujen härkäpäinen puolustaminen. Näet miljoonat eläkesäästäjät menettävät eläkesäästönsä kun perusvoiman tuottajat ajetaan konkurssiin kun siirrytään sataan prosenttiin uusiutuvaa energiaa. Tämä siirtymä tulee myös olemaan katastrofaalisen nopea. Saksan perusvoiman tuottajat ovat jo ottaneet raskaasti osumaa, vaikka aurinko+tuulivoiman osuus on Saksassa vasta noin 20 %. Arevan konkurssia odotellessa lasketaan jo päiviä.

Käyttäjän ZeiEizh kuva
Juha-Matti Hakala

Viime marraskuussa Kuopiossa paistoi aurinko 12 minuuttia.
Marras-joulukuun auringonpaiste Helsingissä oli 30h.
Keski-tuuli Jyväskylässä oli joulukuussa 1,8m/s.

Nämä vain esimerkkeinä. palataan sitten asiaan, kun saat tuulen toimimaan koko ajan ja auringon paistaa joka päivä.

Tottakai voit savuttaa puuhakkeella säätövoiman ja muillakin konstein, mutta miksi sitten edes rakentaa aurinko- tai tuulivoimaa. Paljon helpompaa ja halvempaa tehdä pelkkä puuvoimala ja elää pelkästään sillä.

Jouni Valkonen Vastaus kommenttiin #24

Suomi, Suomi, Suomi ja Suomi. Me ei eletä missään Suomessa, vaan maapallolla. Pitäisi ottaa näissä asioissa globaali näkökulma. Toki Suomen pitää tehdä kuten muutkin kolmen pointin takia:

(1) EU määrää että Suomenkin on mentävä energiapolitiikassa samoilla linjoilla kuin muu EU. Joten Suomi voi tehdä energiaremontin vapaaehtoisesti nauttien edelläkävijän etulyöntiasemasta globaaleilla markkinoilla, tai sitten pakolla tuomalla teknologian ja osaamisen ulkomailta, lähinnä Ruotsista ja Saksasta.

(2) Koska koko muu maailma menee sataan prosenttiin uusiutuvia ja tarkemmin vielä sataan prosenttiin aurinkoenergiaa, koska aurinkoenergian innovaatiopotentiaali on korkein, niin on selvää, että suomalaistenkin pitää pyrkiä aktiivisesti näille eksponentiaalisesti kasvavile globaaleille markkinoille. Pienikin osuus kasvavilla markkinoilla kääntyy valtavaksi talouskasvuksi... Nokia kasvuakautenaan vastasi noin neljänneksestä koko Suomen talouskasvusta.

(3) Suomi voi aika hyvin kompensoida pimeän talven aiheuttaman aurinkoenergiapulan tuulivoimalla ja puuhakkeen polttamisella sekä tuomalla sähköä Ruotsista.

*

Kannattaa muistaa globaali perspektiivi, että väestön ja talouden kasvun takia vuoteen 2050 mennessä sähkön kysyntä kymmenkertaistuu nykytilasta. Tämä onnistuu käytännössä vain ja ainoastaan sadalla prosentilla uusiutuvia. Mitään muuta oikeasti toimivaa vaihtoehtoa ei ole olemassa. Joten me mennään sataan prosenttiin uusiutuvia, maksoi mitä maksoi. Me voidaan vain toivoa että uusiutuva energiateknologia kehittyy nopeasti ja siten sataprosenttia uusiutuvia maksaisi mieluummin vähemmän kuin enemmän.

Yksiasia on kuitenkin selvää, ettei uusiutuva energiateknologia kehity, mikäli sille ei luoda toimivia globaaleja markkinoita ja anneta ihmisille vapaita käsiä ja riittävää rahoitusta toteuttaa sitä missä he ovat parhaita ratkaisemalla ylitsepääsemättömältä näyttäviä ongelmia eli tuottamalla innovaatioita. Sata prosenttia vaatii valtavasti innovaatioita, mutta innovaatiot tuottavat myös aitoa ja kestävää talouskasvua.

Käyttäjän ZeiEizh kuva
Juha-Matti Hakala Vastaus kommenttiin #27

Kehittyy, kehittyy, kehittyy. Ei me missään ihmemaassa eletä vaan maapallolla.

Vaikka tekniikka kuinka kehittyisi, niin jos aurinko toimittaa meille ämpärillisen sähköä päivässä, niin mikään kehittyminen ei saa siitä kahta ämpäriä aikaiseksi. Ei edes 1,1 ämpäriä.

#Energiaremontti15 on ihan höpöhöpöä. Se ei onnistu edes uskomalla pikku-ukkoihin. 2050 meillä on ainakin OL1, 2, 3 ja HK1, jota tuottaa yli kolmanneksen 2050 sähköstä.
Ainoa vaihtoehto, miten se toteutuisi, on laittaa ydindynamot kiinni. In your dreams.

Saudi-Arabia, joka on aurinkovoiman luvattu keltainen planeetta, lähtee rakentamaan ydinvoimaa. Minkäköhän takia? :)

Sähköä ei välttämättä riitä aina ulkomailta ja eikös puhe Fennoa vastaan ole ollut energiaomavaraisuus, heh.
Vähäsateinen kesä ja tyyntä, niin Ruåtsin spot-hinta menee jo semmoiselle tasolle, että kannattaa täällä laittaa tehtaat kiinni.

200 000 x Teslan 85kwh akku on 17 000MWh. Suomen tuntikulutus keskimäärin 8000MWh.
Jos ajatellaan että 20% on säädön tarve, eli 1600MWh, niin 10h kestäisi akut. Mitäs jos ei moneen päivään tuule? Tai tuule juurikaan? Ja niillä autoilla pitäisi ajaakkin vielä mielellään. :)

Jouni Valkonen Vastaus kommenttiin #29

Ei uusiutuvat tarvitse kuin enintään kahden tunnin säädön tehtäväksi akuilla. Sitä pitempiaikainen säätö on kannattavampaa tehdä höyryturbiineilla.

Esimerkiksi Saksassa on tällä hetkellä 198 GW asennettua kapasiteettia ja keskimääräinen kulutus on noin 60 GW. Eli Saksassa on noin kolme kertaa enemmän asennettua kapasiteettia kuin mikä on sähkön kysyntä. Tämä johtuu siitä että nykyinen sähköverkko tarvitsee paitsi perusvoimaa ja säätövoimaa, niin lisäksi se tarvitsee sekä nopeasti käynnistyvää että hitaasti käynnistyvää varavoimaa. Suomessakin on useampikin hiilivoimala varalla odottamassa naftaliinissa sitä päivää että syystä tai toisesta ydinvoimaloita pitää ajaa alas enemmän kuin yksi.

Tuulivoimataloudessa sen sijaan ei tarvita kuin tuulivoimaa ja sille yksinkertainen säätövoima, joka toimii siis vuorokausitason säätövoimana, vuodenaikojen tason säätövoimana, nopeasti käynnistyvänä varavoimana sekä hitaasti käynnistyvänä varavoimana. Käytännössä siis tuulivoima taloudessa, mikäli on asennettu noin parin tunnin tarpeisiin hajautettua akkukapasiteettia, meille riittää yksinkertainen säätö. Eli säätövoimaa tarvitaan sekä käyttötuntien että asennetun kapasiteetin suhteen noin 50 % vähemmän kuin nykysysteemissä.

Nämä on hankalia asioita käsittää koska tuulivoima/älyverkko teknologia ja markkinat ovat niin perustavalla tasolla erilaisia kuin mihin perinteisen sähköverkon kanssa ollaan totuttu.

Inttämällä vastaan ja epäilemällä asiat eivät edisty. Tosiasia kuitenkin on että juna nytkähti jo liikkeelle, joten nyt on kiire, koska me vielä ehditään juoksemaan juna kiinni. Neljän vuoden kuluttua sen sijaan on aivan varmaa, että juna meni jo. Samoin menivät cleantechin tarjoamat vientimahdollisuudet.

Käyttäjän ZeiEizh kuva
Juha-Matti Hakala Vastaus kommenttiin #34

Niin, 198GW asennettua kapasiteettia tuuli-ja aurinkovoimalla ei edes toisi Suomessa 60GWta todellista kapasiteettia.
Kumminkin säätövoimaa pitää olla dedikoituna(asennettuna ei niin paljoa) 198GWtä varten 198GW. Koska välillä ne toimii -1GW kapasiteetilla ja kun on kelit kohdallaan, niin ne toimii 198GW kapasiteetilla.

Sitä voi kompensoida jonkin verran tehonnostoilla ym. kikkailulla, mutta penetraation kasvaessa, niiden kapasiteetti loppuu. Lisäksi tehonnostot ja laskut vievät voimalaitokset epämukavuusalueelle, jolloin ne eivät ole niin taloudellisia tai kestäviä, kuin sillä sopivalla kapasiteetilla. Niin kuin auton moottorikin, tyhjäkäynti ei ole hyvästä eikä napit kaakossakaan ole hyväksi.

Ydinvoiman säätötarve on kumminkin hyvin harvinaista. Vuotuiset käyttöasteet on kumminkin olleet yli 90%.
Kun taas aurinkoa ja tuulta säädetään koko ajan.

Älyverkko ilman sähköä ei ole enää älyverkko. Jostain sen sähkön pitää tulla sinne.

Se että me itse emme niitä käytä ei ole esteenä tekniikan kehittämiselle. Totta kai me kannatamme niiden kehittämistä ja myyntiäkin, käyttöäkin kun ne on taloudellisesti järkeviä. Mutta ei ole mitään syytä mennä persaus edellä puuhun, kehitetään ja rakennetaan se varastointi ensin ja sitten aletaan laittaa rupeleita nimennokkiin.
Siihen asti tuulen-ja auringon hyöty energiapaletissa on vain tulonsiirto ja ilmastonmuutos-vaikutus sangen olematon.

Käyttäjän ilkkahyttinen kuva
Ilkka Hyttinen Vastaus kommenttiin #39

Juha-Matti,

Aurinko- ja tuulivoima ovat tulevaisuudessa halvimmat energiamuodot :

http://www.lut.fi/uutiset/-/asset_publisher/h33vOe...

- rimpuile sinäkin siellä kestävän kehityksen uusiutuvia energiamuotoja vastaan vaan aivan vapaasti...

Jouni Valkonen Vastaus kommenttiin #39

Ydinvoimakin tarvitsee huomattavaa säätöä, koska sähkön kysyntäkäyrä on vähän tämän näköinen:

http://www.eia.gov/todayinenergy/images/2013.08.27...

Saattaa olla intuition vastaista, mutta uusiutuvien kanssa tarvitaan tuntimääräisesti vähemmän säätövoimaa kuin perinteisessä perusvoimataloudessa. Tämän takiahan sähkön keskihinta on laskenut Saksassa niin paljon, koska säätövoimaa tarvitaan tuntimääräisesti vähemmän.

Käytännössä 100% uusiutuvien tuotanto pitää säätää siten, että tuulesta ja auringosta + akuista ja kulutusjoustosta saadaan noin 60-90 % sähkön kysynnästä. loput sähköstä tuotetaan säätyvällä lämpövoimalla, jonka kapasiteettikerroin on noin 25 % + vesivoimaa.

Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että jos sähkön keskikulutus on Suomessa noin 8 GW, niin meidän pitäisi asentaa noin 10 GW akkuvarmistettuja aurinkopaneeleja, noin 15 GW tuulivoimaa sekä noin 4 GW säätyvää lämpövoimaa. Loput saadaan vesivoimasta ja sähkön tuonnista.

Käyttäjän ZeiEizh kuva
Juha-Matti Hakala Vastaus kommenttiin #55

Ydinvoima pystyy kyllä säätämään itseään tarvittaessa. Sauvaa vain ylös, niin lamppu hiipuu.

Saksan sähkön kuluttajahinta on 3 x enemmän kuin Suomessa. Kuluttajat siis maksavat tukea teollisuuden kilpailukyvyn pitämiseksi.

Semmoista akkua ei vielä ole, varsinkaan järki hintaan, joka pystyy säätää aurinkoa ja tuulta. P2G ym. on kehitteillä, mutta triplaa sähkön hinnan helposti.

Vesivoimaa, ou jee. Luonnonsuojelun ihanuuksia, kun ei ajatella. Mikään ei ole laittanut eläimiä niin ahtaalle, kuin vesivoima. Suomessa on moni laji joutunut erittäin uhanalaiseksi. Osa jo kuollutkin.

Lainaan Tereä:
"Jos Suomen energiantarpeesta haluttaisiin kattaa 10 % aurinkopaneeleilla, pitäisi samanlaisia 3 000 neliömetrin laitoksia rakentaa n. 141 300 kpl, jotka kattaisivat 423,8 neliökilometriä katto- tai maapinta-alaa. Vertailun vuoksi, Helsingin kattojen paneelirakentamiseen soveltuva kattopinta-ala on n. 17,6 neliökilometriä. Kun yhtälöön lasketaan mukaan sen fakta, että yhteiskunta ei voi pysähtyä öisin, pilvisinä päivinä tai talven pimeinä kuukausina, on selvää, että idealistien aurinkoenergialle asettamat odotukset ovat epärealistisia. Kaikista suitsutuksista huolimatta Saksassakin aurinkoenergialla tuotetaan vuosittain vain 6,8 % sähköstä ja 0,9 % kokonaisenergiantarpeesta."

Jouni Valkonen Vastaus kommenttiin #61

Tuulivoimakin voi säätää itseään ihan samalla tavalla kuin ydinvoimakin. Kovalla tuulella voidaan esimerkiksi 30 % tuulimyllyistä pysäyttää, jolloin niiden koneisto ei rasitu niin paljoa ja huollon tarve siten vähenee. Sähköä kuitenkin saadaan riittävästi jäljellä olevistakin myllyistä.

Tere kirjoitteli: "Vertailun vuoksi, Helsingin kattojen paneelirakentamiseen soveltuva kattopinta-ala on n. 17,6 neliökilometriä."

Ja vertailun vuoksi 18 neliömetriä eli 3 gigawattia aurinkopaaneleja ja 12 GWh akkuja helsingissä riittää hyvin kattamaan Helsingin energiankulutuksen, kesäpäivinä ja 9 kuukauden ajan saadaan yli puolet helsingin energiasta aurinkosähköllä.

Investointi maksaa noin 5 miljardia euroa, jossa pääomaa pitää lyhentää vuodessa noin 400 miljoonalla eurolla. Korkotaso voidaan olettaa hyvin matalaksi koska investoinnin riski voidaan sopia hyvin matalaksi tai jopa negatiiviseksi, koska investointi voi olla osa elvytyspakettia eli EKP voi suoraan rahoittaa sen painamalla rahaa. 3 gigawattia aurinkosähköä tuottaa vuodessa noin 2500 GWh sähköä, eli jos aurinkosähkön arvo on noin 120 euroa per MWh, niin paneelien vuosituoton arvo on 300 miljoonaa euroa. Käytännössä investointi tarvitsee siis noin 30 % valtion tukea. Tämä on aika pieni hinta siitä että Hanasaaren hiilivoimala voidaan ajaa alas ja Kaj Luukko heittää työttömyyskortistoon.

Vertailun vuoksi, jos Helsinki-Turku -moottoritien pientareet ja kallioleikkaukset katetaan aurinkopaneeleilla saadaan, noin 10 neliökilometriä eli noin 2 gigawattia aurinkosähköä.

Suomessa kolmena talvikuukautetana aurinkopaneelien tuotta laskee dramaattisesti. Käytännössä tätä voidaan kompensoida siten että pidetään pitkä kahden kuukauden talviloma, kesäloman sijaan.

Käyttäjän ZeiEizh kuva
Juha-Matti Hakala Vastaus kommenttiin #64

Oletko juovuksissa näin perjantain kunniaksi?

Nick Nolan

Molemmilla puolella alalarvista keksustelua.

Vartia esittää vaalihuumassa monia hölmöjä argumentteja jotka Luukko voi ampua helposti alas. Vastauksena Vartia vetäytyy viisaasti keskustelusta ja tarjoaa lähteitä.

Toisaalta Luukko (kuten muutkin ydinvoiman puolestapuhujat) vuodesta toiseen väittävät että ydienergia ei ole tuettua (on muitakin tapoja tukea kuin subventoida hintaa). Tämä oli Vartian keskeinen argumenttti ydinvomaa vastaan "ei ainakaan veronmaksajien rahoilla."

Käyttäjän ZeiEizh kuva
Juha-Matti Hakala

Miten se Ville Niinistön lause menikään? :)
"Valtaosa meidän ehdotuksista on verovähennyksiä ei siis tukia. Se on virhetulkinta."

"Missään Euroopan maassa ei makseta suoraa julkista tukea ydinvoimatuotannolle.
Lähes kaikki teollistuneet maat verottavat energiaa. Monissa maissa tiettyjä tuotantomuotoja verotetaan erikseen, vaikka energiaverodirektiivin mukaan sähköntuotantoa ei saa verottaa (2003/96/EY). Ydinvoimalle kohdistettuja veroja ja maksuja on useissa EU-maissa."

http://energia.fi/sites/default/files/ydinvoima.pdf

Nick Nolan

> makseta suoraa julkista

Areva sai Ranskan valtiolta vientitakuun 610 miljoonan euron valtiontakuun Olkiluoto kolmoseen.

Lisäksi rajoitetaan vastuita, joita ilman yksityiset toimijat eivät suostu voimalaa rakentamaan.

Käyttäjän ZeiEizh kuva
Juha-Matti Hakala Vastaus kommenttiin #31

Jos naapurisi tarjoaa sulle lounaan, teet samaa.
Rahat pois Ranskalaisilta. :)

Käyttäjän ilkkahyttinen kuva
Ilkka Hyttinen

Nick,

esitä yksikin...

Mikä energia saa tukiaisia? :

https://www.vihreat.fi/blogit/satu-hassi/2015/04/m...

Yksinkertaistettu esitys windfall -voiton synnystä :

https://www.tem.fi/files/21129/windfall-voiton_maa...

Ydinvoiman tuet - 500 milj/v :

http://www.kansanuutiset.fi/scripts/edoris/edoris....

Ydinvoimaa tuetaan massiivisesti:

http://vaiheinen.blogspot.fi/2008/06/ydinvoimaa-tu...

Veronmaksaja maksaa Olkiluoto-3:lle tukia 5740 miljoonaa euroa :

http://sfnet.keskustelu.energia.narkive.com/a4Oh6F...

Ydinvoima hinnoittelee itsensä pihalle - tyly graafi :

http://www.tekniikkatalous.fi/energia/ydinvoima+hi...

Raportti: Tuki fossiilisille polttoaineille vesittää ilmastotoimet:

https://www.kepa.fi/uutiset/10961

BRICS-maat hyötyvät vihreän teknologian yleistymisestä :

https://www.kepa.fi/uutiset/11338

Yli puolet suomalaisista haluaa ilmastonmuutoksen hillinnän hallitusohjelmaan :

https://www.kepa.fi/uutiset/11336

UNEP: Uusiutuva energia hyvässä kasvussa :

https://www.kepa.fi/uutiset/11321

Global Trends in Renewable Energy Investment 2015:

http://fs-unep-centre.org/publications/global-tren...

Tutkimus: Ilmastolupauksissa muhivat suuret hyödyt :

https://www.kepa.fi/uutiset/11318

Suomeen visioidaan jättimäistä sähkövarastoa - Metaanin käyttö houkuttaa tutkijoita :

http://www.tekniikkatalous.fi/energia/suomeen+visi...

Lataa vaikka 10 000 kertaa - Akun ja superkondensaattorin parhaat puolet yhteen :

http://www.tekniikkatalous.fi/kemia/lataa+vaikka+1...

YDINVOIMA JA YDINASEET :

http://www.tammilehto.info/ydinvoiaseet.htm

T Piepponen

Tv-tähtipoika laulaa tässä mainitsemiensa tukileipää syövien auktoriteettien lauluja. Sedät antavat sitten järsimästään valhepullasta kannikan ja paijaavat päätä.

Vihreä valehtelu on kenties eniten pahoinvointia aiheuttava yksittäinen asia heti feminismin jälkeen.

Käyttäjän ilkkahyttinen kuva
Ilkka Hyttinen

T Piepponen,

sinä sensijaan mutuyleistelet - tyypillisesti - kaiken vihreän teknisen kehityksen vain "viherpiipertäjien" keksinnöiksi - kun et mitään asiaperustele - on aika sinunkin siirtyä polvihousuiduudesta hiukan miehekkäämmälle asteelle...

Pauliina Seppälä

Hei, erittäin tärkeä keskustelu aiheesta joka hämmentää monia. Haluan kuitenkin sen verran kommentoida että takuuvarmasti Kaj Luukko kirjoittaa blogiaan täysin työnantajastaan riippumatta. Eikä hän ole mitenkään markkinoinnissa töissä. Voisi kuvitella ettei markkinointi noin provokatiivista blogia haluaisikaan, jos saisivat vaikuttaa.

Jouni Valkonen

Ei toi sanonta: "sen lauluja laulat, kenen leipää syöt" tarkoita sitä että kyse olisi maksetusta lobbaamisesta tai että raha olisi taustalla. Vaan se tarkoittaa sitä, että ihmisten ajatusmaailma rakentuu sen ympärille mikä on tärkää ihmisen elämässä.

Esimerkiksi opiskelijat näkevät opiskelija-asioiden lobbaamisen tärkeänä, ei sen takia että he siitä hyötyvät, koska hehän ovat jo valmistuneet siinä vaiheessa kun mahdolliset muutokset tulevat voimaan, vaan sen takia että heidän ainoa läheisesti tuntemansa viiteryhmä on opiskelijat, joten he samaistuvat tähän ryhmään.

Kaj Luukkosen viiteryhmä puolestaan on hänen työpaikkansa eli hiilivoimala. Näin hän näkee oman viiteryhmänsä erityisen tärkeänä.

Tämä itseasiassa on todellinen psykologinen selitys sille, miksi maailmassa on niin paljon kansainvälisten yritysten aiheuttamaa pahuutta. Kyse ei ole siitä, että yrityksien johto olisi kiinnostunut vain rahasta ja nauttisi esimerkiksi kehitysmaiden työläisten oikeuksien polkemisesta ja luonnonvarojen riistämisestä, vaan he ovat ennen muuta kiinnostuneet heidän oman viiteryhmänsä hyvinnoista. eli sen viiteryhmän, jota he ovat itse rakentamassa. Ja siten näkevät oman yrityksensä toiminnan positiivisessa valossa.

Tämä on ihan peruspsykologiaa ja sitä on jopa paljon tutkittu. Ihmiset ovat vain kehnoja objektiiviseen arvojen tarkasteluun, vaan henkilöiden taustat vaikuttavat arvoihin ihan liikaa.

(oma viiteryhmäni on tässä asiassa, että olen koko pienen ikäni ollut kiinnostunut tieteestä ja teknologiasta, sen takia näen uuden teknologian potentiaalin niin tärkeänä)

Käyttäjän ilkkahyttinen kuva
Ilkka Hyttinen

Kiitos Jouni!,

juu - olet harvinaisen hyvin perehtynyt tieteisiin yleensä ja tähän uuteen teknologiaan erityisesti. Tietämättömät voisivatkin aloittaa tutustumaan tuotantoosi vaikkapa:

Tuulivoima olisi todellinen vaihtoehto Suomelle — ja jopa teollisuudelle :

http://jounivalkonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/1307...

...etteivät totuus, faktat tässäkään unohtuisi

P.S. Voisitkos päivittää tuon ja lisääkin moni tietämätön kaipailee . kun eivät jaksa kaivella paksuja lähteitä, vielä niillä kolmansilla, kiinan kielilläkin...

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

"Tämä itseasiassa on todellinen psykologinen selitys sille"

Energiapolitiikan pitää perustua kustannustehokkaalle tuotannnolle eikä millekään haihatelulle. Perustelut ratkaisevat mielekkäimmät valinnat eikä mikään typerä tulevaisuudenusko tai maailmanparannusideologia. Ydinvoima on kaikilla tavoin mielekkäin perusvoima jonka ainoa haitta on muutamien ihmisten perusteeton ydinpelko.

Käyttäjän ilkkahyttinen kuva
Ilkka Hyttinen

Jarmo,

niinpä, koska sähkö tulee sieltä töpselistä...

Tuomas Hovi

Minkälainen osuus energian kokonaiskulutuksesta siinä teidän saunaprojektissa on tarkoitus kattaa itse tuotetulla aurinkoenergialla?

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset