Murrosikäinen Suomi

Suomi on yhdessä historiansa suurimmassa murroksessa. Digitalisaatio ja globalisaatio ovat tehneet muutoksesta vääjäämättömän. Muutos on myös nopeampi, laaja-alaisempi ja suurempi kuin koskaan aiemmin. Vanhat ratkaisut eivät enää toimi, taloudellinen valta siirtyy uusiin käsiin ja aiemmasta poiketen myös ympäristön asettamat rajat on otettava huomioon.

Murros ulottuu kaikkialle, mutta sen ytimessä on kaksi asiaa: talous ja energia.

Talouspolitiikan murros

Niin kauan kun emme ymmärrä talouden murrosta, emme tule löytämään toimivia ratkaisuja. Jotta talouden korjaamisessa onnistutaan, on ymmärrettävä, että paluuta vanhaan normaaliin ei ole.

Talous vaatii toimiakseen toimeliaan yhteiskunnan. Toimelias yhteiskunta vaatii toimiakseen työpaikkoja. Tällä hetkellä meillä on käsillä tilanne, jossa työtä kyllä riittää, mutta ei työpaikkoja. Siksi talouden parametrit on ajateltava uusiksi.

Oxfordin yliopiston tutkijat arvioivat, että seuraavan 20 vuoden aikana lähes puolet nykyisistä työpaikoista on vaarassa kadota. Tätä kehitystä emme globaalissa markkinataloudessa voi estää. Jarruttamisen sijaan onkin keskityttävä uuden luomiseen. Siinä yksi asia on ratkaiseva: työn tekemisestä ja teettämisestä on tehtävä nykyistä kannattavampaa, sillä yksikään yritys ei työllistä, jos se ei ole kannattavaa. Työllistämiseen liittyviä riskejä on myös vähennettävä; mitä matalampi kynnys rekrytoida, sitä useampi saa töitä.

Toimiva talous edellyttää siis muutosta työvoimapolitiikassa. Meidän on remontoitava verotus, uusittava sosiaaliturvajärjestelmämme ja muokattava työehdoista nykyistä joustavampia tehdäksemme työnteosta kannattavampaa. Joku saattaa ajatella, että näin kyykytetään heikointa, mutta sitä se ei ole. Huonoiten kohtelemme ihmisiä pitämällä heidät työttöminä.

Muutos voidaan toteuttaa oikeudenmukaisesti siirtymällä perustuloon ja kohdentamalla sosiaalityön resursseja myös työhön kuntouttamiseen nykyistä enemmän. Matalapalkkaisen työn verotusta on laskettava, sosiaaliturvaa yksinkertaistettava ja työvoiman sekä osaamisen ohjautumista oikeisiin kohteisiin helpotettava. Tämä kaikki on tehtävissä niin, että ihmisten ostovoima kasvaa ja hyvinvointiyhteiskunta voidaan ylläpitää.

Energiapolitiikan murros

Toinen käsillämme oleva suuri murros liittyy energiapolitiikkaan. Fossiilisten polttaminen on lopetettava. Teknologia meillä on jo olemassa. Enää tarvitaan vain poliittinen päätös, joka tekee fossiilisten polttamisesta kannattamattomampaa kuin muista energiatuotantomuodoista. Vanha energiateollisuus luonnollisesti vastustaa muutosta, sillä se tekee heidän tuottavista kivihiilivoimaloista arvottomia. Siksi kuulemme paljon valheellisia väittämiä mm. tuulivoimasta ja aurinkovoimasta.

Kansantalouden kannalta vanhassa energiapolitiikassa ei ole järkeä. Uusi teknologia työllistää enemmän kuin vanha ja tekee meidät riippumattomiksi esimerkiksi Venäjästä. Taloudellisesti on myös perusteetonta käyttää rahaa energian tuontiin. Suomi ostaa joka vuosi nettona kahdeksalla miljardilla fossiilisia ulkomailta. Ajatelkaa, kuinka paljon paremmin taloutemme voisi, jos nuo rahat käytettäisiin Moskovan sijaan Helsingissä.

Energiapolitiikka, työllisyyspolitiikka ja talouspolitiikka nivoutuvat kaikki toisiinsa. Tarvittavat muutokset ovat suuria ja muutos vaatii vanhojen rakenteiden rikkomista. Kasvukivut ovat kuitenkin osa murrosikää ja niistä kun selviää, ollaan entistä vahvempia.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu