*

Ollaan fiksummin

Kotitalouden käyttöohjeilla yhteiskunta menee rikki

Tammikuussa olen aina köyhempi: rahat on nautinnollisesti syöty, juhlien juotu ja lahjoitettu jossain muodossa pois. Enkä ole yksin. Yksi jos toinenkin kiristää vyötä, konkreettisesti. On elettävä jonkin aikaa säästeliäämmin.  


Jos vuoden alussa voin jättää jotain säästöön, kesälomalla elelen taas vähän leveämmin. Tai jos joulu näkyy kertyvinä laskuina, pyrin maksamaan ne ensimmäisen neljänneksen aikana pois.  


Olisi mukavaa ajatella, että yhteiskunta toimisi samalla tavalla kuin oma talouteni: kun on niukkuuden aika, nuukaillaan. Meille kaikille tulisi turvallinen olo siitä, että nyt teemme oikein ja rakennamme vakaampaa tulevaisuutta. On sitten puskuria kesäloman viettoa varten.  


Yhteiskunta ei kuitenkaan ole kotitalous. Kotitalouden käyttöohjeilla yhteiskunta menee rikki.  


Kansantaloudessa suosittu termi on ”menojen leikkaaminen”. Kokonaisen yhteiskunnan mittakaavassa se ei tarkoita sitä, että kaikilla olisi kesällä enemmän rahaa. Se tarkoittaa sitä, että joukko ihmisiä menettää tulevaisuudennäkymänsä ja toimeentulonsa. Kansantaloudessa kun yhden ihmisen meno on aina toisen ihmisen tulo. Aina.  


Jos liian moni joutuu säästöjen kohteeksi yhtä aikaa, ei uutta korvaavaa työtä sen vuoksi löydy. Heidän osallistumisensa yhteiskunnan talouteen työn ja kulutuksen osalta kutistuu. Tämä johtaa kierteeseen, jossa yhteinen hyvä pienenee, eikä kesälomaa enää tule.  


On totta, että olemme uskoneet tulevaisuuden verokertymään liikaa, olettaneet tulevien tulojen kuittaavan velaksi elämisemme ja siksi eläneet yli varojemme.


Kansantaloutta ei saa kuitenkaan raiteilleen säästämällä taantuman aikaan. Päinvastoin. Yhteiskunnan pitää toimia puskurina kulutuksen romahtaessa ja pysäyttää kasvavan kurjuuden noidankehä. Jos julkinen talous ryhtyy säästötalkoisiin nyt, moni muukin yritys menee nurin ja ihmisten ostovoima heikkenee entisestään - joka taas pienentää verotuloja.  


Siksi nyt onkin se aika, jolloin talous täytyy saada uudelleen käyntiin. Yksinkertaistaen: tämä on se hetki, kun meidän on korjattava homekoulut ja rapistuva tieverkosto. Jos teemme sen nyt, joku ansaitsee tuloja. Ja kun hän käyttää tulot, taas joku muu ansaitsee.  


Ja kun hyvät ajat jälleen koittavat - kyllä ne taas joskus koittavat - meidän ei enää tarvitse käyttää rahaa homekoulujen korjaamiseen.


Tule seuraamaan kampanjaani osoitteessa https://www.facebook.com/anterovartia

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

4Suosittele

4 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (17 kommenttia)

Käyttäjän heikkisairanen kuva
Heikki Sairanen

Hyvä teksti! Tämän pitäisi olla itsestään selvää kamaa, mutta eihän se vain ole.

Käyttäjän JouniM kuva
Jouni Minkkinen

Juttelin erään ravintoloitsijan kanssa ja harmitellen hän kertoi ettei tammikuun tuloilla pysty pitämään kokkia illalla töissä koska väki on tipattomalla...

Toisaalta koska valtio muodostuu ihmisistä ei valtiokaan toimi rationaalisesti eli säästä silloin kun on ylijäämää... Silloin pannaan rahaa haisemaan vielä enemmän ja säästöliekille mennään lamatilassa vaikka valtion tulisi toimia juuri päinvastoin.

Käyttäjän markok kuva
Marko Kivelä

Vaikka peruskuviosta olen samaa mieltä, menisin itse vielä pidemmälle. Ajatus siitä, että säästäminen on myrkkyä voi toki päteä, mutta kannattaa kuitenkin muistaa, että eri teoilla on erilaiset vaikutukset yhteiskuntaan. Toisin sanoen, tämä aika pitäisi olla tehostamisen ja järkeistämisen aikaa. Pelkkä kulutuksen ylläpito pitämällä asiat samana ei sellaista ole.

Karkeasti ottaen palkan maksaminen vaikkapa virkamiehelle on tehottomampi tapa saada uutta aktiivisuutta ja hyvää kuin vaikkapa telakkatuki jolla samalla panostuksella turvattaisiin vaikkapa 5 ihmisen työt.

Nyt olisikin tärkeää kohdistaa yhteiskunnan niukat voimavarat niin, että tästä seuraisi maksimaallinen talouden piristysruiske.

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen

Menojen leikkauksia tosiaan on monenlaisia. Henkilö joka ei osallistu tuotantoon mutta kuluttaa, on kansantaloudenkin näkökulmasta rasite. Terve elvytys voisi siis tarkoittaa esimerkiksi verotuksen alentamista. Näin ostovoima kohdistuu pääosin niille, jotka osallistuvat myös tuotantoon. Erilaiset taloudellisesti perusteltavat investoinnit lienevät myös hyvä vaihtoehto. Tappiollisen toimialan tukeminen on melkoisen höpsöä, mutta esimerkiksi liikenneinfrahankkeiden tekeminen taantumassa puolustaa jo paikkaansa keinopaletissa. Tällöin tuotantoon osallistuvien määrää on myös mahdollista kasvattaa.

Paitsi että virolaiset. 1,2 kertaa tuottavampia 0,8 kertaisilla kustannuksilla.

Käyttäjän markok kuva
Marko Kivelä

Verotuksen alentamisen vaikutus on aina vähän arvailujen varassa. Viimeisen kymmenen vuoden sisältä löytyy montakin esimerkkiä jossa verotuksen alentamisen ainoa näkyvä vaikutus on ollut verotulojen pieneneminen. Eikä asiaan auta sekään että kun liike-elämä on aikansa ruinannut alennuksia veroihin vedoten työllisyysvaikutuksiin niin kun he sitten saavat halutut alennukset täyttyvät lehdet uutisilla isoista irtisanomista.

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen

Veronalennukset voi toteuttaa monella tapaa. Itse ajattelin lähinnä työssäkäyntivähennyksen kasvattamista ja työnteon sivukulujen pienentämistä. Yhteisövero on jo sen verran maltillinen että siitä tuskin tarvitsee valittaa. Se ei myöskään vaikuta millään tavalla kriittisimpään ongelmaan, eli työnteon kustannuksiin ja kannustavuuteen.

Työssäkäyntivähennyksen kasvattaminen suosisi eniten pienipalkkaisia. Matalapalkka-aloilla on myös eniten avoimia työpaikkoja, joita tuskin nykyisellään ottaa vastaan kuin masokisti. Työkuorma voi olla kova ja liksat toimeentulotukilaisten tasolla.

Nostaisin yhteisöveroa vaikkapa 3%, laskisin eläkemaksuja (ja nyt maksussa olevia eläkkeitä) muutaman prosentin ja nostaisin perusvähennystä satasella kuussa. Ylimääräiset kustannukset voisi napsaista leikkaamalla toimeentulotukea kasvukeskusalueilla vaikkapa määräämällä vuokraan 10% omavastuun.

Käyttäjän JuhaJuoni kuva
Juha Juoni

Ei yhteiskunnan kannalta ole mitään merkitystä sillä kuka kuluttaa. Tulojen lisääminen työssä käyvien veroalen kautta on todennäköisesti huonompi sijoitus kuin vaikka saman rahan jakaminen työttömille. Tämä ihan siitä yksinkertaisesta syystä, että työtön todennäköisemmin, pienituloisempana, laittaa rahan kiertoon. Työssä käyvillä voi olla varaa säästää.

Tämä siis sillä oletuksella ettet tarkoita "yhteiskunnan rasite" -kommentilla esimerkiksi työttömien ampumista vaihtoehtona.

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen

Nuoren kassatyöntekijän tai siivoojan palkka ei eroa toimeentulotuesta, mutta he ansaitsevat palkkansa itse. Noilla aloilla myös työpaikkoja on eniten. Sinne kohdistetut veronalennukset menevät kulutukseen ja lisäävät työntekijöiden määrää, laskien samalla sosiaalietuuksien tarvetta.

Toimettomuuden tukeminen lisää toimettomuutta, Se on selvä.

Käyttäjän JuhaJuoni kuva
Juha Juoni Vastaus kommenttiin #23

On mahdollista, että työntekijöiden määräkin lisääntyisi jos alennetaan palkkaveroa. En nyt ihan tämän varaan kuitenkaan laskisi.

Itse ajattelin tätä kuitenkin puhtaasti rahankiertona. On selvää, että ne jotka ansaitsevat kaikkein vähiten (työttömät), laittaisivat rahan varmimmin kiertoon. Varmasti kaikkein pienituloisimmat työtä tekevätkin näin toimisivat, se on totta.

Toimettomuuden tukeminen ei lisää toimettomuutta. Se on selvä. Se lisää esimerkiksi yhetiskunta rauhaa.

Jotu Karjalainen

Tämä on nyt kuudes vuosi kun julkista taloutta elvytetään runsaalla kädellä, jo vois alkaa touhua järkevöittämään.

Käyttäjän VelluHeino kuva
Vellu Heino

Hyvä on siis..mikäli maailma toimii kuten Ville kommentissaan sanoo ja moni sitä komppaa niin miten teidän teorianne sitten toimii ja mitkä ovat sen seuraamukset?

Käyttäjän SepSaa kuva
Seppo Saari

"Yksinkertaistaen: tämä on se hetki, kun meidän on korjattava homekoulut ja rapistuva tieverkosto." Tuo oli selkeästi ilmaistu.

Nyt toivoisin, että kertoisit, ajattelitko rahoittaa kaiken tuon infran korjaamisen lisävelalla, mikä on täysin mahdollinen visio kotimarkkinoiden elvyttämiseksi.

Siinä tapauksessa ongelmaksi jää vielä, miten saada vienti vetämään, miten saada julkinen sektori järkeistetyksi, jos se kasvaa kaikissa oloissa, miten vaikuttaa euron arvoon, jotta vienti imisi eli nostaa sillä puolella puuttuvaa kv. kilpailukykyämme, miten saada boostatuksi bkt:n kasvu pitkällä tähtäimellä, miten pysäyttää julkinen velkaantuminen ja joskus myös lyhentää sitä korkoineen, kun SP ei voi painaa omaa valuuttaa jne.

Nimittäin tiet ja homekoulut ovat olleet monen muunkin poliitikon toimesta esillä jo 10 vuotta, joten ne eivät ratkaise tätä isoa kuvaa.
Siksi olisi hyvä, jos kehittelisit muita laajemmin näitä: mitä, miten ja miksi sekä millä vaikutusperiaatteilla ratkaisuja toteuttaisit olettaen, että EU-liittovaltioon ollaan menossa.

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen

Työnteon sivukulujen laskeminen on yksinkertaisin tapa parantaa myös vientimahdollisuuksia. Myös raidetunneli Baltiaan voisi olla hauska hanke. Kannattavuutta en osaa arvioida. Ainakin Alkon tulot romahtaisivat, mutta ketäpä monopolin suojelu kiinnostaisi muutenkaan.

Käyttäjän JuhaJuoni kuva
Juha Juoni

Seppo tuossa yllä on asian ytimessä. Elvyttäminen on erittäin hyvä idea, mutta täytyisi mennä asioiden sisimpään olemukseen, että jonain päivänä voitaisiin päästä veloista eroonkin. Nythän tahti on 90-luvun alusta alkaen ollut se, että taantumien/lamojen aikana syntyneitä velkoja ei ehditä lyhentää kuin aavistuksen kun rysähtää taas.

Jos Sepon kysymystä konkretisoin hieman niin sen voisi esittää vaikka näin:
Onko Suomen (jonkun puoleen aloitteesta) mahdollista alkaa ajamaan EU:ssa / eurossa sellaista talous- ja rahapolitiikkaa, joka mahdollistaisi Pohjoismaisen hyvinvointivaltion ylläpidon?
Olisiko tällainen mahdollista jos ihan alkuun vaikka annettaisiin setelirahoitus mahdollisuus Ekp:lle ja sanalla päätettäisiin jakaa euromaiden vientiylijäämät euromaiden kesken?
Voitaisiinko setelirahoituksella päästä yksityisten pankkien ja luotonantajien hirttosilmukasta ja samalla kerätä lainakorot omiin taskuihimme, eikä niin kuin nyt, että yksityinen sektori kerää ensin korot ja sen jälkeen me otamme vastuullemme roskalainat ja osa maista kärsii edelleen ylisuurien korkojen kurimuksessa? Eikö tämä ole tupla- tai triplatappio euromaille?
Ja voitaisiinko ylijäämien jakamisella välttää euromaiden keskinäinen kilpailu? Saksan vientiylijäämä on muiden tappio eikö niin?

Tuosta jos alkaisi, jatkossa voisi vaikka yhtenäistää verotusta, jotta päästäisiin verokilpailusta ja veroparatiisimaisista maista eroon eu:n sisällä.

Itse en kovin kummoinen talousasiantuntija ole ja olen avoin kommenteille. Jos joku pitävästi kertoo miksi noin ei pitäisi toimia, muutan mieltäni. Toistaiseksi kukaan ei kuitenkaan tätä ole kyennyt tekemään.

Jari Tuomivirta

Naamakirjalinkki viimeisellä rivillä ei toimi. Tai sitten sivusi ei ole julkinen.

Käyttäjän JouniM kuva
Jouni Minkkinen

Taitaa olla linkissä ylimääräinen välilyönti lopussa...

Käyttäjän BennyAlexanderTulirinta kuva
Benny Tulirinta

Kyllä minä ainakin sain linkistä sivun eteeni.

Toimituksen poiminnat