*

Ollaan fiksummin

Euroopan talouskriisi on ratkaistavissa

Minulta on tällä blogilla kysytty, mitä talouspolitiikassa pitäisi mielestäni tehdä. Tämä kirjoitus on vastaus tuohon kysymykseen.

 

Euroopan unionin ongelmat eivät liity sen olemassaoloon, vaan sen talouteen ja euroon.

 

Kärjistäen, mutta suoraan sanottuna:

 

- Meidän ensisijainen ongelmamme on, että raha ei liiku taskusta toiseen mahdollistaakseen työn ja kehityksen, vaan raha istua kököttää paikoillaan.

 

- Meillä on jatkuvasti köyhtyvä keskiluokka, jolla ei ole ostovoimaa. Liian moni on työtön. Liian monen palkansaajan ansioista liian iso osa menee velkojen maksuun ja asumiseen.

 

- Meillä on jatkuvasti köyhtyvä julkinen hallinto, jolla ei ole varaa ylläpitää järjestelmää, koska verotuloja ei kerry tarpeeksi.

 

- Meillä on pankkisektori, joka kerää itseään kasaan, jotta se täyttäisi tiukentuneet vakavaraisuusvaatimukset ja selviäisi mahdollisesta seuraavasta rysäyksestä. Pankit ovat yhä liian kitsaita lainaamaan.

 

- Meillä on yrityksiä, joiden liikeidea kunnossa, mutta ne eivät saa tarvittavaa rahoitusta. Kun ostovoimakin on huono, liiketoimintakin on vaikeampaa.  

 

Kukaan ei siis tee mitään, koska kellään ei ole varaa tehdä mitään. Tällä tarkoitan taloutta, en poliitikkoja. Onneksi. Sillä poliitikot voivat tehdä paljonkin.

 

Miten ratkaisemme kriisin?

 

Kilpailukyky ei ole lempisanojani. Kilpailukyky kuitenkin kertoo monesti siitä, mikä on taloudellisesti järkevää. Yritys ei yleensä menesty, jos se ei pysty tarjoamaan jotain parempaa kuin muut. Globaalissa maailmassa maiden kilpailukyvynkin pitää olla globaalia.

 

Yksi vaihtoehto on tuotantokustannusten laskeminen. Useimmille teollisuuspampuille tämä tarkoittaa työntekijöiden palkkojen alentamista. Se on kansantaloudellisesti kuitenkin nurinkurinen ratkaisu, vaikka yksittäisten yritysten kilpailukyky siinä paranisikin.

 

Palkkojen alentaminen heikentää ostovoimaa ja hidastaa talouden kehitystä. Se on huono lääke otettavaksi silloin, kun lähes koko maanosa on taantumassa. Palkkojen alentaminen, sisäinen devalvaatio, saattaa käynnistää uuden noidankehän, deflaation. Deflaation riski on tällä hetkellä huolestuttavan todellinen. Käytännössä deflaatio pysäyttää talouden kehityksen ja kasvattaa velallisten taakkaa entisestään. Kilpailukyvyn parantaminen deflaation avulla kestää pitkään ja se aiheuttaa valtavat määrät inhimillistä kärsimystä. Jos monet Euroopan maat ryhtyvät tekemään sitä yhtä aikaa, haittaa se talouden elpymistä yli rajojen.

 

Toisena vaihtoehtona meillä on inflaatio.

 

Inflaatiossa rahan arvo heikkenee ja siksi se pelottaa monia - varsinkin hyperinflaation kokeneita saksalaisia. Inflaatiokaan ei kohtele kaikkia hyvin, mutta useimpia kuitenkin reilummin kuin deflaatio. Inflaatio helpottaa velallisten taakkaa pienentämällä velan todellista määrää. Juuri tätä tarvitsemme velkavankeuteemme, mutta pankkimaailman (eikä saksalaisten mielestä Saksankaan) etujen mukaista se ei ole.

 

Inflaation luomiseen tarvitaan keskuspankin apua. Keskuspankin täytyy ryhtyä painamaan rahaa - ja paljon. Taantuman ja työttömyyden vuoksi toimien pitää olla mittavia ennen kuin rahan painaminen alkaa aidosti nostattaa inflaatiota. Käytännössä rahan painaminen tarkoittaa sitä, että keskuspankin pitäisi ryhtyä mittavaan arvopapereiden ostoon. Tämä ostaminen täytyisi tehdä kohdennetusti niin, että raha päätyisi todelliseen liiketoimintaan työllistämään ihmisiä. Tämä raha ei saisi päätyä paisuttamaan asuntojen tai pörssien varallisuusarvoja.

 

EKP:n tulisi myös painaa ohjauskorkonsa negatiiviseksi, jolloin pankit joutuisivat maksamaan siitä, että ne makuuttavat rahaa. Tämä saisi pankit todennäköisesti lainaamaan rahansa uusiin investointeihin sen sijaan, että ne maksaisivat rahan seisottamisesta.

 

Inflaatio devalvoisi euroa ja parantaisi euromaiden kilpailukykyä - varsinkin dollariin verrattuna. Tämä on ilmiselvä etu meille kaikille. Suomalaisen konepajan on paljon helpompaa myydä laitteitaan Kiinaan, kun kiinalaiset tarvitsevat siihen aiempaa vähemmän säästämiään taaloja.

 

Työttömyys on yhteiskunnan kannalta mielettömän tehotonta ja kallista. Yksilön kannalta se on julmaa. Me olemme vaarassa menettää sukupolvia täysin turhalle työttömyydelle. Sen lisäksi olemme vaarantamassa yhteiskuntarauhan.

 

Työttömiä ei voi syyttää: työtä ei yksinkertaisesti ole tarjolla. Koska markkinatalous on osoittanut, että se ei pysty kriisin aikaan kaikkia työllistämään, yhteiskunnan täytyy tulla voimakkaammin apuun.

 

EKP:n setelirahoitus ja inflaatio mahdollistaisivat lyhyellä tähtäimellä työllisyysasteen nostamisen.

 

Tämänhetkinen talouskriisi on kuitenkin pieni verrattuna siihen, mikä meitä ja jälkipolvia odottaa tulevaisuudessa. Keskuspankkiraha pitäisi sijoittaa mahdollisimman tehokkaasti työpaikkoihin, jotka auttavat meitä taistelemaan ilmastonmuutosta vastaan. Se olisi perustellusti meidän jokaisen etu - myös pitkällä tähtäimellä.

 

 

Lähde mukaan kannustamaan vaalikampanjassa tykkäämällä Facebook-sivusta https://www.facebook.com/anterovartia

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

8Suosittele

8 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (105 kommenttia)

Käyttäjän rakennusliikeerbau kuva
Pekka Iiskonmaki

''Euroopan talouskriisi on ratkaistavissa''

Tuohon minäkin uskon, mutta Suomi ei kykene yksin ratkaisemaan talouskriisiään. Siitä tulee pysyvä olotila.

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

"EKP:n tulisi...."

Kumpi meistä soittaa Mario Draghille kurssinmuutoksesta?

Ps. puh. +49 69 13 44 0

Käyttäjän AnteroVartia kuva
Antero Vartia

EKP on itsenäinen toimielin, mutta Brysselin mielipiteillä on vaikutusta sen päätöksiin. Ja vaikka Draghi ei tätä blogia lue, kannattaa meidän muiden silti yrittää tunnistaa ongelma ja miettiä ratkaisuvaihtoehtoja. Joku sinne Brysseliin pääsee töihin ja toivottavasti se on joku, joka jaksaa lobata reilumman talouspolitiikan puolesta.

Käyttäjän artoartovihavainen kuva
Arto Vihavainen

Hyvä kirjoitus kaikenkaikkiaan.

Minua vain kenkuttaa ajatus että tarvitsemme inflaatiota työpaikkojen luomiseen. Jos tämä on ainut totuus niin se merkitsee sitä että jotakin taloudessamme on pysyvästi kieroutunut, niin pahasti ettei sitä pystytä korjaamaan, tai kukaan ei ainakaan uskalla esittää mitään sen kieroutuman korjaamiseksi.

Kyllä talouskriisi ilman muuta on ratkaistavissa, mutta on jonkin sortin populismia väittää että se pystyttäisiin ratkaisemaan kansallisella tasolla.

Meillä ei yksinkertaisesti ole omaa erillistä taloutta, joka voitaisiin korjata. Taloutemme on yksi osa maailmantaloutta ja se on siitä ja sen tilasta täysin riippuvainen.

Toki paljon voidaan tehdä sen eteen että pärjäisimme suhteellisesti ottaen paremmin täällä Suomessa kuin muualla saman maailmantalouden piirissä. Siihen on keinoja, kuten palkkamaltti ja olosuhteiden pitäminen muutenkin yrittämiselle suotuisana.

Palkkamaltin lisäksi niitä muita asioita joilla saamme maahamme yritystoimintaa ja investointeja on korkea koulutustaso, eli korkeatasoista työvoimaa, hyvää infratruktuuria, maltillinen verotus, kaupan ja elinkeinotoiminnan vapaus, eli kaupan esteiden minimointi ja yhteikunnan vakaus.

Viime aikoina Suomi on onnistunut ilmeisesti muita paremmin muiden yrittämisen edellytysten paitsi palkkamaltin suhteen. Tosin tämäkin asia on ehkä nyt viimeinkin tiedostettu ja vihdoinkin päästy järkevään työmarkkinaratkaisuun. Se varmasti vaikuttaa, tosin ei kovin nopeasti ja uusia toimia tälläkin sektorilla tarvittaisiin.

Käyttäjän AnteroVartia kuva
Antero Vartia

Inflaatiosta ajattelin kirjoittaa tulevaisuudessa ihan oman postauksensa. Inflaatio ei ole tulevaisuudessa hyvä asia, mutta tässä tämän hetkisessä kieroutuneessa taloustilanteessa se olisi inhimillinen keino työllistää ihmisiä. Tulevaisuudessa olisi hyvä, jos inflaatio pelkästään laskettaisiin rehellisemmin. En ymmärrä, miksi asumiskustannusten nousu ei ole inflaatiota. Ihan kuin sillä ei olisi vaikutusta ostovoimaan.

Käyttäjän artoartovihavainen kuva
Arto Vihavainen

"En ymmärrä, miksi asumiskustannusten nousu ei ole inflaatiota. Ihan kuin sillä ei olisi vaikutusta ostovoimaan."

Asuinkustannusten nousu liittyy pääkaupunkiseudulla siihen että väki muuttaa sinne muualta maasta työn perässä, eikä asuntoja ole tarpeeksi. Tämä on poliittinen ongelma joka myös olisi ratkaistavissa.

Ei asuntojen hinnat nouse siellä missä asunnoilla ei ole kysyntää, eikä asunnoilla ole kysyntää ruuhkasuomen ulkopuolella.

Eihän asunnon rakentaminen voi olla pääkaupunkiseudulla sen kalliimpaa kuin muualla Suomessa. Silti asuntojen hinnat ovat pääkaupunkiseudulla moninkertaiset. Miksi? Se on kysynnän ja tarjonnan laki mikä nostaa hintoja. Se tarkoittaa sitä että joku ottaa välistä rahaa pääkaupunkiseudun asuntotuotannossa. Tämä on mitä suuremmassa määrin poliittinen ongelma ja olisi poliittisesti ratkaistavissa.

Kenties asuntopolitiikalla pyritään rajoittamaan pääkaupunkiseudun ja ruuhkasuomen väestönkasvua. En tiedä?

Ehkä tarkoitus on vain saada hinnat ylös, jolloin eräillä piireillä on mahdollisuus ansaita todella mukavasti ja siitä riittää rahaa myös korruptioon.

Tämä ruuhkasuomen asuntopula ja asuntojen kalleus tarkoittaa myös sitä, että pääkaupunkiseutu kärsii pätevän työvoiman pulasta, koska ihmiset eivät voi asua siellä ja se merkitsee sitä että yrittäminen ei voi kasvaa eikä työllistää sillä tavalla miten muuten olisi mahdollista.

Käyttäjän susijumala kuva
Henri Alakylä Vastaus kommenttiin #7

Tämänkään ongelman kanssa ei Suomi - tai pääkaupunkiseutu - ole yksin. Mitäpä arvelet olevan esimerkiksi Pearl River Deltan kohdalla suurimmiksi murheiksi?

Käyttäjän TeroIln kuva
Tero Ilén

Kyllä talouskriisi ilman muuta on ratkaistavissa, mutta on jonkin sortin populismia väittää että se pystyttäisiin ratkaisemaan kansallisella tasolla.

Itse asiassa voimme ratkaista talouskriisin kansallisella tasolla. Se vaatisi vain eroamisen eurosta.

Käyttäjän AnteroVartia kuva
Antero Vartia

Emme voi ratkaista kriisiä kansallisella tasolla. Siksi olen ehdolla europarlamenttiin.

Käyttäjän artoartovihavainen kuva
Arto Vihavainen

"Itse asiassa voimme ratkaista talouskriisin kansallisella tasolla. Se vaatisi vain eroamisen eurosta."

Tuo juuri on sitä jonkin sorttista?

On olemassa maita jotka eivät ole eurossa, mutta silti kriisi painaa päälle?
Miten tämä on selitettävissä?

Jotkut yrittävät ratkaista talousongelmiaan menemällä euroon, kuten Viro, Latvia ja Liettua.
Miten tämä on selitettävissä?

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Olet aivan oikeassa: "jotakin taloudessamme on pysyvästi kieroutunut"

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

"Meillä ei yksinkertaisesti ole omaa erillistä taloutta, joka voitaisiin korjata."

Tässähän se ongelma onkin. Meillä pitäisi olla omat työkalut ongelmien korjaamiseksi ja nyt kun ei ole niin heiluttelemme käsiämme.

Käyttäjän ilarikiema kuva
Ilari Kiema

Totta on, että USA:n ja Japanin keskuspankit tunkevat lisää rahaa markkinoille ja kasvattavat taseitaan, kun EKP taas toimii päinvastoin. Ero kasvaa. Tästä on esimerkiksi tuoreessa (26.1.2014) saksalaislehdessä havainnollinen kaaviokin:

http://www.welt.de/finanzen/article124233362/Oekon...

Japanin deflaatiokehitys on pysähtynyt ja inflaatio saatu käyntiin. Euron ulkoinen arvo taas nousee. Tässä on kuitenkin sellainen oleellinen ero, että USA ja Japani ovat valtioita, mitä EU/euroalue ei ole. EKP:n ”mittava arvopapereiden osto” käytännössä tarkoittaisi velkamaiden rahoittamista, koska pankit lainaisivat saamansa rahat valtioille. Tämä olisi no-bail-out säännön vastaista ja yhteisvastuuta, joka ei käy nykyisessä EU-järjestelmässä.

Käyttäjän AnteroVartia kuva
Antero Vartia

No-bail-outtia on rikottu jo moneen otteeseen. Se on tehty kiertämällä itse kirjoitettuja lakeja ja perustamalla Luxemburgiin yksityisiä osakeyhtiöitä (kuten EVM), joiden kautta rahat kanavoidaan kriisikohteisiin.

En myöskään näe ainoana vaihtoehtona rahoittaa kriisimaita pankkien kautta - varsinkin jos pankit saavat rahansa nollakorolla meiltä eurooppalaisilta ja lainaavat sen saman rahan meille eurooppalaisille takaisin korkealla marginaalilla. EVM:n olisi hyvä saada rahoittaa kriisin aikana toimintonsa suoraan keskuspankkirahalla veronmaksajien rahan sijaan.

Bail-outtia tarvitaan tällä hetkellä, valitettavasti. Meille on laskelmien mukaan edullisempaa auttaa kriisimaita ahdingostaan kuin pitää koko maanosa taantumassa.

Käyttäjän susijumala kuva
Henri Alakylä

Bail-outeista pitää päästä bail-inneihin. Muutoin riskejä ei hinnoitella koskaan oikealla tavalla.

Bail-outit ovat olleet siksi Euroopan hurmosta, koska pankeilla on niin julmetun suuri yliote Euroopan pääomamarkkinoista. Ne muodostavat siten systeemisen riskin.

Miten mahtaa olla, pieneneekö vai kasvaako tällainen systeeminen riski bail-outeilla? Syntyykö Eurooppaan terveemmät pääomamarkkinat, jos pahiten asioiden sössineiden takapuolet (pankit) pyyhitään veronmaksajien seteleillä?

Käyttäjän AnteroVartia kuva
Antero Vartia Vastaus kommenttiin #16

Yksittäisiä maita voi mielestäni yhä bail-outata, jotta järjestelmä pysyisi pystyssä eikä kansa marssi kaduille. Pankkien osalta taas täysin päinvastoin ja olet aivan oikeassa bail-inin suhteen. Minulle ei vieläkään aukea, kuinka on mahdollista, että pankit pidettiin pystyssä ilman omistajavastuun suurempaa toteutumista. Millä tahansa muulla talouden osa-alueella yrityksen (pankkien) rahoittamiseen oltaisiin suostuttu vain määrittämällä pankille hinta ja pääomasijoitusta vastaan olisi saatu omistusosuus. Jos omistajat eivät olisi tähän suostuneet, olisi pankit pitäny kansallistaa. Nykyinen komissio on muistaakseni sanonut, että sijoittajavastuun ei voida antaa toteutua ennen vuotta 2018. Se on rikollista.

Käyttäjän susijumala kuva
Henri Alakylä Vastaus kommenttiin #34

Suuri osa "yksittäisten maiden" bail-outeista on mennyt pankeille velkojen kuoletukseen / rullaukseen (jos enää ovat suostuneet siihen).

Vai mitä näet esimerkiksi "Irlannin apupaketin" sisältäneen, kun maallahan oli jotakuinkin 30 prosenttia bkt:sta tuota velkaa kun kriisi alkoi?

Kreikan kohdalla suuri osa pankkiveloista oli tosin ulkomaisille pankeille.

Mutta joo, eiköhän tässä ole molempien ideana, ettei sen tarvitse olla joko 100-0 bail-outtia tai 0-100 bail-iniä.

---

Pikkaisen olen seurannut näiden europankkien pääomitustalkoita markkinaehtoisesti. Muutamaa poikkeusta lukuunottamatta kyllä se tuntuu onnistuvan. Totta kai heidän kannaltaan kannattaa ensin hieman uikuttaa veronmaksajien rahoja, mutta ei pidä alistua tuollaiselle.

Oikeastaan Monte Paschi vielä rimpuilee. Mutta eiköhän sitä suuromistajana oleva säätiö pidä ääniosuudestaan sen verran kiinni, että pääomittaa pankin... kansallistamisuhan edessä. Ja tästä kansallistamisestahan jo mainitsitkin.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #34

Kannattaako tuhoisaa järjestelmää pitää pystyssä?

Käyttäjän ilkkah kuva
Ilkka Huotari Vastaus kommenttiin #34

"Minulle ei vieläkään aukea, kuinka on mahdollista, että pankit pidettiin pystyssä ilman omistajavastuun suurempaa toteutumista."

Follow the money, sieltä kai ne todelliset vallankäyttäjät löytyvät.

Käyttäjän SepSaa kuva
Seppo Saari

En ole nähnyt luotettavia laskelmia bail-outtien edullisemmuudesta Suomelle esim. verrattuna muihin vaihtoehtoihin, joita on esitetty vuosien varrella. Esim. Kreikan ero eurosta ja sen velkojen leikkaukset (v. 2010).

Käyttäjän AnteroVartia kuva
Antero Vartia Vastaus kommenttiin #28

Tässä on yksi Soininvaaran hienoista kirjoituksista. Siitä käy ilmi, että kriisi maksaa meille sata miljoonaa euroa - joka päivä.

http://www.soininvaara.fi/2013/05/22/8972/

Käyttäjän Mikko-VilleMtt kuva
Mikko-Ville Määttä Vastaus kommenttiin #35

Voidaan myös väittää, että se on "kriisittömyys" mikä maksaa. Suomen näkökulmasta suurin kriisin välittymismekanismi on euron hillittömän korkea kurssi. Finanssikriisin jälkeen EUR on vahvistunut USD:hen nähden melkein 20%. REER näyttää tosi synkeältä:
http://www.bruegel.org/nc/blog/detail/article/1215...

Koska emme voi aloittaa QE:ta (esim. euromaiden velkojen osto avaimen suhteessa) EKP:n toimesta, täytyy keksiä jotain muuta. Jos jäisimme pois bailouteista, spekulaatiot euron hajoamisesta kiihtyisivät ja euro ehkä heikkenisi. Siitä syystä meidän kannaltamme voisi olla viisainta keikuttaa venettä.

Käyttäjän artoartovihavainen kuva
Arto Vihavainen

"EKP taas toimii päinvastoin. Ero kasvaa. Tästä on esimerkiksi tuoreessa (26.1.2014) saksalaislehdessä havainnollinen kaaviokin"

EKP voi toimia toisinkin, sitä merkitsee mm. lupaus pitää euro pystyssä maksoi mitä maksoi. Sehän tarkoittaa sitä että setelipainot ovat kunnossa ja hyvässä rasvassa EKP:nkin holveissa ja voidaan ottaa käyttöön tarpeen tullen.

Siitä etteikö näin olisi ja etteikö EKP:llä olisi mahdollisuuksia pitää mitä lupasi, ei ole markkinavoimillakaan mitään epäilyksiä, miksi olisi.

Siihen että EKP ei paina rahaa juuri nyt on varmasti omat hyvät syynsä, esimerkiksi se syy että euromaat pitäisi opettaa käyttämään omia keinojaan taloutensa selvittämiseksi, ne kaikki muut keinot joita valtiot voivat käyttää ovat kaikki parempia keinoja kuin setelirahoitus.

Vaikka Japani ja USA ovatkin setelirahoitukseen joutuneet turvautumaan, ei tarkoita sitä että euromaidenkin olisi pakko niin tehdä.

Käyttäjän susijumala kuva
Henri Alakylä

Kyse onkin nyt lupauksesta, jota ei voida pitää. Tiukan paikan tullen käy joko:

a) Markkinat huomaavat EKP:n bluffanneen, ja se on sitten menoa. Voin tarvittaessa taivuttaa ferrolangasta, että miten tämä tulee käytännössä näkymään.

tai

b) EKP pitää lupauksensa. Ja painaa rahaa vuorotta.

Keskeinen kysymys onkin: tuleeko tiukka paikka? Jos kehityskulkua katsoo yhdestä mittarista, niin siitä on vaikea päätellä. Katsotaan useampia: työttömyys, velkamäärät, talouskasvu... Tällaisilla "reaalitalouden" mittareilla katsottuna menee varsin synkästi.

Ja siihen, että EKP ei paina rahaa juuri nyt on kyllä syynsä - muttei lainkaan se, mitä arvelet. Syy on siinä, että se on "säännön vastaista", ja että Saksa pitää tästä tiukasti kiinni, vaikka muut euromaat kärsivät rajusti.

Ei, euroalueella ei ole pakko turvautua setelirahoitukseen Yhdysvaltain ja Japanin lailla. Se voi aivan yhtä hyvin nääntyä kehitysalueeksi.

Käyttäjän artoartovihavainen kuva
Arto Vihavainen

"Ei, euroalueella ei ole pakko turvautua setelirahoitukseen Yhdysvaltain ja Japanin lailla. Se voi aivan yhtä hyvin nääntyä kehitysalueeksi."

Henri, kun olet noin kovasti perehtynyt talouteen, niin voisitko selvittää minulle, jonka ajatukset perustuvat enemmän johdonmukaiseen ajatteluun kuin talouden nyansseihin ja detaljeihin perehtyneisyyteen, että miksi kehittyvien maiden rahayksiköiden heikentymistä pidetään nyt huonona asiana, eikä hyvänä asiana, nyt kun pääomat hakeutuvat pois kehittyviltä markkinoilta, turvallisempana paikkana pidettyyn Eurooppaan, kenties jopa entisiin Euroopan kriisimaihin.

Tähän kysymykseen ei sisälly kompaa. Olen todella ihmeissäni. Rahan arvon heikentymistähän on totuttu pitämään hyvänä asiana, joskaan pääomien siirtyminen pois maasta ei sitä tietenkään ole.

Käyttäjän susijumala kuva
Henri Alakylä Vastaus kommenttiin #29

Kuka pitää - kuka ei? Miten vaihtotaseen tulisi heijastua valuuttakurssissa? Jos se on esimerkiksi Turkin tapaan vahvasti negatiivinen niin markkinat heikentävät valuutan ulkoista arvoa. Tuonti kallistuu, ja vienti lähtee vetämään paremmin kun kysyntä kasvaa. Mitenkä investoinnit maahan valuutan heiketessä? Ne käyvät houkuttelevimmiksi, sillä ulkomaiset sijoittajat saavat enemmän vastinetta sijoituksilleen.

Miksi siis Turkki ei tykkää valuuttansa heikkenemisestä? No, se on ikävä ongelma, jos pääomaa virtaa maahan ihan poskettomasti - kuten Turkkiin aikanaan meni. Mutta vielä enemmän se harmittaa, kun pääomavirrat kääntyvät pois.

Mitä Turkki sitten teki "puolustaakseen" liiransa yliarvostusta? Nosti korkoja. Mitä Suomen Pankki teki tuossa ennen syksyä 1992 "puolustaakseen" markan yliarvostettua kurssia? Sekin nosti korkoja.

Turkki huomaa vielä kelluvan kansallisen valuutan edut, sillä tuota vaihtotasetta ei kauaa pidetä yllä. Tivolista sammuu valot - tarkoittaen sitä, että muut eivät enää rahoita Turkin ja turkkilaisten vaihtotaseen alijäämää.

Käyttäjän susijumala kuva
Henri Alakylä

Varsin hyvä tilanneanalyysi. Olen tästä jokseenkin kaikesta samaa mieltä, mutta eräs pienen pieni yksityiskohta tässä arveluttaa: kannattaako "EKP:n parkkirahakorko" painaa negatiiviseksi?

Nollassa ollessaan - ja mikäli rahan määrää kasvatetaan - niin reaalituotto on jo negatiivinen. Nimellisesti tappiollinen toiminta ei välttämättä ole estettävissä niin, että pankit ovat pakotettuja kiinnittämään rahan muualle - kukko ei välttämättä laula käskien.

Luottokohteissa pitää olla myös järki mukana. Huonojen sijoituskohteiden lisäksi negatiiviset pankkien maksamien korkojen varjopuolena voi olla tappiollisen toiminnan kompensoiminen muualla - siis markkinakorkojen nousulla marginaalien kasvaessa.

EKP:n uudet kaavailut siitä, että keskuspankki ostaisi arvopaperistettuja yritys- ja kotitalousluottoja (jälk. asuntolainoja), on pohdinnan arvoinen asia. Yhdysvalloissa keskuspankki ostaa edelleen tällaisiä papereita liittovaltion velkakirjojen ohella. Onko toiminta näkynyt hyperinflaationa?

Yhdysvaltain velkakirjaostoissa on myös se poikkeavuus, että ostamalla liittovaltion velkakirjoja keskuspankki käytännössä ostaa kaikkien osavaltioiden velkakirjoja. Tämä on merkittävä ero euroalueeseen, jossa on tehty hyvin kosmeettisia ostoja ja nekin vain "suosimalla" pahimpia kriisimaita. Tasa-arvoisempi kohtelu olisi paikallaan.

Käyttäjän AnteroVartia kuva
Antero Vartia

Valid point toi markkinakoron nousuriski. Sitä pitää pohtia.

Käyttäjän samimiettinen kuva
Sami Miettinen

No nyt on Antero noussut oikealla jalalla aamulla! Saadaan Henri vielä uusi järkipuhuja tähän Uuden Suomen blogistaniin. :)

Olen samaa mieltä että tässä blogauksessa on mahdollinen oikea ratkaisu, eli löysä rahapolitiikka. Itse suosin raakaa setelirahoitusta, kunhan se tehdään reilusti, eli herutetaan myös Suomelle.

Tässä se malli, eli käytetään EKP:n pääoma-avainta. Suomellekin tulisi 18 miljardia euroa 1000 miljadin euron potista.

http://samimiettinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/1393...

Käyttäjän susijumala kuva
Henri Alakylä

Juu, ihan hyvä teksti Anterolta. :) Tuntui suorastaan ikävältä nillittää tuosta yhdestä pienestä yksityiskohdasta (negatiivinen "EKP-parkkipaikkakorko") kun muuten asiaa oli alusta loppuun.

Erityisesti ilahduttaa lukea tällaista vihreiden ehdokkaalta, sillä nyt heillä, jotka joka tapauksessa aikovat äänestää vihreiden ehdokasta, on tiedossa hyvä ehdokas.

Käyttäjän jariojala kuva
jari ojala

"ne kaikki muut keinot joita valtiot voivat käyttää ovat kaikki parempia keinoja kuin setelirahoitus."

Nytpä odotan pelkkänä korvana, että mitä pitää tässä tilanteessa tehdä, jos rahoitus on poissa laskuista?

Käyttäjän jariojala kuva
jari ojala

Palkkamaltti:
On jo käytössä. Vaikutus hidas.

Olosuhteet yrittämiselle suotuisat:
Käsittääkseni ovat jo. Mitä pitää korjata?

Korkeatasoista työvoimaa:
On jo.

Hyvää infraa:
On jo. Mitä pitää parantaa?

Maltillinen verotus:
Kulut niin isot, että mikäli halutaan maltillisempaan verotukseen, niin kauppaa on pystyttävä kasvattamaan rajusti. Muuten vain velkaannutaan lisää ja korot katoavat Suomen ulkopuolelle.

Kaupan ja elinkeinotoiminnan vapaus:
Mitä rajoituksia näet vapaalle liiketoiminnalle?

Sanot, että on populistista väittää, että nämä ongelmat voidaan ratkaista kansallisella tasolla. Uskon kuitenkin niin, että kukaan muu ei ajattele meidän (suomalaisten) parasta, vaan panee oman maansa parhaan meidän edellemme. Mikäli annamme muiden päättää puolestamme, niin onko lopputulos meidän etumme? Rahapolitiikasta luopuminen oli suuri virhe. Tästä virheestä me suomalaiset maksamme nyt kovaa hintaa, ja uskon, että pahin on vielä edessä.

Käyttäjän artoartovihavainen kuva
Arto Vihavainen Vastaus kommenttiin #21

"Sanot, että on populistista väittää, että nämä ongelmat voidaan ratkaista kansallisella tasolla."

Tuo on tarkkaan ottaen vääristely.

Sanoin että Suomen talous on osa maailmantaloutta ja on populistista väittää että pystymme vaikuttamaan maailmantalouteen.

Sen sijaan noihin asioihin joita luettelin voimme vaikuttaa kansallisn toimin ja niillä toimilla saamme asemamme parannettua siitä mitä se muuten olisi.

Isoista maailmantalouden aalloista emme pääse eroon, emme omalla rahalla, emme omalla rahapolitiikalla, emme muuten kuin eristäytymällä ja ryhtymällä omavaraisiksi, kuten Pohjois-Korea ja sitä eivät halua ede IPU:n edustajat.

Kuten sanoit, meillä on asioita hoidettu kansallisesti paremmin kuin muualla yleensä, mutta aina voidaan parantaa, ei kannata jäädä lillumaan johonkin hyvänolon tunteeseen.

Käyttäjän jariojala kuva
jari ojala Vastaus kommenttiin #23

Näin sanoit:

"Kyllä talouskriisi ilman muuta on ratkaistavissa, mutta on jonkin sortin populismia väittää että se pystyttäisiin ratkaisemaan kansallisella tasolla.

Meillä ei yksinkertaisesti ole omaa erillistä taloutta, joka voitaisiin korjata. Taloutemme on yksi osa maailmantaloutta ja se on siitä ja sen tilasta täysin riippuvainen."

Se siitä.

Minä ainakaan en lillu hyvänolon tunteessa, päinvastoin. Nykyinen rahapolitiikkahan ajaa meitä eristyksiin ja omavaraisiksi. Mikäli vaihtoehtona on vain odotella maailmankaupan paranemista, tai sitten sitä, että yritetään edes tehdä asioille jotain, niin kuulun jälkimmäiseen joukkoon. Meidänhän piti olla niissä pöydissä, missä asioista päätetään, nyt emme siis olekaan? Ehkä olemme, mutta emme kykene vaikuttamaan?

Käyttäjän artoartovihavainen kuva
Arto Vihavainen Vastaus kommenttiin #25

Jos ajatellaan että Suomi olisi talousalueena erillinen maailmantaloudesta ja sinällään yksi yhtnäinen talous, niin ei se tarkoita sitä etteivät eri kaupungit voisi vaikuttaa oman kaupunkinsa talouteen omilla päätöksillään, vaikka niilä ei olisikaan omaa valuuttaa.

On siis olemassa muunlaisia talouspoliittisia toimia kun oman rahan arvon manipuloiminen, siis sellaisia toimilla joilla voidaan yrittää kehittää yhteistalouden jonkin osa-alueen talouselämää.

Käyttäjän Mikko-VilleMtt kuva
Mikko-Ville Määttä Vastaus kommenttiin #36

Nyt pitäisi tajuta sellainen asia, eurossa oleminen on sitä oman rahan arvon manipuloimista. Normaalisti Suomen kaltaiset kehittyneet taloudet käyttävät kelluvaa valuuttaa, jonka arvo määräytyy markkinoilla.

Finanssikriisin johdosta euron EUR/USD nousi suunnilleen 20%. Suomen kaltaisen investointitavaran vientiin keskittyneen talouden valuutan kuuluisi tuollaisessa tiulanteessa heikentyä hieman USD:hen nähden. Suomen kaupungeilla ei ole hätää, ne eivät odes ole konkurssikelpoisia. Suomen valtio tulee hätiin katastrofin iskiessä. Eurostoliitossa kukaan ei pelasta Suomen valtiota, vaan meidät vedetään saman tai pahemman mankelin läpi kuin Kreikka.

Käyttäjän SepSaa kuva
Seppo Saari

Esität kaksi keinoa:
1) Tuotantokustannusten laskeminen (mm. palkan alennukset), jotka toteat huonoksi vaihtoehdoksi. (Tarkoitat kai sisäistä devalvaatiota?)
2) Inflaatio, joka devalvoisi euroa, on se pienempi paha (euroalueella), mutta EKP:n setelirahoitusta välineenä käyttäen se voisi arvelusi mukaan onnistua.

Et selkeästi huomioi sitä, että €-18 on vain osa EU-28:aa, johon kuuluu myös E-10 (euroon kuulumattomat). Niinpä ratkaisusi koskee lähinnä €-18:n kriisiä, jossa eri maat ovat jo eri kriisivaiheessa erilaisen historiansa, pitkän EU-vetkuttelun ja erilaisten tukipakettien ansiosta.

Kukaan ei tällä hetekellä tienne EU:n tulevaisuudesta (liittovaltio tms.) tai €-18 kriisin laukeamistavasta mitään lopullista muotoa, mutta lienet huomioinut EU:n tai euroalueen "sen-josta-emme-mainitse" yhtenä vaihtoehtona? Olematta ns. pahan ilman lintu, olisi kai syytä miettiä suunnitelmaa "B", jos nykymuotoinen euroalue ei enää toimi sen nykyisiä jäseniä palvelevalla tavalla.
Roikutaanko loppuun asti?

Käyttäjän susijumala kuva
Henri Alakylä

Jos EU-kymppi laitetaan selkä seinää vasten ja sanotaan, että tämä koko himmeli kaatuu, jos €-18 ei aloita toimia.

Mitenköhän se EU-kymppi vastaa?

Ja vielä pienemmässä koordinaatistossa:

PIFFIGS kertoo Saksalle, että joko koeajetaan Frankfurtin temppelin laakerit, tai tämä €-18 oli vain ikävä muisto.

Mitenköhän se Saksa vastaa?

Käyttäjän SepSaa kuva
Seppo Saari

Onko tuo toinen F Finland? :D

Käyttäjän susijumala kuva
Henri Alakylä Vastaus kommenttiin #22

On.

Tai vääräleukana voin todeta, että voi se olla se ensimmäinenkin F. ;)

Käyttäjän SepSaa kuva
Seppo Saari

Lähinnä tuo kommenttini blogiin mietti kysymystä, minkä näköinen ja kokoinen EU on, kun kriisi on hoidettu blogin esittämin keinoin nykyisten poliittisten ja taloudellisten rakenteiden vallitessa...
Se on vähän niinkuin Ahtisaari Jugoslaviasta: Kriisi voitiin kyllä ratkaista, mutta Jugoslavia siinä katosi kartalta.

Käyttäjän AnteroVartia kuva
Antero Vartia

Kriisi on mielestäni nimenomaan euroalueen kriisi, joka heijastuu koko EU:n alueelle. Euro on toimiva valuutta niin kauan, kun menee hyvin. Kriisin tullen työkalupakista sen sijaan puuttuu paljon lähes välttämättömiä työkaluja. €18 ulkopuolisilla EU-mailla nuo työkalut ovat vielä olemassa. Tanskallakin, vaikka se onkin sitonut kruununsa euroon.

Suomi liittyi aikoinaan euroon osaltaan, koska 90-luvun laman jälkeen oltiin kyllästytty devalvaatioon. Ruotsi veti sen sijaan omasta, hyvin samanlaisesta lamasta päinvastaisen johtopäätöksen: devalvaatiomahdollisuus on hyvä olla olemassa kriisin aikaan.

Käyttäjän TimoSotikoff kuva
Timo Sotikoff

"Inflaation luomiseen tarvitaan keskuspankin apua. Keskuspankin täytyy ryhtyä painamaan rahaa - ja paljon. Taantuman ja työttömyyden vuoksi toimien pitää olla mittavia ennen kuin rahan painaminen alkaa aidosti nostattaa inflaatiota. Käytännössä rahan painaminen tarkoittaa sitä, että keskuspankin pitäisi ryhtyä mittavaan arvopapereiden ostoon. Tämä ostaminen täytyisi tehdä kohdennetusti niin, että raha päätyisi todelliseen liiketoimintaan työllistämään ihmisiä. Tämä raha ei saisi päätyä paisuttamaan asuntojen tai pörssien varallisuusarvoja."

Hyvää pohdintaa kaikkinensa tässä tekstissä, ja juuri näitä keinoja tarvittaisiin nyt. Ainoa vain, ettei EKP tällaiseen tule lähtemään, se on liian sitoutunut uusliberalistiseen idealismiin, eikä siis toimivaan markkinatalouteen. Varallisuuksien kasautuminen ja rahan makuuttaminen ovat isoja ongelmia, fyrkka ei ohjausu kuiviksi imetttyyn reaalitalouteen vaan sitä lainataan mieluummin valtioiden velkakirjoja vastaan, velan panttina aina me veronmaksajat.

Vastaavasti omalla rahalla ja funktionaalisesti toimivalla omalla keskuspankilla ongelma olisi välittömästi ratkaistavissa. Mutta jos eurossa halutaan uskovaisina roikkua, ratkaisua tähän ei ole koskaan tulossa.

Käyttäjän AnteroVartia kuva
Antero Vartia

Nimenomaan. Ongelma on vain siinä, että euroeron ympärille rakentuvat skenaariot ovat hirvittäviä. Siksi se ei ole oikein vaihtoehto, ei ainakaan tällä hetkellä. Yhtenä vaihtoehtona voisi olla Sami Miettisen omassa puheenvuorossaan esittämä rinnakkaisvaluutta. Mutta siihen ajatukseen minun pitää tutustua paremmin.

Käyttäjän TimoSotikoff kuva
Timo Sotikoff

Mitä skenaarioita tuossa euroerossa tarkemminottaen tarkoitat-liian suurta poliittista painettako vaiko velkojensovitteluun liittyviä seikkoja? Eikö olisi mahdollista nähdä tuo päinvastoin myös poliittisena helpotuksena, joka lähtee eron kautta purkautumaan sitten muuallakin?

Käyttäjän AnteroVartia kuva
Antero Vartia Vastaus kommenttiin #54

Varmaa olisi, että euron hajotessa meidän olisi ensinnäkin erittäin vaikeaa päättää millä kursseilla euromääräiset saatavat ja velat maksettaisiin uusissa valuutoissa. Jo pelkästään tieto siitä, että jokin maa päättäisi erota eurosta sekoittaisi rahoitusmarkkinat ja pääomaliikkeitä jouduttaisiin säätelemään. Markkinat jumiutuisivat ja syntyisi investointilama. Talous kriisiytyisi varmuudella enemmän, kuin mitä olemme tähän asti nähneet. Eurosta eroavan maan velan määrä kasvaisi entisestään. Se vaikeuttaisi velan maksua, horjuttaisi pankkisektoria ja saattaisi lopulta kaataa sen. Pahimmillaan Eurooppa voisi ajautua poliittiseen sekasortoon ja myllerrykseen.

Käyttäjän Mikko-VilleMtt kuva
Mikko-Ville Määttä Vastaus kommenttiin #69

"Varmaa olisi, että euron hajotessa meidän olisi ensinnäkin erittäin vaikeaa päättää millä kursseilla euromääräiset saatavat ja velat maksettaisiin uusissa valuutoissa."

Mitä vaikeaa siinä on, tehdään Sami Miettisen ehdottama korieuro:
http://samimiettinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/1146...

Jos ei kelpaa niin kaikki defaulttaavat kaiken ja pääomittavat omat pankkinsa. Sitten jatketaan siitä mihin jäätiin järjellisillä kelluvilla valuuttakursseilla.

"Eurosta eroavan maan velan määrä kasvaisi entisestään. Se vaikeuttaisi velan maksua, horjuttaisi pankkisektoria ja saattaisi lopulta kaataa sen."

Hetkellinen sokki siitä tulisi, mutta jos esimerkiksi Suomi jatkaa nykyisenlaisessa eurossa, pankkisektorimme kaatuu varmasti. Sisäinen devalvaatio kaataa ja karsii sen kuin harvesteri puun. Nykysysteemissä joudumme nimittäin devalvoimaan sisäisesti ainakin seuraavat asiat:
1. Epärealistisen valuuttakurssin taloutemme rakenteeseen nähden.
2. Indeksitaloutemme tuotokset.
3. Rikkidirektiivit ja muut vastaavat hauskuudet.

Kaikki tämä työn arvosta, eli kokonaiskysynnästä.

Käyttäjän susijumala kuva
Henri Alakylä Vastaus kommenttiin #69

Antero, jos tällä linjalla jatketaan kohti kriisimaata niin ihan sama ongelmahan Kreikallakin on. Millä se maksaa? Ei maksanut. Muut maksoivat, ja sitten jossain vaiheessa velkoja leikattiin.

Huomioitavaa on, että tämä näyttää olevan krooninen tila. Huono juttu. Miten Meksikossa hoideltiin vaihtotasekriisi? Brady-bondeilla. Tuli niistäkin tappioita, mutta näin se vain menee.

Eli eurovelkojen kanssa pitää tehdä sovitut järjestelyt. Olen esittänyt esimerkinomaisesti, että puolet maksetaan laskennallisesti euroissa, ja puolet sitten uudessa omassa valuutassa.

Pääomaliikkeiden sääntely? Mikä ongelma se on? Onhan Kyproskin jo ottanut sapattivapaata euroalueesta pääomakontrolliensa kanssa.

Olen samaa mieltä markkinoiden jumiutumisesta, mutta sijoittajilla on omituinen tapa vaan lähteä hakemaan sitä tuottoa. Yksi voi polttaa näppinsä, mutta kymmenen uutta on tulossa tilalle, kun komerot siivotaan moskasta.

Käyttäjän AnteroVartia kuva
Antero Vartia Vastaus kommenttiin #74

Kun aloitin kauppakorkean opintoni vuonna 1999, yksi ensimmäisistä valitsemistani kursseista oli pohjoismaiden taloushistoria. Ensimmäisellä luennolla professori Erkki Pihkala antoi eurolle 15 vuotta aikaa ja korosti, että kaikki vastaavat hankkeet ovat aina kaatuneet.

Olen siitä asti ollut sitä mieltä, että näin tulee käymään. Siitä ei ole edes kovin kauan aikaa, kun olin sitä mieltä, että krapula kannattaa kokea kerralla sen sijaan, että tapamme itsemme hiljalleen tissutellen.

Nyt, kun yritän ottaa mahdollisimman vastuullisen kannan kriisiin, en uskalla ehdottaa eroa eurosta. En tässä taloustilanteessa. Kun kriisi on päällä, en haluaisi ottaa riskejä, joihin liittyy kriisin syventyminen.

Euro saattaa elää pidempään kuin mitä professori aikoinaan ennusti. Mutta ikuista valuuttaa siitä ei tule. Sen on jo nykyinen kriisi osoittanut. Kyse on vain siitä, miten, koska ja milloin lähdemme valuutta-alueen rakenteita muuttamaan.

Käyttäjän artoartovihavainen kuva
Arto Vihavainen Vastaus kommenttiin #79

"Euro saattaa elää pidempään kuin mitä professori aikoinaan ennusti. Mutta ikuista valuuttaa siitä ei tule. "

Mikäpä ikuista olisi.
Rooman valtakuntakin hajosi.
Kolmas valtakuntakin kukistui.
Neuvostoliittokin hajosi ja kuoli.
Markkakaan ei ikuinen ollut.
Kapitalistinen järjestelmäkin voi loppua joskus.

Euro pysyy, jos se täyttää sille asetetut vaatimukset,
hyvin pitkään, mikäli maailma pysyy tässä mallissa missä se nyt on.

Euron jälkeen voi tulla joku muu systeemi, todennäköisesti isompi valuutta, tai maailmanvaluutta, se olisi kaikkein järkevintä.

Maailmassa on otettu kehityksessä takapakkeja ennenkin.
Jos niin käy, niin eurokin voi korvautua,
kahdella tai useammalla valuutalla jossain vaiheessa.
Tällainenkin kehitys on aivan normaalia.

Pienten maakohtaisten valuuttojen aika taitaa kuitenkin olla ohi, toivottavasti ainakin.

Käyttäjän jariojala kuva
jari ojala Vastaus kommenttiin #91

"Euron jälkeen voi tulla joku muu systeemi, todennäköisesti isompi valuutta, tai maailmanvaluutta, se olisi kaikkein järkevintä."

Eurokin on jo osoittanut, että hyvin erilaiset maat eivät sovi saman valuutan käyttäjiksi. Olisikohan yksi valuutta siis ihan ajateltavissa oleva sekä Afrikan, että vaikkapa Amerikan tai Saksan kanssa?

Käyttäjän artoartovihavainen kuva
Arto Vihavainen Vastaus kommenttiin #93

"Eurokin on jo osoittanut, että hyvin erilaiset maat eivät sovi saman valuutan käyttäjiksi. Olisikohan yksi valuutta siis ihan ajateltavissa oleva sekä Afrikan, että vaikkapa Amerikan tai Saksan kanssa?"

Tämä on tyhjä argumentti. Maailmaa ei voida pilkkoa niin pieniin valuutta-alueisiin etteikö sen sisällä olisi hyvin erilaisia alueita. Suomessa esimerkiksi on vieläkin hyvin kehittymättömiä alueita, menneinä aikoina niitä oli vielä enemmän, maatalousvaltaisia alueita ja pitkälle teollistuneita alueita. Sitäpaitsi, ei oma valuutta pelastaisi Taka-Hikiää ja Lappi pysyisi muun Suomen, Euroopan ja Maailman lomailupaikkana ja energian ja raaka-aineen tuottajana vaikka sillä olisi oma valuutta.

Jos oma valuutta olisi ratkaisu erilaisten talousalueiden välisiin ristiriitoihin, niin Lappi tarvitsisi ehdottomasti oman valuutan, samoin Pääkaupnkiseutu ja ruuhkasuomi.

Käyttäjän jariojala kuva
jari ojala Vastaus kommenttiin #99

"Tämä on tyhjä argumentti. Maailmaa ei voida pilkkoa niin pieniin valuutta-alueisiin etteikö sen sisällä olisi hyvin erilaisia alueita."

Mutta maailma voidaan ympätä yhden rahan järjestelmään, koska maailma on niin homogeeninen? Selitäppä, että miten tuo yhden rahan järjestelmä toimisi. Olisiko sitten kaikilla asiat hyvin?

Käyttäjän susijumala kuva
Henri Alakylä Vastaus kommenttiin #99

Olet aivan pihalla.

Yhdellä valuutta-alueella erilaisuus tasataan tulonsiirroin. Ne eivät ole iso ongelma esimerkiksi Suomessa, jossa on se on tavallaan "itsestäänselvää", että kaikille suomalaisille taataan jotakuinkin samat mahdollisuudet.

Mutta kun tätä ei ole tulossa euroalueen kattavasti. Meillä ei ole varaa tulonsiirrellä miljardikaupalla rahaa muualle Eurooppaan joka vuosi. Saksalla ehkä olisi, mutta Saksa ei halua.

Siinä on se syy, miksi tämä eurohanke tulee kaikkien onneksi katoamaan.

Käyttäjän Mikko-VilleMtt kuva
Mikko-Ville Määttä Vastaus kommenttiin #99

Argumentti ei ole tyhjä, se ei itse asiassa ole mielestäni täydellinen. Kuten Henri Myllyniemi totesi, vaaditaan valmiutta tulonsiirtoihin. Eri maat eivät sovi saman valuutan käyttäjiksi. Ei rahapolitiikka turhaan ole osa talouspolitiikkaa, se on välttämätön työkalu optimaalisen lopputuloksen saavuttamiseksi.

Ymmärrän kyllä että tämä askarruttaa monia, koska silloin tuntuu oudolta että euro perustettiin. Euroopan talous- ja poliittisesta historiasta löytyy vihjeitä, miksi tähän tilanteeseen päädyttiin. Lopulta luulen kysymyksessä olleen vähän saman tyyppinen tapahtumaketju kuin vaikkapa juutalaisten joukkotuho natsisaksassa. Moni asia menee vikaan ja lopulta päädytään täysin mielenvikaiseen lopputulokseen.

Omasta mielestäni oudointa euron olemassa olossa on se, että kyseessä on toinen kerta. 90-luvulla romahtanut ECU-putkihan oli koeversio eurosta. Lopputulos oli niin hirveä, etten voi käsittää miksi ne yrittävät uudelleen entistä kovemmilla panoksilla.

Käyttäjän TeroIln kuva
Tero Ilén

Euroeron ainut ongelma tulee meidän poliittisille eliitille, ei kansalaisille tai yrityksille.

Polittinen eliitti menettää hyväpalkkaiset Brysselin virat eikä kukaan enää kilistele shampanjaa heidän kanssaa kristallikruunujen loisteessa.

Tämä ei ole niin suuri vahinko ettemmekö me siitä selviäisi. Tämä on myös se syy miksi päättäjämme kumartavat Brysseliin ja pyllistävät meille.

Poliitikon suurin haave ei enää ole pääministerin virka vaan komissaarin virka ja tämän takia pitää koko ajan tehdä Suomen edun vastaisia päätöksiä ettei urakehitys vain vaarannu.

Käyttäjän TimoKalliokoski kuva
Timo Kalliokoski

Niinpä. Sinänsä raikas bloggaus. Tässä aletaan olla niin jännän äärellä, että bond bomber-operaatiot alkavat kiinnostaa:

http://tyhmyri.wordpress.com/2014/01/22/mita-eurol...

Nordeassa ilmeisesti uskotaan kovan kurin jatkuvan:

http://www.talouselama.fi/uutiset/jattituloksen+te...

Lainaus konsernijohtajalta:

"Uskomme luottojen kysynnän ja asiakastoiminnan pysyvän vaimeampana kuin oletimme viime vuonna, kun kerroimme suunnitelmistamme tulevaisuuden pankkitoimintamallin rakentamiseksi. Tämän vuoksi nopeutamme ja laajennamme tehostamisohjelmaamme. Näin voimme mukauttaa kapasiteettimme asiakastoiminnan hiljenemiseen ja säilyttää asemamme vahvana pankkina"

Suomeksi: Nordea tietää, että syöksy alkaa?

Käyttäjän jounisnellman kuva
Jouni Snellman

"Meillä on yrityksiä, joiden liikeidea kunnossa, mutta ne eivät saa tarvittavaa rahoitusta." Noilla kyvyillä saat pankista töitä.

Käyttäjän AnteroVartia kuva
Antero Vartia

;-) Aion kirjoittaa liiketoiminnan rahoittamisesta lähiaikoina lisää. Olen kokenut sen vaikeuden omassa yrittäjyydessäni hyvin läheltä.

Käyttäjän TeroIln kuva
Tero Ilén

Tämä on todellinen ongelma. Jos halutaan kasvurityksiä jotka tähtäävät kansainvälisille markkinoille tarvitaan sellaisia rahasummia mitä ei kellään aloittavalla yrittäjällä ole.

Suomi ei pelastu vaikka kaikki perustavat yrityksen ja ryhtyvät putiasentajiksi tai sähkömiehiksi. Tarvitaan vientiyrityksiä.

Käyttäjän TimoSotikoff kuva
Timo Sotikoff

No mitä sitten tapahtuu jos ja kun kaikilla on vain vientiyrityksiä-onko se kaikkien etu? voiko kaikki nojata vientiin, ikuisesti?

Käyttäjän artoartovihavainen kuva
Arto Vihavainen Vastaus kommenttiin #56

Jos on halua tuoda jotain maahan, pitää myös viedä, muuten se tuonti tyssää ennenpitkää.

Käyttäjän seppaeo kuva
Oskari Seppänen

Hyvä blogi, mutta ennen kaikkea hyvää asiallista keskustelua. Opinpa jotain uuttakin.

Käyttäjän TeroIln kuva
Tero Ilén

Me tarvitsemme yksinkertaisesti omaa rahapolitiikkaa, jolla voimme sovittaa taloutta kulloiseenkin tilanteeseen.

Nyt rahapolitiikan hoitaa EKP, johon me emme voi vaikuttaa, vaikka olemmekin ytimessä vaikuttamassa mahtavalla 1,8% usuudella.

Me emme pääse tästä lamasta kuin omalla rahapolitiikalla eli omalla valuutalla. EKP ei koskaan muuta rahapolitiikkaansa jonkin periferian pyynnöstä.

Valitettavasti uskon ettei toivoa ole ja eurosta pääsemme eroon vain tarttumalla rynnäkkökivääriin.

Käyttäjän AnteroVartia kuva
Antero Vartia

EKP tulee todennäköisesti muuttamaan rahapolitiikkaansa jossain vaiheessa meidän kaikkien eduksemme. Myös Saksan, vaikka Saksa muutosta vastustaakin. Hyvinvoiva Eurooppa on Saksan etu. Kyse on oikeastaan aikataulusta ja siitä, kuinka mittavasti politiikkaa parannetaan.

Rynnäkkökiväärit ovat pelottavia. Muillakin mailla on niitä. Sen vuoksi tarvitsemme solidaarisuutta, jossa yksittäisiä maita ja ryhmiä ei kyykytetä liikaa.

Inhottavaa mainita, mutta riski siitä, että toivonsa menettänyt etelä-eurooppalainen nuoriso löytää tiensä kadulle ja ryhtyy viskomaan kiviä, on todellinen.

Käyttäjän TeroIln kuva
Tero Ilén

Paljonko meillä on silloin työpaikkoja jäljellä?

Käyttäjän artoartovihavainen kuva
Arto Vihavainen Vastaus kommenttiin #49

"Paljonko meillä on silloin työpaikkoja jäljellä?"

Silloin on jäljellä terveet yritykset, joiden johto ja työntekijät ovat pystyneet sopeutumaan kulloiseenkin markkinatilanteeseen. Näillä yrityksillä on hyvä lähteä laajentamaan toimintaa ja työllistämään lisää ihmisiä.

Käyttäjän susijumala kuva
Henri Alakylä Vastaus kommenttiin #51

Että sitä odotellessa voi mittailla katuja 10-20 vuotta, siinähän ne työssä tarvittavat taidotkin karttuvat? Tulee kuin taikaiskusta niinkuin entistä osaavammaksi, kun ei ole työnteosta johtuvaa taitojen ruostumista niin paljoa rasitteena. Niinkö?

Väkeä on ennemminkin vähennetty sen "terveen yrityksen" saamiseksi. Siis kaikki hiemankaan tehottomimmat pihalle.

Käyttäjän TimoSotikoff kuva
Timo Sotikoff Vastaus kommenttiin #51

"terveet yritykset" ja niissä kuiviin näännytetty henkilöstö, tätäkö se meno on jatkossa länsimaissa? Uutta tarjonnallista niukkuutta olisi löydettävä,mutta se vain alkaa olla harvassa kun teknologiset erot ovat tasoittuneet suhteessa kehittyviin maihin. Täytyisi osata siirtyä uudenlaiseen, toimivampaan ja enemmän paikallisuuteen pohjautuvaan malliin, jota ei ohjaa enää hintojen ja viennin loputon kilpailukyky, vaan yhteiskunnallinen kokonaiskehitys.

Käyttäjän TimoKalliokoski kuva
Timo Kalliokoski

Sä olet aika tyypillisesti myöhässä. Espanjassakin oli päättyneenä vuonna yli 6000 mielenosoitusta, joiden innoittamana hallitus päätti lätkiä aivan mielipuolisen suuria sakkoja mielen ilmaisemisesta. Jo nyt on nähtävissä, että nuoret muuttavat sieltä pois, koska vallankumous vaihtoehtona ei ole riittävän houkutteleva.

Mä en oikein ymmärrä, miten EKP muuttaa politiikkaansa meidän kaikkien eduksi. Se, mikä on Saksan etu ei ole Suomen etu. Kuka on siis kaikki?

Hyvinvoiva Eurooppa on ihmisten etu ja ihmiset kai ovat lähimpänä käsitettä kaikki. Vaihtoehdot ovat kai lähinnä liittovaltio massiivisine tulonsiirtoineen tai paluu kansallisvaltioon, jolla on mahdollisuus tehdä omia ratkaisuja.

Ei se voi olla niin, että EU:sta eroaminen vaatii rynnäkkökivääriä. Ihan ilman laukaustakaan tästä luovuttiin, kyllä me voimme päättää ottaa päätösvaltamme myös takaisin. Päättämällä.

By the way, toisinkin voi toimia. Islanti lähenee 2 %:n työttömyyttä:

http://www.talouselama.fi/uutiset/islanti+antoi+pa...

Käyttäjän SepSaa kuva
Seppo Saari

Ehkä olisi syytä pitää sekin mielessä, miten toivonsa menttänyt nuoriso Suomessa järjestää tulevaisuuden visionsa ja miten se vielä mahdollisesti purkaa katkeruuttaan.

Kyllä tämä euro-solidaarisuuden tie on kuljettu kohtalaisen loppuun. Niin läheltä liippaavat nuo ilmiöt jo Suomeakin, että en haluaisi edes opettaa sormi pystyssä nuorillemme: "Katsokaapa nyt, kuinka huonosti etelä-eurooppalaisilla nuorilla menee!"

Mieluummin nyt sitä (Kataisenkin) markkinoimaa tulevaisuuden uskoa ja toivoa pitäisi Suomessakin saada reaalisesti syrjäytyneiden ihmisten elämään.

Käyttäjän Mikko-VilleMtt kuva
Mikko-Ville Määttä

EKP on jo mennyt niin pitkälle, etten ole enää vakuuttunut. Miksi Saksa ei olisi suostunut tähän mennessä järkevään rahapolitiikkaan, jos sitä kiinnostaisi euroopan hyvinvointi. Kuinka kauan meinasit, että on järkevää odotella? Nyt jo moni valtio euroopassa on kärsinyt vakavia ja pysyviä vaurioita.

Käyttäjän susijumala kuva
Henri Alakylä Vastaus kommenttiin #109

Määttä, mietippä jos olisit itse Merkelin sijalla Saksan liittokanslerina. Eikö olisi houkuttelevampaa vedellä täyttä seurapiirielämää vuodesta toiseen, vaikka tietää, että tämä koko sirkus päättyy. Kunhan se ei nyt pääty vielä.

Se päivä tulee, kun saksalaiset huomaavat, että tämä muuten maksaa. Ja paljon maksaakin. Tavalla tai toisella.

Hintalappu toki kasvaa koko ajan. Sitä vain tietää, että se päivä koittaa, jolloin kriisimaat tempaisevat ukaasin pöytään. Se teeskentely loppuu silloin siihen.

Tai toinen vaihtoehto on, että markkinat menevät niin junttuuraan, että EKP ei voi enää tehdä muuta kuin vetää löysät kalsareihin. Pitivät saksalaiset siitä tai ei.

Käyttäjän JeanDarch kuva
Jean Darch

Pohdinta on hyvää, mutta ratkaisut puuttuvat ja konditionaalipuhe jatkuu.

Palkkojen alentaminen, inflaatio, deflaatio ja rahan painaminen keinoina. Puuttuu vain ns. prosenttikonsti, eli alentaa yritysveroja 4 %, antaa lisätukea 5 %, ottaa niiden laskennallinen miljardivaikutus budjettiin ja sijoittaa rahat soteen.

Yksi rakenteellinen ajatusvirhe kirjoittajalla, kuten lähes koko yhteiskunnalla, on: ”… työtä ei yksinkertaisesti ole tarjolla.”

Asia onkin aivan päinvastainen: luodaan yksinkertaisesti työtä tarjolle. Siihen on työllistämismalli Wikimploi, joka luo uutta työtä ja ottaa vanhasta työstä tyhjät pois.

Yksinkertaisesti aloitetaan uudella paahdolla ja haastaen nykyiset kaikki työntekijät ja nostetaan työn sisällön ja tuloksen abstraktiota, niin kilpailukyky kasvaa kohisten. Näin julkinen sektori saa kilpailijan ja sen kokoa voidaan pienentää nykyisestä 58 % tasosta. Wikimploin kilpailukykyä edistävä vaikutus tutlee siitä, että kaikki työ tehdään fiksummin. Kuvitelkaa miten työttömäksi joutuneet haastavat entiset firmansa ja kuntansa! Näinhän tekevät startupit ja yrittäjät, näin ajattelevat juuri opiskelevat. Mikseivät potkitut ammattilaiset sitten?

Wikimploissa kaikki pääsevät töihin. Palkka tulee sen mukana: "Work first, paycheck follows", kuten sanoisi yrittäjä, virkamies, maanviljelija, hitsari, ministeri, opettaja ja kaikki muut omasta kuukausipalkastaan. Ensin tehdään työ, sitten tulee palkka.

Wikimploi Grand Projects : http://wikimploisuomi.wordpress.com/tyo-uusi-ja-va...

Työllistämismallien vertailua: http://wikimploisuomi.wordpress.com/uutisia/tyolli...

Jos Wikimploi on radikaali ja konkreettinen, niin sitähän asennetta juuri nyt tarvitaankin.

Juhani Risku

Käyttäjän TeroIln kuva
Tero Ilén

"Pohdinta on hyvää, mutta ratkaisut puuttuvat ja konditionaalipuhe jatkuu".

On esitetty ainut toimiva malli jolla lama loppuu ja vienti alkaa vetää eli oma kelluva valuutta. Kaikki muu on haihattelua.

Eurolla on saatu koko eurooppa palvilleen eikä ole enää asiakkaita tai potentiaalisilla asiakkailla ei ole enää rahaa.

Käyttäjän TeroIln kuva
Tero Ilén

Globaalissa taloudessa pärjäävät vain ne, joiden rahapolitiikka on valjastettu palvemaan oman maan yritysten etua.

Saksa pärjää hyvin, koska EKP:n (lue Bundespankin) rahapolitiikka on sovitettu Saksalle. Muut euromaat mukaanlukien Suomi eivät pärjää koska euro on niille liian kallis ja kauppa ei käy.

Tästä johtuen euro tulee vuorenvarmasti kaatumaan, mutta kuinka paljon verenvuodatusta ja kärsimystä siihen tarvitaan jää nähtäväksi.

Paras olisi erota eurosta heti ja katsella noususuhdanteessa muiden euromaiden taaperrusta lamassa.

Valitettavasti joudumme kokemaan ensin sisäisen devalvaation jolla palkkoja leikataan ja tuhotaan kotimainen kysyntä ja asuntovelallisten elämä.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Raha liikku edestakaisin ja ristiin rastiin valon nopeudella, rahan liikkumattomuus ei ole ongelma vaan pikemminkin vikkelyys. Kukaan ei pysty enää seuraamaan sen liikkeitä. Raha itsessään on ongelma nykyisellä tekniikan tasolla.

Käyttäjän usjussi kuva
Heikki Karjalainen

Niin se vain on. Miljardit liikkuvat finassimaailman tietokoneissa sekunneissa, jota nimitetään johdannaiskaupoiksi. Useat pörssimeklarit tekevät lainatulla pääomalla, "lyhyeksi" myynnillä, valtavia voittoja oman riskin ollessa minimaalinen.
Tämä talous edustaa tänään Suomessakin 95-98 % kaikesta rahataloudesta. Meidän oma reaalitaloutemme- lompakkomme, vain loput, muutaman prosentin.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Kuka maksaa näitä valtavia meklareiden voittoja?

Käyttäjän TeroIln kuva
Tero Ilén

Raha ja rahapolitiikka on avain tästä kriisistä ulos. Kuten Henri edellä totesi, valuuttamme pitää saada devalvoitumaan. Tästä seuraa 2 asiaa:

1. Suomalainen työ ja tuotteet halpenevat ja käyvät paremmin kaupaksi

2. Suomeen kannattaa investoida koska se on halvempaa.

Kumpikin edellä mainittu lisää työpaikkoja. Poliitikkojen olisi aika ottaa lusikka kauniisti käteen ja tunnustaa tosiasiat. Työpaikkoja ei synny eikä lama helpota millään poliittisella jargonilla kuten nuorisotakuulla.

Oletteko kuulleet yhdenkään poliitikon tai virkamiehen mainitsevan sanaa rahapolitiikka. He eivät puhu siitä koska silloin kansalle selviäisi ettei meillä enää ole sellaista.

Käyttäjän artoartovihavainen kuva
Arto Vihavainen

Jos tuo olisi noin yksinkertaista, niin omalla valuutalla varustetut maat eivät koskaan voisi joutua vaikeuksiin.

Jostain kumman syystä nekin vain joutuvat välillä vaikeuksiin. Islanti, Ukraina, Argentiina, Japani ja monet monet muut maat.

Suomikin kärsi pahimmat talouden kriisinsä juuri markka- aikana. Nämä ajat ovat helppoja niihin todella pahoihin aikoihin verrattuna. Koskaan ei ole Suomessa asiat olleet paremmin kuin nyt.

Tämäkin ns. taantuma on oikeastaan vain sitä etteivät kaikki ruusuiset kuvitelmat ole toteutuneet.

Tämä on kirjoitettu kännyllä, en jaksa korjata kirjoitusvirheitä nyt, sorry.

Käyttäjän jariojala kuva
jari ojala Vastaus kommenttiin #76

Niin, jos olisimme täällä yksin, voisimme huseerata miten tahtoisimme ja se koskettaisi aina vain meitä ja rahaamme (tosin silloinkin olisi voittajia ja häviäjiä). Emme ole yksin, ja lisäksi kaikki maailman maat haluavat pärjätä tässä kilpailussa. Kun vielä ymmärtää, että kyseessä on nollasummapeli, niin pitäisi käsittää, ettei mitään ylimääräisiä etuja kannata ajaa kilpailijan pussiin.

Nyt olemme luovuttaneet rahapolitiikan EKP:n kautta yksityisten liikepankkien käsiin. Kuvitellaan, että kutsumme noita liikepankkeja yhteisnimityksellä ruotsi. Nyt meidän tulee pyytää lisärahaa ruotsilta. Siis kun meidän poliitikkomme lupaavat meille jotain, johon meillä ei ole varaa, niin ei kun käsi ojossa pyytämään ruotsilta rahoitusta lupauksiin. Mikäli ruotsi hyväksyy ehtomme, niin mania tulee, mutta niiden ehdoilla. Niiden ehdot voivat olla myös erilaisia samassa lirissä oleville maille.

Tietenkään oma valuutta ei ole mikään itsestään selvä pelastus, mutta on se kuitenkin iso työkalu Suomen pienessä pakissa.

"Koskaan ei ole Suomessa asiat olleet paremmin kuin nyt."

Jos asiat ovat näin, niin sittenhän tässä ei ole mihinkään kiirettä. Itse kuitenkin ennustan, että kohta kiirettä piisaa. Ne joilla on riittävät "puskurit" kaiken varalle, eivät olekaan se ongelmallisin taho, vaan ne, joilla tuota puskuria ei ole, ja niitä kyllä kohta riittää.

Käyttäjän TeroIln kuva
Tero Ilén Vastaus kommenttiin #76

"Jos tuo olisi noin yksinkertaista, niin omalla valuutalla varustetut maat eivät koskaan voisi joutua vaikeuksiin".

Jos rahapolitiikkaa hoidetaan talouden ehdoilla ei joudukaan. Mutta valitettavasti oikeassa elämässä rahapolitiikkaa hoitavat poliitikot ja jäsenkirjalla valitut virkamiehet jonkin vallalla olevan ideologian mukaan.

Poliititikko lupaa yhdeksän hyvää ja kymmenen kaunista vaikka tietää että lupaus pitää lunastaa velkarahalla.

Politiikkoa kiinnostaa vain vallassa pysyminen vaikka valtio sen takia ylivelkaantuu. Hallitukseen ja eduskuntaa ei pääse kurjuutta tarjoamalla.

Jokainen poliitikko haluaa käyttää valtion rahaa itse tärkeäksi katsomaansa asiaan vaikka velaksi. Onko taloudellista järkeä jakaa miljardi kehitysapua jos ei ole rahaa ja se pitää rahoittaa velalla?

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Luuletko,että kansa on yhtä tyhmä kuin poliitikot?

Käyttäjän AnteroVartia kuva
Antero Vartia

On aivan totta, että finanssimaailmassa raha ja rahaa liikkuu liikaakin. Kun puhuin siitä, että raha ei liiku, tarkoitin reaalitaloutta. Esimerkiksi sitä, että suutari säästää parturikuluissaan ja parturi säästää kengissään.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Miten määrittelet reaalitalouden? Raha on yhtä virtuaalista siinäkin.

Käyttäjän AnteroVartia kuva
Antero Vartia Vastaus kommenttiin #87

Tämä ei ole tenttivastaus, mutta yritän havainnollistaa olennaisen:

Reaalitalous on sitä toimintaa, jossa teemme työtä. Rahan avulla voimme vaihtaa työn tuotoksia keskenään. Jos kaikki lakkaisivat tekemästä työtä tässä ja nyt, ei rahalla olisi juurikaan arvoa. Reaalitaloudessa raha on vaihdannan väline. Virtuaalista tai ei.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #94

Mitä on rahan funktio virtuaalitaloudessa ellei se ole vaihdon väline?

Käyttäjän juhanikahelin kuva
Juhani Kahelin

Professori Vesa Kanniainen on katsonut sekä nykyisen että aiempien talouskriisien kummunneen liiallisesta rahan tarjonnasta. Tämän analyysin Kanniainen on esittänyt mm. eduskunnan suurelle valiokunnalle loppuvuonna 2013 (lausunto EU-selonteosta), samoin aiemmin eduskunnan Tutkas-seuralle.

Kanniaisen analyysi tuntuu uskottavalta. Myös prof. Heikki Patomäki näyttää sanoneen, että USAn keskuspankki on loputtomalla rahan syytämisellään kylvänyt jo seuraavan talouskriisin siemenen.

Tämänsuuntaiset näkemykset pohjaavat reaaliseen maailmaan. Sen sijaan huuhailu täysin katteettoman rahan luontiin ja tarjontaan kuulostaa erittäin epä-älylliseltä, epäanalyyttiseltä. Ainahan paperilappusia voidaan tuuleen levittää mutta mitkä ovat seuraukset vuosien mittaan ja eri osapuolille.

Antero Vartian idoli Soininvaarakin taisi ehdotella rajatonta rahankylvöä EKP:n toimesta, niin ikään muistaakseni Vesa Vihriälät ja muut samanhenkiset.

Minä en sellaiseen usko. Analyysin ja toiminnan täytyy nojata reaalisiin tekijöihin.

Kanniaisen lausunto suurelle valiokunnalle löytyy täältä:

http://web.eduskunta.fi/dman/Document.phx/~public/...

Käyttäjän TeroIln kuva
Tero Ilén

Euron ulkoista arvoa pitää saada laskemaan, se on nyt meille aivan liian kallis? Onko sinulla ehdotusta millä muulla tavalla se onnistuu?

Käyttäjän kyy kuva
Mark Andersson

EU on kaapannut meidät rahan panttivangiksi, emmekä me vapaudu niin kauan kuin poliitikkomme eivät tee mitään asian eteen. Ja he eivät tee mitään koska kansa valitsee samat naamat aina uudestaan ja uudestaan...

Olemmeko myös "demokratiamme" panttivankeja?

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Jos valitseekin eri naamat, ei nekään mahda mitään.

Käyttäjän TeroIln kuva
Tero Ilén

Historiasta kannattaa ottaa oppia eikä keksiä pyörää aina uudelleen. Olemme olleet ennenkin samanlaisessa tilanteessa jossa jääräpäisellä politiikalla ylläpidettiin valuutan liian korkeaa kurssia ja talous sukelsi.

Mauno Koiviston ja Kalevi Sorsan masinoima vahvan markan politiikka aiheutti kotikutoisen laman 90-luvun alussa. Kun suomalaiset yritykset oli saatu konkurssiin, työntekijät laitettu pihalle ja yrittäjien omaisuus oli kupattu pilkkahintaan pankeille politiikasta luovuttiin ja markka päästettiin kellumaan syyskuussa 1992.

Bruttokansantuote ja elintaso lähtivät vuoden 1993 loppupuolella 15 vuotta kestävään yhtäjaksoiseen nopeaan kasvuun. Suomi liittyi euroon tammikuussa 2002 ja 6 vuoden jälkeen oli löysät pöksyissä.

Nyt meillä on käytössä samanlainen jääräpäinen "vahvan markan" politiikka jossa pidetään kynsin hampain kiinni vääränlaisesta taloutta tuhoavasta rahapolitiikasta. Valuutan nimi vain on euro.

Tästä lamasta me emme pääsekkään yhtä helposti eroon koska rahapolitiikasta päättää EKP ja meidän poliitikkomme vain odottavat pääsyä Brysselin lihapatojen ääreen eivätkä tee mitään.

Toivottavasti ei tarvita uutta 90-luvun murhenäytelmää ennenkuin järki voittaa. 90-luvun ideologia oli vahva markka ja 2010 luvun ideologia on euro. Kummallakaan ei ole todellisen maailman kanssa mitään tekemistä.

Käyttäjän TimoKalliokoski kuva
Timo Kalliokoski

No, tilanne on kyllä vielä pahempi, koska euro on ostovaluutta, jonka valtiomme joutuu ostamaan yksityisiltä pankeilta.

Mä en näe ihan kauhean paljon järkeä systeemissä, jossa Suomi lainaa yksityiseltä pankilta korolla rahaa, jotta voi maksaa yhtä tai toista kautta toisten euromaiden velkoja smaisille pankeille, jotka sitten kaatuessaan tämän pyramidin mahdottomuuteen tarvitsevat pankkitukea, jonka me ihmiset maksamme valtioiden kautta samaisille pankeille. Korollisella rahalla, jonka me lainasimme samaisilta pankeilta.

Islanti tosiaan antoi pankkiensa kaatua ja nyt ollaan aika mukavan oloisessa tilanteessa.

Jos EKP jostakin käsittämättömästä syystä muuttaisi rahapolitiikkansa elvyttäväksi, syntyvä raha täytyisi melkein jakaa kaduilla, että reaalitaloudessa voisi tapahtua jotakin... piristymistä.

Käyttäjän TeroIln kuva
Tero Ilén

Pankkeja on kuitenkin turha syyttää. Poliitikot ovat luoneet lait ja säädökset millä tämä on mahdollistettu.

Markkinatalous toimisi jos se annettaisiin toimia. Se joka tavoittelee voittoa ja ottaa riskin kärsii myös tappiot.

EU on jonkinsorttinen korporaatiokommunismi, missä voitot ovat yksityisiä ja tappiot laitetaan veronmaksajien piikkiin. Hieno tulonsiirtojärjestelmä köyhiltä rikkaille,pankkiiri voi vain voittaa.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Historia ei toistu. olemme aivan erilaisessa tilanteessa kun koskaan aikaisemmin.

Käyttäjän valtteriaaltonen kuva
Valtteri Aaltonen

Mielenkiintoinen kirjoitus. Ainakin minulle jäi kuitenkin epäselväksi mihin ehdotat, että EKP:n velkakirjaostot kohdennettaisiin. Olisiko kyseessä siis eurovaltioiden suora keskuspankkirahoitus (ostetaan valtioiden velkakirjoja)? Vai "määrällinen helpottaminen" eli pitkäaikaisten velkakirjojen ostaminen liikepankeilta?

Käyttäjän Mikko-VilleMtt kuva
Mikko-Ville Määttä

Tuolla olisi valmis suunnitelma ilmoitusta myöten:
http://marketmonetarist.com/2013/11/01/end-the-eur...
"Effective today the ECB will start to undertake monetary operations to ensure that euro zone M3 growth will average 10% every year until the euro zone output gap has been closed. The ECB will allow inflation to temporarily overshoot the normal 2% inflation."
...
"The ECB will from now on every month announce an operational target for the purchase of a GDP weighted basket of euro zone 2-year government bonds. The purpose of the operations will not be to support any single euro zone government, but to ensure a M3 growth rate that is comparable with long-term price stability."

Luulisi kelpaavan keynesiläisillekin. Ehkä Antero hoitaa homman tuohon malliin sitten, kun pääsee sinne Brysseliin. Elleivät saksalaiset ole jo ennen sitä järkiintyneet ihan omia aikojaan. Uskaltaisikohan tässä ihan pidätellä hengitystä odotellessa.

Käyttäjän TeroIln kuva
Tero Ilén

Meillä suomalaisilla on ilmeisesti jonkinlainen "orjuusgeeni". Me haluamme aina jonkin ylemmän tahon kertomaan meille miten asiat pitää hoitaa. Me emme itse uskalla ottaa vastuuta oman valtiomme asioiden hoidosta.

Ensin meidän asioista päätti ruotsalaiset ja sitten venäläiset. Tämän jälkeen päätimme itse asioista vuosina 1917-1944 ja tämän jälkeen asiat käytiin sopimassa Neuvostoliitossa vuoteen 1991 asti.

Neuvostoliiton hajottua 1991 päätimme asioista hetken aikaa itse ja sitten paniikki iski ja päätösvalta siirrettiin kiireesti Euroopan Unioniin 1995 ja rahapolitiikan annoimme EKP:n hoidettavaksi 2002.

97 vuoden itsenäisyyden aikana me olemme itse päättäneet omista asoista vain vuosina 1917-1944 ja 1991-1995 eli vaivaiset 31 vuotta.

On tosi mukavaa viettää 100-vuotis itsenäisyyspäivää vuonna 2017 Euroopan liittovaltion virallisena periferiana ja ikuisena maksumiehenä.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Ketkä ovat Tero Ilenin ohella "me suomalaiset".

Käyttäjän PauliJuhaniPitknen kuva
Pauli Pitkänen

Suomi on menettänyt vientiä kilpailukyvyn heikkenemisen myötä. Saksa vastaavasti on maltillisilla palkankorotuksilla saanut Euroopan hallintaan. Saksan ylivertainen kilpailukyky on muilta pois, erityisesti eteläisen Euroopan mailta.
Nyt Saksa on nostanut palkkatasoaan ja Saksan kysyntä suurenee ja vienti heikkenee. Tämä johtaa Euroopan tasaisempaan BKT kasvuihin eri maissa. Muiden vienti alkaa paranemaan, myös Suomen. Valoa on näkyvissä tunnelin päässä.

Käyttäjän susijumala kuva
Henri Alakylä

Ei Saksan vienti ole muilta pois. Nuo kriisimaat tuottavat aivan erilaisia tuotteita kuin Saksa. Kärjistetysti: jos sinä tarvitset auton ja olet ajatellut bemaria niin et sinä sitä kriisitietoisena jätä autoa ostamatta, ja ostakin koko rahalla kreikkalaisia oliiveja.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Mitä varten BKT pitäisi kasvaa? Sitäpaitsi Suomen BKT:hen lasketaan julkinen sektori, joten se ei ole vertailukelpoinen muiden maiden "mittareihin".

Käyttäjän susijumala kuva
Henri Alakylä

Kyllä julkisen sektorin kulutus lasketaan bkt:hen ihan joka maassa.

Toimituksen poiminnat