*

Ollaan fiksummin

Suuri julkinen sektori ei tarkoita tuhlaamista

Nokian johtaja Risto Siilasmaa sanoi Selkäranka-seminaarissa, että yksi suomalainen elättää 2,2 muuta suomalaista. Tämä ei ole totta.

 

Sauli Niinistön mukaan julkisen sektorimme koko on maailmanennätystasolla. Tämä on totta. Lausumatta jäivät kuitenkin syyt ja todelliset vaihtoehdot.

 

Ensin Siilasmaalle: on väärin ajatella, että ainoastaan yksityinen sektori ylläpitää järjestelmää. Ikään kuin opettajat, sairaanhoitajat, poliisit tai  kunnallistekniikan rakentajat olisivat pelkkä kustannus. Heidän tekemänsä työ tuo kuitenkin yhtä lailla lisäarvoa kuin yksityiselläkin puolella. Ja julkisenkin sektorin työntekijät maksavat tuloistaan veroja.


Totta kai yhteiskunta voi käyttää rahoja väärin, eikä sitä pidä hyväksyä. Meillä ei onneksi ole siitä kyse. Julkisen sektorin toimintaa voi varmasti tehostaa, mutta monessa kohteessa on jo tehostettu liikaa.

 

Julkinen sektori tuottaa välttämättömiä asioita, joista on joka tapauksessa maksettava. Kyse on siitä, maksammeko ne kimpassa veroina vai suoraan yksilöinä omista säästöistämme.

Yhdysvalloissa julkinen sektori on paljon pienempi. Amerikkalaisilla ei silti ole enempää rahaa käytettävänään, sillä hekin joutuvat maksamaan laadukkaasta terveydenhuollosta ja koulutuksesta.

 

Moni pitää Yhdysvaltojen mallia tehokkaampana. Pohjoismainen hyvinvointivaltio on kuitenkin vähintään yhtä kilpailukykyinen. Se on lisäksi pitänyt asukkaistaan huomattavasti parempaa huolta.

 

Minulle yhteiskunta on kuin yritys: on tärkeää, että tehdään investointeja, jotta voidaan saada tuloja myös tulevaisuudessa. Aina on myös pakollisia kuluja, kuten vuokrat ja palkkakulut.

 

Yhteiskunnan tasolla koulutus on investointi. Mitä laadukkaampaa koulutusta tuotamme jatkossakin, sitä paremmin se maksaa itsensä takaisin.


Terveydenhuolto on pakollinen kulu. Tämän kulun pienentäminen tuottaa heikompaa laatua, jopa kurjuutta. Se käy kalliiksi: terveyden laiminlyönti ja myöhästynyt hoito aiheuttavat menetettyjä tuloja ja korkeampia kustannuksia.

Sauli Niinistö valittaa, että julkinen sektori on paisunut suhteessa BKT:hen. Finanssikriisin puhjettua yksityinen sektori on kutistunut ja työttömyys lisääntynyt. Sen vuoksi julkinen sektori on kasvanut.

Jos yksityinen puoli kutistuu, pitääkö meidän ryhtyä väkisin kutistamaan myös julkista taloutta?


Ei.

Voimme saada kestävyysvajeen aidosti hallintaan vain sillä, että ihmiset tekevät tuottavaa työtä - yksityisellä tai julkisella sektorilla. Se edellyttää investointeja, eikä näitä investointeja pidä nähdä pelkkinä kuluina. 

 

Kun aloitin liiketoimintani, jouduin tekemään kalliin investoinnin. Investointi vaati rahaa, ja koska rahaa ei ollut, otin velkaa. Jos olisin nähnyt investoinnin pelkkänä kuluna, en olisi ryhtynyt siihen. Onneksi ryhdyin: nyt investointini tuottaa tuloja. 

 

Näin toimii markkinatalous. 




Voit seurata kampanjaa osoitteessa https://www.facebook.com/anterovartia 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

8Suosittele

8 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (62 kommenttia)

Käyttäjän markok kuva
Marko Kivelä

Kannattaa lisäksi huomata että melko suuri osa julkisen sektorin nimiin laskettavista "kuluista" on oikeastaan tulonsiirtoja. Niitä ovat Lapsilisät, työttömyys- ja sosiaalituet ja eläkkeet. Maissa jossa vaikkapa eläke hankitaan yksityisiltä vakuutusyhtiöiltä on siis tästä johtuen selkeästi pienempi julkisen sektorin osuus vaikka eläkeen kerääminen ja niiden vaikutus kansantalouteen ja yksilöiden eläkkeeseen olisi muuten varsin samankaltainen kuin kotoisassakin systeemissä.

Noiden tuonkaltaisten tilastojen heikkous on usein siinä, etteivät ne välttämättä huomioi eri ratkaisumallien vaikutusta lukuihin.

Käyttäjän leskinen kuva
Seppo Leskinen

Kokoomuslaiset käsittävät asiat niin, että kun yksityistetään vaikkapa koulujen siivous tai ruokahuolto, niin se on heidän mielestä yritystoimintaa, joka tuottaa yhteiskunnalle ja työntekijöille hyötyä. Hyödytöntä yrittämistä, sanon minä.

Käyttäjän JanneAlanne kuva
Janne Alanne

Voin kertoa, että yrittäjä on yleensä tehokkaampi yksikkö tuottamaan kuin virkamies. Tämä johtuu siitä, että yrittäjä joutuu ja haluaa jatkuvasti ponnistelemaan rahan eteen.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno

Voisitko eisttää tästä tutkimusnäyttöä? Ainakin terveydenhuollossa julkinen on selvästi tehokkaampaa (lue: halvempaa) uin yksityinen.

Odottelen tutkimustietoja.

Käyttäjän JanneAlanne kuva
Janne Alanne Vastaus kommenttiin #39

Olen toiminut terveydenhoitoalalla 29 vuotta ja ollut sekä julkisen työnantajan palveluksessa että yrittäjänä. Eikö se nyt ole ilman tutkimuksiakin selvää, että firma on taloudellisesti ja tuotannollisesti tehokkaampi toimintatapa? Vai pitääkö sinulle vääntää rautalangasta?

Käyttäjän markok kuva
Marko Kivelä Vastaus kommenttiin #45

Ei itseasiassa ole. Ongelmana on, että kaikki yrittäjät eivät ole hyviä yrittäjiä, eivät tehokkaita johtajia eivätkä erityisen käteviä talousmiehiä. Ja kun mukaan lasketaan tuotto-odotukset mikä tulee yrittäjällä aina lisänä niin huomataan, että monasti julkiset palvelut ovat aidosti halvempia kuin samat yksityisinä. Itse tiedän useampia tapauksia jossa ulkoistettuja tehtäviä on otettu takaisin sen takia, että yksityisinä ne kävivät kalliimmiksi.

Käyttäjän JanneAlanne kuva
Janne Alanne Vastaus kommenttiin #52

No ei siinä sitten mitään. Kuitenkin väittäisin, että sosialismi ei kannata.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno Vastaus kommenttiin #67

Olet oikeassa. Sosialismi ei todellakaan kannata. pidthän vain mielessäsi, että "julkinen palvelu" ei ole sama asia kuin "sosialismi".

Siitä, miksi sosialismi ei kannata, täällä tarkemmin: http://jheyno.puheenvuoro.uusisuomi.fi/144410-kans...

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno Vastaus kommenttiin #52

Tästä juuri on kyse: Samoin reunaehdoin toteutettuna mikä tahansa yksityinen palvelu on jo määritelmällisesti voittomarginaalin verran kalliimpaa kuin julkinen.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno Vastaus kommenttiin #45

On itsestään selvää, ettei mikään ole itsestään selvää. Väännäpä rautalangasta: miten samoin reunaehdoin toimiva yksityinen on taloudellisesti ja tuotannollisesti tehokkaampaa kuin julkinen?

Käyttäjän JanneAlanne kuva
Janne Alanne Vastaus kommenttiin #80

Yksityisen motivaattorina toimii raha. Julkisella voidaan tuudittautua rentoon työilmapiiriin, kun palkka on kuitenkin sama. Kankea byrokratia pakottaa virkamiehenn tulemaan töihin silloinkin, kun töitä ei ole. Siinä aluksi.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno Vastaus kommenttiin #86

Kirjoitin "samoin reunaehdoin". Ajatus laiskoista viranhaltijoista on urbaani legenda: itse olin nuorena telakkatöissä, ja duunarit olivat aivan saman laisia laiskureita kuin kaupungin hommissakin. Eräs tuttu sähkömies vietti kuukauden levyhallin vintillä nukkuen, koska töitä ei ollut. Tuli paikalle kuitenkin, kun palkka juoksi. Ja miksi ei olisi tullut. Kukaan ei välittänyt, ei edes työnjohto.

Käsittääkseni nykyisinkin yksityisellä puolella palkka on sama, oli täitä tai ei. Työtehtävien järjestäminen on työnantajan ongelma, ei työntekijän. Sama koskee niin yksityistä kuin julkistakin. Ja väite, ettei julkiselta irtisanota töiden puutteen takia, on naurettava eikä vastaa todellisuutta, niin kuin itsekin varmaan tiedät.

Käyttäjän HannuMyllynen kuva
Hannu Myllynen Vastaus kommenttiin #39

Minulle ei ole selvinnyt mitä julkisen terveydenhuollon kokonaisyksikkökustannukset eri tapauksissa ja paikoissa ovat?

Sen sijaan tiedän tarkkaan mitä minulle käynti yksityisellä lääkäriasemalla maksaa kaikkine kustannuksineen ja voittoprosentteineen.

Silmämääräisesti arvioiden julkisen palvelun kustannukset ylittävät vähintään kolmasosalla yksityisen palvelun. Ystävällisyydessä ei suurta eroa kokemukseni mukaan ole.

Sen sijaan kokemukseni mukaan julkisessa palvelussa asiakasta pompotetaan ja aikaa tuhlataan. Julkiseen lääkäriin enkä röntgeniin en saanut aikaa edes varattua samana päivänä enkä voinut varata seuraavaksi päiväksi vaan piti palata asiaan sitten. Röntgenin jälkeen olisi taas pitänyt varata aika lääkäriin ja sitten leikkaukseen. Monta päivää ja matkaa vaativa operaatio asiakkaalle.

Päätin sitten mennä yksityiselle lääkäriasemalle. Noin tunnissa olin tavannut ortopedin, käynyt kuvauksessa ja sopinut leikkauksesta ylihuomenna. Eikä hinta ollut mielestäni kohtuuton ei ainakaan kalliimpi kuin julkisen palveluntuottajan kustannukset. Jos aikaani hinnoitellaan minimipalkan mukaisesti niin julkinen palvelu oli moninkertaisesti kalliimpi.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno Vastaus kommenttiin #46

Uskallan väittää, ettet tiedä: Kuinka paljon on esim. julkinen tuki "ykstyispaikalle" (EML) julkisessa sairaalassa?

Entä paljonko on julkinen tuki "yksityisellä" lääkäriasemalla käynnille?

Ja voisitko hieman avata tätä: "Silmämääräisesti arvioiden"? Miten teet tuo arvion "silmämääräisesti"?

Käyttäjän HannuMyllynen kuva
Hannu Myllynen Vastaus kommenttiin #81

Kuten kirjoitin; emme tiedä kokonaisyksikkökustannuksia eri vaihtoehdoissa koskei niitä lasketa eikä ainakaan julkisteta.

Kaikki tuet vääristävät ja ohjaavat tehottomuuteen ja korruptioon. Pitäisi nämä kaikki selvittää. Kuten poliitikko sanoo: poliittisesti selvittäminen ja muuttaminen on mahdotonta. Tyhmää mutta järjetöntä.

Silmämääräisesti prosesseja tarkkailemalla voi hyvin arvioida. Yritysten prosessien alustavassa auditoinnissakin varsin yksinkertaisesti havainnoidaan ja karkeasti todetaan kehittämiskohteet. Havaitaan henkilömäärät ja läpimenoajat, tilat ja laitteet sekä niiden käyttöasteet, jonotus, tuottamaton toiminta ja odotusajat, hallinnollinen ja avustava henkilökunta, ohjausjärjestelmät ja niiden toimivuus jne. Prosessien läpimenoajat ja tuottavuus sekä virheet ja korjaamiset jne.

Minulla on ollut useita tilaisuuksia verrata omakohtaisesti ja läheisten sekä ystävien hoitoa ja pompottelua sekä julkisella että yksityisellä puolella.

Tuotantotalouden professoreilla ja opiskelijoilla olisi keinot kehittää ja muuttaa prosesseja tuottavammiksi ja myös tuottamaan samalla myös oikeaan asiakastarpeeseen kokonaislaatua.

Poliittisesti mahdotonta toteuttaa kuulemma.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno Vastaus kommenttiin #85

Voisitko avata tätä: "Kaikki tuet vääristävät ja ohjaavat tehottomuuteen ja korruptioon"

Miten maksuton peruskoulu ohjaa korruptioon?

Voisitko avata tätä: "Silmämääräisesti prosesseja tarkkailemalla voi hyvin arvioida. "

Miten arvioit silmämääräisesti terveyskeskuksen tehokkuutta?

Voisitko avata tätä: "Tuotantotalouden professoreilla ja opiskelijoilla olisi keinot kehittää ja muuttaa prosesseja tuottavammiksi ja myös tuottamaan samalla myös oikeaan asiakastarpeeseen kokonaislaatua."

Antaisitko konkreettisia esimerkkejä opiskelijoiden keinoista?

VÄitit lisäksi: "Sen sijaan tiedän tarkkaan mitä minulle käynti yksityisellä lääkäriasemalla maksaa kaikkine kustannuksineen ja voittoprosentteineen."

Tiedät siis tarkkaan, mutta seuraavassa viestissäsi et tiedäkään tarkkaan, aivankuten kirjoitin.

Jussi Rajaniemi Vastaus kommenttiin #39

Onko näin? Missä on tutkittu että julkinen terveydenhuolto selvästi tehokkaampaa kuin yksityinen.

Odottelen tutkimustietoa.

Mutta sen voin sanoa että hampaan tutkimus, kuvaus ja paikkaus maksoi torstaina 148 € yksityisellä ja aika operaatioon saatiin 15 minuutin odotuksella. Kunnan "ilmaisessa" hammahoidossa tuo olisi maksanut 93,80 € hinnaston mukaan ja aikaa ei takuu varmasti olisi saanut tälle kuulle.

Käyttäjän rakennusliikeerbau kuva
Pekka Iiskonmaki

''Suuri julkinen sektori ei tarkoita tuhlaamista''

Ei todellakaan. Siinä pysyvät kaikki köyhinä.

Suomalaisten pukeutumisen taso on romahtanut viimeisen 20 -vuoden aikana.

Paikkahousu-Pete ja resu-Manta työntelevät marketissa tyhjiä kärryjä ruokia katsellen.

Jotu Karjalainen

Heh, suuri tai pieni julkinen sektori.
Meillä vaan ei ole enään varaa ylläpitää sitä kun se tuli niin ahneeksi että sai veronkorotuksilla yksityisen sektorin maassa lakoamaan...

Voisi sanoa että niin se vaan osu vihreä politiikka vihreitä omaan nessuun.

Käyttäjän AnteroVartia kuva
Antero Vartia

Kokonaisveroaste on itse asiassa laskenut vuosien saatossa. Linkin takana hyvä kirjoitus. Kannattaa lukea. http://sorsafoundation.fi/2013/05/14/julkisen-sekt...

Jotu Karjalainen

Julkinen sektori ja siihen käytetty rahamäärä on kyllä kasvanut,
Tästä en ole aivan varma mutta lasketaanko kokonaisveroasteeseen nykyisin työntekijöiden maksama osuus eläkemaksuista, se joku 5,5%?
Se on hieman hämäävää kun sanotaan verotuksen laskeneen kun pakko-oton nimi on vaihdettu.

Käyttäjän rakennusliikeerbau kuva
Pekka Iiskonmaki Vastaus kommenttiin #7

#7
Kyllä Sorsasäätiö keinot keksii. Noin se menee ja julkinen sektori lasketaan myös BKT:seen.

Todellisuudessa sen osuus on ihan jotain muuta kuin 61%. Sekin jo veisi talouden kuralle.

Nämä on Jotu näitä vihreiden tarinoita. Olihan Nallekin aikoinaan stalinisti. Voihan Anterosta tulla vielä markkinatalousmies. Elämä yritysmaailmassa on melko kovaa ja kasvattaa.

Jouni Nordman

Eli kuntien vähentäminen mahdollisimman ales ja samalla kuntatyöntekijöide 5 vuoden suoja ajan poistaminen on nopein tapa vähentään julkisen sektorin kuluja. Tämä ei palveluihin heikennystä tekisi, sillä henkilövähennykset tehtäisiin organisaation yläpäistä, jossa kanssa palkkakulut on suurimmat.

Eli jos äänestyksistä liitoksista jokasessa kunnassa luovuttaisiin ja kysyttäisiin kansalta vain kuinka monta kuntaa Suomessa tarvutaan.

Käyttäjän JarmoNevalainen kuva
Jarmo Nevalainen

Vuoden 1988 jälkeen kokonaisveroaste on heilunut välillä 42,4 - 47,2. 2008 jälkeen kokonaisveroaste on noussut.

Se mistä on luovuttu viimeisen 25v aikana on verotuksen ykkösperiaate. Veronkantomäärä täytyy määräytyä veronmaksukyvyn mukaan = hyvätuloisten pitää maksa enemmän veroja kuin alempituloisten koska heillä on parempi veronmaksukyky.

Verot pitää ottaa niiltä keillä on kyky kantaa verorasitus.

Bo-Axel Wilhelm Blomberg Vastaus kommenttiin #29

Kyseisen Tilastokeskuksen tilaston mukaan nousu on alkanut 2010 lähtien..

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno Vastaus kommenttiin #77

Kun veroaste Suomessa on 2005 ollut 43,9 % ja 2012 44,1, niin on vaikeaa puhua vakavalla naamalla veroasteen noususta.

Jussi Rajaniemi

Kalevi Sorsa säätiöhän se osaa kertoa todellisen veroasteen. Todellisen veroasteen voi ihan kuka tahansa laskea tuolta: http://www.veroaste.fi/

Käyttäjän rakennusliikeerbau kuva
Pekka Iiskonmaki

#5
Tuo onkin todella luotettava tilasto. He heh.

Käyttäjän perttikostiainen1 kuva
Pertti Kostiainen

Vielä jäljellä olevilla tehdastyöläisillä on vielä viimeisen 10v aikana lisätty firmojen johtoportaisiin kaikenlaisia asiantuntia ja markkinointipäällikköä kovalla palkalla, mikä myös nostaa työvoimakuluja eli tuotteiden hintaa. Kohta yksi tekijä kaksi peräänkatsojaa.

Käyttäjän samimiettinen kuva
Sami Miettinen

Hei,

Investointi yhteiskuntaan-pointtisi on hyvä. Investointi pysyvästi kassavirtanegatiiviseen hankkeeseen ei vain yleensä toimi. Silloin kysymys ei ole investoinnista vaan kuluautomaatista. Vähän niinkuin hoitokulut kesämökistä jota ei ikinä käytä.

Pitää siis saada investointi punaiselta pois.

Julkisten palvelujen tuottaminen nyt ja tulevaisuudessa rahoitetaan velanotolla (=myöhästetty lisäverotus Eurosysteemissä, tai setelirahoituksessa inflaatiovero rahan haltijoille kuten esim. USA:ssa tehdään) ja verokiilalla alv:issa ja muissa veroissa. Helpointa olisi kutistaa julkisen puolen reaalista kulurakennetta reaalisesti esim 20%. Heikentemällä valuuttaa tämä olisi jo tapahtunut. -4% per vuosi nimellispalkka-alennukset neljässä vuodessa ja 1% inflaatio siihen päälle voisi myös toimia. Ei näin Suomessa voi toimia, indeksitaloutemme on pyhimmistä pyhin periaate, kuten on vahvistuva eurokin.

http://samimiettinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/1470...

Verokiilaa on kasvatettu hallitusohjelman mukaisesti puolella vajeesta. Nykymaailmassa palkkojen, tavaroiden ja palveluiden. markkinahinnat Suomessa eivät enää kestä verokiilaa kv kilpailussa. Vahva ja vahvistuva euro pahentaa kiilaa. Tilataan kiinalaisesta internetistä tuotteet ja viinat Virosta.

Veikkaan että Suomessa mennään todennäköisesti yt-prosessin tyylisten irtisanomisten kautta julkisella puolella kun EU-25 budjettikurisopimus velvoittaa kuristamaan alijäämän, joka repsahtaa myös eläkerahastoimiskassavirran käännyttyä negatiiviseksi. Ennenhän eläkerahastointi pienensi alijäämää.

Tuon päälle tulee huoltosuhdetrendi joka on varsin ilkeä.

Hallinnollinen, troikkamainen talouden supistaminen ei tosin toimi yhtä hyvin kuin kelluvan valuutan kautta tehty sopeutuminen kuten 1993. Mutta näillä korteilla pelataan jotka meille on jaettu.

Käyttäjän rakennusliikeerbau kuva
Pekka Iiskonmaki

#10

Samilla on vielä aktiviteettia vääntää asiat rautalangasta. Minä en viitsi.

Hyvä kommentti Samilta. Kiitos. Toivottavasti Antero kopio sen.

Käyttäjän mattihytola kuva
Matti Hytölä

Sanot että julkinen sektori tuottaa välttämättömiä asioita. Minä väitän että julkisen sektorin resursseja käytetään paljon sellaiseen mikä ei ole välttämätöntä, kuten vaikkapa matkusteluun seminaareihin ympäri planeettaa tai Samoan saarten hyönteistutkimukseen.

Jos Sotesektorin työpanoksesta ainoastaan 40% menee asiakastyöhön ja loput byrokratiaan, niin onko se tehokasta resurssien käyttöä? Tai se että joka kolmas työntekijä kulluu hallintoon ja ei osallistu operatiiviseen toimintaan?

Käyttäjän JanneAlanne kuva
Janne Alanne

Julkinen sektori tuottaa virkamiesten mielestä tärkeitä asioita.

Käyttäjän rakennusliikeerbau kuva
Pekka Iiskonmaki

#16

''Menestyksen perustekijä on motivaatio.''

Juuri tuon puute tuhoaa Suomea.

Martti Laines

Kirjoitan hieman auki Pekan kommenttia: Suomessa saa about saman, oli motivaatiota tai ei. Valtion mustantulevaisuuden välistävetäjä pitää siitä huolen.

Käyttäjän JanneAlanne kuva
Janne Alanne

Tuloeroja ei saa olla tasa-arvon nimissä, joten tuloja ei saa olla.

Käyttäjän PenttiPrnnen kuva
Pentti Pärnänen

Julkisen sektorin koko ei sitä paitsi ole läheskään väitetyn suuruinen. Asiaa vääristellään sekä tahallisesti, esittäen että se olisi "yli puolet kokonaisuudesta" tjsp kuten presidenttikin meni väittämään selkäranka-seminaarissa, että myös tahattomasti kun ei ymmärretä lainkaan mitä julkisen sektorin kulut suhteessa bruttokansantuotteeseen tarkoittavat. Kirjotin aiheesta pari päivää sitten: http://penttiprnnen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/15861...

Käyttäjän PauliJuhaniPitknen kuva
Pauli Pitkänen

Viimeisen 20:n vuoden aikana on valtionvirastoja liikelaitostettu mm Tielaitos, Valtion Rautatiet, Ajoneuvohallintakeskus jne. Kemiran liikelaitostaminen ja myynti norjalaisille taisi olla epäonnistunut toimenpide.

Aina hoivapalvelujen yksityistäminenkään ei ole onnistunut. Kyllä asiolla on riskinsä.

Käyttäjän paulisumanen kuva
Pauli Sumanen

Valtion lisääntyvä velka tarkoittaa tänään, että joka kuukausi jokainen kansalainen ottaa ulkomaan velkaa yli 100 euroa kuukaudessa, vuodessa 1300 euroa, 10 vuodessa 13 000 euroa ja 30 vuodessa 39 000 euroa. Ja siis ihan jokainen, myös imeväinen.

Sen päälle ainakin minun kaupungissani tulee kaupungin ottama lisävelka.

Ja sen lisäksi eläkejärjestelmässä syntyy vajausta joka kuukausi.

Kirjoittaja taitaa tarkoittaa, että hällä väliä, ottakaamme Kreikan asenne, joku muu maksakoon!!!!!

Joni Seppä

On aina niin liikuttavaa kun suuren julkisen sektorin puolustajat ottavat esimerkeiksi ne julkisen sektorin alat kuten terveydenhoidon, koulut ja päivähoidon joilla olisi kysyntää myös yksityisesti tuotettuna. Tällä nyyhkyretoriikalla sitten yritetään lakaista kaikki mahdollinen tuottamaton toiminta pois. Helsingin kaupungin seitsenportainen hallinto on varmasti aivan välttämätön, eikä sitä mitenkään voisi hoitaa kevyemmin. Kun hallinto pääsee päättämään mistä supistetaan se supistaa aina suorittavasta portaasta, eikä ymmärrä että juuri he itse ovat se oikea todellinen ongelma korkeine palkkoinaan, ja supistaminen tulisi aloittaa heistä eikä siitä osasta julkista sektoria joka vielä tuottavaa työtä.

Käyttäjän jounisnellman kuva
Jouni Snellman

"Moni pitää Yhdysvaltojen mallia tehokkaampana. Pohjoismainen hyvinvointivaltio on kuitenkin vähintään yhtä kilpailukykyinen. Se on lisäksi pitänyt asukkaistaan huomattavasti parempaa huolta."

Onko? Yhdysvaltojen malli kykenee huolehtimaan kansalaisten lisäksi kymmenistä miljoonista laittomista siirtolaisista. Poismuuttoa Pohjoismaiseen taivaaseen ei paljon näy.

Käyttäjän kyy kuva
Mark Andersson

Tuosta taloususkonnon papiston levittämästä harhasta olisi todellakin päästävä: siitä että julkinen sektori olisi jonkinlainen muka "hyödyllisen" eli rahaa tuottavan työn ja toiminnan hyödytön syöttiläs.

Julkinen sektori toteuttaa enimmäkseen välttämätöntä ja yhteiskuntaa ylläpitävää toimintaa, joka ei tuota rahaa. Kumpi sitten on tärkeää: välttämättömyydet vai raha, jos ne siilasmaiden tapaisten veikkojen toimesta asetetaan keinotekoisesti vastakkain?

Harvoin olen Jari Sarasvuon kanssa samaa mieltä, mutta viimeisessä Pressiklubissa hän ilmaisi tämän niin, että julkista sektoria ei ole mitään järkeä supistaa silloinkaan kun teollisuudella ja yksityisellä tuotannolla menee huonosti, sillä se aiheuttaa vain negatiivisen kierteen.

Välttämättömät ja tärkeimmät työt pitää joka tapauksessa tehdä, ja vaikka ne rahoitetaan paljolti yksityisen sektorin tuotannolla, se ei tee niistä yhtään vähempiarvoisia. Päin vastoin se tosiasia velvoittaa yksityistä sektoria ponnisteluun ei oman voitonpyynnin vuoksi vaan rahoittaakseen kunnolla julkisen sektorin, mikä on sen velvollisuus ja itse asiassa olemassaolon edellytys ja pohja.

Raha, jonka yksityinen tuotanto aikaansaa ei ole hyödyllistä, ellei sitä käytetä välttämättömyyteen, siihen mitä julkinen sektori enimmäkseen toteuttaa. Siksi tulon- ja työnjako on kertakaikkisesti pantava kokonaan uusiksi.

Käyttäjän jounisnellman kuva
Jouni Snellman

Byrokratia ei kykene panemaan mitään uusiksi, se kuuluu byrokratian tunnusmerkkeihin. Osa kansasta etsii vahvaa johtajaa, jonka kautta elää suuria pettymyksiään. Mutta se ei auta itse ongelmaan, sen verran paha kuristusote laiskoilla syöttiläillä on ideoista ja tuottavasta toiminnasta maassamme.

Julkisen talouden sankareita ovat poliisi ja sairaanhoitaja. Kun tuijotamme heitä, julkisen sektorin ahneus ja välinpitämättömyys muuttuu ikään kuin helpommin käsiteltäväksi.

Käyttäjän kyy kuva
Mark Andersson

En tietenkään terkoita että julkista sektoria Suomessa olisi supistettu järkevästi, tuo talouseliitin vaatima kurjistus kun on kohdistunut pääasiassa suorittavaan portaaseen, ja byrokraatit ja pikkupomot taitavat olla vain lisääntymään päin. Pesuvettä ei paljon heitetä viemäriin, kun lasta sinne tungetaan väkisin.

Mutta valtaosa julkisesta sektorista ei ole byrokraatteja, vaan nimenomaan näitä terveydenhoitajia, kouluttajia, sivistäjiä, turvallisuustekijöitä yms. Se ryhmä ei ole mikään pieni vähemmistö jollain byrokraattien temmellyskentällä, minkä kuvan populistioikeisto mielellään koko julkisesta sektorista antaa.

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski

Meidän kuuluisi varmasti verrata Suomen julkista sektoria ja sen kehitystä euron aikana ensisijaisesti Saksaan, jonka talouden ehdoin ja rajoituksin muidenkin euromaiden tulisi ( olisi tullut ) 2000-luvulla omaa talouttaan
viedä eteen päin. Suomessa sorruttiin julkisen sektorin kulutusjuhlaan ja julkisen menojen paisuttamiseen, eikä tässä jarruteltu edes finanssikriisin jälkeen. Sen seurauksena syntyi kestävyysvaje, josta jo eräät asiantuntijat varoittelivat v. 2007 ennen finanssikriisiä.

Saksaan verraten 2000-luvulla, Suomen julkiset menot ja julkisen sektorin kokonaispalkkasumma karkasivat pahasti lapasesta ja pääasiassa tämän vuoksi maa on ajautunut rajuun ja jatkuvaan velkaantumiseen.

On aivan liian helppoa väittää, että finanssikriisin jälkeinen taantuma olisi syynä ongelmiin, vaikka silläkin on oma osansa ahdinkoon.

Käyttäjän HannuMyllynen kuva
Hannu Myllynen

Emme voi tietää mitä julkinen palvelu kustantaa verrattuna yksityiseen koska ei ole julkista laskentatointa joka kertoisi mitä julkisen palvelun kokonaisyksikkökustannukset ovat.

Virkamiehet ja poliittiset päättäjät yksimielisesti välttävät asian selvittämistä ja julkista raportointia. Miksiköhän?

Julkisen organisaation tehottomuus on väistämätön seuraus siitä, että on oman edun mukaisia kannusteita ylläpitää vanhaa ja keksiä lisää kaikkea hyvää kaikille kustannuksista ja tuotoista välittämättä. Oma ja oman organisaation asema vahvistuu.

Yksityisellä organisaatiolla on välttämätöntä ajatella kustannushyötyjä joka päätöksentekotilanteessa ja kehittää toimintaa yhä tehokkaammaksi sekä luoda uutta ja luopua vanhentuneesta.

Käyttäjän JouniM kuva
Jouni Minkkinen

Toisaalta juuri osin edellämainittuihin kaatui myös kruunujalokivemme Nokia...

Käyttäjän htoyri kuva
Hannu Töyri

Jos hakee peruspäivärahaa, niin se työllistää Kelan virkamihen jonka jälkeen tulee verottaja joka ottaa osan valtion maksamaa pois, sen jälkeen työtön hakee toimeentulotukea sossusta joka edellyttää että työtön hakee kelasta asumistukea.

Helsingin sosiaaliviraston, budjetti hieman yli miljardi, suurin yksittäinen menoerä on palkat.

Käyttäjän JouniM kuva
Jouni Minkkinen

Miten perustelet sen että valtion palkat ovat noin 30% korkeammat kuin yksityisen palkat? Onko valtion virkamiehet niin paljon pätevämpiä?
Ei meillä ole varaa elättää valtion "duunareita" jättipalkoilla ja pitkillä lomilla.

Kuntasektorin suorittavat työpaikat ovat tarpeellisia eikä niitä saa karsia, ennemminkin päinvastoin. Mutta tuolla on niin monenlaista ertyisalojen erityisasiantuntijaa avustajineen ja niiden avustajineen ettei niistä ota enää kukaan selvää.

Käyttäjän HannuMyllynen kuva
Hannu Myllynen

Julkiset palkat eivät pääsääntöisesti ole korkeammat kuin yksityisellä sektorilla.

Henkilöstökustannukset, yleiskustannukset sekä muut kustannukset julkisella puolella ovat yhteensä toimintaan ja tuottavuuteen nähden noin kolmanneksen suuremmat kuin yksityisessä vastaavassa tuotannossa.

Miksei kustannuksia lasketa ja tuottavuuslukuja julkisteta?

Käyttäjän JouniM kuva
Jouni Minkkinen

Lakautetaan kaikki virat jotka eivät ole kansalaisten perusturvallisuuden kannalta välttämättömiä ja perustetaan "turhat" virat uudestaan kun valtion velkaantuminen on taittunut.

Käyttäjän koomikko kuva
Mikko Kaasalainen

On tainnut maisterilta jäädä työn tuottavuuden käsite heikolle.
Kuinka monta pomoa on julkisella sektorilla yhtä suorittavaa työntekijää kohden? Teepä siitä vaikka tutkimus. Pomoiksi lasketaan kaikki työntekijän yläpuolella olevat kunnanjohtajaan saakka - vastaahan kunnanjohtaja yrityksen toimaria.
Kirjoittelepa sitten tulos tänne näkyville.

Käyttäjän AnteroVartia kuva
Antero Vartia

Asiaa kannattaa tarkastella myös asiakkaan näkökulmasta. Julkinen sektori maksaa meidän puolestamme palveluista, jotka ostaisimme joka tapauksessa. Monet niistä saadaan edullisimmin itse itsellemme tuotettuina. Välistä puuttuu taho, joka yrittää tehdä ja maksimoida tuoton.

Muistutan, että olen yrittäjä. Mutta tarjoan palvelua, joka ei ole yhteiskunnan kannalta tarpeellinen. Siksi sitä ei pidäkään rahoittaa verovaroin.

Käyttäjän koomikko kuva
Mikko Kaasalainen

Ilmeisesti et hallitse suomenkieltä. Tai sitten käytät vihreille tyypillistä puppugeneraattoria.
Et vastannut kysymykseeni.

Käyttäjän JanneAlanne kuva
Janne Alanne
Eerikki Perälähde

Antero Vartia kirjoitti: "Ja julkisenkin sektorin työntekijät maksavat tuloistaan veroja."

Tämä on koko kolumnin naurettavin ja toisaalta myös harhaisin väittämä.
Verotuloja ei synny siitä, että julkinen sektori maksaa palkan ja pidättää osan siitä verona. Se on pelkkää muiden tuottaman verorahan siirtelyä taskusta toiseen. Verotuloja syntyy vain yksityisen sektorin tuottamasta lisäarvosta. Vain lisäarvoa tuottamalla voidaan luoda jotain lisää, josta osa sitten veron muodossa pidätetään valtiolle ja kunnille.

En millään voi uskoa ettei kolumnisti ymmärtäisi tätä. Ilmeisesti hän vaaan tahallaan yrittää harhauttaa lukijoita. Perin epämiellyttävä tapa, mutta valitettavan yleinen.

Käyttäjän AnteroVartia kuva
Antero Vartia

Onko niin, että yksityissairaalan työntekijä tuottaa lisäarvoa, mutta kunnallisen sairaalan työntekijä ei?

Käyttäjän janikorhonen kuva
Jani Korhonen

- "Totta kai yhteiskunta voi käyttää rahoja väärin, eikä sitä pidä hyväksyä."

Ongelmaksi tuossa tulee se, miten määritellään rahojen väärinkäyttö. Se, mikä on toisen mielestä väärinkäyttöä ja törkeää tuhlausta on toisen mielestä erittäin tärkeä kohde yhteisille rahoille.

Käyttäjän kyy kuva
Mark Andersson

Siinä onkin avain veroista mariseville: sinä maksat verosi johonkin kohteeseen ja minä johonkin, mahdollisesti toiseen kohteeseen.

Eivät tietenkään kaikki voi hyväksyä kaikkea, mihin verorahoja käytetään. Tämä on alkeellinen asia, joka ei silti tahdo mahtua monenkaan kaaliin. Yhtä tyhmää on vaatia, että Yleveronmaksajana kaikki Ylen ohjelma pitäisi miellyttää juuri m i n u a. Minun lisäkseni on viitisen miljoonaa muutakin, emmekä me taatusti ajattele samalla tavalla.

Tämä ei tietysti tarkoita että verorahoja pitäisi käyttää ihan mihin tahansa.

Käyttäjän JpLehto kuva
Jp Lehto

Tässähän lähes kaikki on tullut sanottua. Ja ymmäretään, että osuus bkt:stä on suhdeluku joka vaihtelee helposti.

Mutta, jos esim duunari tekee pitää päivää ja tilistä menee veroihin ja muihin maksuihin yli 40%. Tähän vielä lisää liiton+kirkollisvero, jos niihin satttuu kuulumaan.

Sitten lähtee kauppaan ja taas maksamaan veroja. Se on liikaa. Ehkä 7.5h päivistä, pitkillä lomilla ja tykypäivillä ym. Sen voisi sietää, mutta ei näillä tunneilla.

Julkinensektori ei jousta. Se nostaa veroja ja maksuja. Yksityinen puoli joustaa ja tekee devalvaatiota. Saamalla kenkää ja tulojen pinentyessä.
Velkaa otetaan lisää jatkuvasti, tämäkään ei riitä. Ja toiset jankuttaa jostain vasemmistoista ja oiketoista. Kyllä kaikesta meidän maksamasta koulutukseta huolimatta ne on jo alussa pudonut kelkasta.

Käyttäjän PetrusPennanen kuva
Petrus Pennanen

Sorry Antero mutta juttusi oli aikamoista soopaa. Et taida tietää Suomen julkisesta sektorista ja siellä tapahtuvasta holtittomasta rahan tuhlauksesta mitään. Huolestuttavampaa on, että sinulle on useaan kertaan kommentoitu julkisen sektorin tuhlauksen tapahtuvan tolkuttoman epätehokkaassa ja moninkertaisesti päällekkäisessä hallinnossa eikä suorittavassa portaassa, mutta olet väistänyt nämä kommentit silmälaput päässä ja jatkanut naiivia toistelua siitä, miten julkisesti rahoitettu sairaanhoitaja on yhtä arvokas kuin yksityinen. Asiantuntemattomuus on huono piirre varsinkin jos se yhdistyy kykenemättömyyteen omaksua uutta tietoa.

Toimituksen poiminnat