Ollaan fiksummin

Tarina vanhasta normaalista

Olipa kerran yhteiskunta, jossa ihmiset kävivät tehtaissa töissä ja tekivät viitenä päivänä viikossa kahdeksantuntisia työpäiviä. Tämä yhteiskunta vaurastui säännönmukaisella työnteolla ja sillä, että jokainen antoi osan ansioistaan yhteiskunnan käyttöön. Työtä oli yllin kyllin tarjolla ja niin oli työpaikkojakin.

Tätä yhteiskuntaa ei enää ole.

Kansantaloutemme on tipahtanut jyrkkään monttuun, joka on osoittautunut paljon suuremmaksi ja syvemmäksi kuin mitä alkuun kuvittelimme. Pitkään puhuimme talouden suhdannekriisistä, kunnes ymmärsimme, että kyseessä on rakenteellinen ongelma. Tämäkään ei välttämättä riitä kuvaamaan muutoksen tarvetta. Vaikka saisimmekin kansantaloutemme taas nousuun, ei paluuta vanhaan normaaliin enää ole.

Olemme kahdessa vuosikymmenessä globalisoituneet, digitalisoituneet ja automatisoituneet sillä vauhdilla, että järjestelmä ei ole pysynyt mukana. Olemme ostaneet itsellemme lisäaikaa elämällä velaksi - samalla kuluttaen luonnonvaroja reippaasti yli sen, mihin ihmiskunnalla on olemassaoloaan vaarantamatta varaa.

Hyvinvointimme on rakentunut työnteolle. Työstä saamme tuloja, joista osa verotetaan julkisen puolen rahoittamiseksi ja loput voimme kuluttaa itse. Mutta mitä tapahtuu nyt, kun koneet yhä nopeammin ja laaja-alaisemmin korvaavat ihmisiä, jonka seurauksena työpaikkoja ei ole enää kaikille tarjolla? Tulojen lasku osuu sekä ihmisiin, että julkiseen sektoriin. Samalla syntyy epätasapainotila, joka ei voi jatkua loputtomiin.

Ongelmaa voidaan helpottaa muutamalla tavalla. Yksi keino on tehdä työelämästä joustavampi. Nykyisin, kun yritämme yhä ylläpitää tehdastyöaikoja, työelämän joustamattomuus on pakottanut jouston työttömiin. Matalatuottoisen työn ympärillä olevat kannustinkiilat on syytä purkaa. Kiilat ovat niitä ikävästi väliin lyötyjä palasia, jotka tekevät työn tekemisestä tekijälleen kannattamattomampaa ja teettäjälle kalliimpaa. Tämä tarkoittaa, että verotuksen painopistettä on siirrettävä työn verotuksesta esimerkiksi haitallisen kulutuksen verotukseen. Työn tekeminen on aina hyväksi yhteiskunnallemme, mutta esimerkiksi kivihiilen polttaminen ei sitä ole.

Rakennemuutos tulee toteuttaa niin, että työntekijöiden asema ei heikkene nykyisestä. Ne jotka tuntevat ajatukseni, tietävät että lähtisin ratkomaan ongelmia mahdollistamalla perustulon. Ongelmat ovat kuitenkin niin laajat, että ratkaisuksi ei perustulo riitä. Jossain vaiheessa meidän täytyy päivittää koko järjestelmä tälle uudelle vuosituhannelle - vuosituhannelle, joka on yhtä alussa kuin meneillään oleva talouden murroskin. Toivottavasti sen päivityksen yhteydessä voimme myös kysyä itseltämme, täytyykö tässä aiempaa paljon valmiimmassa maailmassa todella tehdä näin paljon töitä.

Sen pituinen se.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

3Suosittele

3 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (14 kommenttia)

Käyttäjän markok kuva
Marko Kivelä

Itsekin kaipaisin laajempaa rakennemuutosta, mutta vielä näyttää siltä, että eturyhmäpolitikointi on liiaksi voimissaan. Riittävää kriisitietoisuutta suurempaan muutokseen ei taida siltikään vielä olla olemassa. Ei ainakaan muodossa jossa suunta olisi yhteinen. Nythän muutoksesta puhutaan pitkälti tavalla "nuo voisivat luopua tuosta tai tästä, mutta meidän ei tarvitse luopua mistään".

Käyttäjän TarjaKaltiomaa kuva
Tarja Kaltiomaa

Miten työ määritellään? Ennen esimerkiksi puitten halkominen lämmitysklapeiksi määriteltiin työksi. Nykyään työksi määritetään usein vain palkkatyö.

Hyvää elämänlaatua ylläpitävää työtä tehdään nykyään paljon ilman palkkaa. Koko rahatalous pitää määrittää uudelleen ja siihen liittyy edelleen työn ja myös palkkatyön arvostus ja perustulo kaikille. Perustulon lisäksi voi tehdä muuta tuottavaa työtä, sitäkin, josta maksetaan palkkaa.

Koko talousajattelu pitää uudistaa.

Mikael Kerokoski

"Jossain vaiheessa meidän täytyy päivittää koko järjestelmä tälle uudelle vuosituhannelle"

Vihreää retoriikkaa jonka tunnistaa siitä että konkretia puuttuu.

Käyttäjän markok kuva
Marko Kivelä

Paremmin tuo kuvaa sitä mitä pitäisi tehdä kuin se, että nostettaisiin konkretian nimissä esille yhden tai kaksi asiaa niistä sadoista yksittäisistä asioista joita pitäisi oikeastaan muuttaa.

Mikael Kerokoski

Mitkä olisivat kaksi ensimmäistä asiaa mitä pitäisi muuttaa?

Käyttäjän markok kuva
Marko Kivelä Vastaus kommenttiin #6

Itse luopuisin kolmikannasta jossa etujärjestöille on annettu demokratialle kuuluvaa valtaa. Sen lisäksi siirtyisin maltilliseen kansallispalkkaan joka mahdollistaisi kannustusloukkujen purun sekä vähentäisi huomattavasti mm rahanjakobyrokratiaa. Tästä seuraisi mm mahdollisuus, että työvoimaviranomaiset voisivat oikeasti keskittyä työvoiman tarpeen ja työn tarpeen parempaan kohtaamiseen.

Mikael Kerokoski Vastaus kommenttiin #7

Kolmikannan purku olisi hyvä alku. Siihen voisi yhdistää yleissitovien sopimusten purkaminen ja laittomien lakkojen korvausten nostaminen kärsittyjen vahinkojen tasolle. Ammattiyhdistysliikkeet voisi lakkauttaa jonkinlaisen siirtymäajan jälkeen.

Kansalaispalkka on lähtökohtaisesti huono idea, mutta todennäköisesti vähemmän huono kuin nykyinen tukihärdelli. Lisäksi pitäisi varmistua siitä eTtä kansalaispalkka rajattaisiin vain Suomen kansalaisille kuuluvaksi.

Pekka Heliste Vastaus kommenttiin #7

Saksa ja Ruotsi ovat tehneet hyvää työtä kolmikannalla ja Tanska kaksikannlla.

Tuskinpa se mitään joustavoittaaa, että asiat aletaan päättämään Arkadian mäellä eikä työpaikoilla

Käyttäjän buimonen kuva
Börje Uimonen

En yhtään ihmettele kun Stubb valittaa Suomen etenevän käsijarru päällä. Henkinen valmius kohdata 2010-luvun haasteita puuttuu kokonaan.

Persujen jytkyn tärkein selittävä tekijä on annettu lupaus jarruttaa Suomen kehitystä kaikin tavoin ja mahdollisimman paljon. Jos haluaa saada osansa persujen kansansuosiosta pitää poliitikon esiintyä jarrumiehenä.

Uhkaavasti näyttää siltä, että Suomi jättäytyy vapaaehtoisesti yhä enemmän takamatkalle ihan kaikessa.

Käyttäjän Pekka Toivonen kuva
Pekka Toivonen

Alexander Stubb ( kok.) on vaikuttanut viimeiset kuusi vuotta Suomen hallituksissa. Käsitykseni mukaan hän on jäävi arvostelemaan yhtään mitään.

Tulevaisuuteen Suomi kurkottautuu tasa-arvoisen avioliittolain ja atomivoimaloiden imussa. Mitä muuta nykyihminen voisi toivoa ?

Käyttäjän TarjaKaltiomaa kuva
Tarja Kaltiomaa

Pitäisi järkevästi miettiä tulot ja menot koko kansakunnan kannalta. Tuloja kertyy, mutta enemmän ihmiset miettivät tulevaa eläkettä kuin tätä päivää jokaiselle hyväksi. Suomea sanotaan rikkaaksi maaksi. On vain asennekysymys, että asiat voidaan järjestää vielä järkevämmin kuin nyt. Nykyisessä yhteiskuntamallissamme jo nyt on paljon hyviä puolia, mutta me keskitymme liikaa siihen, että tulot ovat vain palkkatuloja ja verovaroin me kaiken katamme. Noin ajatellen mietimme, että toiset eivät ehkä tee yhtä paljon töitä kuin me itse. Kun perustulo olisi kaikille sama, varsinaiset palkat voisivat olla kilpailukykyisemmät. Uskon, että tämä on mahdollista järjestää, kun kaikkien yhteiskunta luokkien taholta saataisiin riittävä konsensus.

Käyttäjän KH kuva
Kalevi Härkönen

Yhteiskuntaamme on kehitetty lisäämällä vanhojen rakenteiden päälle uutta itse rakenteisiin kajoamatta, minkä lopputuloksena on nykyinen määräysviidakko, kannustinloukut ja jäykkyydet. Nyt pitäisi laittaa vanhan mallin alle dynamiittia ja tehdä kokonaan uusi, joka perustuisi 'yksinkertainen on kaunista'-periaatteeseen, mutta ilmeisesti meillä menee vielä liian hyvin, koska näin ei tapahdu. Seurauksena on se, että 20 vuoden kuluessa Viron kaltaiset maat menevät (oikealta) ohi.

Käyttäjän mikkonummelin kuva
Mikko Nummelin

Jos oikeasti joudutaan siihen, että suuri osa ihmisistä ajautuu tulevaisuudessa työvoiman ulkopuolelle, niin ne heistä, jotka eivät voi elää perinnöillään ja koroillaan, tulevat vääjäämättä olemaan sosiaalisesti heikossa asemassa.

Sekä ne, jotka ovat palkkatöissä tai kuuluvat eliittiin, eivät suostu äänestämään niin korkean veroasteen tai omaisuuksien sosialisointien puolesta, jolla isoa huoltosuhdetta rahoitettaisiin.

Pekka Heliste

Suurin matalapalkkatyön syöjä on palkaton orjatyö

Sitä tekee n 350000 ihmistä vuodessa.Ei ole ihme jos matalapalkkatyötä ei enää ole.

Miksi joku palkkaisi jonkun kun ilmaiseksiksin saa ?

Toimituksen poiminnat