Ollaan fiksummin

Energiayhtiöiden etu ei ole sinun etusi

Energiayhtiösi ei halua, että asennat katollesi aurinkopaneelit. Ne nimittäin menettävät asiakkaan, kun tuotat tulevaisuudessa sähkösi edullisemmin itse. Ja kun aurinkopaneelien määrä lisääntyy, vähenee verkosta ostetun sähkön kysyntä. Sen seurauksena tarjonta ylittää kysynnän ja sähkön hinta laskee.

Meneillään on suuri murros, joka pakottaa energiayhtiöt miettimään ansaintalogiikkansa kokonaan uudelleen. Energiayhtiöille on käymässä kuten Kodakille: yhtiö ei nähnyt digikameroiden mullistavan valokuvausta ja aikansa jätti kuoli lyhyessä ajassa pois, kun se muuttui tarpeettomaksi. Näin tulee tapahtumaan myös suurille ja keskitetyille energiantuottajille, jos eivät osaa sopeutua uuteen maailmaan.

Ydinvoimaa? Ei kiitos - ainakaan veronmaksajien rahoilla

Suomessa energiakeskustelu jumittaa kysymykseen kyllä vai ei ydinvoimalle. Tämä kysymys on kuitenkin jo auttamattoman vanhanaikainen. Maailmalla teknologia kehittyy niin valtavaa vauhtia, että energia- ja ilmastopolitiikka ratkaistaan muilla kuin ydinvoiman keinoin.

Tässä pari faktaa:

•  Aurinkokennojen hinnat ovat pudonneet kahdessa vuodessa 80%, kun niiden massatuotanto on päässyt kunnolla vauhtiin.

•  Aurinkoenergian määrä maailmassa on ylittänyt 100 gigawattia. (Loviisan ydinvoimalan teho on noin 1 GW.)

•  EU:ssa otettiin viime vuonna käyttöön uutta tuulivoimaa 11 gigawattia ja tänä vuonna otetaan vielä enemmän

Kyse ei ole siis ydinvoiman hyvyydestä tai pahuudesta, vaan siitä, että uusiutuva energia on muuttumassa kaikkein kannattavimmaksi energiantuotantomuodoksi. Vanhat, 1970-luvulla rakennetut ydinvoimalat tuottavat sähköä edullisesti, mutta uusien ydinvoimaloiden rakentaminen on todella kallista. Kun Olkiluodon rakenteilla oleva reaktori valmistuu, ei sieltä tulla koskaan saamaan halpaa sähköä.

Saksan taloudella menee todella hyvin, Suomella ei

Suomessa on arvosteltu Saksan energiapolitiikkaa kalliina ja tehottomana. Saksan suunta on kuitenkin oikea. Saksassa on nostettu uusiutuvan energian osuus lähes olemattomasta 25 prosenttiin. Aurinko- ja tuulivoimaa tuottavat sadat tuhannet yksittäiset kansalaiset, yritykset ja erilaiset osuuskunnat.

Saksalaiset maksavat uusiutuvan energian lisäkustannukset sähkönhinnassaan, mutta täytyy muistaa, että tämä lisähinta jää Saksaan saksalaisten käytettäväksi ja että uusiutuva energia työllistää Saksassa 300 000 ihmistä. Suomi ostaa tänäkin vuonna fossiilisia polttoaineita ulkomailta yli 8 miljardin euron arvosta. Mitä jos tämä rahasumma saataisiin Moskovan sijaan kiertämään kotimarkkinoille?

Suuri ei ole enää kaunista

Meidän pitää Suomessakin nähdä, että sekä hiilen käyttö että suuret keskitetyt voimalaratkaisut ovat tulleet tiensä päähän. Meillä on kaikki mahdollisuudet luoda kotimaista, uusiutuvaa energiaa, kunhan esteet sen tieltä puretaan.

Energiavallankumous ei toteudu siksi, että löytäisimme yhden ylivertaisen tavan tuottaa sähköä. Kyse on siitä, että energiaa ei enää tarvitse tuottaa suuria määriä keskitetysti, vaan voimme jokainen ryhtyä itse energiantuottajiksi. Tämä on verrattavissa aikaan, jolloin yhä ajattelimme, että maailma tarvitsee muutaman todella suuren ja tehokkaan tietokoneen. Todellinen muutos tapahtui kuitenkin vasta, kun tietokoneet tulivat kuluttajien ulottuville.

Kun kuulette seuraavan kerran jonkun puhuvan, että tuulivoima tai aurinkovoima on kannattamatonta, miettikää kenen etuja he ajavat. Se on varmaa, että he eivät aja teidän etuanne.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

4Suosittele

4 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (64 kommenttia)

Käyttäjän jlinjama kuva
Jussi Linjama

Jos vihreät kannattavat aurinkoenergiaa, miksi määräsitte aurinkopaneeleille ylimääräisen haittatullin? Tuon seurauksena järjestelmien hinnat ovat nousseet selvästi - eivät suinkaan laskeneet eivätkä varsinkaan 80%.

Käyttäjän buimonen kuva
Börje Uimonen

Kiinalaisten paneelien tuloa eurooppalaisille markkinoille hidastettiin EU:n tasoisella tuontitullilla. Perusteluna oli epäreilu kilpailu, jossa Kiina tuki paneelituotantoa. Perimmäinen tarkoitus tietenkin oli suojella eurooppalaista paneeliteollisuutta.

Käytännössä paneelimarkkinat ovat tällä hetkellä suojatulleista huolimatta kiinalaisten käsissä. Näitä päätöksiä eivät tietenkään tee Vihreät yksin edes EU:ssa.

Käyttäjän jlinjama kuva
Jussi Linjama

Jos tulli on 47,6 prosenttia, on se aika ennenkuulumaton jopa oikeasti haitallisten laitteiden tai aineiden kohdalla. Vai meneekö jostain enemmän kuin aurinkopaneeleista? Siinä olet kyllä oikeassa, etteivät vihreät yksinään asiasta päättäneet.

Käyttäjän markok kuva
Marko Kivelä Vastaus kommenttiin #4

Kyse oli saksalaisten halusta taistella polkumyyntiä vastaan. Pitäisikö mielestäsi polkumyynti hyväksyä ilman sanktoita?

Käyttäjän jlinjama kuva
Jussi Linjama Vastaus kommenttiin #5

Hyväksyi tai ei, niin järjestelmien hinnat ovat nousseet tuon seurauksena selvästi. Eivät laskeneet, kuten blogitekstissä väitettiin.

Ennen rangaistusmaksuja täydellisiä laitteistoja (paneelit, verkkoinvertteri, asennustarvikkeet ym) sai hintaan noin 1.2 euroa/watti. Nyt ei taida löytyä enää edes Saksasta alle 1.5:n.

Muuten olen sitä mieltä, että jokainen saa myydä niin halvalla tai kalliilla kuin haluaa tai vaikka antaa ilmaiseksi.

Jouni Valkonen Vastaus kommenttiin #5

Parempi systeemi olisi ottaa halvat paneelit vastaan, tukea EU:n sisäistä paneelintuotantoa, ja periä EU:n sisäisen paneelituotannon tukiin käytetyt eurot korkeineen takaisin Kiinan valtiota.

Käytännössä näillä tuontitulleilla rankaistaan eurooppalaisia kuluttajia ja kiinalaisia aurinkosähköfirmoja eli käytännössä lyödään kapuloita uusiutuvan energiateknologian kehityksen rattaisiin. Kun pitäisi rankaista nimenomaan Kiinan valtiota.

Ehkä tämä on yksi niistä globaalin vapaakaupan absurdisismeistä. Ehkä sellainen systeemi olisi sittenkin parempi, että valtiot ja kauppaliitot (EU) vain tukisivat paikallista tuotantoaan niin paljon kuin on kyseisellä talousalueella on varaa tukea. Tämä tasapaistäisi kilpailun, jolloin kehitysmaat eivät pääsisi trollaamaan markkinoita halpatyövoimalla ja palkkojen polkemisella.

Palkkojen polkiminen, halpatyövoima ja ylipäänsä matala palkkataso on myös suoraa tuotannon subventointia.

Käyttäjän MarjattaLaiho kuva
Marjatta Laiho

Ydinvoimalan rakentaminen Suomeen on kuin kinofilmitehtaan perustaminen digikameroiden yleistymisen aikaan. Toki energiaa tarvitaan – kuten kuviakin. Valokuvia ei enää tehdä kehittämällä ensin pimiössä negatiivit ja sitten valottamalla kuvat valokuvapaperille, kehittämällä ja kiinnittämällä ne oikeissa kemikaaleissa. Digikuva napataan kännykällä ja jaetaan vaikka koko maailmalle sekunnissa.

Energiaa osataan tuottaa esimerkiksi eristetyissä vuoristokylissä tai saarilla monilla eri tavoin: aurinkopaneelien ja tuulimyllyjen lisäksi vaikka karjan lannasta ja ihmisruoaksi tai rehuksi tarpeettomasta kasvimassasta mädätetyllä biokaasulla. Tällaisten saarekeratkaisujen ei tarvitse olla yhteydessä valtakunnalliseen sähköverkkoon, mutta jos ovat, ylijäämäsähkö voidaan syöttää muiden käyttöön.

Sähkön siirto ja varastointi ovat vielä kömpelöitä, mutta kehittyvät nekin. Järkevään energiatuotantoon tarvitaan vain vähän – tervettä järkeä!

Erkko Korppaanmäki

Ja Vartian ideologia ja etu eivät ole minun etuni.

Käyttäjän JaniHtnen kuva
Jani Hätönen

Tuulivoimaa? Ei kiitos - ainakaan veronmaksajien rahoilla

Hans Hellström

Jos nyt haluat ylistää Saksaa niin allekirjoittanut voi sitten kertoa tai selventää kolme asiaa jotka ovat ristiriidassa väittämän kanssa. Jos aurinkopaneleilla tuotettu sähkö on niin halpaa ja tuulisähkö niin minkä takia Saksassa on euroopan toiseksi kallein kulutussähkö? Sitten jos kerran Saksa on rakentanut aivan järkyttäviä määriä tuuli ja aurinkovoimaa niin minkä takia he ovat sitten rakentaneet saman verra fossilista varavoimaa. Kolmas minkä takia Saksan sähkönkulutukseesta tuuli ja aurinkosähkön osuus on vain 11%, vesivoima 9% biokaasu 4% ja muut pari prossaa. Miten tämä voi olla mahdollista vaikka 90% investoinneista on mennyt kahteen ensimmäiseen?

Jouni Valkonen

Kolme pointtia miksi Saksan pienkuluttajien sähkön hinta on noussut:

(1) Koska suurin osa uusiutuvien tuista on peräisin ajalta, jolloin aurinkosähön tuet olivat noin 400 % nykyistä suurempia eli noin 300-400 euroa per MWh. Eli vuosina 2009-2011. Tänään tukien vastaanottaminen uusien aurinkosähköjärjestelmien kohdalla ei enää edes kannata, vaan järkevämpää on vain syrjäyttää verkkosähkön kysyntää. Tuulivoima puolestaan saa tukea per MWh noin kaksi kertaa enemmän kuin fossiilinen ja ydinvoima. Eli hiukan, mutta ei edes niin paljoa että sillä kompensoitaisiin fossiilisen energian ulkoishaitat.

(2) Saksalaiset halusivat mahdollisimman korkean pienkuluttajien sähkön hinnan, jotta ne jotka urputtaa kalliista pienkuluttajien sähkön hinnasta, niin ostakoot aurinkopaneelit ja tuottakoon sähkönsä itse. Tänään sähkö maksaa Saksassa omakotitaloudelle noin 150-170 euroa per MWh, jos omakotitalon omistaja asentaa katolleen aurinkosähköjärjestelmän sekä akkupankin autotalliin. Ledivaloilla ja sähköautolla kuluttaja voi vielä entisestään keventää sähkölaskunsa loppusummaa.

(3) Sen sijaan teollisuussähkön (vuosikulutus yli 150 GWh) hinta Saksassa on laskenut ja vajosi juuri viime vuonna jopa Ranskan alapuolelle. Näin ollen teollisuussähkön hinta Saksassa on Euro-alueen halvinta. Ja koska takeet halvan teollisuussähkön jatkumiselle pitkälle tulevaisuuteen ovat vankat, niin tämän vuoksi mm. UPM keskittää tuotantoaan Saksaan.

Joni Knuuti

Kuten tavallista, kirjoituksessa on otettu hyvin yksipuoleinen kanta energiapolitiikkaan ja se perustuu vastakkakkainasetteluun - me tai ne. Se mikä suurelle yleisölle jää usein kertomatta näissä Saksan ja Tanskan energiamallien tuomisessa Suomeen, on mm. välilliset kustannukset. Sähköverkon vahvistamiseksi ja vara-kapasiteetin lisäämiseksi tarvittavat varat. Ja kun faktoja otetaan tiskiin, niin laitetaan muutama muukin lukema:

- Aurinkosähkövoiman asennushinta on edelleen kaksin-kolminkertainen verrattuna perinteisiin voimaloihin nähden. (Lähde: IRENA, 2014)
- Vuotta 2012 edeltäneen viiden vuoden aikana on rakennettu globaalisti yli 350GW hiilivoimaa, yli kaksi kertaa enemmän kuin sitä edeltävän 10 vuoden aikana. (Lähde: IEA, 2012)
-Tanskassa, jossa tuulivoimaa on tunnetusti merkittävä osa tuotannosta, on koko maapinta-alalla 2-3m/s (8-9m/s vs. 5-6m/s) suurempi keskituulinopeus 80m korkeudessa verrattuna suurimpaan osaan Suomesta. (Lähde: 3Tier, 2011) Tämä tarkoittaa huipunkäyttöasteessa (todelliset kWh vs. teoreettiset) kymmeniä prosentteja.

Jos taas puhutaan energiatukien lakkauttamisesta, niin juuri Saksassa sähkön hinta on osoitus siitä, että tuet ainoastaan muuttavat muotoaan. Joku maksaa energiasta aina, riippumatta siitä, miten se tuotetaan. Suomessa sähkön hinta on alhainen, koska valtio tukee eri mekanismein sähkön tuotantoa. Valtio kerää siihen tarvittavat rahat veronmaksajilta. Saksassa nämä tuet ovat siirtyneet sähkön kuluttajahintoihin.

Tällä kirjoituksella ei ole tarkoitus ruokkia vastakkainasettelua, päinvastoin. Julkiseen keskusteluun ja siten kansan tietoon on kuitenkin tuotava reilusti seuraukset, joita esimerkiksi Saksan valinta on aiheuttanut: Laajoja sähkökatkoksia, valtion välisten siirtoyhteyksien sulkemista epästabiilin kantaverkon takia, sähkön hinnan nousu, huoltovarmuuden heikkeneminen jne.

Tämän sanottuani, itse uskon monipuoliseen energiantuotantoon. Sääntelyä pientuotantoa vastaan tulee purkaa, lailla pitää harmonisoida käytännöt ja varmistaa kaikkien oikeus alkaa tuottamaan energiaa omaan käyttöön ja verkkoon. Samalla pitää varmistaa, että verkkoon liitytään standardit täyttävillä, käyttäjille turvallisella ja verkolle haittaa aiheuttamattomilla laitteilla.

Jouni Valkonen

Joni Knuutti kirjoitti: """Aurinkosähkövoiman asennushinta on edelleen kaksin-kolminkertainen verrattuna perinteisiin voimaloihin nähden."""

Ei haittaa, koska aurinkosähkö menee itsekulutukseen, joten aurinkosähkö ei kilpaile sähkömarkkinoilla, vaan se kilpailee verkkosähkön kanssa. Riittää siis että aurinkosähkö on halvempaa kuin verkkosähkö siirtomaksujen ja verojen jälkeen.

(huom. EU:n melkein 50 %:n tuontitullilla kiinalaisille paneeleille on merkittävä vaikutus sille, että aurinkosähkö on niin kallista kuin on Euroopassa.)

Joni: """- Vuotta 2012 edeltäneen viiden vuoden aikana on rakennettu globaalisti yli 350GW hiilivoimaa, yli kaksi kertaa enemmän kuin sitä edeltävän 10 vuoden aikana."""

Tämän vuoksi tarvitaan aitoa globaalia #energiaremonttia. Ja uusiutuvan energiateknologian hinta on pakko painaa niin alas että köyhinkin intialainen valitsee mieluummin uusiutuvan energian kuin hiilivoiman.

Joni: """-Tanskassa, jossa tuulivoimaa on tunnetusti merkittävä osa tuotannosta, on koko maapinta-alalla 2-3m/s (8-9m/s vs. 5-6m/s) suurempi keskituulinopeus 80m korkeudessa verrattuna suurimpaan osaan Suomesta."""

Tanskassa myös vaihtelut tuuliolosuhteissa ovat suurempia, koska pieni maa on yhden sääilmiön vaikutuksen alueella. Suomessa sen sijaan pohjoisessa voi tuulla, kun etelässä on tyyntä, joten jonkintasoista tuulivoiman tuotantoa saadaan joka päivä. Tämän vuoksi vain tuulivoiman mediaaniteho on merkitsevä, koska halutaan mahdollisimman vakaata sähköä. Tässä suomi on siis edullisemmassa asemassa koska tuuliolosuhteet ovat vakaampia.

Tanskassa siis nimellisesti tuotetaan paljon tuulisähköä, mutta merkittävä osa siitä on arvotonta roskasähköä, jolla ei ole muuta arvoa kuin että sitä voidaan dumpata naapurimaiden, erityisesti Norjan, verkkoon. Tämän vuoksi ero Suomen ja Tanskan välillä ei ole niin merkittävä, kun puhutaan tuotettujen tuuliwattien _arvosta_.

Joni: """kansan tietoon on kuitenkin tuotava reilusti seuraukset, joita esimerkiksi Saksan valinta on aiheuttanut: Laajoja sähkökatkoksia, """

Saksalainen sähköverkko on kylläkin maailman vakain. Saksassa on noin 10 kertaa vähemmän sähkökatkoja kuin esimerkiksi Yhdysvalloissa. Eli tuossa yritit tuputtaa kansan tietoon puhdasta väärinkäsitystä, koska asia on täsmälleen päinvastoin.

Joni: """sähkön hinnan nousu [Saksassa]"""

Saksassa vain pienkuluttajien sähkön hinta on noussut, koska saksalaiset halusivat että se nousee. Sen sijaan raskaan teollisuuden (kulutus yli 150 GWh/a) sähkön hinta on laskenut noin 30 % tällä vuosikymmenellä. Saksan teollisuussähkö alitti viimevuonna myös Ranskan teollisuussähkön hinnan. Tämän vuoksihan Saksan raskas teollisuus on yksi suurista Energiewenden tukijoista, koska on ylivoimaisesti suurin Energiewenden hyötyjä.

Joni: """, huoltovarmuuden heikkeneminen jne."""

Miten ihmeessä tuulimyllyjen tai hajautettujen aurinkosähköjärjestelmien asentaminen heikentää huoltovarmuutta? Jos meillä on kriisi päällä, niin toki siirrytään pois kapitalismista, ja tehtaat voidaan sulkea yöksi kun aurinkosähköä ei ole saatavilla. Jos yösähkön hinta tuplataan nykytasosta ja päiväsähkön hinta puolitetaan, niin toki suurin osa kolmivuorotyötä teettävistä tehtaista sulkevat koneensa yöksi.

Joni: """Tämän sanottuani, itse uskon monipuoliseen energiantuotantoon."""

Tuo ei ole realististista, koska Saksan esimerkki hyvin osoittaa että jo pieni osuus uusiutuville ja erityisesti aurinkosähkölle, riittää ajamaan perusvoiman tuottajat syvään ahdinkoon. Tämän vuoksi kun aurinkosähkön osuus ylittää noin 20 % sähköenergiasta, niin kaikki perusvoiman tuottajat on ajettu konkurssiin ja käytännössä meidän pitää välittömästi hypätä sataan prosenttiin uusiutuvia.

Tätä voidaan kutsua perinteisten sähköntuottajien kuoleman kierteeksi (engl. Death Spiral), koska ainoa keino sähköyhtiöiden reagoida hajautetun tuotannon aiheuttamaan kannattavuuden laskuun on nostaa sähkön hintaa, mutta tämä kannusta entistä enemmän investoimaan sähkön paikalliseen tuotantoon ja varastointiin. Joten sähköyhtiöiden totaalinen romahdus on nopea ja raju.

Eli monipuolinen sähköntuotanto on taloudellinen mahdottomuus, koska käytännössä vain Diesel-generaattorit pystyvät menestymään samassa verkossa uusiutuvien kanssa . . . nekään ei kauan koska akkujen hinta putoaa nopeaa vauhtia ja sähkön varastoiminen akkuihin on pian halvempaa kuin Diesel-generaattorit.

Joni Knuuti

Jouni Valkoisen vastineen vastine..:)

"Ei haittaa, koska aurinkosähkö menee itsekulutukseen, joten aurinkosähkö ei kilpaile sähkömarkkinoilla, vaan se kilpailee verkkosähkön kanssa. Riittää siis että aurinkosähkö on halvempaa kuin verkkosähkö siirtomaksujen ja verojen jälkeen."

Tässä on ilmeisesti oletuksena, että jokainen aurinkosähkön tuottaja ei kytkeydy jakeluverkkoon ja ei edes yritetä rakentaa suuria (siten taloudellisempia) aurinkovoimalaitoksia valtakunnanverkkoon.

"Tämän vuoksi tarvitaan aitoa globaalia #energiaremonttia. Ja uusiutuvan energiateknologian hinta on pakko painaa niin alas että köyhinkin intialainen valitsee mieluummin uusiutuvan energian kuin hiilivoiman."

Olen samaa mieltä energiaremontin tarpeesta, vaikken keinoista olekaan. Tarkoituksena oli vain tuoda sinällään yhtä reduntantti fakta globaalista energiantuotannosta. Ja ehkä hiukan huomauttaa, että ei kaikkialla muualla (maailmalla) olla vielä huomattu uusiutuvien erinomaisuutta, vaikka useat tahot näin haluavat väittää.

"Tanskassa myös vaihtelut tuuliolosuhteissa ovat suurempia, koska pieni maa on yhden sääilmiön vaikutuksen alueella. Suomessa sen sijaan pohjoisessa voi tuulla, kun etelässä on tyyntä, joten jonkintasoista tuulivoiman tuotantoa saadaan joka päivä. Tämän vuoksi vain tuulivoiman mediaaniteho on merkitsevä, koska halutaan mahdollisimman vakaata sähköä. Tässä suomi on siis edullisemmassa asemassa koska tuuliolosuhteet ovat vakaampia."

Olin näköjään virheellisesti siinä käsityksessä, että energiaremontin puolestapuhujat ovat varmoja energian varastoinnin lupaavasta tulevaisuudesta, jolloin tuotettu energia ja hyötysuhde olisivat merkittäviä tekijöitä. Ilmeisesti on kuitenkin parempi, että tuotetaan tasaisesti paljon vähemmän.

"Tanskassa siis nimellisesti tuotetaan paljon tuulisähköä, mutta merkittävä osa siitä on arvotonta roskasähköä, jolla ei ole muuta arvoa kuin että sitä voidaan dumpata naapurimaiden, erityisesti Norjan, verkkoon. Tämän vuoksi ero Suomen ja Tanskan välillä ei ole niin merkittävä, kun puhutaan tuotettujen tuuliwattien _arvosta_."

Onko nyt siis niin, että uusiutuva tuulisähkö on roskasähköä, jolla ei tee mitään? Vaikuttaisi olevan ristiriidassa remontin tavoitteiden kanssa, jossa yhtenä teesinä on nimenomaan yhteispohjoismainen verkko, jossa Ruotsi ja Norja valtavilla vesivoimaloillaan tasapainottaisivat meidän ja Tanskan säätövoimattomampia verkkoja.

"Saksalainen sähköverkko on kylläkin maailman vakain. Saksassa on noin 10 kertaa vähemmän sähkökatkoja kuin esimerkiksi Yhdysvalloissa. Eli tuossa yritit tuputtaa kansan tietoon puhdasta väärinkäsitystä, koska asia on täsmälleen päinvastoin."

Tästä itse asiassa löysin luotettavan lähteen, ja pitää paikkansa. I stand corrected. Energiewenden sivuilla tähän mainitaan syitäkin:

The two most important reasons are: (1) the existing strength of its power grids; and (2) flexible operation of coal and nuclear plants (and to a lesser extent gas and pumped hydro). In addition, Germany has managed quite well because of: (3) better design of the balancing (ancillary) power markets, to make them more effective, faster, and open; (4) better system control software and day-ahead weather forecasting; (5) modest technical improvements to local-level distribution systems; (6) exports of power to neighboring countries; and (7) solving the “50.2 hertz” inverter problem.

Sivuilla siis todetaan yhdeksi syyksi verkon säilymisenä luotettavana ydin- ja hiilivoiman joustavuuden verkon tasapainottamisessa, muiden syiden joukossa. Samalla todetaan, että tulevaisuudessa joudutaan tekemään merkittäviä vahvistuksia jo olemassa olevaan vahvaan verkkoon. Tässä osa niistä kustannuksista, joita tulee huomioida tämän tien valitsemisessa, kuten yritin valottaa.

"Saksassa vain pienkuluttajien sähkön hinta on noussut, koska saksalaiset halusivat että se nousee. Sen sijaan raskaan teollisuuden (kulutus yli 150 GWh/a) sähkön hinta on laskenut noin 30 % tällä vuosikymmenellä. Saksan teollisuussähkö alitti viimevuonna myös Ranskan teollisuussähkön hinnan. Tämän vuoksihan Saksan raskas teollisuus on yksi suurista Energiewenden tukijoista, koska on ylivoimaisesti suurin Energiewenden hyötyjä."

En tunne Saksan raskaan teollisuuden tukimekanismeja, mutta nopeasti kuulostaa siltä, että pienkuluttajat tukevat teollisuutta epäsuorasti. Aiemmin mainitsinkin, että tuet muuttavat muotoaan, eivät poistu. Ja vahvistaa myös väitettäni, että Saksa on tehnyt tietoisen valinnan nykyiselle tielleen, ei taloudellisen.

"Miten ihmeessä tuulimyllyjen tai hajautettujen aurinkosähköjärjestelmien asentaminen heikentää huoltovarmuutta? Jos meillä on kriisi päällä, niin toki siirrytään pois kapitalismista, ja tehtaat voidaan sulkea yöksi kun aurinkosähköä ei ole saatavilla. Jos yösähkön hinta tuplataan nykytasosta ja päiväsähkön hinta puolitetaan, niin toki suurin osa kolmivuorotyötä teettävistä tehtaista sulkevat koneensa yöksi."

Pelkästään tuuli- tai aurinkosähkön pelkkä lisääminen ei tietenkään heikennä sitä. Mutta "dispatchable"-energian (en tiedä suomennosta) alasajo heikentää. Huoltovarmuuskeskus määrittelee asian näin:

Huoltovarmuudella tarkoitetaan kykyä sellaisten yhteiskunnan taloudellisten perustoimintojen ylläpitämiseen, jotka ovat välttämättömiä väestön elinmahdollisuuksien, yhteiskunnan toimivuuden ja turvallisuuden sekä maanpuolustuksen materiaalisten edellytysten turvaamiseksi vakavissa häiriöissä ja poikkeusoloissa.

Eli jos ei pystytä takaamaan riittävää sähkönsaantia kaikissa olosuhteissa, huoltovarmuus heikkenee. Tällainen tilanne voisi olla pitkä, tuuleton korkeapaineen jakso tammikuussa, kun pakkanen laskee merkittävästi koko maassa, eikä tuuli- tai aurinkosähköllä saada riittävästi energiaa varastoon yöksi, jotta kaikki mökit Suomessa pysyisi lämpiminä. Siitä voidaan tietysti sitten keskustella, että kuinka suuri huoltovarmuustason laskeminen on hyväksyttävää, mutta se on eri asia.

"Tuo ei ole realististista, koska Saksan esimerkki hyvin osoittaa että jo pieni osuus uusiutuville ja erityisesti aurinkosähkölle, riittää ajamaan perusvoiman tuottajat syvään ahdinkoon. Tämän vuoksi kun aurinkosähkön osuus ylittää noin 20 % sähköenergiasta, niin kaikki perusvoiman tuottajat on ajettu konkurssiin ja käytännössä meidän pitää välittömästi hypätä sataan prosenttiin uusiutuvia"

Mitä tulee monipuoliseen energiantuotantoon, niin siitä kai on käsittääkseni kyse, vaikka verkossa olisi pelkkiä uusiutuviakin monipuolisesti. Tarkoitin kuitenkin nykytiedolla näkyvissä olevia taloudellisesti mielekkäitä mahdollisuuksia energiantuotantoon. Ja kun Jouni varmaan tarttuu tähän, että pitää nähdä tulevaisuuteen, ja että aika ratkaisee väistämättä tämän hetken tekniset rajoitteet sähkön varastoinnissa ja paneeleiden hyötysuhteessa, niin esitän jo valmiiksi kysymyksen, miksei sama aika voi ratkaista esimerkiksi fuusioenergian tuotannon ongelmia tai neljännen sukupolven fissiovoimaloiden teknisiä haasteita? Tällöin nykyinen ydinjäte voitaisiin käyttää polttoaineena ja ihmiselle ja ympäristölle vaarallisen jätteen määrä putoaisi niin pieneksi, ettei sen säilöminen vaikka maata kiertävälle radalle olisi ongelma.

Käyttäjän ilkkahyttinen kuva
Ilkka Hyttinen Vastaus kommenttiin #57

Joni,

paljon OK:kin - lisää täällä:

Ovatko epävihreät oman uskonsa lahko? :

http://ilkkahyttinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/1920...

Joni Knuuti Vastaus kommenttiin #59

En tiedä oliko tämä linkki vastauksena epäsuora viittaus minuun jonkun uskonlahkon jäsenenä, ja jos oli, miten se liittyi kirjoittamiini faktisiin teksteihin. Ei ole tarkoitus mennä henkilökohtaisuuksiin, eikä tämä ole haukkumista, mutta tekstisi ovat Ilkka hieman vaikealukuisia, ja suosittelen jonkunlaista viestinnän kurssia. Tällöin pystyisit jäsentelemään asiaasi paremmin ymmärrettäväksi ja blogisi lukijamäärät ehkä kasvaisivat. Itse en taida sinne palata hetkeen. Ja kun moni täällä puhuu usein siitä, että valitaan aina vain omaa kantaa tukevia artikkeleita ja julkaisuja, niin oliko se syy, mikset lainannut minun vastinetta Jouni Valkosen tekstiin, kun itse kommentoit omaa blogiasi?

Kirjauduin muuten tänne kommentoidakseni Vartian tätä blogia, ja yrittääkseni valottaa hiukan teknisiä faktoja ja tilastoja, oman agendan ajamisen sijaan. Minulla kun ei ole agendaa. Täällä olen kuitenkin taas saanut huomata, ettei rakentavaa keskustelua ole mahdollista saada aikaiseksi ääriliikkeiden kanssa. Poistun siis keskustelusta, tai siirrän sen aikaan ja paikkaan, jossa se on hedelmällistä ja antaa elämälle lisäarvoa.

Käyttäjän seppoviljakainen kuva
Seppo Viljakainen Vastaus kommenttiin #67

Joni

Älä missään tapauksessa anna Hänen vaikuttaa kirjoitus-päätöksiisi.

http://janne1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/190690-kesk...

Käyttäjän ilkkahyttinen kuva
Ilkka Hyttinen Vastaus kommenttiin #67

Joni,

uskoja ja uskomuksiahan on monenplaatuisia - jos oletat, että nyt olisi kyseessä jonkin uskonsuunnan tai uskonnon lahko, ei ole ihme että et erota tässäkään metsää puilta.

Joni hyvä, tässä ei ole aikaa aina kirjoitella viimeisen päälle johdonmukaisen selkeitä artikkeleita, ei vähimmässäkään määrin lyhyitä (tai pitkiäkään) kommentteja, saati graduja, tms.

Tekniikassa, etenkin tuuli- ja aurinkovoimassa, on jo sinänsä yhtä ja toista vaikeaselkoista, joita asioita tietämättömät ja vakiintumattomat vääntelevät kieroon omana oljenkortenaan, kun eivät itse asiaan selkeästi pysty. Siksi olisi sinunkin syytä syventyä tähän asiaan - ajatuksella - niin ei tarvitsisi jokaista pientä yksityiskohtaa moneen kertaan selitellä, eikä sen kummemmin tärkeillen jäsennellä.

Myöskään ei ole ainakaan minulla aikaa kommentoida jokaista yksityiskohtaa, jotka muualla on käsitelty jo moneen kertaan. Valitsen kokonaisuuksia, en vain osatotuuksia, ei ole aikaa eikä tarvetta poistella virheitä, siksi en myöskään erittele sanomisiasi sen enempää. Esim. Jouni on esitellyt asian aivan toisella asiatasolla ilman virheargumentointeja, ilman korjailujen tarvetta.

Esittämääsi kolmatta vaihtoehtoa - niin elämälle "jotain rakentavaa lisäarvoa ehkä antaisikin" - ei tässäkään ole, on vain On, on tahi ei, ei. Tässä "on" - ei "ehkä" tai "ei".

P.S. Miksi et ole tullut aiemmin kommentoimaan monen monia ao. aiheen blogejani ?- etpä ole vaivautunut niitä tutkimaaan, niitä et kahlaa yhdessä päivässä läpi, saati sitten ymmärrä ja oikein kahdessakaan - minun agendani on saada aikaan energiatuotanto Suomeen, esim. sähköenergia, jonka hinta laskee, eikä, kuten ydinvoimalla, jolla hinta on vain vuosi vuodelta noussut ns. "hyvinbvointiyhteiskunnassa". Uusiutuvathan ovat olleet toistaiseksi vain piskuinen marginaaliryhmä - olemme teknistaloudellisen kehityksen takapajula, kiitos moisten jarruttelijoiden ja heidän säesteleijöittensä, valitettavasti.

Käyttäjän teresammallahti kuva
Tere Sammallahti

"Kun kuulette seuraavan kerran jonkun puhuvan, että tuulivoima tai aurinkovoima on kannattamatonta, miettikää kenen etuja he ajavat. Se on varmaa, että he eivät aja teidän etuanne."

Aika helvetin paksua puhetta tyypiltä, jonka tekstissä ei ole mitään konkretiaa ja jonka puolue on viime vuodet keskittynyt siirtämään veronmaksajien rahoja energiayhtiöiden taskuihin investointi- ja tariffitukien muodossa.

Kenenkäs etuja Vartia ajaa?

Jouni Valkonen

Saksassa kylläkin energiayhtiöt tekivät viimevuonna jotain luokkaa 5 miljardia euroa tappiota ja niiden osakkeet ovat romahtaneet viimeisten viiden vuoden aikana. Samaan aikaan kun teollisuus siellä porskuttaa euro-alueen halvimman teollisuussähkön (kulutus yli 150 GWh/a) turvin pitkälle tulevaisuuteen.

En tiedä kenen etua Vartia ajaa, mutta Saksan Energiewende ajaa nimenomaan saksalaisen teollisuuden etua. Juuri tämän vuoksi Saksassa ei käytännössä ole Energiewenden vastaista lobbausta, paitsi energiayhtiöiden puolesta, koska saksalainen teollisuus on Energiewenden suurin hyötyjä.

Ps. teollisuus luo myös aitoa ja kestävää talouskasvua, koska se tuottaa konkreettisia asioita, joilla on konkreettinen arvo.

Käyttäjän BirgittaJohansson kuva
Birgitta Johansson

Alkuinvestoinneista kun tuli puhetta, niin yhtä asiaa haluaisin korostaa. Se on se, että sitten kun aurinkoenergian alkuinvestoinnit on maksettu, polttoaine on ilmaista. Se tulee olemaan Saksalle massiivinen kilpailuetu tulevaisuudessa.

Jos noin voimakas investointi uusiutuviin ei olisi kannattavaa, miksi ihmeessä järkevät saksalaiset olisivat satsanneet siihen noin paljon? Ottivat vielä vastaan Vattenfallin mahdollisesti kalliiksi tulevan haasteen välimiesoikeuteenkin, kun päättivät luopua ydinvoimasta.

Saksan teollisuuden kilpailukyky tulee tulevaisuudessa paranemaan voimakkaasti, kun energia on suurelta osin lähes ilmaista. Jos Suomi siinä vaiheessa tuottaa energiaa vanhanaikaisella ja kalliilla ydinvoimalla, menetämme jälleen lisää vientiteollisuuden mahdollisuuksia.

Ydinvoimaloiden ja fossiilisten energiamuotojen polttoaine maksaa. Aurinko ja tuuli ovat ilmaisia.

Panostaminen uusiutuvaan energiaan ei ole ilmastonmuutosta vastustavien haihattelua. Se on nimenomaan teollisuuden etu tulevaisuudessa, jos panostukset tehdään nyt. Kaupan päälle tulee vielä paljon uusia työpaikkoja ja uusia alan yrityksiä.

Ainoat, joiden kannattaa tässä vaiheessa jarruttaa kehitystä, ovat ne energiayhtiöt, jotka haluavat lypsää markkinoilta tulosta nykyisillä energiamuodoilla. Ne ajavat vain omaa etuaan.

Käyttäjän seppoviljakainen kuva
Seppo Viljakainen

"Jos noin voimakas investointi uusiutuviin ei olisi kannattavaa, miksi ihmeessä järkevät saksalaiset olisivat satsanneet siihen noin paljon?"

Täällä vastaus :

http://seppoviljakainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/1...

Birgitta : olen keskustellut yksityisesti ja netissä usean ´tuulen kansan edustajan´ ja toimittajien kanssa:

Keskustelu menee poikkeuksetta aina näin:

1. Tuulivoima/aurinkovoima vähentää CO2-päästöjä ja on siis ympäristöystävällinen ; ei ole.

2. Tuulivoimalla voidaan korvata ydin/hiili/öljy/..-voimaa ; ei voi.

3. Tuulivoima on aivan kohta kannattavaa ilman yhteiskunnan hulppeaa tukea : ei tule tapahtumaan..

Nämä yllä olevat toteamukset eivät ole poliittisia mielipiteitä vaan teknisiä ja taloudellisia tosiasioita.

Kun tämä yksiselitteisesti valkenee hyvää tarkoittavalle tuuli/aurinko-ihmiselle , vetoaa Hän poikkeuksetta viimeisenä korttinaan : "..mutta kun se Saksa.."

Ajatelkaamme omilla aivoillamme ja tehkäämme sitten rationaalisia päätöksiä.

Käyttäjän BirgittaJohansson kuva
Birgitta Johansson

Uusiutuvien määrä kasvaa nopeasti, ja siihen sijoittavat Saksan lisäksi, ja sitäkin suurempina talousmahteina Kiina, Yhdysvallat ja Japani. Hyödyt on havaittu jopa kehitysmaissa.

Tässä ei todellakaan ole kysymys poliitikkojen viherhörhöilystä, vaan oman maan kansantalouden edusta. Se etu tulee sekä puhtaamman ympäristön että tulevaisuudessa halvemman energian kautta.

Tekniikka alkaa olla jo niin halpaa, että uusiutuvilla tuottaminen on jo nyt kilpailukykyistä, ja niiden avulla saatu kilpailuetu kasvaa koko ajan. Hyödyn keräävät ne maat, jotka ovat kehityksen kärjessä.

Kirjoitat paljon tuulesta. Itse puhun ennen kaikkea aurinkoenergiasta, jolla on sähköntuotannossa paras potentiaali. Se on huoltovapaata ja varmatoimista, ilman liikkuvia osia, päinvastoin kuin käytännössä kaikki muut energiantuotantomuodot. Suomessa tulee panostaa siihen N.Y.T., NYT!

Käyttäjän seppoviljakainen kuva
Seppo Viljakainen Vastaus kommenttiin #22

Birgitta ; kommenttisi kohta aurinkovoimasta "on sähköntuotannossa paras potentiaali. Se on huoltovapaata ja varmatoimista" sai minut lol-tilaan ihan hyvällä mielellä.

Väkisin tuli tämä mieleen tämä Bertolt Brechtin runo :
https://www.youtube.com/watch?v=eBU5OwPCczc

On ensin opiskeltava sähköverkon toiminnan perusteet : perusvoima, varavoima, säätövoima ..jne.. , jotta voi edes auttavasti ottaa kantaa sattumavoimiin.

Olen kanssasi samaa mieltä tuosta panostamisesta : kaikki ne tuuliparoneille hukkaan heitetyt sadat miljoonat olisi käytettävä esimerkiksi energian varastoinnin tutkimiseen ja kehittämiseen.

http://www.kymensanomat.fi/Mielipide---Sana-on-vap...

http://www.kymensanomat.fi/Mielipide---Sana-on-vap...

http://www.kymensanomat.fi/Mielipide---Sana-on-vap...

edit : tässä tuorein pläjäykseni :
http://seppoviljakainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/1...

Käyttäjän teresammallahti kuva
Tere Sammallahti Vastaus kommenttiin #22

Ei, aurinkoenergia ei ole huoltovapaata tai saati varmatoimista. Paneelit vaativat lumenpoistoa ja pesemistä toimiakseen kunnolla siinä, missä säätä ei osata ennustaa kuin pari päivää tulevaisuuteen. Eikä aurinkoenergia ole edes ikuista ja ilmaista energiaa hamaan tulevaisuuteen, koska paneelivalmistajat suosittelevat paneelien elinkaarilaskentaan n. 20 vuoden aikajaksoa.

Jos tuo tekniikka olisi kilpailukykyistä, sitä ei tarvitsisi tukea verovaroista.

Jouni Valkonen Vastaus kommenttiin #31

Jotta aurinko- ja tuulienergia voisi kilpailla tasaveroisesti muun sähköntuotannon kanssa, niin se tarvitsisi kaksi asiaa:

(a) hiilidioksidi vero pitäisi ottaa käyttöön.

(b) uusiutuvien tarpeisiin optimoitu Smart Grid teknologia pitäisi ottaa käyttöön.

Sitä ennen meidän pitää vain tehdä paikkaaminen ja tukea aurinkosähköä, jotta se simuloisi hiilidioksidiveron ja smart grid teknologian vaikutuksia.

Eli virhepäättelysi on siinä, että oletat että ekaluokkalaisen koululaisen pitäisi suoraan alkaa väkertämään väikkäriä ja sitten morkkaat tätä ekaluokkalaista, kun hänen tohtorin väitöskirjansa hylätään. Ei näin, vaan ensin pitää luoda toimivat ja uusiutuvien ehdoilla suunnitellut markkinat. Vasta sitten me voidaan olettaa että uusiutuvat antavat meille niiden todellisen potentiaalin. Eli toisin sanoen, koko systeemi pitää rakentaa alusta alkaen uusiksi ja suunnitella se uusiutuvien ehdoilla.

#energiaremontti

Käyttäjän vilenin kuva
Aimo Remes Vastaus kommenttiin #22

Meillä on puustoomme sitoutunutta uusituvaa aurinkoenerniaa niinpaljon,että vuosittain jää käyttämättä 20 miljoonaa kiintokuutiometriä, säästetäänkö tätä
pitkospuiksi matkalla helvettiin ?

Käyttäjän ZeiEizh kuva
Juha-Matti Hakala Vastaus kommenttiin #34

Niistä saisi jalostamalla ihan rahaakin, eikä pelkkää savua.

Erkko Korppaanmäki

"Panostaminen uusiutuvaan energiaan ei ole ilmastonmuutosta vastustavien haihattelua."

Se nimenomaan on haihattelua. Suomi on maa, jossa aurinkoa ei näy eikä juuri edes tuule kun energiaa eniten tarvitaan.

Käyttäjän ZeiEizh kuva
Juha-Matti Hakala

Vaikka tuuli- ja aurinkoenergia olisivat ilmaisia, ne eivät kykene korvaamaan fossiilisia kuin osittain. Auringonvalokin on ilmaista, silti kaikilla on kotonaan sähkövalot. Sama logiikka pätee em. uusiutuviin. Niiden ongelmat eskaloituvat penetraation kasvaessa kapasiteettikerttoimen tasolle. Eiköhän se pian nähdä vaikkapa Saksassa.

Joni Knuuti

Tässä oli muutama juttu, jota halusin vielä kommentoida alkuperäisen kirjoitukseni hengessä.

Alkuinvestointi on tietysti vain yksi osa energian tuotannon kustannuksia. Ja kyllä, aurinkosähkövoimalassa "polttoaine" ei maksa mitään. Mutta voimalaitoksella on edelleen kustannuksia. Paneelit täytyy pitää puhtaana pölystä ja/tai lumesta, inverttereitä menee aika ajoin epäkuntoon/rikki, jolloin niitä täytyy huoltaa/uusia, ja isossa laitoksessa on oltava valvomo, joko paikan päällä tai etänä, mistä laitosta tarkkaillaan ja tehdään tuotantoennusteet. Ei kantaverkkoon noin vain liitytä kymmenien, jopa satojen megawattien teholla. Näitä elinkaarikustannuksia kuvataan meillä ja maailmalla termillä "Levelized Cost Of Energy", lyhyesti LCOE. Ohessa linkki IRENAn julkaisuun:

http://irena.org/remap/REmap-FactSheet-7-Cost%20Co...

Mitä tulee järkeviin saksalaisiin, niin he ovat tehneet tietoisen valinnan siirtyä kalliimpiin energiamuotoihin. Tämä on teknisesti täysin mahdollista meilläkin, tätä haluan korostaa, mutta myös meidän on tiedostettava sen reaalikustannukset.

Saksan teollisuuden kilpailukyky ei perustu halpaan energiaan, vaan yleiseen palkkatasoon, kykyyn tuottaa suurta volyymiä (economy of size), ja sotakorvauksien jälkeiseen teollisuuden nopeaan kehittymiseen, kuten meillä vielä joitain vuosia sitten. Ja kuten alussa totesin, ei energia ole koskaan lähes ilmaista. Jos se olisi, Saksassa olisi jo nyt halvinta energiaa Euroopassa. Ja siinä missä aurinkosähkövoimalan elinikä on inverttereiden osalta 10 vuotta, paneelien osalta 25 vuotta (kuluttajapaketteihin yleisesti saatavilla olevat takuut), perinteisen voimalaitoksen alkuinvestointi kattaa 40-60 vuotta, tietysti kuluja matkan varrella on.

Kehityksen jarrutuksesta sen verran, että kyllä se on nykyistenkin energiayhtiöiden etu, jos sähkön hinta lähtee nousuun, nehän kotiuttaisivat suuremmat voitot jo tekemistään investoinneista. Ja sähkön hinta väistämättä lähtee nousuun, mikäli ajetaan syöttötariffeja tai muuta kuin markkinaehtoista mekanismia, ja kun talous lähtee vetämään niin sähkön kysyntä nousee aina. Eikä sähkömarkkinoilta tällä hetkellä "lypsä" muut kuin syöttötariffia nauttivat. Loput myyvät sähköä pörssihintaan. Ne energiayhtiöt, jotka haistavat tässä bisneksen kuluttajien kautta, ovat lähteneet mukaan. Fortum myy valmiita paketteja, joilla takaisinmaksuaika on optimiolosuhteissa 14-18 vuotta (suunnilleen break-even sijoitus, jos invertteri ei hajoa). ->Kuluttajan valinta. Helen on haistanut vastaavan tyyppisen bisneksen, ja kauppaa nimikkopaneeleita suuremmista voimaloista kuluttajille, jotka haluavat tehdä jälleen tietoisen valinnan. En usko, että energiayhtiöissä oltaisiin niin pääsääntöisesti tyhmiä, ettei lähdettäisi mukaan kannattavaan liiketoimintaan. Mutta nykyisillä sähkönhinnoilla juuri mikään investointi ei vaikuta Suomessa houkuttelevalta.

Ja vielä loppukaneettina pääpointit: Ei haihattelua, toteutettavissa, hinta kalliimpi.

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

Vaikea nähdä että kalliimpi energia olisi jonkinlainen etu.

Jouni Valkonen

hyvähän siellä on huudella kun Ranskan veronmaksajat maksavat Olkiluoto-3:n rakennuskustannuksista noin 5 miljardia euroa. Areva on konkurssikypsä ja kaatunee pian omistajiensa, eli lähinnä Ranskan valtion, syliin.

Lisäksi OL3:n 10 vuoden myöhästyminen on maksanut ja tulee maksamaan suomalaisille sähkön kuluttajille noin 5 miljardia euroa, koska sähkön markkinahinta on ollut noin 5 % korkeampi kuin mitä se olisi ollut jos OL3 olisi valmistunut ajallaan ja suurin osa OL3:n tuotannon puuttumisesta on korvattu tuontisähköllä, Venäjältä ja Ruotsista.

halpaa ja halpaa ei siis ole ainakaan uusiutuvien vaihtoehdot.

#energiaremontti

Matias Härkönen

Mitkä on ne esteet joista puhut? Jos saan laskelman, että minun on kannattavaa laittaa omakotitalon katolleni aurinkopaneeli, niin ihan varmaan sellaisen hankin. Tai jos saan rakennettua oman pienen tuulivoimalan edullisesti. Ei mitään ongelmaa siis. Ei suomalainen ole niin tyhmä, etteikö valitsisi kaikkein edullisinta, tehokkainta ja jopa tuottavaa energiamuotoa jos sellainen on tarjolla.

Mutta kun sellaista ei taida olla.

Käyttäjän jlinjama kuva
Jussi Linjama

Voi se joissain erikoistapauksissa olla taloudellisesti kannattavaa jo nykyisilläkin sähkönhinnoilla. Etenkin silloin, jos pystyt käyttämään paneeleita rakennusosina ja korvaamaan niillä esim seinä-, katto- tai aitamateriaalia tai tarvitset pihalle joka tapauksessa kevytrakenteisen katoksen joka syntyy paneelitelineestä. Aurinkopaaneelin neliöhinta kun on samaa luokkaa kuin rappauksen.

Jos taas kaikki rakennukset ja rakenteet ovat valmiita ja hyväkuntoisia ja sähköliittymä maksettuna, et saa lisärakenteista muuta etua kuin sähkön. Silloin investointi voi hyvällä tuurilla joskus maksaa itsensä takaisin tai sitten ei. Jos sähkönhinta nousee, takaisinmaksu on tietysti todennäköisempää. Hyvä harrastus silti. Jotkut kasvattavat omia perunoitakin, vaikka niitä saa ammattilaiselta 150 euroa/tonni.

Käyttäjän ZeiEizh kuva
Juha-Matti Hakala

Pari faktaa:
• Aurinkokennojen hinnat ovat pudonneet kahdessa vuodessa 80%, kun niiden massatuotanto on päässyt kunnolla vauhtiin.
- 10 vuotta siihen kyllä on mennyt, ei 2.

• Aurinkoenergian määrä maailmassa on ylittänyt 100 gigawattia. (Loviisan ydinvoimalan teho on noin 1 GW.)
- Rakennettu 100GW tarkoittaa noin 25GW tuotettua energiaa. Vastaa 17, 4 OL3sta.
Suvilahden aurinkovoimala maksoi 600 000€. Niitä tarvitaan OL3sta vastaavaan tuotantoon 45000kpl. Hinta 27 miljardia. 17 x 27 = 459 Miljardia €uroa. Tähän päälle vielä säätövoima ja/tai varastointi.
Olkiluotoina, jos käytetään vihreiden hintaa, ei siis todellista: 17 x 9 = 159 miljardia.

• EU:ssa otettiin viime vuonna käyttöön uutta tuulivoimaa 11 gigawattia ja tänä vuonna otetaan vielä enemmän
- 11GW tuulivoimakapasiteettia on ~3,5GW todellista tuottoa. Vähän reilu 2 x OL3.

Joni Knuuti

Tässä oli sen verran asiavirheitä, ja kirjoittajalla on teho ja energia sekaisin, että ne on parasta oikaista:

-100GWp asennettua tehoa tarkoittaisi Suomessa melko tyypillisellä noin 1000 huipunkäyttötunnilla (Googlettamalla aurinkosähkö+referenssit) 100TWh energiaa, joka on noin 15TWh enemmän kuin Suomen sähköenergian kulutus (Lähde: Fingrid). Vastaa noin kahdeksaa OL3:a, 8000h*1,6GW=12800GWh=12,8TWh (Lähde: TVO). Suvilahden voimaloita tarvittaisiin OL3:n energiamäärään 12800000MWh/275MWh=46545 kappaletta (Lähde: Helen, arvioitu tuotto). Hinta näin ollen 600t€*46545=27927000t€, eli noin 28Mrd€. Viimeistä laskua en ymmärtänyt ollenkaan.

-11GW tuulivoimakapasiteettia tarkoittaa Suomessa tuulivoiman huipunkäyttötunneilla noin 11GW*200h=2200GWh=2,2TWh energiaa (Lähde: VTT tuulivoimatilastot). Noin 0,17 OL3:a.

Oliko muuta kysyttävää?

Käyttäjän ZeiEizh kuva
Juha-Matti Hakala

Ei ole.

Sinun on oikein laskettu, minun ei.

Käyttäjän teresammallahti kuva
Tere Sammallahti

Paljon puhuvaa on se, että itse kirjoittaja ei ole vaivautunut kommentoimaan tekemiään väitteitä ja esitettyjä vasta-argumentteja. Ehkä tarkoitus olikin vain kertoa norsunluutornista käsin, mitä ihmisten pitäisi asioista olla mieltä?

Käyttäjän JaniHtnen kuva
Jani Hätönen

Joku muu kirjoittaa Anteron jutut...

Käyttäjän BirgittaJohansson kuva
Birgitta Johansson

Yrittäjänä mulle on itsestäänselvää, että kun investoidaan uusiin tekniikoihin ja uuteen liiketoimintaan, se maksaa. Tuotothan on aina tarkoituskin kerätä vasta myöhemmin.

Cleantechin edistäminen + tulevaisuudessa halpa energia! Nyt ei auta jäädä jälkijunaan ja jahkailla Suomelta tätäkin mahdollisuutta.

Käyttäjän teresammallahti kuva
Tere Sammallahti

Osaatko kertoa, että paljonko esimerkiksi tuuli- ja aurinkovoimaan pitää sijoittaa, että se tuottaa voittoa? Ja millä aikavälillä?

Jos ei ole mitään järkeviä lukuja antaa, niin sitten tuote on käärmeöljyä.

Käyttäjän BirgittaJohansson kuva
Birgitta Johansson

Kysymyksen asettelu on mahdoton. Yhtä hyvin voitaisiin kysyä, miten paljon pitää sijoittaa jotta keksitään uusi syöpälääke ja minä vuonna se tapahtuu? Ei sitä kukaan tiedä. Mutta varmaa on, että mitä enemmän sijoitetaan, sitä parempi lääke kehitetään ja sitä nopeammin se on käytössä.

Minkä tahansa teknologian kehitys kulkee siten, että alkuvaiheessa laitteet toimivat huonosti ja ovat kalliita. Tutkimuksen, innovaatioiden ja markkinatalouden ansiosta laatu kuitenkin paranee ja hinta laskee. Yhtä varmaa kuin tämä kehitys on se, että mitä vanhempaa tekniikka on, sitä vähemmän uudet panostukset enää parantavat sitä tai laskevat hintaa.

Vanhat energialähteet ovat nyt tässä kyllästymisvaiheessa, jossa kovin paljon parempaa hyötysuhdetta ja kannattavampaa tuotantoa ei enää ole niistä puristettavissa. Sen sijaan uudemmilla energialähteillä tämä vaihe on vasta kaukana edessä, ja niiden kehitys etenee harppauksin.

Seuraava todellinen läpimurto voi olla akkutekniikassa, joka viimeistään räjäyttää aurinkovoiman mahdollisuudet. Eikä askel ole edes pitkä, koska aurinkosähkö on jo nyt järkevä vaihtoehto muiden rinnalla tiettyihin tarkoituksiin.

Tämänhetkisillä sähkönhinnoilla ja investointikuluilla ydinvoima vaikuttaa esim. aurinkosähköön verrattuna kannattavalta sähköntuotantomuodolta. Ensimmäinen ajatusvirhe on kuitenkin se, että erittäin kalliin ydinvoimalainvestoinnin pitäisi pysyä sekä budjetissa että aikataulussa, mikä ei tunnetusti ole kovinkaan yksinkertaista.

Toinen vielä suurempi ongelma on, että ydinvoiman kannattavuuslaskelmat kymmeniksi vuosiksi eteenpäin perustuvat arvioon ydinvoimalla tuotetun sähkön edullisuudesta muihin tuotantomuotoihin verrattuna. Jos ja kun esimerkiksi aurinkoenergialla tuotettu sähkö kuitenkin halpenee kaiken aikaa, ydinvoiman kannattavuutta ei voida laskea tällaiseen ennusteeseen perustuen.

Ydinvoimaan satsaaminen voi tuntua nyt siinä mielessä helpolta ratkaisulta, että tekniikka tunnetaan, ja tiedetään mitä sähkö suurinpiirtein maksaa per kWh. Pidemmällä tähtäimellä päätös uudesta ydinvoimalasta on kuitenkin mitä todennäköisimmin kansantaloudellisesti kalliimpi, koska uusiutuvilla tuotetun sähkön hinta laskee merkittävästi. Eli jo pelkästään excelissä laskettuna ydinvoimaan sijoittaminen olisi järjetön päätös, ottamatta nyt vielä lainkaan kantaa ympäristö- ja turvallisuuskysymyksiin.

Kyseisen uuden pannun kanssa oltaisiin sitten naimisissa 40 vuotta, kun uuteen teknologiaan enemmän satsanneet kilpailukykyisemmät maat menevät ohi oikealta ja vasemmalta halvemman sähkönhinnan ja uuden teknologian vientituotteiden kanssa.

Kannattaa vielä ottaa huomioon, että panostus uusiutuviin energialähteisiin ei edes ole suora kustannus. Ydinvoiman työllistävä vaikutus niihin verrattuna on minimaalinen. Laitos ostetaan Venäjältä ja sen rakentavat puolalaiset. Käyttäjinä sitten jokunen suomalainen. Sen sijaan kehittyneempiin, uusiutuviin teknologioihin keskittyneet kotimaiset yritykset työllistävät satakertaisen määrän ihmisiä ja luovat myös uutta vientiä. Ydinvoima ei sitä taatusti tee.

Monet maat maailmalla ovat tajunneet tämän kaiken. Valitettavasti Suomessa asiaa ei ole vielä täysin oivallettu.

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen Vastaus kommenttiin #46

"Yhtä hyvin voitaisiin kysyä, miten paljon pitää sijoittaa jotta keksitään uusi syöpälääke ja minä vuonna se tapahtuu?"

Onko käyttöön otettu valtion tukemia syöpälääkkeitä vaikka on osoitettu etteivät toimi? Kehittäminen ja tutkimustyö ovat täysin eri asioita.

Käyttäjän teresammallahti kuva
Tere Sammallahti Vastaus kommenttiin #46

Vertauksesi kuvastaa hienosti sitä, ettet ymmärrä energiapolitiikan ydintä. Energiapolitiikan tärkein tehtävä on varmistaa meille luotettavaa, turvallista ja halpaa energiaa tämän päivän tuotantometodeilla. Tulevaisuudessa sitten tuotetaan energiaa niillä tulevaisuuden metodeilla.

Analogiasi olisi oikea, jos valtion mahtikäskyllä nyt luovuttaisiin toimivista säde- ja sytostaattihoidoista, jotta siitä säästyneet rahat voitaisiin laittaa uusien syöpähoitojen kehittämiseen. Kuulostaa ajatuksena kauniilta, kunnes ymmärtää, että ne uudet syöpähoidot ovat vielä kehittämättä ja tämä menettelytapa johtaisi ihmisten kuolemiseen hoidettavissa oleviin tauteihin.

Noin muuten tekstisi on sitä samaa puoluetoimiston suoltamaa tunteisiin vetoavaa propagandaa ilman mitään konkretiaa.

Esimerkiksi energianlähteenä aurinko, tuuli ja puu ovat huomattavasti vanhempia kuin hallittu ydinten halkaisu. Arviosi eri energiamuotojen hyötysuhteista on siinä mielessä oikea, että esimerkiksi CHP-laitokset ja ydinvoimalat toimivat jo nyt 90-95 hyötysuhteella siinä, missä aurinko- ja tuulivoima edelleenkin kitkuttaa 20-25 prosentin tietämillä. On helppoa "edistyä", kun lähtökohdat ovat niin heikot.

Satun työskentelemään energia-alalla ja usko pois, energiayhtiöt ja teollisuus osaavat elinkaari- ja kannattavuuslaskennan huomattavasti paremmin kuin Vihreiden puoluetoimisto.

Energiantuotannon ei ole tarkoitus olla tylvoimaintensiivistä, vaan nimenomaan työllistää mahdollisimman vähän. Paljon työllistävä energiantuotantomuoto on kallista eikä näin ollen voi olla kilpailukykyistä. Ydinvoima ei tietysti Suomessa työllistä massiviisesti senkään takia, että Tshernobylin jälkeen kaikki ydinvoimaosaaminen hävitettiin Suomesta poliittisin päätöksin. Sitä laskua maksetaan nyt uusia reaktoreja rakennettaessa ja tästä kiitos kuuluu myös Vihreille.

Käyttäjän ilkkahyttinen kuva
Ilkka Hyttinen Vastaus kommenttiin #56

Tere,

eivät ole haihattelua :

Ovatko epävihreät oman uskonsa lahko? :

http://ilkkahyttinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/1920...

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

"Yrittäjänä mulle on itsestäänselvää, että kun investoidaan uusiin tekniikoihin ja uuteen liiketoimintaan, se maksaa."

Yritätkö väittää että tuulimylly on uusi keksintö? Jokainen yrittäjä tietää ettei kannattamaton liiketoiminta ole kannattavaa, se nyt on kait itsestäänselvyys.

Käyttäjän ilkkahyttinen kuva
Ilkka Hyttinen

Jarmo,

yritätkö väittää, etteivät nykyiset tuuliturbiinit ole n:nnen sukupolven tuulimyllyjä? - ero vanhoihin tuulimyllyihin kuin yöllä ja päivällä...

Luuletko, että "tuulipuistoja" olisi sijoitettu yhtäkään, jos ne olisivat kannattamattomia - ilman epävarmoja tukiaisiakin?

Trendi sekä tuuli- että aurinkoenergian sähkönhinnalla on laskeva, ydinvoimalla taas kohoava - yms. . Pienkulutuksen suhteen asia on toistaiseksi erilainen - kas siitäpä mutuyleistävät lauselmat "talvella ei paista eikä kesällä tuule" - siis että niiden tuottama sähköenergia säädeltynä olisikin yht'aikaa +/- 0 kun vielä investointikin näyttää 'mahdottomalta' - takaisinmaksuajatkin yli elinkaarien ....

Käyttäjän JaniHtnen kuva
Jani Hätönen

https://planeetta.wordpress.com/2015/04/14/vihreid...

"Teksti on jälleen surullinen esimerkki siitä, miten hataralla pohjalla tärkeitä päätöksiä ollaan valmiita tekemään, ja pahimmassa tapauksessa myös tehdään. Vartian kirjoituksen voisi parhaiten määritellä klassisella toteamuksella ”Not even wrong”"

Käyttäjän ilkkahyttinen kuva
Ilkka Hyttinen

Jani,

pitää paikkansa kyseisen blogin kirjoittajan kanssa - kuka lieneekin.

Käyttäjän ilkkahyttinen kuva
Ilkka Hyttinen

Jaakko,

tarkoitushakuisia otantoja, joilla suhteellisuustajuttomanakin saadaan mikä tahansa asia näyttämään miltä tahansa - eivät kumoa kokonaisuutena, päinvastoin:

Ovatko epävihreät oman uskonsa lahko? :

http://ilkkahyttinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/1920...

Lisää aiheesta ja vähän muustakin:

http://ilkkahyttinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/kayt...

Mika Leiviskä

Tässä on taas yksi herra, joka puhuu asioista niin suurella intohimolla, että ei huomaa kuinka oma teksti suorastaan pullistelee virheellistä tietoa.

Jouni Valkonen

Ei tekstissä ollut kuin yksi asiavirhe. Aurinkosähkön hinta ei pudonnut kahdessa vuodessa 80 %, vaan aurinkosähkön hinta putosi vuosina 2008-2012 vuodessa noin 20-24 % eli yhteensä siihen 80 prosentin hinnan pudotukseen meni noin 5 vuotta. Nyt vuodesta 2013 alkaen hinnanpudotus on hidastunut kahdesta syystä: EU:n (laittomista) tuontitulleista sekä aurinkopaneelien tuottajat ovat alkaneet siirtämään tuotannon kustannusten laskua tuloksen parantamiseen ja vuosikymmenen taitteessa otettujen velkojen takaisinmaksuun. Eli hinnat on pidetty vakaana samaan aikaan kun tuotannon kannattavuutta on parannettu.

Voi olla kuitenkin että kirjoittaja viittasi siihen, että Suomen hinnat ovat pudonneet 80 % kahdessa vuodessa. Tämä saattaa ehkä pitää paikkaansa, joskaan en usko, koska aurinkosähkö on edelleen suomessa suhteettoman kallista, koska oikeita markkinoita ei täällä ole.

Käyttäjän seppoviljakainen kuva
Seppo Viljakainen

Jouni

Olisitko ystävällinen ja katsoisit alla olevaa linkkiä:

https://www.energy-charts.de/power_inst.htm

Saksa on käyttänyt tuuli/aurinkoenergiaan satoja miljardeja ja vihreitten edustajan mukaan (Leo Stranius) kokonaislasku kohoaa biljoonaan euroon = 1000 miljardia.

Voisitko vastata yksiselitteisesti - ei siis mitään maailmoja syleilevää , ma pyydän- kuinka paljon Saksan on vielä lisättävä tuuli/aurinkosähkötehoaan , jotta se voi pysäyttää meidän kaikkien mielestä ei-toivottavat ydin, hiili, öljy..voimalansa ; siis siirtyä kokonaan tuuli/aurinkovoiman käyttöön.

Nyt tuuli/aurinkotehoa on n. 70 GW ( Saksan sähkötehon tarve n. 70GW) , riittääkö mielestäsi sen tuplaaminen, triplaaminen..?

Jouni Valkonen Vastaus kommenttiin #58

Arvioisin, että sen jälkeen kun lyhyen aikavälin tavoitteet toteutuvat eli tuuli- ja aurinkosähkön määrä tuplataan vuoteen 2020-2025 mennessä, niin Saksan perinteiset energiayhtiöt menevät konkurssiin. Pois-lukien e.on, joka siis jo hankkiutui eroon fossiilisesta ja ydinvoimasta, ja keskittyi uusiutuviin.

Hiili- ja ydinvoimaloiden konkurssi jättää niin ison aukon Saksan sähkömarkkinoihin, että käytännössä Saksan on pakko mennä sataan prosenttiin uusiutuvia vuoteen 2030-2035 mennessä. Eli Saksan ei siis tarvitse siis ajaa hiilivoimaloitaan alas, vaan markkinat hoitavat sen kyllä.

Saksassahan on tilanne jo niin kehno että kuukausi takaperin Saksassa ajattiin taas yksi noin 800 MW:n kaasuvoimaloitos pysyvästi alas. Ei siinä mitään, mutta se oli samalla valmistuessaan vuonna 2010 myös maailman energiatehokkain ja ympäristöystävällisin (ja siten kallein) perusvoimaa tuottava kaasuvoimala. Uusiutuvat ajoivat viidessä vuodessa siis huippumodernin kaasuvoimalan konkurssiin, joka valmistuessaan oli saksalaisen insinööritaidon huikein taidonnäyte. Eli perusvoiman tuottajien konkurssiaalto on käynnistynyt ja se ensimmäisenä iski maakaasuvoimaloihin.

Käyttäjän seppoviljakainen kuva
Seppo Viljakainen Vastaus kommenttiin #69

Jouni ; ymmärränhän oikein , että olet siinä käsityksessä, että Saksa voisi ajaa alas perussähköntuotantonsa ( ydin, hiili,kaasu..voima) ja siirtyä kokonaan tuuli/aurinkosähkön käyttöön vaikkapa kymmenkertaistamalla nykyisen tuuli/aurinkovoima-kapasiteettinsa?

Olen puuhastellut sähkön parissa yli neljä vuosikymmentä.

Minä en - ikävä kyllä- voi jakaa tuota Sinun käsitystä.

Heti sen jälkeen, kun tuuli/aurinkovoiminen varastointi on saatu teknis/taloudellisesti ratkaistuksi, se olisi teoriassa mahdollista. Tapahtuuko se viiden tai viiden kymmenen vuoden päästä, jää nähtäväksi.

Miksi näin on ; olen yrittänyt selittää asiaa täällä olevassa kirjoituksessani :

http://www.kymensanomat.fi/Mielipide---Sana-on-vap...

Jouni Valkonen Vastaus kommenttiin #71

Kyllä se onnistuu. Esimerkiksi tuossa tuoreessa selvityksessä ranskalaiset laskivat että 100 % uusiutuvia maksaisi keskimäärin 119 euroa per MWh eli suunnilleen samaa tasoa mitä uusi ydinvoima maksaisi. Ja tämä ratkaisu ei edes odota energian varastoinnin osalta teknologian kehitystä, vaan luottaa perinteiseen power-to-gas energian varastointireitteihin, joissa siis hiilidioksidi muutetaan metaaniksi. Ja metaania edelleen voidaan joko syöttää voimaloihin polttoaineeksi tai sitten jatkaa synteesireittiä esimerkiksi keroosiiniin.

http://www.energypost.eu/french-government-study-9...

Itse oletan, että smart grid mahdollistaa hajautetun energian varastoinnin, koska käytännössä noin vuonna 2020 kotitalouksien ja taloyhtiöiden kannattaa investoida maalämpöön, lämminvesivaraajaan, sähköautoihin sekä aurinkopaneeleihin+akkuihin. Hajautettu aurinkosähkö ja energian varastointi on myös sikäli edullista, että siitä jää siirtomaksut kokonaan pois ja monilla alueilla sähkön jakelu voidaan toteuttaa micro-grid tekniikalla. Ja usein esimerkiksi motivaatio lämminvesivaraajan asentamiseen tai sähköauton ostamiseen ei ole hajautettu energian varastointi vaan lämpimän käyttöveden jakelu tai autolla ajaminen, joten näiden kohdalla energian varastointi on ilmainen sivutuote, jonka smart grid teknologia mahdollistaa.

Eli kuten tuosta raportista nähdään, niin 100 % uusiutuvaa sähköä ei ole enää merkittävästi kalliimpi kuin perinteinen voima. Käytännössä siis riittää että hiilidioksidille asetetaan sopiva hiilidioksidivero, joka korvaa hiilen polttamisen liittyvän saastuttamisen ja muut yhteiskunnan maksettavaksi jäävät ulkoishaitat.

Pitää vain yrittää arvioida mikä on uusiutuvan energian ja smart grid -teknologian innovaatiopotentiaali. Usein kuin näistä asioista keskustellaan, niin oletetaan ettei mitään uutta teknologiaa kehitetä, mutta tosiasiassa kun mennään sataan prosenttiin uusiutuvia, niin käytännössä koko sähkönjakelu pitää suunnitella alusta alkaen uusiutuvan energiantuotannon ehdoilla. Tämän käsittäminen on hankalaa – ja esimerkiksi Saksassa energiayhtiöt ovat konkurssin partaalla, koska he eivät kyenneet ennakoimaan sähkömarkkinoiden kehittymistä edes viittä vuotta eteenpäin. Toistaiseksi Saksan neljästä suuresta energia-yhtiöstä vain e.On on päättänyt että se luopuu kaikista sen perusvoimaosakkeista vuoteen 2018 mennessä ja keskittyy jatkossa uusiutuviin. J

Käyttäjän ilkkahyttinen kuva
Ilkka Hyttinen

Energiaa talouteen: Kuusi teesiä :

http://leostranius.fi/2015/03/energiaa-talouteen-k...

Ja Anterolta hyvä uusi blogi aiheesta:

Sen lauluja laulat, kenen leipää syöt:

http://anterovartia.puheenvuoro.uusisuomi.fi/19314...

Käyttäjän smallkasu kuva
Jani Kasurinen

Linkkaan vielä, jos ei ole vielä linkattu, jotta tulee toimiva feedback-ketku.

https://planeetta.wordpress.com/2015/04/14/vihreid...

Sähkötekniikassa takaisinkytkentää käytetään yleisesti siihen ettei homma karkaa käsistä =)

http://fi.wikipedia.org/wiki/Takaisinkytkent%C3%A4

Toimituksen poiminnat